Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa"

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 1. Taustaa Keväällä 2006 käynnistettiin teknillisen korkeakoulutuksen strategiaprojekti ( ja marraskuussa Tekniikan Akateemisten Liitto TEK järjesti Aulangolla strategiatapahtuman, jonka tuloksena syntyi pohja teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle strategialle. Tekniikan alan korkeakoulutuksen ja sen strategian uudistaminen kirjattiin myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan (2007, 30). Toukokuussa 2007 TEK, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, EVTEK-ammattikorkeakoulu ja Uusi Insinööriliitto esittävät teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän perustamista luomaan alan kansallinen strategia ( Opetusministeriö tuki esitystä ja osoitti määrärahan yhteistyöryhmän perustamiseksi. Yhteistyöryhmän väliraporttina julkaistiin tammikuussa 2008 teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia, joka sisältää nykytilan ja toimintaympäristön analyysin, yhteisen vision suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, toive- ja uhkaskenaarion sekä suunnitelman strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä vision toteuttamiseksi. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, ) Kestävä kehitys nähdään teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa yhtenä toimintaympäristön trendinä, johon liittyy muun muassa ympäristö- ja energiateknologiat avainroolissa, ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi logistiikkaan ja turvallisuuteen, teknologian mahdollisuudet ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämisessä, globaali yhteiskuntavastuu sekä se, miten ympäristöaktivistit suhtautuvat tekniikkaan: nähdäänkö tekniikka ongelmien ratkaisijana vai aiheuttajana. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 19.) Strategian päälinjoissa todetaan: Tulevaisuudessa tavoitteeksi on asetettava, että teknillinen korkeakoulutus vetää puoleensa monenlaisia ihmiskeskeisestä ongelmanratkaisusta kiinnostuneita nuoria. Nuorten piirissä teknillinen korkeakoulutus nähdään ratkaisuna kestävän kehityksen haasteisiin, mikä parantaa myös alan houkuttelevuutta ja imagoa. (emt. 34) Kestävän kehityksen merkitys teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristössä nousi esiin jo vuosina toteutetussa teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuutta luotaavassa ennakointihankkeessa (FuturEng). Ennakointihankkeen mukaan teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristön todennäköisiä trendejä ovat muun muassa energia- ja ympäristöteknologian sekä hyvinvointi-

2 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 ja terveysteknologian alojen kehittyminen. Toimintaympäristön kehittymisen epävarmuustekijöitä olivat puolestaan esimerkiksi huoltosuhteen ja monikulttuurisuuden kehittyminen, humanistisen ja teknologisen kulttuurin lähentyminen, eettisten arvojen merkitys yhteiskunnassa ja erityisesti liiketoiminnassa sekä se, onko ihmisten ja ympäristön hyvinvointi globaalisti tärkeä tavoite. (Korhonen- Yrjänheikki 2004, ) Teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa todetaan, että on selvitettävä, mitä osaamistarpeita kestävä kehitys (sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen) asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen. Yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus edistää jo tällä hetkellä merkittävästi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia, mutta tämä on tehtävä paremmin näkyväksi ja mahdolliset puutteet on korjattava. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 34.) 1.1 Kansainvälinen viitekehys Kestävä kehitys nousi kansainväliseen keskusteluun 1980-luvulla erityisesti Gro Harlem Brundtlandin johtaman Yhdistyneiden kansakuntien Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin Yhteinen tulevaisuutemme myötä. Raportissa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987, 26). Kestävästä kehityksestä ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä hyväksyttyä määritelmää. Jäppisen (2006, 14) mukaan kestävän kehityksen määritelmä on tarkoituksella jätetty joustavaksi, jotta se mahdollistaisi tarpeelliset konkretisoinnit eri tarkoituksia varten. Kestävä kehitys on noussut kansainväliselle koulutuspolitiikan agendalle. YK on julistanut vuosikymmenen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi, jonka perustarkoituksena on saada kestävän kehityksen tavoitteiden opettaminen sisällytettyä kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi. Tarkemmin eriteltynä vuosikymmenen neljä keskeisintä tavoitetta ovat: lisätä korkealaatuisen koulutuksen tarjontaa, muuntaa olemassa olevaa koulutusta kestävän kehityksen suuntaan, lisätä kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja tarjota kestävää kehitystä edistävää koulutusta kaikilla yhteiskunnan aloilla (Kaivola & Rohweder 2006). Suomen kannalta merkittävä kestävän kehityksen viitekehys on Itämeren maiden pääministerien vuonna 1996 perustama Baltic 21 -ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä Itämeren maiden alueella ottaen huomioon sekä ympäristölliset että sosiaalis-taloudelliset näkökulmat. Vuonna 2000 Itämeren maiden opetusministerit antoivat Haagan julistuksen, jonka perusteella

3 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Baltic 21 -ohjelmaan sisällytettiin uutena sektorina koulutus. Koulutusta koskeva ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region, Baltic 21E hyväksyttiin Itämeren maiden kokouksessa Ohjelman tavoitteena on pyrkiä kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Lisäksi ohjelmaan sisältyy tutkimus- ja kehitystyötä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Korkeakouluissa tavoitteena on kestävää kehitystä edistävän tiedon ja toimintavalmiuksien lisääminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla sekä aktiivinen toimiminen yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa. Kestävän kehityksen tulee sisältyä perustutkinto-opiskeluun kaikilla aloilla ja kestävän kehityksen erikoistumiskoulutusta tulee olla saatavilla sekä perus- että jatkotutkinnoissa. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, ) 1.2 Kansallinen viitekehys Hallitus perusti vuonna 1993 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä Suomessa. Vuonna 2006 toimikunta hyväksyi Suomen kestävän kehityksen strategian Kohti kestäviä valintoja, kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Periaatepäätös strategiasta hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa Strategia on laaja-alaisena hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä valmisteltu asiakirja. Kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa kestävä kehitys on määritelty sisältämään kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötaloudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 31.) Kestävän kehityksen toimikunta on määritellyt kestävän kehityksen vuonna 1994 seuraavasti: Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen strategian mukaan menestyminen muuttuvassa maailmassa ja kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että Suomi kehittyy yhä enemmän tietämys- ja innovaatioyhteiskunnaksi, jossa hyödynnetään ja kehitetään kansallisia vahvuuksia: koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, korkeaa ympäristönsuojelun tasoa sekä omien luonnonvarojen kestävää käyttöä (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 45). Opetusministeriö asetti 2002 Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa -työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia käynnistyssuunnitelma Baltic 21E -ohjelmalle Suomessa. Työryhmän toisessa muistiossa yhdistyvät Baltic 21 E -ohjelman Suomen toimintasuunnitelma ja toimenpiteet sekä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen Suomen strategia. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, 12-13, 17.)

4 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Opetusministeriö on kannustanut yliopistoja kehittämään kestävää kehitystä edistäviä toimintastrategioita ja vuosien tulossopimusten valmistelua koskevissa ohjeissa annettiin yliopistoille tehtäväksi sisällyttää toiminta ja taloussuunnitelmaan kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa tulee huomioida Baltic 21E -ohjelman tavoitteet ja toimintaohjelma ja esittää yliopiston omat tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, 12-13, 37.) Isoaho (2006) on laatinut opetusministeriön toimesta yhteenvedon ja yleisarvion yliopistojen toimintasuunnitelmista. Yhteenvedot edustavat pääasiallisesti vuoden 2002 tilannetta yliopistoissa. Yleisarviossa Isoaho toteaa, että kaksitoista yliopistoa mainitsi toimintasuunnitelmassaan lähtökohdaksi Baltic 21E -ohjelman ja näistä yhdeksän yliopiston toimintasuunnitelmat huomioivat suhteellisen kattavasti ohjelman tavoitteita. Kaikissa toimintasuunnitelmissa kestävän kehityksen asiasisältö näyttäisi painottuvan voimakkaasti ympäristökysymyksiin. Isoahon mukaan paljolti vallalla on käsitys, että kestävän kehityksen edistäminen opetuksen ja tutkimuksen asiana olisi yksi erikoistumisen ja suuntautumisen linja muiden rinnalla, tai että kyse on ympäristöystävällisestä toiminnasta omassa arjessa. (Isoaho 2006.) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oman kestävän kehityksen ohjelman jatkoksi luotiin Kestävän kehityksen ammattikorkeakouluverkosto (SUDENET) tukemaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelmatyötä (Sinkko 2007, 5). Opetusministeriön rahoittama hanke toteutui vuosina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koordinoimana. Verkostossa toimivat ammattikorkeakouluista aktiivisesti mukana HAAGA-HELIA amk, Laurea-amk, Oulun Seudun amk, Savonia-amk, Yrkeshögskolan Sydväst, Svenska Yrkeshögskolan ja Pohjois- Karjalan amk. Työn tuloksena saatiin aikaan muun muassa kriteerejä tutkimus- ja kehitystoiminnan arvioimiseen. Vuonna 2006 Sudenet-hankkeeseen liittyen käynnistettiin tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena oli laatia ammattikorkeakoulujen lähtökohdista pedagoginen malli kestävää kehitystä edistävään koulutukseen. Tulokset julkaistiin teoksessa Kohti kestävää kehitystä - pedagoginen lähestymistapa (Rohweder & Virtanen 2008). Vuonna 2008 jatkettiin kestävän kehityksen kriteerien työstämistä eteenpäin Laurea-ammattikorkeakoulun johdolla. Tavoitteena oli koota eri osahankkeiden tuotoksia yhteen ja työstää näistä selkeä ja käyttökelpoinen kestävän kehityksen kehittämistyökalu ammattikorkeakoulujen käyttöön. Tältä pohjalta Anne Virtanen, Liisa Rohweder ja Arja Sinkko (2008, 3-4) laativat kestävän kehityksen indikaattorit ammattikorkeakoulujen sisäisen kehittämisen ja tarpeen mukaan myös ulkoisen arvioinnin välineiksi.

5 Tutkimussuunnitelma, luonnos / Tutkimustehtävän rajaus Kestävälle kehitykselle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Virtasta (2006, ) mukaillen voitaisiin sanoa, että kestävän kehityksen merkitys muuttuu ympäristön ja yhteiskunnan muuttuessa. Kestävä kehitys on jatkuva ja muuttuva prosessi. Tutkimuksen rajaamiseksi ja käytännön toteuttamiseksi on kestävän kehityksen käsitettä kuitenkin määriteltävä. Maailmanpankissa kestävän kehityksen määritelmää on lähestytty pääomakäsitteiden kautta, jolloin kestävä kehitys nähdään mahdollisuuksien luomisena. Tuleville sukupolville jätetään vähintään yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut. (Serageldin 1996.) Vastaavaa tulkintaa on käytetty taustalla myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Mahdollisuuksia voidaan konkretisoida neljän pääomalajin avulla: inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit) fyysinen pääoma (esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö), sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus, legitimiteetti, kansalaislähtöinen toiminta) luontopääoma (esim. uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus). (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, ) Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on tarkastella kestävän kehityksen teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle asettamia haasteita pääomakäsitteiden ja mahdollisuuksien kautta. Tutkimuskohteena on suomalainen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus. Kestävän kehityksen haasteet ovat luonteeltaan pitkälti kansainvälisiä. Tutkimusongelmana voidaan muotoilla seuraavasti: Mikä on teknillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rooli mahdollisuuksien luomisessa ja turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville? Tutkimusongelma voidaan jakaa myös seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle? Miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Miten osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän tulevaisuudessa? Minkälaisia suunnitelmia teknillistä korkeakoulutusta tarjoavilla yksiköillä on kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi? Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin yhteiskunnassa teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa?

6 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Tutkimuksen tulosten perusteella valmistellaan teknilliselle korkeakoulutukselle kestävän kehityksen toimenpideohjelma, joka on osa teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän strategiatyötä. 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen alussa perehdytään teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristöön kirjallisuusselvityksin. Toimintaympäristön tuntemus luo pohjan kestävän kehityksen ja sen haasteiden määrittelylle alan näkökulmasta. Näkemys kestävän kehityksen haasteista teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle muodostetaan kirjallisuusselvityksillä ja teemahaastatteluilla. Kirjallisuutena toimii Suomessa julkaistut tutkimukset ja selvitykset kestävän kehityksen haasteista yleisesti yhteiskunnassa sekä erityisesti korkeakoulutuksessa. Haastateltavina on laaja joukko teknillisen korkeakoulutuksen sidosryhmien edustajia ja kestävän kehityksen haasteiden asiantuntijoita. Teknillisen korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmiin (primary stakeholders) voidaan laskea kuuluvan teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit, poliittiset päättäjät ja opetusministeriön ylimmät virkamiehet, yritysten ylin johto sekä tutkimusorganisaatioiden ylin johto. Vaikuttavuuden kannalta toissijaisiin sidosryhmiin (secondary stakeholders) voidaan laskea mm. tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat, tekniikan alan koulutusta tarjoavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta, diplomiinsinöörit sekä insinöörit (Korhonen-Yrjänheikki 2005). Haastateltavia valitaan molemmista sidosryhmistä. Voidaan sanoa, että tutkimuksessa on kyse harkinnanvaraisesta otoksesta eli tutkittavat valitaan tutkimuksessa asetettujen kriteerien perusteella. Haastateltavat etsitään olemassa olevien kontaktien avulla ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän kautta mutta myös niin kutsutulla lumipallotekniikalla, jossa tutkimukseen osallistuvia pyydetään nimeämään muita tutkimukseen soveltuvia osanottajia. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Tavoitteena olisi myös, että haastateltavien joukossa oli edustettuna kriitikoita, jotta saadaan mukaan tutkimuskohteen eri tarkastelunäkökohdat (Korhonen- Yrjänheikki 2005, 117). Nykytilannetta teknillisissä korkeakouluyksiköissä kartoitetaan yksiköiden kirjallisten dokumenttien kuten strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien avulla sekä haastattelemalla yksikön kestävästä kehityksestä vastaavia henkilöitä. Syvempään tarkasteluun otetaan seitsemän yliopistoa ja seitsemän

7 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 ammattikorkeakoulua. Kestävän kehityksen haasteiden ja nykytilan kartoittamiseksi tehtävät haastattelut ovat osin yhteisiä mutta haastattelujen painopiste muuttuu. Tarkoituksena on myös tutustua, miten ulkomaisissa korkeakouluissa erityisesti tekniikan alalla on vastattu kestävän kehityksen haasteisiin. Yleisen kansainvälisen kirjallisuusselvityksen ohella on tarkoitus tehdä syvällisempi tarkastelu, tapaustutkimus, jonka kohteena on Alliance for Global Sustainability. Allianssi on ETH Zürichin (Swiss Federal Institute of Technology), Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Tokyo Universityn ja Chalmers University of Technologyn muodostama yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen eri tieteenalojen osaaminen monimutkaisten ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten yhtymäkohtien tutkimuksessa. Mahdollisuuksien mukaan tietoa kansainvälisesti nähdyistä kestävän kehityksen haasteista teknilliselle korkeakoulutukselle hankitaan myös kansainvälisessä seminaarissa Engineering Education in Sustainable Development 2008, joka järjestetään Itävallassa syyskuussa 2008 ( 4. Työohjelma Tutkimukselle on muodostettu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja sihteerinä projektitutkija Annina Takala. Ohjausryhmä edustaa laajasti eri sidosryhmiä ja näkökulmia kestävän kehityksen haasteisiin teknillisessä korkeakoulutuksessa. Ohjausryhmään kuuluvat Marita Aho, Sanna Allt, Sirpa Halonen, Kaisa Harju, Mika Honkanen, Simo Isoaho, Petteri Kauppinen, Tapio Nikula, Sanna Perkiö, Veikko Porra, Pekka Rytilä, Hannu Saarikangas, Henri Seppä, Pia Talja sekä Pentti Viluksela. Ohjausryhmän lisäksi tutkimuksen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle yhteistyöryhmälle, jonka asettamat aikataulut myös pitkälti ohjaavat tutkimuksen aikataulutusta. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous on 21.5., jolloin keskustellaan kestävän kehityksen määritelmästä ja käsitellään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään tämän jälkeen yhteistyöryhmässä Tutkimuksen loppuvaiheessa on varattu aikaa tulosten esittelyyn ja julkaisuun. Ohjausryhmä kokoontuu yhteensä viisi kertaa: kokous ke klo 9-11 työseminaari ke klo työseminaari ma klo kokous pe klo kokous ke klo Tutkimuksen alustava aikataulu on esitetty seuraavan sivun taulukossa.

8 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Tutkimuksen eteneminen Ohjausryhmä Yhteistyöryhmä Perehtyminen, tutkimussuunnitelman kirjoittaminen Kirjallisuusselvitys; nykytilan alustavaa kartoitusta (strategiat & suunnitelmat) ja ulkomaan case Järjestäytymiskokous: Alustava tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma Elokuu Syyskuu Työseminaari: Kirjallisuusselvityksen tulokset, empirian suunnittelu Lokakuu Aineiston keruu (haastattelut) & alustava analysointi Alustavia tuloksia: Nykytilanteen kuvaus Marraskuu Työseminaari: Empirian tulokset Toimenpideohjelman 1. luonnos Joulukuu Tammikuu Helmikuu Aineiston analysointi Raportin kirjoittaminen, lisäkirjallisuusselvitykset, lisähaastattelut Alustavat tulokset 9.2. Toimenpideohjelman 2. luonnos Maaliskuu Toimenpideohjelman hyväksyminen Huhtikuu Alustava raportti Toukokuu Päätösseminaari Päätösseminaari Tulosten esittäminen ja julkaisu Kesäkuu

9 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Lähteet Isoaho, S Yhteenveto ja kokonaisarvio yliopistojen opetusministeriölle toimittamista kestävän kehityksen toimintasuunnitelmista. Muistio , muokattu [viitattu ]. Saatavissa: Jäppinen, A Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa kansalliset ja kansainväliset toimintaa ohjaavat sitoumukset ja linjaukset. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. ss Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. 208 s. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 6/2006, Helsinki. 88 s. Korhonen-Yrjänheikki, K Suomalainen teknillinen korkeakoulutus ja toimintaympäristön muutos vuoteen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki. 295 s. Korhonen-Yrjänheikki, K Delfoi-paneelin valintaprosessi esimerkkinä teknillisen korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmien argumentoiva Delfoi-paneeli. Futura 1/05. ss Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. 82 s. Rohweder, L. & Virtanen, A. (toim.) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriön julkaisuja 3/2008, Helsinki. 147 s. Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa: Serageldin, I Sustainability and the wealth of nations: first steps in an ongoing journey. Environmentally Sustainable Development Studies and Monographs Series No. 5. The International Bank for Reconstruction and Development/The World Bank, Washington D.C. Sinkko, A SUDENET-verkostohanke. Teoksessa: Sinkko, A. (toim.) Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa. SUDENET. Loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja B, nro 30, Kotka. ss Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006, Helsinki. 136 s. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia: Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki. 48 s.

10 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Virtanen, A Kestävä kehitys luonnonvara- ja ympäristöalalla. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. ss Virtanen, A., Rohweder, L & Sinkko, A Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE. [viitattu ]. Saatavissa: Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio Yhteinen tulevaisuutemme. Ulkoasiainministeriö & Ympäristöministeriö, Helsinki. 347 s.

Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen

Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen toimenpideohjelma INSSI-seminaari 27.10.2008 Kati Korhonen-Yrjänheikki TkL, yksikönjohtaja Tekniikan Akateemisten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä

Lisätiedot

Asikkala Valtuustoseminaari

Asikkala Valtuustoseminaari Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti Taina Kulmala Yksikön päällikkö, Politiikka-analyysi yksikkö Valtioneuvoston

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS GRO HARLEM BRUNDTLAND: Yhteinen tulevaisuutemme 1987 maailmankomission ratkaisu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Anna Kuusala

Anna Kuusala Anna Kuusala Tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön nykyistä laajuutta tekniikan alan koulutuksessa sekä tulevia yhteistyösuunnitelmia korkeakouluissa. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

SEMINAARI: Innovaatioita ja uutta kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä Osaamisen kehittäminen - koulutuspilotti

SEMINAARI: Innovaatioita ja uutta kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä Osaamisen kehittäminen - koulutuspilotti SEMINAARI: Innovaatioita ja uutta kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä Osaamisen kehittäminen - koulutuspilotti 28.11.2017 Ulla Jaakkola, TTY Pori Kestävän kehityksen koulutuspilotti - Toteutetaan

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

FinELib-konsortio Arja Tuuliniemi Kirjastoverkkopäivät Helsinki

FinELib-konsortio Arja Tuuliniemi Kirjastoverkkopäivät Helsinki FinELib-konsortio 2012-2015 Arja Tuuliniemi Kirjastoverkkopäivät 27.10.2011 Helsinki FinELib-konsortio FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Valtakunnallinen maakunta visio

Valtakunnallinen maakunta visio Valtakunnallinen maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio

Lisätiedot

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy

Kansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi

Lisätiedot

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilut

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilut Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilut 2014-2019 KOORDINOINTISUUNNITELMA JA AIKATAULUT VUODELLE 2018 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Lisätiedot

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management) Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management) 21.4.2017 Karoliina Saarniaho, WSP Lähtökohtia suunnittelulle Merellisen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunkistrategian valmisteluprosessi 218/01.014/2017 ELJ 25

Savonlinnan kaupunkistrategian valmisteluprosessi 218/01.014/2017 ELJ 25 Elinkeinojaosto 25 21.03.2017 Kaupunginhallitus 175 03.04.2017 Kaupunginhallitus 340 03.07.2017 Kaupunginhallitus 355 24.07.2017 Kaupunginhallitus 387 14.08.2017 Yhteistyötoimikunta 28 24.08.2017 Savonlinnan

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kirje Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä

Kirje Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä Kirje OKM/3/040/2017 31.08.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM004:00/2017 Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä Opetus-

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin koulutuspoliittista ohjelmaa ohjaavat Kuopion kaupungin strategialinjaukset.

Kuopion kaupungin koulutuspoliittista ohjelmaa ohjaavat Kuopion kaupungin strategialinjaukset. JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion kaupungin koulutuspoliittisen ohjelman tiivistelmä ja koskee tarkastelujaksoa 2017 2025. Koulutuspoliittinen ohjelma ohjaa opetuksen ja koulutuksen kehittämistä ja painopisteitä

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Tuusulan kunta Pöytäkirja 1/ (6) Valtuustoasiain valmistelutoimikunta Aika , klo 17:00-18:22

Tuusulan kunta Pöytäkirja 1/ (6) Valtuustoasiain valmistelutoimikunta Aika , klo 17:00-18:22 Tuusulan kunta Pöytäkirja 1/2018 1 (6) Aika 01.02.2018, klo 17:00-18:22 Paikka Tuusulan kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 1 Kokouksen avaus 2 Tuusulan strategia 2018-2022 Lisäpykälät

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot