Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa"

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 1. Taustaa Keväällä 2006 käynnistettiin teknillisen korkeakoulutuksen strategiaprojekti (www.tek.fi/tekstra) ja marraskuussa Tekniikan Akateemisten Liitto TEK järjesti Aulangolla strategiatapahtuman, jonka tuloksena syntyi pohja teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle strategialle. Tekniikan alan korkeakoulutuksen ja sen strategian uudistaminen kirjattiin myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan (2007, 30). Toukokuussa 2007 TEK, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, EVTEK-ammattikorkeakoulu ja Uusi Insinööriliitto esittävät teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän perustamista luomaan alan kansallinen strategia (www.tek.fi/yhteistyoryhma). Opetusministeriö tuki esitystä ja osoitti määrärahan yhteistyöryhmän perustamiseksi. Yhteistyöryhmän väliraporttina julkaistiin tammikuussa 2008 teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia, joka sisältää nykytilan ja toimintaympäristön analyysin, yhteisen vision suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, toive- ja uhkaskenaarion sekä suunnitelman strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä vision toteuttamiseksi. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, ) Kestävä kehitys nähdään teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa yhtenä toimintaympäristön trendinä, johon liittyy muun muassa ympäristö- ja energiateknologiat avainroolissa, ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi logistiikkaan ja turvallisuuteen, teknologian mahdollisuudet ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämisessä, globaali yhteiskuntavastuu sekä se, miten ympäristöaktivistit suhtautuvat tekniikkaan: nähdäänkö tekniikka ongelmien ratkaisijana vai aiheuttajana. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 19.) Strategian päälinjoissa todetaan: Tulevaisuudessa tavoitteeksi on asetettava, että teknillinen korkeakoulutus vetää puoleensa monenlaisia ihmiskeskeisestä ongelmanratkaisusta kiinnostuneita nuoria. Nuorten piirissä teknillinen korkeakoulutus nähdään ratkaisuna kestävän kehityksen haasteisiin, mikä parantaa myös alan houkuttelevuutta ja imagoa. (emt. 34) Kestävän kehityksen merkitys teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristössä nousi esiin jo vuosina toteutetussa teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuutta luotaavassa ennakointihankkeessa (FuturEng). Ennakointihankkeen mukaan teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristön todennäköisiä trendejä ovat muun muassa energia- ja ympäristöteknologian sekä hyvinvointi-

2 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 ja terveysteknologian alojen kehittyminen. Toimintaympäristön kehittymisen epävarmuustekijöitä olivat puolestaan esimerkiksi huoltosuhteen ja monikulttuurisuuden kehittyminen, humanistisen ja teknologisen kulttuurin lähentyminen, eettisten arvojen merkitys yhteiskunnassa ja erityisesti liiketoiminnassa sekä se, onko ihmisten ja ympäristön hyvinvointi globaalisti tärkeä tavoite. (Korhonen- Yrjänheikki 2004, ) Teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa todetaan, että on selvitettävä, mitä osaamistarpeita kestävä kehitys (sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen) asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen. Yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus edistää jo tällä hetkellä merkittävästi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia, mutta tämä on tehtävä paremmin näkyväksi ja mahdolliset puutteet on korjattava. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 34.) 1.1 Kansainvälinen viitekehys Kestävä kehitys nousi kansainväliseen keskusteluun 1980-luvulla erityisesti Gro Harlem Brundtlandin johtaman Yhdistyneiden kansakuntien Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin Yhteinen tulevaisuutemme myötä. Raportissa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987, 26). Kestävästä kehityksestä ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä hyväksyttyä määritelmää. Jäppisen (2006, 14) mukaan kestävän kehityksen määritelmä on tarkoituksella jätetty joustavaksi, jotta se mahdollistaisi tarpeelliset konkretisoinnit eri tarkoituksia varten. Kestävä kehitys on noussut kansainväliselle koulutuspolitiikan agendalle. YK on julistanut vuosikymmenen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi, jonka perustarkoituksena on saada kestävän kehityksen tavoitteiden opettaminen sisällytettyä kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi. Tarkemmin eriteltynä vuosikymmenen neljä keskeisintä tavoitetta ovat: lisätä korkealaatuisen koulutuksen tarjontaa, muuntaa olemassa olevaa koulutusta kestävän kehityksen suuntaan, lisätä kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja tarjota kestävää kehitystä edistävää koulutusta kaikilla yhteiskunnan aloilla (Kaivola & Rohweder 2006). Suomen kannalta merkittävä kestävän kehityksen viitekehys on Itämeren maiden pääministerien vuonna 1996 perustama Baltic 21 -ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä Itämeren maiden alueella ottaen huomioon sekä ympäristölliset että sosiaalis-taloudelliset näkökulmat. Vuonna 2000 Itämeren maiden opetusministerit antoivat Haagan julistuksen, jonka perusteella

3 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Baltic 21 -ohjelmaan sisällytettiin uutena sektorina koulutus. Koulutusta koskeva ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region, Baltic 21E hyväksyttiin Itämeren maiden kokouksessa Ohjelman tavoitteena on pyrkiä kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Lisäksi ohjelmaan sisältyy tutkimus- ja kehitystyötä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Korkeakouluissa tavoitteena on kestävää kehitystä edistävän tiedon ja toimintavalmiuksien lisääminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla sekä aktiivinen toimiminen yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa. Kestävän kehityksen tulee sisältyä perustutkinto-opiskeluun kaikilla aloilla ja kestävän kehityksen erikoistumiskoulutusta tulee olla saatavilla sekä perus- että jatkotutkinnoissa. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, ) 1.2 Kansallinen viitekehys Hallitus perusti vuonna 1993 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä Suomessa. Vuonna 2006 toimikunta hyväksyi Suomen kestävän kehityksen strategian Kohti kestäviä valintoja, kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Periaatepäätös strategiasta hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa Strategia on laaja-alaisena hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä valmisteltu asiakirja. Kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa kestävä kehitys on määritelty sisältämään kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötaloudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 31.) Kestävän kehityksen toimikunta on määritellyt kestävän kehityksen vuonna 1994 seuraavasti: Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen strategian mukaan menestyminen muuttuvassa maailmassa ja kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että Suomi kehittyy yhä enemmän tietämys- ja innovaatioyhteiskunnaksi, jossa hyödynnetään ja kehitetään kansallisia vahvuuksia: koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, korkeaa ympäristönsuojelun tasoa sekä omien luonnonvarojen kestävää käyttöä (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 45). Opetusministeriö asetti 2002 Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa -työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia käynnistyssuunnitelma Baltic 21E -ohjelmalle Suomessa. Työryhmän toisessa muistiossa yhdistyvät Baltic 21 E -ohjelman Suomen toimintasuunnitelma ja toimenpiteet sekä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen Suomen strategia. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, 12-13, 17.)

4 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Opetusministeriö on kannustanut yliopistoja kehittämään kestävää kehitystä edistäviä toimintastrategioita ja vuosien tulossopimusten valmistelua koskevissa ohjeissa annettiin yliopistoille tehtäväksi sisällyttää toiminta ja taloussuunnitelmaan kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa tulee huomioida Baltic 21E -ohjelman tavoitteet ja toimintaohjelma ja esittää yliopiston omat tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi. (Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä 2006, 12-13, 37.) Isoaho (2006) on laatinut opetusministeriön toimesta yhteenvedon ja yleisarvion yliopistojen toimintasuunnitelmista. Yhteenvedot edustavat pääasiallisesti vuoden 2002 tilannetta yliopistoissa. Yleisarviossa Isoaho toteaa, että kaksitoista yliopistoa mainitsi toimintasuunnitelmassaan lähtökohdaksi Baltic 21E -ohjelman ja näistä yhdeksän yliopiston toimintasuunnitelmat huomioivat suhteellisen kattavasti ohjelman tavoitteita. Kaikissa toimintasuunnitelmissa kestävän kehityksen asiasisältö näyttäisi painottuvan voimakkaasti ympäristökysymyksiin. Isoahon mukaan paljolti vallalla on käsitys, että kestävän kehityksen edistäminen opetuksen ja tutkimuksen asiana olisi yksi erikoistumisen ja suuntautumisen linja muiden rinnalla, tai että kyse on ympäristöystävällisestä toiminnasta omassa arjessa. (Isoaho 2006.) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oman kestävän kehityksen ohjelman jatkoksi luotiin Kestävän kehityksen ammattikorkeakouluverkosto (SUDENET) tukemaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelmatyötä (Sinkko 2007, 5). Opetusministeriön rahoittama hanke toteutui vuosina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koordinoimana. Verkostossa toimivat ammattikorkeakouluista aktiivisesti mukana HAAGA-HELIA amk, Laurea-amk, Oulun Seudun amk, Savonia-amk, Yrkeshögskolan Sydväst, Svenska Yrkeshögskolan ja Pohjois- Karjalan amk. Työn tuloksena saatiin aikaan muun muassa kriteerejä tutkimus- ja kehitystoiminnan arvioimiseen. Vuonna 2006 Sudenet-hankkeeseen liittyen käynnistettiin tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena oli laatia ammattikorkeakoulujen lähtökohdista pedagoginen malli kestävää kehitystä edistävään koulutukseen. Tulokset julkaistiin teoksessa Kohti kestävää kehitystä - pedagoginen lähestymistapa (Rohweder & Virtanen 2008). Vuonna 2008 jatkettiin kestävän kehityksen kriteerien työstämistä eteenpäin Laurea-ammattikorkeakoulun johdolla. Tavoitteena oli koota eri osahankkeiden tuotoksia yhteen ja työstää näistä selkeä ja käyttökelpoinen kestävän kehityksen kehittämistyökalu ammattikorkeakoulujen käyttöön. Tältä pohjalta Anne Virtanen, Liisa Rohweder ja Arja Sinkko (2008, 3-4) laativat kestävän kehityksen indikaattorit ammattikorkeakoulujen sisäisen kehittämisen ja tarpeen mukaan myös ulkoisen arvioinnin välineiksi.

5 Tutkimussuunnitelma, luonnos / Tutkimustehtävän rajaus Kestävälle kehitykselle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Virtasta (2006, ) mukaillen voitaisiin sanoa, että kestävän kehityksen merkitys muuttuu ympäristön ja yhteiskunnan muuttuessa. Kestävä kehitys on jatkuva ja muuttuva prosessi. Tutkimuksen rajaamiseksi ja käytännön toteuttamiseksi on kestävän kehityksen käsitettä kuitenkin määriteltävä. Maailmanpankissa kestävän kehityksen määritelmää on lähestytty pääomakäsitteiden kautta, jolloin kestävä kehitys nähdään mahdollisuuksien luomisena. Tuleville sukupolville jätetään vähintään yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut. (Serageldin 1996.) Vastaavaa tulkintaa on käytetty taustalla myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Mahdollisuuksia voidaan konkretisoida neljän pääomalajin avulla: inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit) fyysinen pääoma (esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö), sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus, legitimiteetti, kansalaislähtöinen toiminta) luontopääoma (esim. uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus). (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, ) Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on tarkastella kestävän kehityksen teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle asettamia haasteita pääomakäsitteiden ja mahdollisuuksien kautta. Tutkimuskohteena on suomalainen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus. Kestävän kehityksen haasteet ovat luonteeltaan pitkälti kansainvälisiä. Tutkimusongelmana voidaan muotoilla seuraavasti: Mikä on teknillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rooli mahdollisuuksien luomisessa ja turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville? Tutkimusongelma voidaan jakaa myös seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle? Miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Miten osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän tulevaisuudessa? Minkälaisia suunnitelmia teknillistä korkeakoulutusta tarjoavilla yksiköillä on kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi? Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin yhteiskunnassa teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa?

6 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Tutkimuksen tulosten perusteella valmistellaan teknilliselle korkeakoulutukselle kestävän kehityksen toimenpideohjelma, joka on osa teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän strategiatyötä. 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen alussa perehdytään teknillisen korkeakoulutuksen toimintaympäristöön kirjallisuusselvityksin. Toimintaympäristön tuntemus luo pohjan kestävän kehityksen ja sen haasteiden määrittelylle alan näkökulmasta. Näkemys kestävän kehityksen haasteista teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle muodostetaan kirjallisuusselvityksillä ja teemahaastatteluilla. Kirjallisuutena toimii Suomessa julkaistut tutkimukset ja selvitykset kestävän kehityksen haasteista yleisesti yhteiskunnassa sekä erityisesti korkeakoulutuksessa. Haastateltavina on laaja joukko teknillisen korkeakoulutuksen sidosryhmien edustajia ja kestävän kehityksen haasteiden asiantuntijoita. Teknillisen korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmiin (primary stakeholders) voidaan laskea kuuluvan teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit, poliittiset päättäjät ja opetusministeriön ylimmät virkamiehet, yritysten ylin johto sekä tutkimusorganisaatioiden ylin johto. Vaikuttavuuden kannalta toissijaisiin sidosryhmiin (secondary stakeholders) voidaan laskea mm. tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat, tekniikan alan koulutusta tarjoavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta, diplomiinsinöörit sekä insinöörit (Korhonen-Yrjänheikki 2005). Haastateltavia valitaan molemmista sidosryhmistä. Voidaan sanoa, että tutkimuksessa on kyse harkinnanvaraisesta otoksesta eli tutkittavat valitaan tutkimuksessa asetettujen kriteerien perusteella. Haastateltavat etsitään olemassa olevien kontaktien avulla ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän kautta mutta myös niin kutsutulla lumipallotekniikalla, jossa tutkimukseen osallistuvia pyydetään nimeämään muita tutkimukseen soveltuvia osanottajia. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Tavoitteena olisi myös, että haastateltavien joukossa oli edustettuna kriitikoita, jotta saadaan mukaan tutkimuskohteen eri tarkastelunäkökohdat (Korhonen- Yrjänheikki 2005, 117). Nykytilannetta teknillisissä korkeakouluyksiköissä kartoitetaan yksiköiden kirjallisten dokumenttien kuten strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien avulla sekä haastattelemalla yksikön kestävästä kehityksestä vastaavia henkilöitä. Syvempään tarkasteluun otetaan seitsemän yliopistoa ja seitsemän

7 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 ammattikorkeakoulua. Kestävän kehityksen haasteiden ja nykytilan kartoittamiseksi tehtävät haastattelut ovat osin yhteisiä mutta haastattelujen painopiste muuttuu. Tarkoituksena on myös tutustua, miten ulkomaisissa korkeakouluissa erityisesti tekniikan alalla on vastattu kestävän kehityksen haasteisiin. Yleisen kansainvälisen kirjallisuusselvityksen ohella on tarkoitus tehdä syvällisempi tarkastelu, tapaustutkimus, jonka kohteena on Alliance for Global Sustainability. Allianssi on ETH Zürichin (Swiss Federal Institute of Technology), Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Tokyo Universityn ja Chalmers University of Technologyn muodostama yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen eri tieteenalojen osaaminen monimutkaisten ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten yhtymäkohtien tutkimuksessa. Mahdollisuuksien mukaan tietoa kansainvälisesti nähdyistä kestävän kehityksen haasteista teknilliselle korkeakoulutukselle hankitaan myös kansainvälisessä seminaarissa Engineering Education in Sustainable Development 2008, joka järjestetään Itävallassa syyskuussa 2008 (http://eesd08.tugraz.at/). 4. Työohjelma Tutkimukselle on muodostettu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja sihteerinä projektitutkija Annina Takala. Ohjausryhmä edustaa laajasti eri sidosryhmiä ja näkökulmia kestävän kehityksen haasteisiin teknillisessä korkeakoulutuksessa. Ohjausryhmään kuuluvat Marita Aho, Sanna Allt, Sirpa Halonen, Kaisa Harju, Mika Honkanen, Simo Isoaho, Petteri Kauppinen, Tapio Nikula, Sanna Perkiö, Veikko Porra, Pekka Rytilä, Hannu Saarikangas, Henri Seppä, Pia Talja sekä Pentti Viluksela. Ohjausryhmän lisäksi tutkimuksen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle yhteistyöryhmälle, jonka asettamat aikataulut myös pitkälti ohjaavat tutkimuksen aikataulutusta. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous on 21.5., jolloin keskustellaan kestävän kehityksen määritelmästä ja käsitellään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään tämän jälkeen yhteistyöryhmässä Tutkimuksen loppuvaiheessa on varattu aikaa tulosten esittelyyn ja julkaisuun. Ohjausryhmä kokoontuu yhteensä viisi kertaa: kokous ke klo 9-11 työseminaari ke klo työseminaari ma klo kokous pe klo kokous ke klo Tutkimuksen alustava aikataulu on esitetty seuraavan sivun taulukossa.

8 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Tutkimuksen eteneminen Ohjausryhmä Yhteistyöryhmä Perehtyminen, tutkimussuunnitelman kirjoittaminen Kirjallisuusselvitys; nykytilan alustavaa kartoitusta (strategiat & suunnitelmat) ja ulkomaan case Järjestäytymiskokous: Alustava tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma Elokuu Syyskuu Työseminaari: Kirjallisuusselvityksen tulokset, empirian suunnittelu Lokakuu Aineiston keruu (haastattelut) & alustava analysointi Alustavia tuloksia: Nykytilanteen kuvaus Marraskuu Työseminaari: Empirian tulokset Toimenpideohjelman 1. luonnos Joulukuu Tammikuu Helmikuu Aineiston analysointi Raportin kirjoittaminen, lisäkirjallisuusselvitykset, lisähaastattelut Alustavat tulokset 9.2. Toimenpideohjelman 2. luonnos Maaliskuu Toimenpideohjelman hyväksyminen Huhtikuu Alustava raportti Toukokuu Päätösseminaari Päätösseminaari Tulosten esittäminen ja julkaisu Kesäkuu

9 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Lähteet Isoaho, S Yhteenveto ja kokonaisarvio yliopistojen opetusministeriölle toimittamista kestävän kehityksen toimintasuunnitelmista. Muistio , muokattu [viitattu ]. Saatavissa: Jäppinen, A Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa kansalliset ja kansainväliset toimintaa ohjaavat sitoumukset ja linjaukset. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. ss Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. 208 s. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 6/2006, Helsinki. 88 s. Korhonen-Yrjänheikki, K Suomalainen teknillinen korkeakoulutus ja toimintaympäristön muutos vuoteen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki. 295 s. Korhonen-Yrjänheikki, K Delfoi-paneelin valintaprosessi esimerkkinä teknillisen korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmien argumentoiva Delfoi-paneeli. Futura 1/05. ss Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. 82 s. Rohweder, L. & Virtanen, A. (toim.) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriön julkaisuja 3/2008, Helsinki. 147 s. Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu ] Saatavissa: Serageldin, I Sustainability and the wealth of nations: first steps in an ongoing journey. Environmentally Sustainable Development Studies and Monographs Series No. 5. The International Bank for Reconstruction and Development/The World Bank, Washington D.C. Sinkko, A SUDENET-verkostohanke. Teoksessa: Sinkko, A. (toim.) Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa. SUDENET. Loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja B, nro 30, Kotka. ss Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006, Helsinki. 136 s. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia: Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki. 48 s.

10 Tutkimussuunnitelma, luonnos / 10 Virtanen, A Kestävä kehitys luonnonvara- ja ympäristöalalla. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 4/2006, Helsinki. ss Virtanen, A., Rohweder, L & Sinkko, A Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE. [viitattu ]. Saatavissa: Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio Yhteinen tulevaisuutemme. Ulkoasiainministeriö & Ympäristöministeriö, Helsinki. 347 s.

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue Tammikuu PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA LA Ampumahiihtopaviljonki, rak 359 Riimu, rak. 358 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä TUTKIMUSONGELMAT: -

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä.

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. kehittämispäällikkö Juha Karvonen 17.3.2011 Selvitystyöhön kohteena olevat asiat 1. Kuvataan

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot