Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa"

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 1. Taustaa Keväällä 2006 käynnistettiin teknillisen korkeakoulutuksen strategiaprojekti (www.tek.fi/tekstra) ja marraskuussa Tekniikan Akateemisten Liitto TEK järjesti Aulangolla strategiatapahtuman, jonka tuloksena syntyi pohja teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle strategialle. Tekniikan alan korkeakoulutuksen ja sen strategian uudistaminen kirjattiin myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan (2007, 30). Toukokuussa 2007 TEK, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, EVTEK-ammattikorkeakoulu ja Uusi Insinööriliitto esittävät teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän perustamista luomaan alan kansallinen strategia (www.tek.fi/yhteistyoryhma). Opetusministeriö tuki esitystä ja osoitti määrärahan yhteistyöryhmän perustamiseksi. Yhteistyöryhmän väliraporttina julkaistiin tammikuussa 2008 teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia, joka sisältää nykytilan ja toimintaympäristön analyysin, yhteisen vision suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, toive- ja uhkaskenaarion sekä suunnitelman strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä vision toteuttamiseksi. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, ) Kestävä kehitys nähdään teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa yhtenä toimintaympäristön trendinä, johon liittyy muun muassa ympäristö- ja energiateknologiat avainroolissa, ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi logistiikkaan ja turvallisuuteen, teknologian mahdollisuudet ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämisessä, globaali yhteiskuntavastuu sekä se, miten ympäristöaktivistit suhtautuvat tekniikkaan: nähdäänkö tekniikka ongelmien ratkaisijana vai aiheuttajana. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 19.) Strategian päälinjoissa todetaan: Tulevaisuudessa tavoitteeksi on asetettava, että teknillinen korkeakoulutus vetää puoleensa monenlaisia ihmiskeskeisestä ongelmanratkaisusta kiinnostuneita nuoria. Nuorten piirissä teknillinen korkeakoulutus nähdään ratkaisuna kestävän kehityksen haasteisiin, mikä parantaa myös alan houkuttelevuutta ja imagoa. (emt. 34) Kestävän kehityksen merkitys teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristössä nousi esiin jo vuosina toteutetussa teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuutta luotaavassa ennakointihankkeessa (FuturEng). Ennakointihankkeen mukaan teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristön todennäköisiä trendejä ovat muun muassa energia- ja ympäristöteknologian sekä hyvinvointi-

2 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 ja terveysteknologian alojen kehittyminen. Toimintaympäristön kehittymisen epävarmuustekijöitä olivat puolestaan esimerkiksi huoltosuhteen ja monikulttuurisuuden kehittyminen, humanistisen ja teknologisen kulttuurin lähentyminen, eettisten arvojen merkitys yhteiskunnassa ja erityisesti liiketoiminnassa sekä se, onko ihmisten ja ympäristön hyvinvointi globaalisti tärkeä tavoite. (Korhonen- Yrjänheikki 2004, ) Teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa todetaan, että on selvitettävä, mitä osaamistarpeita kestävä kehitys (sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen) asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen. Yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus edistää jo tällä hetkellä merkittävästi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia, mutta tämä on tehtävä paremmin näkyväksi ja mahdolliset puutteet on korjattava. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 34.) 1.1 Kansainvälinen viitekehys Kestävä kehitys nousi kansainväliseen keskusteluun 1980-luvulla erityisesti Gro Harlem Brundtlandin johtaman Yhdistyneiden kansakuntien Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin Yhteinen tulevaisuutemme myötä. Raportissa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987, 26). Kestävästä kehityksestä ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä hyväksyttyä määritelmää. Jäppisen (2006, 14) mukaan kestävän kehityksen määritelmä on tarkoituksella jätetty joustavaksi, jotta se mahdollistaisi tarpeelliset konkretisoinnit eri tarkoituksia varten. Kestävä kehitys on noussut kansainväliselle koulutuspolitiikan agendalle. YK on julistanut vuosikymmenen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi, jonka perustarkoituksena on saada kestävän kehityksen tavoitteiden opettaminen sisällytettyä kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi. Tarkemmin eriteltynä vuosikymmenen neljä keskeisintä tavoitetta ovat: lisätä korkealaatuisen koulutuksen tarjontaa, muuntaa olemassa olevaa koulutusta kestävän kehityksen suuntaan, lisätä kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja tarjota kestävää kehitystä edistävää koulutusta kaikilla yhteiskunnan aloilla (Kaivola & Rohweder 2006). Suomen kannalta merkittävä kestävän kehityksen viitekehys on Itämeren maiden pääministerien vuonna 1996 perustama Baltic 21 -ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä Itämeren maiden alueella ottaen huomioon sekä ympäristölliset että sosiaalis-taloudelliset näkökulmat. Vuonna 2000 Itämeren maiden opetusministerit antoivat Haagan julistuksen, jonka perusteella

3 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Baltic 21 -ohjelmaan sisällytettiin uutena sektorina koulutus. Koulutusta koskeva ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region, Baltic 21E hyväksyttiin Itämeren maiden kokouksessa Ohjelman tavoitteena on pyrkiä kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Lisäksi ohjelmaan sisältyy tutkimus- ja kehitystyötä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Korkeakouluissa tavoitteena on kestävää kehitystä edistävän tiedon ja toimintavalmiuksien lisääminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla sekä aktiivinen toimiminen yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa. Kestävän kehityksen tulee sisältyä perustutkinto-opiskeluun kaikilla aloilla ja kestävän kehityksen erikoistumiskoulutusta tulee olla saatavilla sekä perus- että jatkotutkinnoissa. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, ) 1.2 Kansallinen viitekehys Hallitus perusti vuonna 1993 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä Suomessa. Vuonna 2006 toimikunta hyväksyi Suomen kestävän kehityksen strategian Kohti kestäviä valintoja, kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Periaatepäätös strategiasta hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa Strategia on laaja-alaisena hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä valmisteltu asiakirja. Kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa kestävä kehitys on määritelty sisältämään kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötaloudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 31.) Kestävän kehityksen toimikunta on määritellyt kestävän kehityksen vuonna 1994 seuraavasti: Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen strategian mukaan menestyminen muuttuvassa maailmassa ja kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että Suomi kehittyy yhä enemmän tietämys- ja innovaatioyhteiskunnaksi, jossa hyödynnetään ja kehitetään kansallisia vahvuuksia: koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, korkeaa ympäristönsuojelun tasoa sekä omien luonnonvarojen kestävää käyttöä (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 45). Opetusministeriö asetti 2002 Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa -työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia käynnistyssuunnitelma Baltic 21E -ohjelmalle Suomessa. Työryhmän toisessa muistiossa yhdistyvät Baltic 21 E -ohjelman Suomen toimintasuunnitelma ja toimenpiteet sekä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen Suomen strategia. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, 12-13, 17.)

4 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Opetusministeriö on kannustanut yliopistoja kehittämään kestävää kehitystä edistäviä toimintastrategioita ja vuosien tulossopimusten valmistelua koskevissa ohjeissa annettiin yliopistoille tehtäväksi sisällyttää toiminta ja taloussuunnitelmaan kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa tulee huomioida Baltic 21E -ohjelman tavoitteet ja toimintaohjelma ja esittää yliopiston omat tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, 12-13, 37.) Isoaho (2006) on laatinut opetusministeriön toimesta yhteenvedon ja yleisarvion yliopistojen toimintasuunnitelmista. Yhteenvedot edustavat pääasiallisesti vuoden 2002 tilannetta yliopistoissa. Yleisarviossa Isoaho toteaa, että kaksitoista yliopistoa mainitsi toimintasuunnitelmassaan lähtökohdaksi Baltic 21E -ohjelman ja näistä yhdeksän yliopiston toimintasuunnitelmat huomioivat suhteellisen kattavasti ohjelman tavoitteita. Kaikissa toimintasuunnitelmissa kestävän kehityksen asiasisältö näyttäisi painottuvan voimakkaasti ympäristökysymyksiin. Isoahon mukaan paljolti vallalla on käsitys, että kestävän kehityksen edistäminen opetuksen ja tutkimuksen asiana olisi yksi erikoistumisen ja suuntautumisen linja muiden rinnalla, tai että kyse on ympäristöystävällisestä toiminnasta omassa arjessa. (Isoaho 2006.) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oman kestävän kehityksen ohjelman jatkoksi luotiin Kestävän kehityksen ammattikorkeakouluverkosto (SUDENET) tukemaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelmatyötä (Sinkko 2007, 5). Opetusministeriön rahoittama hanke toteutui vuosina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koordinoimana. Verkostossa toimivat ammattikorkeakouluista aktiivisesti mukana HAAGA-HELIA amk, Laurea-amk, Oulun Seudun amk, Savonia-amk, Yrkeshögskolan Sydväst, Svenska Yrkeshögskolan ja Pohjois- Karjalan amk. Työn tuloksena saatiin aikaan muun muassa kriteerejä tutkimus- ja kehitystoiminnan arvioimiseen. Vuonna 2006 Sudenet-hankkeeseen liittyen käynnistettiin tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena oli laatia ammattikorkeakoulujen lähtökohdista pedagoginen malli kestävää kehitystä edistävään koulutukseen. Tulokset julkaistiin teoksessa Kohti kestävää kehitystä - pedagoginen lähestymistapa (Rohweder & Virtanen 2008). Vuonna 2008 jatkettiin kestävän kehityksen kriteerien työstämistä eteenpäin Laurea-ammattikorkeakoulun johdolla. Tavoitteena oli koota eri osahankkeiden tuotoksia yhteen ja työstää näistä selkeä ja käyttökelpoinen kestävän kehityksen kehittämistyökalu ammattikorkeakoulujen käyttöön. Tältä pohjalta Anne Virtanen, Liisa Rohweder ja Arja Sinkko (2008, 3-4) laativat kestävän kehityksen indikaattorit ammattikorkeakoulujen sisäisen kehittämisen ja tarpeen mukaan myös ulkoisen arvioinnin välineiksi.

5 Tutkimussuunnitelma, luonnos / Tutkimustehtävän rajaus Kestävälle kehitykselle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Virtasta (2006, ) mukaillen voitaisiin sanoa, että kestävän kehityksen merkitys muuttuu ympäristön ja yhteiskunnan muuttuessa. Kestävä kehitys on jatkuva ja muuttuva prosessi. Tutkimuksen rajaamiseksi ja käytännön toteuttamiseksi on kestävän kehityksen käsitettä kuitenkin määriteltävä. Maailmanpankissa kestävän kehityksen määritelmää on lähestytty pääomakäsitteiden kautta, jolloin kestävä kehitys nähdään mahdollisuuksien luomisena. Tuleville sukupolville jätetään vähintään yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut. (Serageldin 1996.) Vastaavaa tulkintaa on käytetty taustalla myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Mahdollisuuksia voidaan konkretisoida neljän pääomalajin avulla: inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit) fyysinen pääoma (esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö), sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus, legitimiteetti, kansalaislähtöinen toiminta) luontopääoma (esim. uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus). (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, ) Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on tarkastella kestävän kehityksen teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle asettamia haasteita pääomakäsitteiden ja mahdollisuuksien kautta. Tutkimuskohteena on suomalainen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus. Kestävän kehityksen haasteet ovat luonteeltaan pitkälti kansainvälisiä. Tutkimusongelmana voidaan muotoilla seuraavasti: Mikä on teknillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rooli mahdollisuuksien luomisessa ja turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville? Tutkimusongelma voidaan jakaa myös seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle? Miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Miten osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän tulevaisuudessa? Minkälaisia suunnitelmia teknillistä korkeakoulutusta tarjoavilla yksiköillä on kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi? Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin yhteiskunnassa teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa?

6 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Tutkimuksen tulosten perusteella valmistellaan teknilliselle korkeakoulutukselle kestävän kehityksen toimenpideohjelma, joka on osa teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän strategiatyötä. 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen alussa perehdytään teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristöön kirjallisuusselvityksin. Toimintaympäristön tuntemus luo pohjan kestävän kehityksen ja sen haasteiden määrittelylle alan näkökulmasta. Näkemys kestävän kehityksen haasteista teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle muodostetaan kirjallisuusselvityksillä ja teemahaastatteluilla. Kirjallisuutena toimii Suomessa julkaistut tutkimukset ja selvitykset kestävän kehityksen haasteista yleisesti yhteiskunnassa sekä erityisesti korkeakoulutuksessa. Haastateltavina on laaja joukko teknillisen korkeakoulutuksen sidosryhmien edustajia ja kestävän kehityksen haasteiden asiantuntijoita. Teknillisen korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmiin (primary stakeholders) voidaan laskea kuuluvan teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit, poliittiset päättäjät ja opetusministeriön ylimmät virkamiehet, yritysten ylin johto sekä tutkimusorganisaatioiden ylin johto. Vaikuttavuuden kannalta toissijaisiin sidosryhmiin (secondary stakeholders) voidaan laskea mm. tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat, tekniikan alan koulutusta tarjoavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta, diplomiinsinöörit sekä insinöörit (Korhonen-Yrjänheikki 2005). Haastateltavia valitaan molemmista sidosryhmistä. Voidaan sanoa, että tutkimuksessa on kyse harkinnanvaraisesta otoksesta eli tutkittavat valitaan tutkimuksessa asetettujen kriteerien perusteella. Haastateltavat etsitään olemassa olevien kontaktien avulla ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän kautta mutta myös niin kutsutulla lumipallotekniikalla, jossa tutkimukseen osallistuvia pyydetään nimeämään muita tutkimukseen soveltuvia osanottajia. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Tavoitteena olisi myös, että haastateltavien joukossa oli edustettuna kriitikoita, jotta saadaan mukaan tutkimuskohteen eri tarkastelunäkökohdat (Korhonen- Yrjänheikki 2005, 117). Nykytilannetta teknillisissä korkeakouluyksiköissä kartoitetaan yksiköiden kirjallisten dokumenttien kuten strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien avulla sekä haastattelemalla yksikön kestävästä kehityksestä vastaavia henkilöitä. Syvempään tarkasteluun otetaan seitsemän yliopistoa ja seitsemän

7 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 ammattikorkeakoulua. Kestävän kehityksen haasteiden ja nykytilan kartoittamiseksi tehtävät haastattelut ovat osin yhteisiä mutta haastattelujen painopiste muuttuu. Tarkoituksena on myös tutustua, miten ulkomaisissa korkeakouluissa erityisesti tekniikan alalla on vastattu kestävän kehityksen haasteisiin. Yleisen kansainvälisen kirjallisuusselvityksen ohella on tarkoitus tehdä syvällisempi tarkastelu, tapaustutkimus, jonka kohteena on Alliance for Global Sustainability. Allianssi on ETH Zürichin (Swiss Federal Institute of Technology), Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Tokyo Universityn ja Chalmers University of Technologyn muodostama yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen eri tieteenalojen osaaminen monimutkaisten ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten yhtymäkohtien tutkimuksessa. Mahdollisuuksien mukaan tietoa kansainvälisesti nähdyistä kestävän kehityksen haasteista teknilliselle korkeakoulutukselle hankitaan myös kansainvälisessä seminaarissa Engineering Education in Sustainable Development 2008, joka järjestetään Itävallassa syyskuussa 2008 (http://eesd08.tugraz.at/). 4. Työohjelma Tutkimukselle on muodostettu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja sihteerinä projektitutkija Annina Takala. Ohjausryhmä edustaa laajasti eri sidosryhmiä ja näkökulmia kestävän kehityksen haasteisiin teknillisessä korkeakoulutuksessa. Ohjausryhmään kuuluvat Marita Aho, Sanna Allt, Sirpa Halonen, Kaisa Harju, Mika Honkanen, Simo Isoaho, Petteri Kauppinen, Tapio Nikula, Sanna Perkiö, Veikko Porra, Pekka Rytilä, Hannu Saarikangas, Henri Seppä, Pia Talja sekä Pentti Viluksela. Ohjausryhmän lisäksi tutkimuksen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle yhteistyöryhmälle, jonka asettamat aikataulut myös pitkälti ohjaavat tutkimuksen aikataulutusta. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous on 21.5., jolloin keskustellaan kestävän kehityksen määritelmästä ja käsitellään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään tämän jälkeen yhteistyöryhmässä Tutkimuksen loppuvaiheessa on varattu aikaa tulosten esittelyyn ja julkaisuun. Ohjausryhmä kokoontuu yhteensä viisi kertaa: kokous ke klo 9-11 työseminaari ke klo työseminaari ma klo kokous pe klo kokous ke klo Tutkimuksen alustava aikataulu on esitetty seuraavan sivun taulukossa.

8 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Tutkimuksen eteneminen Ohjausryhmä Yhteistyöryhmä Perehtyminen, tutkimussuunnitelman kirjoittaminen Kirjallisuusselvitys; nykytilan alustavaa kartoitusta (strategiat & suunnitelmat) ja ulkomaan case Järjestäytymiskokous: Alustava tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma Elokuu Syyskuu Työseminaari: Kirjallisuusselvityksen tulokset, empirian suunnittelu Lokakuu Aineiston keruu (haastattelut) & alustava analysointi Alustavia tuloksia: Nykytilanteen kuvaus Marraskuu Työseminaari: Empirian tulokset Toimenpideohjelman 1. luonnos Joulukuu Tammikuu Helmikuu Aineiston analysointi Raportin kirjoittaminen, lisäkirjallisuusselvitykset, lisähaastattelut Alustavat tulokset 9.2. Toimenpideohjelman 2. luonnos Maaliskuu Toimenpideohjelman hyväksyminen Huhtikuu Alustava raportti Toukokuu Päätösseminaari Päätösseminaari Tulosten esittäminen ja julkaisu Kesäkuu

9 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Lähteet Isoaho, S Yhteenveto ja kokonaisarvio yliopistojen opetusministeriölle toimittamista kestävän kehityksen toimintasuunnitelmista. Muistio , muokattu [viitattu ]. Saatavissa: Jäppinen, A Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa kansalliset ja kansainväliset toimintaa ohjaavat sitoumukset ja linjaukset. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. ss Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. 208 s. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 6/2006, Helsinki. 88 s. Korhonen-Yrjänheikki, K Suomalainen teknillinen korkeakoulutus ja toimintaympäristön muutos vuoteen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki. 295 s. Korhonen-Yrjänheikki, K Delfoi-paneelin valintaprosessi esimerkkinä teknillisen korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmien argumentoiva Delfoi-paneeli. Futura 1/05. ss Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. 82 s. Rohweder, L. & Virtanen, A. (toim.) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriön julkaisuja 3/2008, Helsinki. 147 s. Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa: Serageldin, I Sustainability and the wealth of nations: first steps in an ongoing journey. Environmentally Sustainable Development Studies and Monographs Series No. 5. The International Bank for Reconstruction and Development/The World Bank, Washington D.C. Sinkko, A SUDENET-verkostohanke. Teoksessa: Sinkko, A. (toim.) Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa. SUDENET. Loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja B, nro 30, Kotka. ss Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006, Helsinki. 136 s. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia: Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki. 48 s.

10 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Virtanen, A Kestävä kehitys luonnonvara- ja ympäristöalalla. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. ss Virtanen, A., Rohweder, L & Sinkko, A Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE. [viitattu ]. Saatavissa: Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio Yhteinen tulevaisuutemme. Ulkoasiainministeriö & Ympäristöministeriö, Helsinki. 347 s.

Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen

Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen toimenpideohjelma INSSI-seminaari 27.10.2008 Kati Korhonen-Yrjänheikki TkL, yksikönjohtaja Tekniikan Akateemisten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS GRO HARLEM BRUNDTLAND: Yhteinen tulevaisuutemme 1987 maailmankomission ratkaisu

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA SUDENET Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke - Polytechnic Network for Sustainable Development 2004

Lisätiedot

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä TUTKIMUSONGELMAT: -

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012 Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008- Sauli Rouhinen Ympäristöministeriö / kestävän kehityksen sihteeristö Smolna 24.4.2008 1 Kestävä kehitys mahdollisuuksien luomisena Kestävä kehitys

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes

Rakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes Rakennettu ympäristö Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010 DM Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tavoitteet: Kehittää rakennetun ympäristön palvelukykyä käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeista

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot