VANTAAN YLEISKAAVA. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vantaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN YLEISKAAVA. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vantaalla"

Transkriptio

1 VANTAAN YLEISKAAVA Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vantaalla

2 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoitus Kielotie Vantaa (09) vaihde Kirjoittajat: Tomi Henriksson Jonna Jääskeläinen (aluekuvaukset ja osa vaikutusten arvioinnista) Rekisterit: Yrjö Oksman Taitto: Sinikka Lähteenmäki C13:2006 Kaupsu 7/2006 YK0005 ISBN ISSN

3 ESIPUHE Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on jatkuvassa muutoksessa. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen hajoamiseen, joka merkitsee mm. korkeampia liikkumiskustannuksia ja päästöjä työ- ja asiointimatkojen pidentyessä sekä suuria infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia sekä luonnonalueiden ja -varojen suurempaa kulutusta. Suunnittelun onkin tulevaisuudessa kohdistuttava yhä enemmän jo rakennettujen yhdyskuntien kehittämiseen sen sijaan, että yhdyskuntaa laajennetaan uusille alueille. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoite on kirjattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, josta se on poimittu useiden kuntien strategioihin ja kaavoitukseen. Yhdyskuntarakenteen hajoamisen estämiseksi pyritään täydennysrakentamiseen nykyisen rakenteen sisällä, joka samalla tiivistää yhdyskuntaa. Suunnittelutapaa, johon täydennysrakentamisen lisäksi liittyy kestävän kehityksen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmat kutsutaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Eheyttämisen ja täydennysrakentamisen perustelut vaihtelevat suunnittelun mittakaavan ja suunnittelukohteen mukaan. Yleiskaavatasolla keskeistä on yhdyskunnan toimivuus kokonaisuutena, asemakaava- ja rakennustasolla korostuvat puolestaan paikalliset lähtökohdat. Kaupunkialueilla eheyttäminen on luontevaa aloittaa yleiskaava- tai osayleiskaavatasoisesta tarkastelusta. Tämä selvitys on laadittu Vantaan käynnissä olevaa yleiskaavatyötä varten ja tavoitteena on ollut löytää mahdollisuuksia eheyttävälle täydennysrakentamiselle Vantaan nykyisestä kaupunkirakenteesta. Selvityksen ensimmäisessä ja toisessa osassa käsitellään eheyttämiseen liittyviä käsitteitä, näkökulmia ja suunnitteluprosessia yleisesti. Kolmannessa osassa esitellään Vantaan lähihistoriaa ja yhdyskuntarakenteen kehitystä sekä nykyisiä asemakaavavarantoja ja eheyttämismahdollisuuksia alueittain. Selvityksen loppuun on koottu lista toimenpide-ehdotuksista. Selvityksen on laatinut yleiskaavasuunnittelija Tomi Henriksson. Yhdyskuntien aluekuvausten ja eheyttämisen vaikutusten arvioinnin toisena kirjoittajana on ollut FM Jonna Jääskeläinen. Asiantuntijoina työhön ovat osallistuneet yleiskaava- ja asemakaavasuunnittelijat, aluearkkitehdit, liikennesuunnittelijat sekä yrityspalveluiden, ympäristökeskuksen ja kaupungin eri hallintokuntien edustajat. Selvityksessä käytetyt rekisteritiedot on koonnut kaavoitusteknikko Yrjö Oksman. Vantaalla Matti Pallasvuo yleiskaavapäällikkö Tomi Henriksson yleiskaavasuunnittelija

4 I JOHDANTO 4 1. TAVOITTEET Päätavoite Muut tavoitteet 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Kirjalliset lähteet Kartta-aineistot ja tietokannat Korttelitietokanta Eheyttämistietokanta Vaikutusten arvioinnin tietokanta Työryhmät Yleiskaavatoimikunta Seurantaryhmä ja arviointiryhmä Yleiskaavatiimi ja aluetiimit Maastokäynnit 7 II YLEISTÄ 8 3. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Eheyttäminen, tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Eheyttämisen määritelmä selvityksessä Yhdyskuntarakenne Tehokkuus ja tiiveys Asumisen tunnusluvut Varannot ja uusi rakennusoikeus EHEYTTÄMISEN KESKEISIÄ PERUSTELUJA Pyrkimys kestävään kehitykseen Taloudellisuus Ekologisuus Toiminnallisuus Toimintojen monipuolisuus Liikenne Palvelut Laadulliset tavoitteet Kaupunkikuva Sosiaalinen kestävyys Eheyttävä vs. hajauttava rakentaminen EHEYTTÄVÄN SUUNNITTELUN PROSESSI Vuorovaikutuksen lisääminen Vaikutusten arviointi Eheyttämiseen liittyviä ongelmia 19 III EHEYTTÄMISMAHDOLLISUUKSIA VANTAALLA VANTAAN LÄHIHISTORIA JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS Vantaan lyhyt lähihistoria Maalaiskunnan rajat muutoksessa Itsenäisyystaistelu Vantaan kaupungiksi Yhdyskuntarakenteen kehitys Maaseutumaisista kylistä esikaupunkialueeksi Rintamamiesalueiden rakentaminen Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittyminen Pientaloista kerrostaloihin ja aluerakentamissopimuksiin Täydentävää rakentamista 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen Rakentamisen painopistealueet vuoteen EHEYTTÄMISMAHDOLLISUUKSIA ALUEITTAIN Kaavoitettu asuntokerrosala ja kaavavarannot Aluejako Myyrmäki-Martinlaakso Aluekuvaus Kaavavarannot Eheyttämiskohteet Selvitystyön aikana karsiutuneet kohteet Pakkala Aluekuvaus Kaavavarannot Eheyttämiskohteet Selvitystyön aikana karsiutuneet kohteet Tikkurila Aluekuvaus Kaavavarannot Eheyttämiskohteet Selvitystyön aikana karsiutuneet kohteet Korso-Koivukylä Aluekuvaus Kaavavarannot 45

5 7.6.3 Eheyttämiskohteet Selvitystyön aikana karsiutuneet kohteet Hakunila Aluekuvaus Kaavavarannot Eheyttämiskohteet Selvitystyön aikana karsiutuneet kohteet EHEYTTÄMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Eheyttämisen vaikutusten arvioinnin näkökulmat Sosiaaliset vaikutukset Luontovaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Eheyttämisen vaikutusten arvioinnin teemat Myyrmäki-Martinlaakso Väestöennuste Ero voimassa oleviin yleiskaavoihin Palveluverkko: päiväkodit ja alakoulut Palveluverkko: päivittäistavarakauppa Joukkoliikennekaupunki Viheralueverkosto Ympäristöhaitat Kulttuurihistoria ja luonnonsuojelu Kaupungin maanomistus Pakkala Väestöennuste Ero voimassa oleviin yleiskaavoihin Palveluverkko: päiväkodit ja alakoulut Palveluverkko: päivittäistavarakauppa Joukkoliikennekaupunki Viheralueverkosto Ympäristöhaitat Kulttuurihistoria ja luonnonsuojelu Kaupungin maanomistus Tikkurila Väestöennuste Ero voimassa oleviin yleiskaavoihin Palveluverkko: päiväkodit ja alakoulut Palveluverkko: päivittäistavarakauppa Joukkoliikennekaupunki Viheralueverkosto Ympäristöhaitat Kulttuurihistoria ja luonnonsuojelu Kaupungin maanomistus Korso-Koivukylä Väestöennuste Ero voimassa oleviin yleiskaavoihin Palveluverkko: päiväkodit ja alakoulut Palveluverkko: päivittäistavarakauppa Joukkoliikennekaupunki Viheralueverkosto Ympäristöhaitat Kulttuurihistoria ja luonnonsuojelu Kaupungin maanomistus Hakunila Väestöennuste Ero voimassa oleviin yleiskaavoihin Palveluverkko: päiväkodit ja alakoulut Palveluverkko: päivittäistavarakauppa Joukkoliikennekaupunki Viheralueverkosto Ympäristöhaitat Kulttuurihistoria ja luonnonsuojelu Kaupungin maanomistus 84 IV TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 85 LÄHDELUETTELO 88 LIITTEET Liite 1. Työryhmät ja kokoukset 90 Liite 2. Yhdyskuntarakenteen eheyden arviointikriteeristö 92 Liite 3. Eheyttämisen arviointilomake 94 Liite 4. Eheyttämiskohteet yhdyskunnittain 96

6 I JOHDANTO 1. TAVOITTEET 1.1 Päätavoite Selvityksen päätavoitteena on ollut etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita nykyisen kaupunkirakenteen sisältä (täydennysrakentaminen) ja sen reunoilta (asuntoalueiden laajentaminen) sekä arvioida alustavasti niiden mahdollisen rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia. 1.2 Muut tavoitteet Selvityksessä esitellään asuntoalueiden laajennukset ja täydennysrakentamisalueet. Ne muodostuvat voimassa olevan yleiskaavan 1992 toistaiseksi rakentamattomista alueista, asemakaavoitetuista ja asemakaavoitettavana olevista alueista sekä uutta yleiskaavaa varten etsityistä mahdollisista rakentamisalueista. Pääosassa ovat yleiskaavaa varten etsityt mahdolliset asuntoalueiden laajennukset ja täydennysrakentamisalueet, koska tarve uusille asuntoaluevarauksille on yleiskaavatyössä keskeinen. Kaikkia selvityksessä esitetyistä alueista tuskin rakennetaan, mutta eheyttämisestä ja täydennysrakentamisesta käytävän keskustelun tueksi kohteet on haluttu esittää eheyttämiskartalla. Selvityksessä esitellään voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen sisältämiä asuntorakentamisen varantoja sekä niiden jakautumista kaupunginosittain. Tavoitteena on ollut selvittää onko nykyisessä rakenteessa mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen aluetehokkuutta nostamalla. Toistaiseksi toteutumaton rakennusvaranto tulee sisältymään myös uuteen yleiskaavaan ja tehokkuuden nostaminen nykyisillä kaava-alueilla helpottaisi uuden yleiskaavan mitoitustavoitteen saavuttamista. Pelkät varantoa kuvaavat luvut eivät riitä pohjaksi tehokkuuden nostosta käytävään keskusteluun, vaan oleellista on saada tietoa varannon jakaantumisesta alueittain kiinteistötasolla. Silloin on mahdollista löytää täydennysrakentamiseen soveltuvia paikkoja ja arvioida mahdollisella tehokkuuden nostolla saatavia tuloksia. Eheyttämisen karttatietokantaan piirrettyjä kohteita on ollut mahdollista verrata kaupungin muiden paikkatietoaineistojen kanssa ja tehdä yleiskaavatyöhön liittyvistä ratkaisuista entistä näkyvämpiä. Selvityksen tavoitteena on osaltaan kannustaa keskusteluun yhdyskuntarakenteen eheyttämisen hyödyistä, mahdollisista haitoista ja reunaehdoista. Eheyttämisalueisiin liittyvä vaikutusten arviointi tuottaa lisätietoa eheyttämiskohteiden mahdollisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen. Tätä tietoa tarvitaan eheyttämisestä käytävän keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Selvityksen loppuun on koottu johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Selvitystyön aikana moniin asioihin saatiin vastauksia, mutta sen tuloksena paljastui myös uusia selvitystarpeita. Toimenpide-ehdotukset koskevat jatkoselvitysten käynnistämistä, erillisprojektien perustamista ja kaupungin hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämistä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Kirjalliset lähteet Selvityksessä käytetty kirjallisuus koostuu etupäässä suomalaisista ja kansainvälisistä kaupunkitutkimuksista, eheyttävään suunnitteluun liittyvien tutkimushankkeiden raporteista sekä erilaisissa tiede- ja ammattilehdissä julkaistuista artikkeleista. Niiden avulla on pyritty luomaan tutkimustietoon perustuvaa kuvaa eheyttävän suunnittelun eri näkökulmista. Erityisesti keskusten, työpaikka-alueiden sekä liikenteen osalta on käytetty konsulttiselvityksiä, kaupunkisuunnittelussa tehtyjä keskustaselvityksiä, yleis- ja asemakaavojen selostuksia ja muita suunnitelmia. Vaikutusten arviointiin liittyvää kirjallisuutta on käytetty arviointimenetelmien, arviointilomakkeen ja -kriteeristön suunnitteluun. Selvityksen loppuun on koottu lista käytetystä kirjallisuudesta. 2.2 Kartta-aineistot ja tietokannat Selvitystyön kannalta keskeisimpiä aineistoja ovat olleet Vantaan kaupungin mittausosaston ja kaupunkisuunnittelun pohjakartat, ortoilmakuvat, rekisteritietokannat, erilaiset teemakartat ominaisuustietoineen sekä kaupungin intranetpohjaisen paikkatietopalvelun rekisteriaineistot. Niiden avulla on ollut mahdollista arvioida asemakaavavarantoja kaupunginosittain, etsiä mahdollisia täydennysrakentamiskohteita yleis- ja asemakaava-alueiden sisältä ja niiden läheisyydestä sekä vertailla mahdollisia täydennysrakentamiskohteita suhteessa erilaisiin vaikutusten arvioinnin teemoihin. Kartta- ja rekisteriaineistoihin yhdisteltiin lisäksi maastokäynneillä saatua tietoa. Kartta-aineistojen ja rekistereiden analyyseissä ja selvityksen karttojen tekemisessä käytettiin Mapinfo ja MicroStation ohjelmia.

7 2.2.1 Korttelitietokanta Korttelitietokanta sisältää tiedot keskusta- ja asuinalueiden kortteleiden kaavoitetuista korttelitehokkuuksista ja rakennusoikeuden toteutumisesta (6/2005). Asumisen ja muun kaavoitetun rakennusoikeuden määrä vaihtelee kortteleittain. Keskusta-alueilla muun kuin asumisen osuus on suurimmillaan. Työpaikka-alueet eivät olleet tarkastelussa mukana. Jokaisesta yhdyskunnasta esitetään luvussa 7 kaksi teemakarttaa, joista toinen esittää alueen kortteleiden asemakaavoitetun tehokkuuden (kuva 2.1) ja toinen kortteleiden rakennusoikeuden toteutumisasteen prosentteina kaavoitetusta (kuva 2.2) Eheyttämistietokanta Yhdyskuntarakenteen eheyttämismahdollisuuksista laaditut kartat sisältävät useita teemoja uuden yleiskaavan asuntorakentamisen varannoista. Karttojen pääteemat ovat asemakaavoitettu asumisen varanto, eheyttämismahdollisuudet ja selvityksen aikana karsiutuneet alueet (kuva 2.3). Jokaiselle tutkittavalle alueelle on määritelty korttelitehokkuus, jonka mukaan määräytyy alustava rakennusoikeus. Luvut ovat suuntaa antavia ja ne toimivat apuna arvioitaessa uuden yleiskaavan mitoitustavoitteen toteutumista. Tehokkuusluvut tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Eheyttämiskohteet esitellään yhdyskunnittain luvussa 7 ja niiden perustiedot on koottu yhdyskunnittain liitteeseen 4. Kuva 2.1. Asemakaavoitetun korttelitehokkuuden karttaselite. Kuva 2.2. Kortteleiden rakennusoikeuden toteutumisasteen karttaselite. Kuva 2.3. Eheyttämisen karttamerkintöjen selite.

8 Keskusten täydennysrakentamisalueita (ruskeanpunaiset alueet) on etsitty uuden yleiskaavan tulevilta keskustatoimintojen alueilta. Keskusta-asumisen osuus vaihtelee eheyttämiskohteen mukaan. Eheyttämiskohteita (punaiset ja oranssit alueet) on etsitty nykyisen rakenteen reunoilta (asuntoalueiden laajentaminen) ja sisältä (täydennysrakentaminen). Pientaloalueiden täydennysrakentamispaikkoja (siniset alueet), jotka perustuvat voimassa olevien kaavojen asuntorakentamisen varantoihin (6/2005), on etsitty seuraavin kriteerein: - rakennusoikeudeltaan vajaasti toteutuneella kiinteistöllä on oltava rakennusoikeutta jäljellä vähintään 100k-m² - muodostuvan mahdollisen rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 500m² - rakennuspaikalla voi sijaita talousrakennuksia ja enintään 50 k-m² kokoinen asuinrakennus. Mikäli kiinteistön käyttämätön rakennusoikeus halutaan käyttää on nämä rakennukset yleensä purettava. Pientaloalueilla ne korttelit tai kiinteistöt, joiden rakennusoikeus on käyttämättä (tyhjät tontit) on merkitty kokonaisuudessaan kartalle (keltaiset alueet) Vaikutusten arvioinnin tietokanta Eheyttämiskohteiden (asuntoalueiden laajennukset ja täydennysrakentamisalueet) vaikutusten arviointia varten laadittiin erillinen tietokanta, johon koottiin paikkatietoaineistoa erilaisista teemoista kaupungin hallintokuntien tuottamista tietoaineistoista. Eheyttämisen vaikutusten arviointia varten laadittu kriteeristö (liite 3) oli laadinnan pohjana ja yleiskaavatiimi (liite 1) valitsi tietokannan teemat, jotka on koottu alla olevaan taulukkoon 2.1 (suluissa tiedon tuottaja, jos muu kuin kaupunkisuunnittelu). Eheyttämisen vaikutusten arviointia käsitellään luvussa 8.

9 2.3 Työryhmät Yleiskaavatoimikunta Vantaan yleiskaavan tarkistustyötä varten perustettiin yleiskaavatoimikunta (liite 1), jonka tehtävänä on ollut ohjata ja valvoa uuden yleiskaavan valmistelutyötä. Yleiskaavatoimikunnalle on raportoitu säännöllisesti myös selvitystyön etenemisestä yhdyskunnittain. Yleiskaavatoimikunnalle esiteltiin mahdolliset täydennysrakentamiskohteet ja asuntoalueiden laajennukset, joita esitettiin hyväksyttäviksi jatkoselvityksiä varten. Yleiskaavatoimikunnan kokouksissa eheyttämistä käsiteltiin yhteensä neljä kertaa. Toimikuntakäsittelyn jälkeen pidettiin eheyttämisen seurantaryhmän kokous ja molemmista kokouksista saadun palautteen pohjalta selvitystyötä jatkettiin edelleen. Eheyttämisen vaikutusten arviointia käsiteltiin yleiskaavatoimikunnassa yhteensä kaksi kertaa Seurantaryhmä ja arviointiryhmä Eheyttämisen seurantaryhmä perustettiin miettimään selvitystyöhön liittyviä teemoja ja tavoitteita sekä kommentoimaan ja valvomaan työn etenemistä (liite 1). Siihen kutsuttiin edustajia kaupungin eri hallintokunnista. Seurantaryhmän edustajille lähetettiin ennen alueittaisia kokouksia (Aluejako: Länsi-, Keski- ja Itä-Vantaa) yleiskaavatoimikunnan jatkoselvityksiin hyväksymää materiaalia ja karttoja mahdollisista eheyttämiskohteista. Seurantaryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa ja kokouksissa keskusteltiin etukäteismateriaalin ja jäseniltä saadun palautteen pohjalta eheyttämiskohteisiin liittyvistä suunnittelukysymyksistä Yleiskaavatiimi ja aluetiimit Eheyttämiseen liittyviä kysymyksiä käytiin säännöllisesti läpi yleiskaavatiimin kokouksissa. Selvityksen aikana järjestettiin asemakaavoituksen kanssa kokouksia, joissa eheyttämiskohteita tarkasteltiin palvelualueittain (liite 1). Kokouksiin kutsuttiin aluearkkitehdit ja asemakaavasuunnittelijat. Joillakin alueilla kokouksissa oli läsnä myös viheralue-, liikenne- ja maisemasuunnittelijoita. Kokoukset olivat luonteeltaan työkokouksia, joissa selvitettiin alueittain eheyttämiseen liittyviä reunaehtoja ja mahdollisuuksia sekä mietittiin eheyttämiskohteiden rajauksia. 2.4 Maastokäynnit Heinä-elokuun vaihteessa ja syyskuussa 2004 tehtiin pääosa selvitystyöhön liittyneistä maastokäynneistä. Niiden tavoitteena oli karsia paikkatietoanalyyseillä löydetyistä mahdollisista eheyttämiskohteista pois ne, jotka eivät maaston, maisemakuvan tai muun syyn vuoksi ole hyviä alueita rakentamiseen. Maastokäynnit suoritettiin neljän päivän aikana ja niiden yhteydessä mahdolliset täydennysrakentamiskohteet valokuvattiin. Täydentäviä maastokäyntejä on tehty selvitystyön aikana runsaasti. Selvitystyön edetessä yleisestä kommentoinnista ja selvitystyön ohjauksesta siirryttiin alueiden tarkempaan arviointiin, joka oli samalla osa laajempaa yleiskaavan vaikutusten arviointia. Työtä varten perustettiin eheyttämisen arviointiryhmä (liite 1), johon kutsuttiin seitsemän edustajaa kaupungin eri hallintokunnista. Lisäksi ryhmän toimintaan osallistui yleiskaavatiimin suunnittelijoita. Arvioinnin työkaluna käytettiin yleiskaavan vaikutusten arviointia varten kehitettyä lomaketta, joka laadittiin yhdyskuntarakenteen eheyttämisen näkökulmasta (liite 2). Eheyttämiseen liittyvää arviointiaineistoa ei ole voitu kokonaisuudessaan ottaa mukaan tähän selvitykseen, mutta sitä hyödynnetään yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa.

10 II YLEISTÄ 3. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Eheyttäminen, tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on nykyisin pääasiassa aluesuunnittelun ja kaavoituksen ammattilaisten sekä asiaan perehtyneiden päätöksentekijöiden käyttämä käsite. Muilla hallinnon aloilla ja erityisesti kansalaisten keskuudessa eheyttämiseen liittyvät käsitteet ja ajattelutapa ovat vieraampia 1. Eheyttävälle suunnittelulle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä puhuttaessa käytetään usein termejä tiivistäminen, täydennysrakentaminen ja uudistaminen. Eheyttäminen tulkitaan suunnittelukielessä yleensä tavoitteeksi, jonka keinoja tiivistäminen, täydennysrakentaminen ja uudistaminen ovat. Taustalla on ajatus siitä, että tiivistämällä ja täydentämällä kaupunkirakennetta se myös eheytyy. Päämääränä voidaan nähdä kompaktin, tiiviin kaupungin tavoittelu. Tiivistäminen voidaankin määritellä maankäytön pitkälle viedyksi tehostamiseksi, joka toteutetaan ennen kuin edes pohditaan rakenteen kasvattamista luonnonympäristön tai virkistysalueiden kustannuksella 2. Eheyttäminen viittaa käsitteenä kokonaisvaltaiseen yhdyskuntasuunnitteluun, joka ilmenee eri tavalla riippuen tarkastelun mittakaavasta. Tiivistäminen voidaan nähdä eheyttämisen ulottuvuutena kaupunkiseutu- ja yhdyskuntatasolla ja täydennysrakentaminen enemmän tontti- ja kiinteistötason eheyttämisenä. Myös käsitettä eheyttävä täydennysrakentaminen käytetään. Uudistaminen (korjausrakentaminen, saneeraus) on vielä pienimittakaavaisempaa eheyttämistä esim. rakennustasolla, mutta se voi toisaalta liittyä myös kaupunkiuudistuksiin suurina korttelialueina. (kuva 3.1) Kuva 3.1. Eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun fyysinen ulottuvuus 3. YTV:n tutkimushankkeessa eheyttäminen määriteltiin olemassa olevien yhdyskuntien kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Se on yhdyskunnan voimavarojen ja elinvoiman sekä elinolojen parantamista paikallisten lähtökohtien ja yhteistyön pohjalta. Yhdyskunnan voimavaroina ja elinvoimana ovat väestö, työpaikat, yritykset, rakennuskanta ja infrastruktuuri. Elinoloihin vaikuttavat sen eri osatekijät: ympäristö, palvelut, liikenne ja sosiaalinen toimivuus. Tutkimushankkeen mukaan eheyttämisen tulisi tapahtua alueilla, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja jotka liittyvät kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Sen tulisi hyödyttää alueella asuvia ja toimivia sekä lisätä laatua asumisessa, palveluissa, ympäristössä, viheralueilla ja joukkoliikenteessä. Eheyttämisessä toimenpiteet voivat olla sekä rakentamiseen tähtääviä että sosiaalista toimivuutta parantavia. Suunniteltujen toimenpiteiden seurauksena alueiden laadun ja alueella asuvien ihmisten elämän laadun pitäisi kohota. Tavoitteena tulisi olla pysyvä suunnittelukulttuurin muutos siten, että asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen olisi luontevaa ja tehokasta. Eheyttävässä suunnittelussa prosessin merkitys varsinaisen suunnittelutehtävän ohella korostuu. 4 Kirsti Vepsän mukaan eheyttäminen on ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen yhteennivomista fyysiseen suunnitteluun, täydennys- ja muuhun rakentamiseen, korjaamiseen ja kunnostamiseen. Hänen mukaansa eheyttäminen on virittynyt toisaalta liikkumisrationaliteetiksi, jossa välimatkojen minimointi on keskeistä ja rakenne tiivistä ja energiaa säästävää, toisaalta luontorationaliteetiksi, jossa korostuu luonto ja sen toimivuus yhdyskunnissa. Kolmas rationaliteetti voisi hänen mielestään olla osallistuva ja arvioiva suunnittelukulttuuri, joka hakisi eri tilanteissa erilaista ratkaisua. 5 Valtioneuvoston valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on kysymys jo kaavoitettujen alueiden toteuttamisesta, alueiden uudelleenkäytöstä ja yhdyskuntarakenteen lomaan jääneiden hyödyttömien alueiden saattamisesta rakennusten, rakenteiden ja viheralueiden rakentamiseen. 6 Eheyttävällä rakentamisella tarkoitetaan maankäytön tehostamista siten, että käytetään nykyistä paremmin hyödyksi maa-alaan sekä kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin sidottu pääoma. Eheyttävä rakentaminen ei ole tavoite vaan pikemminkin keino pyrittäessä ta-

11 loudellisesti edullisempaan yhdyskuntarakenteeseen. 7 Tämä määritelmä painottaa erityisesti eheyttämisen taloudellista näkökulmaa. Olemassa olevien yhdyskuntien kehittäminen on yksi keskeisimmistä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden yhteisistä haasteista, johon niiden on sitouduttava tulevaisuudessa. Sitoutuminen yhteistyöhön on myös eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun ydintehtäviä. Tarvitaan suunnittelun käytäntöjä, joissa vuorovaikutus, vaikutusten arviointi ja suunnittelutyö yhdistyvät luontevasti ja tehokkaasti yhdyskuntien ja niiden asukkaiden parhaaksi Tehokkuus ja tiiveys Kun yhdyskuntarakenteen luonnetta halutaan kuvata tunnusluvuin, käytetään yleensä tehokkuuslukua (e), jolla tarkoitetaan kokonaiskerrosalan ja alueen pinta-alan välistä suhdetta. Se ilmaisee kaavan salliman rakennusoikeuden, mutta ei rakentamistapaa tai alueen tiiveyttä. Siksi samalla tehokkuudella kaavoitetut alueet voivat poiketa ilmiasultaan toisistaan paljonkin. Rakentamistapaa ohjataan tarkemmin muilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Tehokkuuslukuja on useita ja puhutaan mm. tontti-, kortteli- ja aluetehokkuudesta. Yksiselitteisin on tonttitehokkuus (et), joka ilmaisee kaavassa rakennettavaksi sallitun kerrosalan ja tontin pinta-alan suhteen 10 (kuva 3.2). 3.2 Eheyttämisen määritelmä selvityksessä Tässä selvityksessä ja Vantaan yleiskaavatyön yhteydessä yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan kaupungin fyysisen rakenteen kehittämistä toimivaksi sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Eheyttämisen mittakaavatasot ovat mukana tonttitason tiivistämisestä asuntoalueiden laajentamiseen. Eheyttämistä on lähestytty yhdyskunta -käsitteen kautta, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä keskusta ja sitä ympäröivää kaupunkirakennetta, joka muodostaa tietyn lähipalveluiden kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Selvityksessä esitellään myös voimassa olevien asemakaavojen toteutumisastetta Vantaalla ja niiden sisältämiä rakentamismahdollisuuksia. Tällöin kyse on enemmän kortteli- ja tonttitason täydennysrakentamisesta. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on Vantaalla huomattavasti jo rakennetussa ympäristössä voimassa olevien asemakaavojen mukaisena käyttämättömänä rakennusoikeutena (asemakaavavaranto). Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, aluelaajennukset (lisärakentaminen), täydennysrakentaminen ja uudistaminen tulkitaan eheyttävän suunnittelun keinoiksi (kuva 3.1). Eheyttämiseen liittyy fyysisen ulottuvuuden (rakentamiseen tähtäävä) lisäksi taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus, joita käsitellään selvityksessä alueittain vaikutusten arvioinnin yhteydessä. 3.3 Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne luo edellytykset asumiselle, työnteolle, vapaa-ajan vietolle, palveluille, kaupalle, tuotannolle ja näiden välisille yhteyksille. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi (palvelut)- ja virkistysalueet sekä niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. 9 Kuva 3.2. Erilaiset tehokkuusluvut ja niiden suhde toisiinsa. Tehokkuusluku ei kuvaa kovin hyvin ympäristön laatua tai tiiveyttä. Sama tehokkuus on mahdollista saavuttaa rajattomalla määrällä toisistaan poikkeavia suunnitelmia. Mitä enemmän kerroksia rakennetaan sitä enemmän ympärille jää avointa maa-alaa (kuva 3.3). Talojen lisäksi on rakennettava myös riittävät pysäköintialueet, viheralueet, leikkipaikat ym. Siksi korkealla rakentamisella saavutettu maapinta-alan säästö ei välttämättä luo lisää maata ihmisille. Nykyisin merkittävä osa maa-alasta varataan autojen pysäköintiin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että korkeina pistetaloina rakennettuna sama tehokkuus tuottaa eniten väljyyttä, tasaisena matalana rakentamisena puolestaan vähiten. Olevassa yhdyskuntarakenteessa eheyttämiselle on parhaat mahdollisuudet avoimissa tai puoliavoimissa kortteleissa, johon uusien rakennusten sijoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin suljettuun kortteliin. Täydennysrakentaminen voi rakennustasolla olla myös uusien kerroksien tai rakennuksen lisäsiipien rakentamista, jolloin suljettu korttelikin antaa mahdollisuuksia eheyttävälle täydennysrakentamiselle.

12 Kuva 3.3. Tiiveyden ja rakentamistavan välinen suhde (rakennustehokkuus vakio) 11. Kuva 3.4. Asumisväljyyden kasvu Vantaalla. 3.5 Asumisen tunnusluvut Yksi suurimmista yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvistä kysymyksistä on tulevaisuuden asuntotarpeen tyydyttäminen kestävällä tavalla. Asuntotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestön, huoneistojen keskikoon ja asumisväljyyden muutokset. Erityisesti asumisväljyyden (k-m²/asukas tai h-m²/asukas) kasvu on keskeinen muuttuja tulevaisuudessa. Vaikka asumisväljyys on kasvanut huomattavasti ja on tällä hetkellä varsin kohtuullinen, niin Suomessa asutaan vielä muita pohjoismaita ahtaammin. Niinpä asumisväljyyden ennustetaankin kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti. Toinen asuntotarpeeseen vaikuttava keskeinen tunnusluku on asuntokunnan koko. Vantaalla asuntokunnan koko (henkilöä/asunto) on pienentynyt viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi ja tämä suunta jatkuu edelleen. Asuntokuntien pienentyessä tarvitaan samalle asukasmäärälle entistä enemmän asuntoja. Ihmiset haluavat asua tilavammin ja asuntokunnan koon pienentyminen ja entistä suurempien asuntojen rakentaminen pitävät yllä asumisväljyyden kasvua 12 (kuva 3.4). Asumisväljyyden kasvu aiheuttaa kaupunkisuunnittelulle paljon päänvaivaa. Kaupunginosien tai asuinalueiden palvelut (niin kunnalliset kuin yksityisetkin) on yleensä mitoitettu tietylle väestömäärälle. Palvelut ovat tulevaisuudessa uhattuina, koska väestömäärä (asukastiheys alueella) lähtee laskuun asumisväljyyden kasvaessa ja asuntokuntien pienentyessä. Palveluiden säilymistä voidaan tukea palvelukonsepteja kehittämällä ja täydennysrakentamisella. Hyvien palveluiden säilyminen asunto- ja keskusta-alueilla on Vantaalla eheyttämisen keskeisimpiä perusteluja. 3.6 Varannot ja uusi rakennusoikeus Eheyttämisen kannalta keskeisimmät rakennusoikeudelliset kaavavarannot ovat asemakaavoihin ja yleiskaavoihin sisältyvissä rakennusoikeuksissa. Potentiaalisimmat täydennysrakentamisvarannot ovat jäljellä olevien varantojen hyödyntäminen sekä rakennusoikeuden lisäys tontilla tai alueella (esim. tehokkuuden nosto tai uudet rakentamisalueet). Asemakaavavaranto voidaan jakaa teoreettiseen varantoon ja toteutuvaksi arvioitavaan eli realistiseen varantoon, jolla on suurempi merkitys suunnittelun ja päätöksenteon kannalta. Varannon toteutumisen realistisuus riippuu mm. tontin käyttötarkoituksesta, maanomistuksesta, käyttämättömän rakennusoikeuden määrästä ja käytetyn rakennusoikeuden sijainnista alueella tai tontilla. Realistinen kaavavaranto ei ota kantaa siihen, milloin kaavavaranto on otettavissa käyttöön. Varannon käyttäminen tai käyttämättä jättäminen riippuu paitsi tontin omistajan aktiivisuudesta myös mm. siitä, onko tontinmittaus suoritettu ja yhdyskuntatekniset verkostot ja tarvittavat palvelut rakennettu. 13 (kuva 3.5) 10

13 Tässä selvityksessä realistiseen asuntorakentamisvarantoon on laskettu mukaan pientaloalueilla vain ne kiinteistöt, joilla on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta jäljellä vähintään 100 k-m² ja kerrostaloalueilla vähintään 1000 k-m². Realistista varantoa on arvioitu yhdyskunnittain luvussa 7 ja selvityksen liitteeseen 4 on koottu pientaloalueiden rakennusoikeuden toteutumisaste ja varantotilanne kesäkuussa Kuva 3.5. Rakennusvarannon jäsentely Vantaalla 14. Kaava-alueilla on usein toteutumattomia aluevarauksia eri maankäyttöluokissa. Niiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa kaavamuutoksilla ja saada uusia alueita esim. asuntorakentamiseen. Tässä selvityksessä esiteltävistä eheyttämiskohteista suuri osa sijaitsee jo asemakaavoitetuilla alueilla. Uusia rakentamisalueita on löydettävissä myös nykyisten asemakaava-alueiden reunoilta nykyisiä asuntoalueita laajentamalla. Asuntorakennusoikeuden määrää ja varantoja sekä uusia täydennysrakentamismahdollisuuksia esitellään yhdyskunnittain luvussa EHEYTTÄMISEN KESKEISIÄ PERUSTELUJA 4.1 Pyrkimys kestävään kehitykseen Yhdyskuntasuunnittelun keskeisimpiä tavoitteita on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Yhdyskuntarakenne on kestävä (taloudellisesti ja ekologisesti), kun sen tuottamis- ja käyttöprosesseihin kulutetaan mahdollisimman vähän uusiutumattomia energia- ja muita luonnonvaroja ja aiheutetaan mahdollisimman vähän ihmiselle ja luonnolle haitallisia jätteitä ja päästöjä. 15 Toisaalta kestävyyteen liittyy myös kulttuurinen ja sosiaalinen näkökulma, jotka voivat olla ristiriidassa niin ekologisten kuin taloudellistenkin arvojen kanssa. Suomalaisten yhdyskuntien merkittävimpiä kritiikin kohteita on hajanainen yhdyskuntarakenne ja taajamien varsin matala rakennustehokkuus. Taajamissamme käytetään rakentamiseen kaksin- tai kolminkertainen määrä maa-aluetta verrattuna läntisiin naapurimaihimme. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä pidetäänkin yleisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisena, koska nykyinen hajanainen yhdyskuntarakenteemme johtaa turhiin kustannuksiin, puutteelliseen palvelutasoon ja luonnonvarojen liialliseen kulutukseen. Suomen taajamien yhdyskuntarakenteen kehitystä on selvitetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja ympäristöministeriön yhteistyönä tehdyssä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä -projektissa (YKR). Vuoden 2003 lopussa julkistetun selvityksen mukaan Suomessa taajamien pinta-alan kasvu on viimeisen 20 vuoden aikana ollut nopeampaa kuin taajamien väestönkasvu ja seurauksena on ollut keskimääräisen asukastiheyden lasku. Taajamien pinta-alan kasvu oli voimakkainta 1980-luvulla, mutta hidastui selvästi 1990-luvulla muuttuen enemmän kaupunkiseudun sisäiseksi kasvuksi. Helsingin seudun väestönkasvusta vuosina % on ollut taajamarajauksen sisällä tapahtuvaa ns. sisäistä kasvua. Ulkoisen kasvun osuus on kuitenkin noussut hieman viimeisellä ajanjaksolla verrattuna muihin viisivuotisjaksoihin. 16 Eheyttämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tarpeen, jotta hajautuva kehitys saadaan hallintaan ja rakentaminen ohjattua tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. 4.2 Taloudellisuus Yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle esitetyt perustelut ovat nousseet ennen kaikkea taloudellisista ja ekologisista näkökulmista. Taloudelliset perustelut ovat usein myös ekologisia. Tiiviissä yhdyskuntarakenteessa mm. matkat ovat keskimäärin lyhyempiä, joten liikennettä on vähemmän. Hiukkaspäästöjä, ilmansaasteita ja melua syntyy vähemmän verrattuna hajautuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Myös kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen osuus matkoista on suurempi, mikä lisää edelleen ekologista ja taloudellista edullisuutta. 17 Yhdyskuntarakenteeseen on sidottu noin 75% kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja muiden yhdyskuntien rakentaminen, ylläpito ja erityisesti niissä tapahtuva liikenne kuluttavat paljon yhteisiä varojamme. Ei ole todellakaan sama miten ja minne rakennetaan. Yhdyskuntarakenteen kannalta huonon alueen rakentamiskustannukset voivat olla asu- 11

14 kasta kohti jopa euroa suuremmat kuin edullisella alueella. Niinpä jo 1000 asukkaan alueen huonosta valinnasta voi aiheutua 25 miljoonan euron lisälasku veronmaksajille. 18 Asuntoalueen rakentamiskustannuksista rakennusten osuus on noin 88% ja sisäisten verkostojen, kuten katujen ja johtojen sekä viherrakenteiden osuus noin 12%. Rakennuskustannusten lisäksi yhdyskunnan käyttäminen aiheuttaa käyttökustannuksia, joista runsas kolmannes menee energiakustannuksiin ja kaksi kolmannesta erilaisiin hoitokustannuksiin. Rakennukset aiheuttavat käyttökustannuksista hieman yli puolet ja verkostojen osuus on noin 6%. Liikenteen osuus käyttökustannuksista riippuu hyvin paljon alueen sijainnista. Uuden alueen rakentaminen vaatii aina paljon uutta kunnallistekniikkaa ja verkostojen rakentaminen on kustannustehokkainta tehokkaasti rakennetuilla alueilla. Verkostokustannuksia voidaan merkittävästi vähentää maankäytön tarkasti huomioivan suunnittelun avulla. Tällöin voidaan välttää esim. huonoa maapohjaa, vähentää vesijohtojen, viemärien ja vedenpumppaamoiden määrää, jakaa rakentamiskustannuksia eri verkostojen kesken yhteiskaivannoilla ja optimoida katujen ja verkostojen pituutta ja mitoitusta. 19 Erään VTT:n yhdyskuntatekniikan vuoden 2000 laskelman mukaan kunnallistekniikassa ja henkilöliikenteessä syntyisi täydennysrakentamisella 50 vuoden aikana peräti 13 miljardin euron säästöt verrattuna siihen, että asuntoja rakennettaisiin kokonaan uusille alueille. 20 Investointien osuus säästöstä on noin 5 miljardia euroa. Käytöstä, korjaamisesta ja kunnossapidosta kertyisi säästöjä reilut 3,4 miljardia ja liikenteestä säästyisi noin 4,2 miljardia euroa. Vantaallakin on suuria määriä hyväkuntoista infrastruktuuria vajaassa käytössä. Sen tehokkaampi käyttö edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Samalla uusien investointien tarve yhdyskuntateknisiin verkostoihin vähenisi merkittävästi ja myös käyttökustannuksista säästettäisiin. Hajanainen yhdyskuntarakenne aiheuttaa paitsi verkostojen vajaakäyttöä, myös erilaisten toimintojen asuminen, palvelut, työpaikat, viheralueet epätarkoituksenmukaista sijoittamista. Huono sijainti ja erilaisten toimintojen sijoittaminen erilleen toisistaan aiheuttaa liikenteen lisääntymistä ja infrastruktuurin käyttökustannusten nousua. Yhdyskuntarakenteen tilasta ja muuttumisesta sekä hajautumisen aiheuttamista kustannuksista ja ympäristöhaitoista on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Ongelmana on se, että toimijakohtaista tarkempaa tutkimustietoa on niukemmin saatavilla. Yhdyskuntarakenteen hajanaisuudesta johtuvat kustannukset jakautuvat eri toimijoille ja kustannusten havaitseminen hajanaisesta rakenteesta johtuvaksi on vaikeaa. Kustannukset syntyvät ajallisesti eri aikoina ensin rakennusten ja infrastruktuurin rakentamisen yhteydessä ja myöhemmin pitkällä ajanjaksolla yhdyskunnan toiminnan kuluina. Hajanaisesta rakenteesta aiheutuva materiaalin ja energian kulutuksen lisäys sekä päästöjen syntyminen ymmärretään harvoin yhdyskuntarakenteesta johtuvaksi 21. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen todelliset kustannukset eivät tule yksittäisen asukkaan maksettaviksi asunnon ostovaiheessa. Päinvastoin, koska asunnot ovat keskustojen ulkopuolella halvempia. Kunnallistekniset kulut maksetaan verovaroista ja suurin yksittäinen kuluerä, matkustuskulut, asukas maksaa vähän kerrassaan vuosien mittaan. Niistäkin valtio antaa osan takaisin maksajalleen työmatkakulujen verovähennysoikeuden kautta Ekologisuus Eheyttävään yhdyskuntasuunnitteluun liittyy myös elinympäristön vihreitä arvoja eikä pelkkää lisä- tai täydennysrakentamista. Taloudellinen näkökulma on usein keskeisesti painotettuna eheyttämisessä ja täydennysrakentamisessa, mutta se ei välttämättä ole ristiriidassa ekologisuuden kanssa. Eheyttävä rakentaminen kaupunkialueella ja taajamissa säästää laajoja alueita niiden ulkopuolella. Yleensä nämä eheyttävällä suunnittelulla säästyvät alueet ovat viljelymaana, kasvavat metsää tai ovat virkistyskäytössä. Ekologisesti kestävänä voidaan pitää sitä, että teknistä ja sosiaalista infrastruktuuria tarvitaan vähemmän ja lyhyemmistä etäisyyksistä johtuen liikenteen, ja sitä kautta päästöjen, määrä vähenee. Lisäksi julkisen ja kevyen liikenteen järjestäminen on helpompaa eheässä yhdyskunnassa kuin hajautuneessa yhdyskuntarakenteessa. Yhdyskuntien rakentamisessa on otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat, kuten maaperän rakennuskelpoisuus, pohjavesien suojelu, ilmanlaatu, alueen kasvillisuus ja eläimistö ym. Ihmisen luoma yhdyskuntarakenne (tiet, rakennukset ym.) muodostaa näkyvän ja vaikuttavan osan ympäristöstä. Toinen lähes näkymätön verkosto rakentuu eläimistölle tärkeistä luonnon ydinalueista sekä niitä yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ekologisen verkoston ja luonnon ydinalueiden sekä laajojen suojelualueiden lisäksi yhdyskuntarakenteeseen liittyy pienipiirteisempi viheralueverkosto, joka liittyy lopulta kiinteästi muuhun rakenteeseen. 23 Viheralueverkoston toimivuus yhdyskuntarakenteessa perustuu sen jatkuvuuteen. Viherverkostoon kuuluu erilaisia alueita, kuten puistoja, lähivirkistysalueita, retkeilyalueita, luonnonsuojelualueita, hautausmaita ja suojaviheralueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Ne muodostavat yhdessä viheraluekokonaisuuden, jota yhdistävät ulkoiluyhteydet, kuten ulkoilureitit ja kevyen liikenteen väylät. Verkoston lisäksi rakenteeseen liittyvät pienet tasku- ja lähipuistot, jotka voivat olla myös yksittäisten asuinkortteleiden osia. Asuntoalueen rakentamisen kokonaiskustannuksista viherrakenteiden (pihat, puistot, kentät) osuudeksi on arvioitu vain noin 2% 24. Investoiminen viheralueisiin ja -rakenteisiin onkin edullinen tapa parantaa elinympäristön laatua. Eheyttävässä suunnittelussa joudutaan tilanteisiin, jossa viheralueelle pohditaan täydennysrakentamista. Osittain kyse on siitä, että suomalaisessa kaavoituksessa on ollut tapana reunustaa kaava-alueiden laitimmaiset korttelit viheralueilla. Asuntoalueiden laajentuessa rakentaminen kohdistuu kaavanmukaiseen viheralueeseen, joka ei välttämättä ole koskaan ollut virkistyskäytössä. Tapauskohtaisesti on selvitettävä kuinka merkittäviä 12

15 vaikutukset viheralueverkostoon ovat ja ovatko voimassa olevien kaavojen viheralueet oikeasti käytössä olevia tai tulevaisuudessa rakennettavia. Eheyttävän suunnittelun ei tarvitse tähdätä täydennysrakentamiseen, vaan se voi joillain alueilla olla viher- ja suojelualueiden sekä niiden muodostamien verkostojen suunnittelua olevan rakenteen lomaan. Täydennysrakentamisen vastapainona korostuu viheralueiden merkitys ja tarve erityisesti viheralueverkoston ja siihen liittyvien reittiyhteyksien määrätietoiseen kehittämiseen. Ihmisten ja ekosysteemin taholta tulevat vaatimukset viheraluejärjestelmälle ovat pitkälti yhteneväiset: viherverkon monipuolisuus, jatkuvuus ja elinvoimaisuus ovat peruskriteerejä molemmista näkökulmista katsottuna 25. Yhdyskuntarakenteen monipuolisuus niin kortteli- kuin rakennustasolla on tärkeää, koska sekoittunut rakenne kestää paremmin aikaa. Rakennusten on tulevaisuudessa pystyttävä mukautumaan entistä paremmin muuttuviin tarpeisiin sen lisäksi, että niiden rakennusmateriaalit ovat laadukkaita (elinkaariajattelu). Tämä tarkoittaa monikäyttöisiä rakennuksia, jotka ovat vähemmän toiminnallisesti erikoistuneita. Nykyinen varsin normiohjattu rakentaminen ei välttämättä tuota tällaisia rakennuksia. Sekoittaminen rakennustasolla tarkoittaa luultavasti muutoksia kattokorkeuksissa, runkosyvyyksissä ym. mitoituksissa. Liian tiukat normit saattavat muodostua monikäyttöisten rakennusten toteuttamisen esteeksi. 4.4 Toiminnallisuus Toiminnallinen monipuolisuus Viime vuosikymmenien rakentamista on useissa yhteyksissä kritisoitu kaupunkialueen tilallisesta jakamisesta funktionaalisiin vyöhykkeisiin, jotka voimakkaasti rajautuvat eroon toisistaan. Tämä normatiivinen ja kaavamainen tapa suunnitella on osittain murentanut kaupungin inhimillistä ulottuvuutta. Kaupunkitila on ollut tiukasti ohjelmoitua ja sarjallistettua, jonka tuloksena on syntynyt suuria kerrostaloalueita, kauppakeskuksia, laajoja omakotialueita sekä niiden myötä sosiaalisia enklaaveja (ääripäinään vähävaraisten tiiviit kerrostaloalueet ja rikkaiden väljät pientaloalueet). 26 Eheyttävän suunnittelun pitäisi pyrkiä inhimillisen ulottuvuuden painottamiseen monipuolistamalla yhdyskuntarakennetta ja rikkomalla tiukkaa funktionalismiin perustuvaa maankäyttöä, jossa eri toiminnot erotetaan toisistaan alueellisesti. Eheyttämisen yhteydessä puhutaan usein toimintojen (asuminen, työ, kauppa, vapaaaika) sekoittamisesta. Sekoittunutta rakennetta pidetään varsin yleisesti kaupunkimaisuuden yhtenä perusedellytyksenä. Myös liikennemäärien pienentämisen kannalta sillä on merkitystä. Erityisesti palvelutyöpaikoista suuri osa tukee ja mahdollistaa asumisen ja työn sekoittamisen, myös samassa rakennuksessa. Sekoittamisella on mahdollista luoda monipuolista ja mielenkiintoista ympäristöä, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille ihmisille iästä ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Monipuolisessa ja virikkeellisessä ympäristössä on myös mahdollisuus ihmisten välisten kontaktien syntymiselle huomattavasti suurempi kuin jyrkästi toiminnoiltaan erotetussa funktionalistisessa kaupungissa. Lisäksi turvallisuus lisääntyy, koska toiminnallisesti monipuolinen kaupunki elää vuorokauden ympäri ja sosiaalinen kontrolli on aina läsnä. Eheä yhdyskuntarakenne on saavutettavissa joidenkin mielestä vain sekoittamalla erilaisia toimintoja nykyistä enemmän 27. Toimintojen sekoittamisen etuja on koottu taulukkoon Nykyisin sosioekonomiset edellytykset toiminnoiltaan sekoittuneille alueille ja rakennuksille ovat yleisen käsityksen mukaan varsin vähäiset tai puuttuvat monin paikoin kokonaan. Osittain kyse on maankäytön ja rakentamisen asiantuntijoihin tiukasti juurtuneesta funktionalistisesta ajattelutavasta. Hankkeittain etenevässä kaavoituksessa unohtuu usein paikallisen yhdyskunnan toiminnallisuus kokonaisuutena, eivätkä maanomistajatkaan ole yleensä valmiita sijoittamaan siihen rahojaan. Vaikuttaa siltä, että rakennuttajat eivät enää osaa suunnitella, markkinoida tai myydä kuin yhden toiminnon rakennuksia. Yhden käyttötarkoituksen rakennus on toki helpompi hallita kuin monikäyttöinen rakennus ja kysyntä määrittelee tarjonnan. Osittain toimintojen erottaminen voi olla seurausta käyttötarkoituksen valikoinnista sen mukaan, mistä maanomistaja saa kulloinkin parhaan tuoton. Osasyynä voivat olla myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden investointirahastot, jotka sijoittavat kiinteistöomaisuuteen, joka on mahdollisimman helposti realisoitavissa. Toiminnallisen monipuolisuuden näkökulmasta eheyttävällä 13

16 suunnittelulla on parhaat edellytykset onnistua keskusta-alueilla, joilla monipuolisen rakenteen synnyttäminen on lähtökohdiltaan helpompaa. Toimintojen sekoittamisessa ei ole kyse siitä, että kaikkialle on saatava kaikkea. Vielä reilu vuosikymmen sitten kauppa ja asuminen sijoitettiin pääasiassa samoille alueille, mutta kaupan rakennemuutoksen myötä kaupankäynti on karannut monin paikoin pääteiden varsille suuryksiköihin. Niillä on hyvä saavutettavuus autolla, mutta autottomien on niihin yleensä vaikea päästä. Kaupan suuryksiköitä on vaikeaa integroida osaksi muuta yhdyskuntarakennetta, jos sellaista ylipäänsä sattuu lähellä olemaan tieverkkoa lukuun ottamatta. Suunnittelussa ollaan ajautumassa yhä kauemmas suunnittelun inhimillisestä mittakaavasta, jota eheyttävässä suunnittelussa painotetaan Liikenne Liikkumisen pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa päivittäisten tarpeiden tyydyttäminen. Maankäytön suunnittelussa keskeinen kysymys liikenteen kannalta on onnistua muodostamaan tehokas maankäyttöä palveleva liikenneverkko ja viihtyisä liikkumisympäristö. Tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi saavutettavuuden avulla, johon vaikuttavat ensisijaisesti toimintojen sijoittuminen, liikennejärjestelmän tarjoama palvelutaso ja vaihtoehtoiset liikennemuodot. 29 Liikennettä voidaan vähentää toimintojen järkevällä sijoittelulla, jonka yhteydessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä matkojen ketjuttamisen mahdollisuuteen 30. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhdyskuntarakenteeseen muodostetaan eräänlaista matkakeskusverkkoa, jonka pisteissä on järjestetty eri kulkumuotojen vaihtomahdollisuudet. Vaihtopisteiden lähialueet on järkevää käyttää tehokkaaseen ja toiminnoiltaan monipuoliseen rakentamiseen, koska ne ovat kaikkien saavutettavissa. Perinteisesti näissä pisteissä sijaitsevat kaupunkien ydinkeskustat ja pienemmät keskukset, mutta monikeskuksisessa kaupungissa (kuten Vantaalla) pisteitä syntyy muuallekin. Liikenteen kustannukset ovat asuntoalueen rakentamis- ja käyttökustannuksista se tekijä, johon suunnittelulla voidaan eniten vaikuttaa 31. Eheyttävällä rakentamisella kustannuksia voidaan supistaa huomattavasti. Toimintojen järkevällä sijoittelulla luodaan edellytykset tehokkaan yhdyskuntarakenteen ja myös liikennejärjestelmän synnylle 32. Kun liikennejärjestelmä on toimiva, ovat myös saavutettavat hyödyt (erit. kustannussäästöt) suuria. Maankäyttöratkaisut ovat liikenteen järjestämisen kannalta keskeisiä, koska maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet kustannusten säästämiseen kuin liikennöinnin (infrastruktuuri ja operaattorit) kehittämisellä 33. Maankäytön toimenpiteiden lisäksi tarvitaan sekä julkisen liikenteen aktiivista kehittämistä että yksityisliikenteen nykyistä voimakkaampaa verottamista. Työpaikkamatkojen verovähennysoikeuteen on tulevaisuudessa tultava muutoksia, mikäli yhdyskuntarakenteen eheyttämistä todella halutaan edistää. Yhdyskuntarakenteen ja liikennetarpeen muutosten ennakoiminen edellyttävät tulevaisuuden trendien yhtäaikaisen vaikutuksen laaja-alaista ymmärtämistä 34. Elämäntavat ja asenteet vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen ja yksilöiden liikkumistarpeeseen, joten koulutuksella ja asennekasvatuksella on myös oma tärkeä roolinsa. Yhdyskuntarakenteessa eniten liikennettä aiheuttavat ns. erilliset kylät ja vähiten suurimmat kaupungit, joissa on parhaat palvelut ja paras julkisen liikenteen verkosto. Yhä suurempi osa matkoista on kaupunkien tai esikaupunkien välisiä, sekä työ- että vapaa-ajan matkoja. Näitä voidaan vähentää lisäämällä kaupunkien ja kaupunginosien sisäistä monipuolisuutta ja omavaraisuutta 35. Samalla alueen kilpailukyky vahvistuu. Työpaikkojen sijoittaminen lähiöihin ja keskuksiin parantaa yleensä aina myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Rakentamisen suuri tehokkuus voi olla keskeinen tekijä liikennetarpeiden määräytymisessä, mutta se ei suoraan merkitse autoliikenteen vähäisyyttä, eikä itsestään johda julkisten liikennevälineiden suosion lisääntymiseen. Se antaa kuitenkin keinoja hillitä liikennemäärien kasvua 36. Pelkkä tiivis yhdyskuntarakenne ei riitä. Vain riittävän tiiveyden ja toimintojen järkevän sekoittamisen yhteisvaikutuksella voidaan liikennemääriä tehokkaasti vähentää. Lisäksi vaaditaan kulkumuotojen monipuolisuutta ja liikenneverkon matkakeskuksia, joissa kulkumuodon vaihtaminen on helppoa ja nopeaa Palvelut Suurin osa kuntien menoista aiheutuu julkisten palveluiden (erit. sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistystoimi, tekniset palvelut) järjestämisestä. Kunnan on tarjottava lain mukaan kaikille asukkailleen samat lakisääteiset palvelut riippumatta kuntalaisen asuinpaikasta. Palveluiden järjestämisessä kunnan eri alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Taajama-alueilla on yleensä paremmat palvelut kuin haja-asutusalueella. Osittain erot johtuvat väestön määrästä ja ikärakenteesta, jotka vaihtelevat samallakin alueella ajan mittaan riippuen yhdyskunnan elinkaaren vaiheesta. Tästä seuraa mm. se, että uusilla asuinalueilla rakentamisvaiheen jälkeen asukasmäärä kasvaa ensin nopeasti, mutta lähtee sitten hitaaseen laskuun. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat. Kun alueelle ei rakenneta uutta joudutaan sulkemaan esim. päiväkoteja ja kouluja. Toisaalta esim. vanhusten palveluja joudutaan lisäämään väestön ikääntyessä. Jos alueen palvelujen kysynnässä tapahtuu suuria muutoksia, se aiheuttaa kunnalle yleensä suuria kustannuksia. Aktiivisella kaupunkisuunnittelulla palveluiden kysyntää ja sitä kautta kustannuksia voidaan osittain hallita ohjaamalla täydennysrakentamista olevien palveluiden tuntumaan. Kysymys on käytännössä siirtymisestä hankkeittain etenevästä kaavoituksesta kaupun- 14

17 kialueiden hallintaan kokonaisuutena (urban management). Ensin on tunnistettava lähtökohta-analyysein minkälaisilla hankkeilla alueen kehittymistä voidaan parhaiten tukea, laatia kehittämistavoitteet ja toimia sitten niiden mukaisesti. Kun alueella tapahtuu eheyttävää rakentamista säännöllisesti, on palveluiden mitoittaminen ja väestön määrän sekä demografisen rakenteen hallinta helpompaa. Eheyttävä suunnittelu edellyttää entistä saumattomampaa yhteistyötä kunnan sektoreittain jaettujen hallintokuntien ja palveluiden tarjoajien kesken. Julkisten palveluiden lisäksi alueilla on myös yksityisiä palveluja (kaupat, palveluyritykset, vapaa-ajan palvelut ym.). Julkisen ja yksityisen sektorin raja palveluiden tarjonnassa on hämärtymässä, kun julkinen sektori ostaa yhä enemmän palveluja yksityiseltä puolelta. Viime vuosina on käyty paljon keskustelua kaupan palveluverkon muutoksesta. Pienten lähikauppojen määrä on vähentynyt, kun rakennemuutoksen seurauksena suuria päivittäistavarakaupan yksiköitä on syntynyt suurien teiden varsille ja risteyksiin keskusta- ja asuntoalueiden ulkopuolelle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä keskittymiskehitys ei ole kuntatalouden kannalta edullista 37. Automarkettien aiheuttamat kunnallistaloudelliset menot voivat olla kaksin- tai kolmikertaisia keskustassa sijaitseviin kauppakeskuksiin verrattuna 38. Palveluiden karkaaminen väylien varsille vaikuttaa myös liikenteeseen voimakkaasti. Liikennesuunnittelussa olennaista on matkageneraattoreiden sijoittuminen ja yksi merkittävimmistä on kaupan suuryksiköt. Tutkimuksissa on todettu, että kaupan sijoittaminen keskuksiin ja asuntoalueille palvelee melkein aina paremmin liikenteen vähentämisen tavoitetta kuin niiden sijoittaminen suurten väylien varteen 39. Kuluttajat tietysti valitsevat, missä kulloinkin haluavat asioida. Kaupan valinta perustuu markkinaohjauksessa pitkälti olemassa olevaan tarjontaan. Eli mikäli alueella on hyvä lähipalvelu, sitä myös käytetään, muutoin asioidaan hypermarketissa Laadulliset tavoitteet Eheyttämisen laadullisissa tavoitteissa on kyse ympäristön havaitsemisesta ja kokemisesta. Ne ovat luonteeltaan yleispiirteisiä, ja liittyvät mm. asuinalueen turvallisuuteen, viihtyisyyteen, virikkeellisyyteen ja esteettisyyteen. Ihmiset kokevat ympäristönsä eri tavoin ja siten myös yhdyskunta näyttäytyy eri ihmisille eri tavalla Kaupunkikuva Puhekielessä kaupunkikuvalla viitataan yleensä tarkastelumittakaavasta riippuen joko pelkkään kaupunkimaisemaan, jolla tarkoitetaan ihmisen toiminnan tuloksena syntynyttä urbaania maisemaa, tai kaupunkimaiseman, kulttuurimaiseman ja luonnonmaiseman kokonaisuuteen (esim. koko kaupungin tason tarkastelu). 41 Maisema sisältää kulttuurimaiseman, jossa ihmisen vaikutus ympäristöön on historian saatossa ollut ja on yhä keskeinen. Usein kulttuurimaisemasta puhutaan maaseudun kulttuurimaisemana, joka sisältää yhtenä tärkeänä kokonaisuutena viljelymaiseman. Maaseudun kulttuurimaiseman kokonaisuudet ovat luonteeltaan tilallisesti selvästi kaupunkimaisemaa avoimempia. Eheyttävän suunnittelun tavoitteena tulisi olla arvokkaiden kulttuurimaisema ja viljelymaisema-alueiden suojeleminen ja toisaalta yhdistäminen kiinteäksi osaksi kaupunkikuvaa. Avoin kulttuurimaisema luo vastapainoa urbaanille tiiveydelle ja sen nakertaminen reunoilta on suuri uhka kasvavilla kaupunkiseuduilla. Erityisesti viljelymaisemaa tilallisesti rajaavat metsänreunat ovat täydennysrakentamisen kannalta ongelmallisia. Mikäli tällaisille alueille tehdään täydennysrakentamista, on suunnittelussa ja toteutuksessa varmistettava uusien maisematilaa rajaavien suojaistutusten toteuttaminen. Eheyttävällä suunnittelulla on pyrittävä parantamaan urbaania maisemaa eli kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvasta saadaan selkeä ja miellyttävä, kun rakennusoikeuden sijoittamisessa alueelle kiinnitetään huomiota katujen ja pihojen arkkitehtuuriin, irrallisiin kaupunkikuvan elementteihin, kuhunkin erikseen ja kaikkiin yhdessä sekä suunnitellaan talojen väliin jäävä avoin tila, torit, pihat ja puistot yhtä huolellisesti kuin rakennukset. Pelkkä talojen sijoittaminen tonteille ei riitä. 42 Kaupunkikuva riippuu paljon siitä, milloin alue on asemakaavoitettu ja rakennettu. Vanhemmilla pientaloalueilla on usein sekaisin eri vuosikymmenten asuntokantaa. Historiallinen kerroksellisuus on toisaalta hyvä asia, mutta pahimmillaan eri aikakauden rakennukset muodostavat selkiytymätöntä ja epäyhtenäistä kaupunkikuvaa. Pientaloalueiden eheyttämisessä alueen ominaispiirteiden on muodostettava pohja tulevalle rakentamiselle. Kyse ei ole malliltaan samanlaisten rakennusten kopioimisesta vaan erilaisista aluetta yhdistävistä teemoista, joita voi olla useitakin samanaikaisesti esim. väritys, kattokulma, kerrosluku, rakennusmateriaali tai rakennusten sijoittelu tontilla. Keskuksissa laajat pysäköintialueet tarjoavat kaupunkikuvan kehittämisen kannalta mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Pysäköinnin järjestäminen uudelleen esim. laitoksiin tai maan alle vapauttaisi tilaa sekä täydennysrakentamiselle että uusien puistojen ja aukioiden sekä kevyen liikenteen raittien rakentamiseen. Kaupunkikuva paranee usein merkittävästi jo sillä, että kadun varteen saadaan laadukasta rakentamista katutilaa rajaamaan. Kaupunkikuva, jossa on kerrostumia kaikista kaupungin historiallisista vaiheista, koetaan yleensä positiivisempana ja miellyttävämpänä kuin tiettyyn kehitysvaiheeseen lukittu tilanne. Varsinkin keskustoissa kerrostuneisuus voi ilmetä myös ristiriitoina. Elävä kaupunki ei ole koskaan valmis, vaan aina joltakin osin keskeneräinen, purkamisen alainen tai uudistuva. Kaupunkikuva ei ole koskaan kaikkien kannalta miellyttävä, vaan ristiriita kuuluu sen olemukseen

18 4.5.2 Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisesti kestävään ympäristöön kuuluu mahdollisuus tyydyttää jokapäiväisen elämisen tarpeet. Asuinalueen tulee antaa mahdollisuus monipuoliseen elämään ja sen asukasrakenteen tulee olla tasapainoinen ja edistää tasa-arvoa. Sosiaalisesti kestävä kehitys merkitsee myös tilaisuutta luoda hyviä ihmissuhteita ja ylläpitää niitä. Tätä edistävät erilaiset tapaamisen paikat. Alueen asukasrakenteella on merkitystä sosiaalisten konfliktien ehkäisemisessä. Maankäytön suunnittelulla on luotava mahdollisuudet asua tutulla alueella, vaikka elämäntilanteen muutos johtaisi asunnon vaihtoon. Edellytyksenä on tällöin alueen monipuolinen asuntokanta. Tasapainoisen asukasrakenteen mahdollistaa se, että samalla alueella on erilaisille asukkaille soveltuvia asuntoja. Kerros-, rivi-, ja omakotitaloja, eri kokoisia ja tilaratkaisultaan erilaisia asuntoja sekä erityisryhmien tarvitsemia asuntoja. Omistus- ja vuokra-asumisen tasapainoa ei voida toteuttaa pelkällä kaavoituksella, vaan siihen tarvitaan maa- ja asuntopolitiikan keinoja. 44 Sosiaalisen kestävyyden tavoitteita on lueteltu taulukossa Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai sen jakautumisessa. Sosiaalinen vaikutus voi ilmetä muutoksena viihtyisyydessä, sosiaalisissa suhteissa ja turvallisuuden tai terveellisyyden kokemisessa 46. Maankäytön ratkaisuihin liittyy aina sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaalinen kestävyys edellyttää, että eheyttämisellä voidaan edistää ihmisten omaa elämänhallintaa ja voimistaa yhteisöllisiä toimintamuotoja. Sosiaalisesti kestävässä kaupungissa hyvinvointi toteutuu tasa-arvoisesti eri väestöryhmissä ja eri alueilla. Niinpä sosiaalisten vaikutusten arviointiin ei ole olemassa mitään yleispitävää kehikkoa. Arvioinnissa korostetaan usein ns. heikompien ryhmien, kuten lasten, vanhusten, liikuntaesteisten ja maahanmuuttajien näkökulmaa, joka ei välttämättä muuten nouse riittävästi esille. Vaikutuksia pitäisi pystyä arvioimaan alueella asuvien lisäksi myös mahdollisten alueelle muuttavien ihmisten näkökulmasta. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on vaativaa työtä, jossa arvioinnin mittakaavakysymys on keskeinen. Samalla kun erilaisten ihmisten tarpeet on otettava huomioon, on muistettava, että erot eri alueiden välillä ovat myös niiden vahvuuksia ja luovat pohjaa alueellisen identiteetin synnylle. Maankäytön suunnittelulla ei pidä pyrkiä kaikilla mittareilla mitattuna tasalaatuiseen ympäristöön, vaan kokonaisuuteen, jossa alueelliset erot muodostuvat kehittämisen vahvuuksiksi. Eheyttämiseen liittyvät tiivistäminen ja täydennysrakentaminen aiheuttavat selkeitä intressiristiriitoja sekoittamalla tilan hallinnan tasapainoa. Täydennysrakentaminen tuo vuokra-asukkaita omistustalojen lähelle tai kerrostaloja omakotialueen tuntumaan tai ainakin naapureita sinne, missä on eletty rauhassa. Toisin kuin neitseelliseen metsään rakentaminen, tiivistävä ja täydentävä rakentaminen muuttaa sosiaalista maailmaa 47. Eheyttävällä maankäytöllä voi olla myönteinen vaikutus monellakin taloudellisella tai ekologisella mittarilla mitattuna, mutta sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvat muutokset eivät ole arvioitavissa samoin perustein. Sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyy erilaiset tunnetilat ja asenteet, jotka purkautuvat yleisenä arvokeskusteluna ja usein täydennysrakentamishankkeiden vastustamisena. Kaupunkitilan hallinnan tasapaino horjuu aina, kun uutta rakennetaan. Silloin edessä voi olla vallan uusjako ja vastarinta on luonnollinen puolustusreaktio. Toisaalta alueen sosiaalinen eheys voi parantua täydennysrakentamisen ansiosta mm. asumisvaihtoehtojen lisääntyessä. Täydennysrakentaminen kohdistuu joskus myös niille alueille, jotka ovat asukkaiden mielestä arvokkaita ja halutaan säilyttää sellaisenaan. Suunnittelussa on usein vaikeuksia tunnistaa, mikä todella on paikallisesti arvokasta. Joskus kyseessä voi olla enemmän pelko tilan hallinnan muuttumisesta kuin jonkin alueen menettämisestä rakentamiselle. Vuorovaikutteinen suunnittelu auttaa tunnistamaan mistä milloinkin on kyse. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että käsite (ihmis)yhteisö pitää sisällään hyvin erilaisia ryhmiä, joihin ratkaisut vaikuttavat eri tavalla. Jakoa ryhmiin voidaan tehdä monin eri kriteerein, joista tärkeimpiä ovat mm. ikä, elämäntilanne, tuloja koulutustaso sekä liikkumistottumukset. Kaupungissa asuu erilaisia ihmisiä, jotka arvostavat eri asioita ja tekevät myös päivittäin valintoja omien mieltymystensä pohjalta. 4.6 Eheyttävä vs. hajauttava rakentaminen Edellä esitettyjen näkökulmien monimutkaisia vuorovaikutuksia voidaan kuvata esim. yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja hajautumisen kehillä 48, jotka paljastavat joitakin kytköksiä tiettyjen ratkaisujen ja niiden seurausten välillä (kuvat 6 ja 7). Rakentaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen on taloudellisesti järkevää, mutta silläkin on 16

19 rajansa. Liiallinen täydennysrakentaminen voi myös pilata alueen luonnetta, toimivuutta ja kaupunkikuvaa. Eheyttämisen ja hajautumisen kehien avulla on mahdollista ymmärtää asioiden keskinäisiä vuorovaikutuksia, jotka valitettavan usein unohtuvat yksittäisin hankkein etenevässä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kaupunkiseudun oleva rakenne määrittelee pitkälti sen, kuinka paljon kalliimmaksi hajarakentaminen tulee täydennysrakentamiseen verrattuna. Hajarakentamisen ongelmat ja siten myös eheyttämisellä saatavat hyödyt ovat suurimmat laajoilla kaupunkialueilla, Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maaseudulla yksittäisten syrjäkylien hajarakentaminen ei ole kokonaisuuden kannalta uhka järkevälle yhdyskuntarakenteelle. Kuva 4.6. Eheyttävän rakentamisen positiivinen kehä 49. Joidenkin tutkijoiden mielestä yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen on vaikeaa, jopa mahdotonta, mutta harva heistäkään kiistää tiiviin ja tehokkaan yhdyskunnan etuja. Suomessa hajautumiseen ja eheyttämiseen liittyvää tieteellistä tutkimusta on tehty varsin vähän ja toisaalta ulkomaisten tutkimusten tuloksia pitäisi analysoida ottamalla huomioon yhteiskunnalliset erot. Esimerkiksi Yhdysvalloissa markkinoiden ohjausvaikutus maankäyttöön on huomattavasti vahvempi kuin Suomessa. Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli, joten niillä on myös halutessaan enemmän mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseen. 51 (taulukko 4.3) Kuva 4.7. Hajautuvan rakenteen negatiivinen kehä

20 5. EHEYTTÄVÄN SUUNNITTELUN PROSESSI 5.1 Vuorovaikutuksen lisääminen Yhdyskuntaan ei liity yksinomaan rakenteellisten tai teknisten ongelmien ratkaiseminen, vaan se käsittää myös sosiaalisen ulottuvuuden, esim. asukkaat aktiivisina arvottajina ja valitsijoina. Mikäli asukkaita ei oteta mukaan suunnitteluun, ei voida ennakoida näiden reaktioita erilaisiin ympäristönsä muutoksiin saati luoda parempaa ympäristöä yhteistyössä. 52 Eheyttävän suunnittelun tulisi olla laaja-alaista, joustavaa ja vuorovaikutteista. Se edellyttää entistä kommunikatiivisempaa suunnittelukulttuuria 53. Eheyttävään suunnitteluun liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet ovat luonteeltaan niin laaja-alaisia, että suunnittelussa vaaditaan erilaisten hankkeiden koordinointia, johon ristiriidat kuuluvat olennaisena osana. Niitä ei pitäisi etukäteen pelätä, vaan ne tulee voida valjastaa suunnittelun voimavaraksi. On tärkeää saada esiin erilaiset näkökulmat, mielipiteet ja vaihtoehdot. Vain ristiriitojen kautta on mahdollista päästä suunnittelukompromisseihin. Maankäytön suunnittelussa perusteluja on totuttu tekemään järkipohjalta ja useat vaikutukset ovat selkeästi matemaattisesti mitattavissa. Tunnetiloihin ja arvoihin pohjautuvaa arviointia on vaikeampaa perustella. Siksi päätöksentekijöiden rooli korostuu eheyttävässä suunnittelussa. Luottamushenkilöiltä vaaditaan entistä avoimempaa arvokeskustelua ja argumentointia. Mahdollisten haittojen kompensaatioksi eheyttävässä suunnittelussa on pyrittävä etsimään kehittämiskohteita, joiden avulla voidaan tuottaa nykyisille asukkaille koituvaa paikallista hyötyä. Pelkät yhteiskunnalliset, kaupunkirakenteelliset tai kaavataloudelliset edut eivät riitä. Esimerkiksi täydentävän rakentamisen näkeminen välineenä, jolla voidaan edesauttaa paikallisten palvelujen säilymistä, voi tehdä uudisrakentamisesta hyväksyttävämpää. Kiinteistötasolla täydennysrakentamisella voidaan rahoittaa esimerkiksi taloyhtiöiden remontteja kaavoittamalla lisää rakennusoikeutta väljille tonteille. 55 Eheyttävää suunnittelua ja vuorovaikutteista prosessia tukevia periaatepäätöksiä pitäisi rohkeasti tuoda keskusteluun kunnan päätöksentekijöille. Ne olisi myös hyvä saada kirjattua toimintaohjeiksi, joista voidaan pitää kiinni ja joiden toteutumista voidaan jatkossa seurata. 5.2 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suunnitteluprosesseja. Eheyttävässä maankäytön suunnittelussa pitäisi tavoitella vaikutusten arviointia, jossa eri hallintokunnat osallistuisivat arviointityöhön yhdessä. Näin arvioinnista saadaan avoin, jolloin eri osapuolten välinen luottamus lisääntyy ja arvioinnista muodostuu vuorovaikutteinen oppimisprosessi. Oppivassa suunnittelussa on tavoitteena monipuolisuus ja helppotajuisuus vaihtoehdoista käytävän keskustelun mahdollistamiseksi. 56 Eheyttävän suunnittelun prosessissa eri kaavatasoilla, lähtien valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista ja ulottuen asemakaavoitukseen, on omat tehtävänsä yhdyskuntien eheyttämisessä. Suunnitteluun liittyvät kysymykset ratkaistaan selvimmin yleiskaavatasolla tai kaupunkiseudun tasolla maakuntakaavassa, jolloin määritellään yhdyskuntarakenteen kehittämisen strategiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Osayleiskaavatasoa pidetään osallistumisen näkökulmasta tärkeimpänä suunnittelun tasona. Silloin voidaan keskustella vuorovaikutteisesti eheyttävän suunnittelun paikallisesta toteutuksesta. Asemakaavatasolla ei enää ole mahdollista keskustella laajoista periaatteellisista kysymyksistä, vaan kyse on jo sovittujen periaatteiden ja tavoitteiden toteuttamisesta. 54 Kuva 5.1. Eheyttävän suunnittelun pääpiirteet. 57 Yhteistyöllä ja avoimuudella voidaan lieventää myös suunnittelun yhteydessä syntyviä ristiriitoja. Kun arvioinnissa otetaan huomioon muut hallinnonalat ja niiden arviot suunnitelmasta, on suunnitelman aiheuttamia hyötyjä helpompaa vahvistaa ja haittoja lieventää. 58 Koska eheyttämisellä pyritään ennen kaikkea ihmisten elinympäristön monipuoliseen parantamiseen, tulee vaikutusten arvioinnissa kiinnittää erityisesti huomiota haitallisiin sosiaalisiin vaikutuksiin ja niiden lieventämiseen. 18

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Kymppi-Moni hanke Vantaalla:

Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Sipoon kylät ja suurjako Ennen suurjakoa Suurjaon jälkeen = nyt Kylissä on yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 21: 51 63 22: 51 598 1. Mikä maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot