Sanasto kielitaidon kivijalka Sanaston oppimisesta ja opetuksesta. FT Leena Nissilä yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus
|
|
- Maarit Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sanasto kielitaidon kivijalka Sanaston oppimisesta ja opetuksesta FT Leena Nissilä yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus
2 Taustalla Nissilä, Leena: Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Väitöskirja. Oulun yliopisto Transfer (esille myös positiivinen transfer) Läheinen sukukieli: äidinkieli vai muu opittu kieli Sanasto: verbit ja niiden rektiot Sähköisen Scriptlog-ohjelman hyödyntäminen
3 Aineisto 111 äidinkieleltään vironkielistä kielenoppijaa: 37 alkuvaihe (noin 2 kuukautta) 37 keskivaihe (0,5 2 vuotta) 37 loppuvaihe (2,5 7 vuotta) Kaikki yliopisto-opiskelijoita 175 testilausetta yht vastauslausetta ( oppijoiden tuottamaa verbiä ja rektiota) Vertailuaineisto äidinkieleltään venäjänkielisiltä suomenoppijoilta, jotka osaavat myös viroa Erilaisten tilastollisten analyysien avulla osoitan, ovatko erot tilastollisesti merkitseviä
4 Teoreettiset lähtökohdat Oppijankieli Transfer Soveltava kontrastiivinen tutkimus Kääntäminen oppimisen arvioinnissa
5 Teoreettiset lähtökohdat Oppijankieli: oppijankielen kehitys ja sen piirteet kielenoppimisen eri vaiheissa, erityisesti miten verbin- ja rektionvalinnat ja niihin vaikuttavat tekijät poikkeavat oppimisen alku-, keski- ja loppuvaiheessa, oppijoiden tuotokset (Scriptlog-aineiston avulla myös oppijankielen tuottamisprosessi) Transfer: lähisukukielen positiivisen ja negatiivisen transferin vaikutus oppijoiden verbin- ja rektionvalintoihin, eroaako leksikon transfer (verbinvalinnat) syntaktisen ilmiön (rektionvalinnat) transferista, mitä vaikutusta lähisukukielen aiheuttamaan transferiin on sillä, onko transferin laukaiseva kieli äidinkieli vai muu opittu kieli Soveltava kontrastiivinen tutkimus: ongelmat, joita oppijoilla esiintyy, johtuuko jokin oppijankielen ilmiö (verbin tai sen rektion valinta) lähtökielestä, myös pohjana testattujen verbien ja rektioiden valinnalle Kääntäminen oppimisen arvioinnissa: vertaillaan lähtö- ja kohdetekstin kielellisten elementtien vastaavuutta
6 Tuloksia Tärkein verbien ja rektioiden oppimiseen vaikuttava tekijä taajuus huolehdittava sanojen toistumisesta Merkitysvastaavuuden osalta aiemmista tutkimuksista poikkeava tulos Sanahahmon vastaavuuden osalta haastavimpia tapaukset, joissa sanahahmot samanlaiset ja merkitykset erilaiset Lähisukukielisille vaikeaa leksikon semanttisen kehityksen toinen vaihe, jolloin pitäisi tapahtua verbien merkitysten elaborointi ja modifiointi Rektiot opitaan yhdessä verbin kanssa (konstruktioina) Äidinkielen transfer hyödyllisempää: pienin ero alkuvaiheessa Negatiivista transferia eniten keskivaiheessa (U:n muotoinen oppimiskäyrä)
7 Yhteenveto transferista Kiertoilmausten määrien suuri ero äidinkieleltään vironkielisillä oppijoilla keski- ja loppuvaiheen välillä kertoo negatiivisen transferin vaikutuksesta epäsuorasti opiskelun loppuvaiheessa epäsuora negatiivinen transfer estää verbien merkitysten tarkkojen merkitysten ja käyttörajoitusten automaattistumisen Ongelmallinen virolaisille suomenoppijoille on siis leksikon semanttisen kehityksen toinen vaihe tällöin pitäisi tapahtua verbien merkitysten asteittainen elaborointi ja modifiointi negatiivinen transfer haittaa edistyneillä oppijoilla läheisen sukukielen sanojen järjestymistä semanttisin perustein kun lähisukukielen negatiivinen transfer häiritsee semanttista modifiointia, lekseemien tarkat merkitykset ja käyttörajoitukset jäävät omaksumatta ellei toistojen määrä (verbien frekvenssi) ole riittävä Vironkieliset oppijat tukeutuvat venäjänkielisiä tiiviimmin äidinkielensä järjestelmään silloin, kun viron ja suomen järjestelmät eivät ole lähellä toisiaan
8 Lähtökohtia sanastolähtöiseen kielenoppimiseen Kommunikaation kannalta sanasto kielioppia tärkeämpi keskeinen kielen ymmärtämis- ja vastaanottamistaitojen oppimisen kannalta Kielioppia ja sanastoa ei voi erottaa konstruktionäkökulma Kielioppi alisteinen leksikolle Sanastossa yhdistyvät fonologia, morfologia, syntaksi ja semantiikka
9 Miksi sanastoa opetettu vähemmän kuin kielioppia? Sanasto on epäyhtenäinen ja vaikeasti kuvattavissa Sanastosta ei voi antaa yhtä selkeitä sääntöjä kuin esimerkiksi peruskieliopista Oppikirjoissa sanasto ei etusijalla Sanaston omaksuminen on elinikäinen prosessi sekä äidinkielessä että muissa kielissä!
10 Toisen kielen sanastotutkimus Tutkittu vähemmän kuin muita osa-alueita Jakaantuu oppimisen (esim. rakenne, prosessointi) ja opettamisen (esim. miten mahdollista opettaa tehokkaasti) tutkimuksiin Kansainvälinen sanastontutkimus: sananmuodostusprosessit, passiivisen ja aktiivisen sanaston suhde, luetun ymmärtämisen ja sanaston kehittymisen suhde, harvinaiset ja moniosaisia sanat, sanasto ja ääntäminen sekä fonologia, sanaston rakenne Suomen kielen sanasto: keskittynyt kirjallisiin tuotoksiin sekä suomenruotsalaisten oppijoiden tuottamaan sanastoon sanastotesteissä ja aineissa sekä alkuvaiheen oppijoiden omaksumiin sanoihin
11 Milloin sana osataan? sanan puhutut ja kirjoitetut muodot kieliopilliset rakenteet merkitys ja assosiaatiot kollokaatiot, frekvenssi, käyttöyhteydet sanan fonologian ja morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan osa-alueet sekä tieto esiintymistodennäköisyydestä
12 Sanan oppimisen askeleet 1) uuden sanan kohtaaminen, 2) sanan muodon hahmottaminen, 3) sanan merkityksen hahmottaminen, 4) sanan muodon ja merkityksen vakiinnuttaminen muistiin ja 5) sanan käyttäminen (Ringbom 2007)
13 Myyttinen sanasto 1 Psykolingvistiikka: mentaalinen leksikko (The mental lexicon) ja sen erilaiset prosessointimallit painottavat sanastollisen tiedon osa-alueita eri tavalla Mentaalisen leksikon eli ns. sisäisen sanakirjan ajatus lähtee siitä, että ihminen omaksuu sanoja painamalla mieleensä sanan abstraktissa muodossa, jolloin tuloksena on muistiedustuma (representaatio) sanat eivät ole muistissa missä tahansa järjestyksessä, vaan ne järjestyvät jollakin tavalla. Psykolingvistit eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, minkä mukaan sanat järjestyvät sijaitsevatko eri kielten sanat samassa paikassa, kenties eri alaosastoissa
14 Myyttinen sanasto 2 Kielenoppimisen alkuvaiheessa sanat järjestyvät oppijoilla sanahahmon perusteella eli fonologisin perustein ja edistyneillä oppijoilla semanttisin perustein Erikieliset oppijat kokevat tietyn kielen sanaston eri tavalla (toisten kielten välillä on suurempia eroja ääntämisessä ja kirjoittamisessa kuin toisten) Joissakin kielissä sana voi rinnastua oppijan äidinkielessä olevan sanan merkitykseen; toisissa kielissä sille ei ole olemassa suoraa vastinetta Mieleenpainamista helpottaa, jos sanassa on piirteitä, jotka ovat äidinkielen tai muun kielen perusteella ennustettavia Sanaston oppimista helpottaa myös sanaston säännönmukaisuus ja konkreettisuus Sanaluokan on todettu vaikuttavan sanaston oppimiseen: substantiivit ovat helpompia oppia kuin adjektiivit, verbit ja adverbit
15 Skeemateoria ja elaborointi 1 Suomessa on sovellettu kansainvälisen kognitiivisen psykologian tutkimustuloksia kielenopetuksesta skeemateoria pohjautuu käsitykseen, että tieto tallentuu muistiin abstrakteina organisoituina kokonaisuuksina, skeemoina skeemateoria korostaa voimakkaasti aiemman tiedon merkitystä uuden omaksumisessa uusi aines järjestyy säiliömuistista aktivoidun tiedon ympärille aikaisemmat tiedot ratkaisevat, kuinka paljon oppija kykenee uudesta, entiseen sulautettavasta tiedosta omaksumaan oppija oppii sitä tehokkaammin, mitä paremmin opittava tieto sopii yhteen entisten skeemojen kanssa
16 Skeemateoria ja elaborointi 2 elaborointiteorian ydin on, että oppija itse konstruoi uudesta tietoaineksesta omat tietorakenteensa entisiä tietorakenteita hyväksi käyttäen: työstäen ja soveltaen eli elaboroiden elaborointiteorian mukaan kesto-oppimisessa on kaksi ratkaisevaa tekijää: 1) Elaboroinnit luovat useita, vaihtoehtoisia muistihakureittejä. Jos yksi muistihakureitti pettää, toisia on käytettävissä. 2) Elaboroinnit tekevät mahdolliseksi päätellä asioita, joita oppija ei pysty suoraan palauttamaan mieleensä. omaehtoisessa elaboroinnissa oppija asetetaan tilanteisiin, joissa hänen on uutta asiaa opetellessaan tai vanhaa kerratessaan pakko käyttää koko ajan hyväksi aikaisempia tietojaan: työstää ja soveltaa uutta monipuolisesti aikaisempiin tietoihin, kokemuksiin ja tapahtumiin. oppijan on tuotettava sana tai rakenne mahdollisimman monessa erilaisessa lauseessa ja lisäksi laajemmissa asiayhteyksissä uusi asia integroituu tällä tavalla aikaisempiin semanttisiin verkkoihin
17 Reseptiivinen ja produktiivinen sanasto reseptiivinen sanasto: sanan tunnistaminen, laajempi (aikaisemmin termi passiivinen, mutta myös sanan tunnistaminen on aktiivista toimintaa) produktiivinen sanasto: taito käyttää sanaa oikein ja sopivissa tilanteissa, suppeampi (aikaisemmin termi aktiivinen) kielenkäyttäjä hallitsee saman kielenkin eri sanat eri tavalla: toiset hän ymmärtää kaikissa konteksteissa, toisia hän ei saa mieleensä, vaikka periaatteessa ne osaakin, ja monia sanoja hän ei pysty edes tunnistamaan
18 Sanatiedon oppiminen 1 Sanoja opittava sekä reseptiivisesti että produktiivisesti (ns. yhdistelmämetodi)! Miksi? * reseptiivinen oppiminen on paras tapa omaksua reseptiivistä sanastotietoa * produktiivinen oppiminen on paras tapa omaksua produktiivista sanastotietoa * produktiivinen oppiminen johtaa kyllä isompaan määrään reseptiivistä tietoa, mutta reseptiivinen oppiminen johtaa vähäisempään määrään produktiivista tietoa
19 Sanatiedon oppiminen 2 produktiivinen oppiminen merkittävästi vaikeampaa kuin reseptiivinen oppiminen produktiivinen oppiminen johtaa tiettyyn määrään reseptiivistä tietoa mutta vie enemmän aikaa produktiivinen sanastotieto on aina selvästi alhaisempi kuin reseptiivinen tieto (produktiivisen tiedon hankkiminen on aina vaikeampaa produktiivisen sanatiedon opiskelu ja harjoittaminen on välttämätöntä reseptiivinen ja produktiivinen sanasto eivät välttämättä ole niin erillisiä systeemeitä kuin on ajateltu, vaan ne voivat myös muodostaa eräänlaisen jatkumon on mahdollista, että on olemassa yksi yhteinen varasto, jota vain käytetään kahdella tavalla: reseptiivisesti ja produktiivisesti
20 Sanatiedon oppiminen 3 sanaston oppimisessa tulee myös huomioida ero leksikaalisen ja semanttisen kehityksen välillä leksikaaliseen kehitykseen toisen kielen oppimisessa ei välttämättä liity merkittävästi semanttista kehitystä (toisin kuin ensikielen omaksumisessa) erityisesti aikuiset toisen kielen oppijat usein tukeutuvat ensikielessä hallitsemaansa semanttiseen järjestelmään oppijoiden lähtö- ja kohdekielen välillä eroja lekseemien muodon ja merkityksen välisissä suhteissa semanttinen uudelleenstukturointi usein tarpeen
21 Sanaston semanttinen kehitys 1 Jiang (2004) on jakanut sanaston semanttisen kehityksen kahteen vaiheeseen: 1) Ymmärtämisvaihe: oppijalla on alustava tieto sanan merkityksestä tai hän sijoittaa alustavasti uudet sananmuodot jo muistissaan olemassa oleviin merkityksiin tai käsitteisiin (tämä alustava uusien sananmuotojen sijoittaminen olemassa oleviin merkityksiin on kriittinen osa sanojen kerääntymisessä ja tuottamisessa, koska sanat ilman merkityksiä eivät todennäköisesti päädy säiliömuistiin ja pitkäkestoiseen käyttöön) 2) Kehitysvaihe: merkitysten asteittainen elaborointi ja modifiointi. Tämä vaihe voi olla pitkä ja päättymätön kehityksellinen prosessi
22 Sanaston semanttinen kehitys 2 luonnollinen altistus kielenkäytölle ei yksistään tarjoa riittävästi impulsseja sanaston semantiikan uudelleen stukturointiin ja kehittymiseen erilaisilla opetuksen tarjoamilla interventioilla ja opetusmenetelmillä on tärkeä rooli auttaa oppijoita pääsemaan yli tietyistä vaiheista sanaston semanttisessa kehityksessä sanojen merkityssuhteiden analyysi oppijat käyttävät keskustelussa sanoja joko opittuna tai natiivin puheesta poimittuna erityisesti alkeisoppiminen ohjautuu hyvin pitkälti sanastosta: sanavartalon muutokset opitaan tietyn sanan yhteydessä eikä niitä välttämättä osata yleistää muihin sanoihin Fraasioppiminen: sanoja käytetään tietyn muotoisina ja samojen määritteiden kanssa kaavamaisesti, kaavaan sijoitetaan myöhemmin samaan kategoriaan kuuluvia muita sanoja
23 Sanaston semanttinen kehitys 3 sanan ymmärtäminen on riippuvainen kolmenlaisesta informaatiosta: 1) inputista (kielellisestä sekä muusta kommunikaatiosta), 2) tiedosta (kielellisestä tiedosta sekä maailmantiedosta) ja 3) kontekstista (kielellisestä kontekstista ja tilannekontekstista) avainkeino suoraan ymmärtämiseen on leksikaalinen päättely: kun oppija kohtaa tekstissä tuntemattoman sanan, hän voi tukeutua eri tapoihin selvittääkseen sen merkityksen: kieltenväliseen, kielensisäiseen tai kontekstuaaliseen tietoon pragmaattisen tiedon kannalta olennaista on myös maailmantieto leksikaalinen päättely koskee sekä täysin uusia sanoja että sellaisia sanoja, joita oppija ei ole aiemmin kohdannut mutta jotka hän silti voi heti ymmärtää (jälkimmäiset sanat kuuluvat ryhmään, josta käytetään nimitystä potential vocabulary, suom. Nissilä piilevä sanavarasto)
24 Leksikaalinen päättely 1 sekä ensikielen että toisen kielen sanastosta opitaan suuri osa lauseyhteyteen perustuvan arvaamisen eli leksikaalisen päättelyn perusteella kun oppija kiinnittää uuteen sanaan huomiota, voidaan pitää ensimmäisenä askeleena sanan oppimiseen läheisten kielten kesken piilevä sanavarasto on laaja ja se antaa mahdollisuuden sekä positiivisen että negatiivisen transferin esiintymiselle oppijankielessä tekstilähtöiset päättelystrategiat perustuvat morfologiseen sananosien analysointiin, sanan lähikontekstiin, laajahkoon tekstikontekstiin tai koko tekstiin tietoon perustuvat strategiat näillä oppijoilla olivat yleistietous tai aikaisempi tietous aihepiiristä, tieto kirjallisen tekstin rakentumistavoista sekä tieto muista kielistä Tärkeimmäksi tietolähteeksi osoittautui opiskelijan aikaisempi kielitaito, jota ilman päättely ei onnistu
25 Leksikaalinen päättely 2 virheet päättelytehtävässä johtuvat useista syistä (Vaurio) 1) huonot sanantunnistamistaidot: sanan lukeminen väärin ja päätelmien tekeminen sen pohjalta 2) heikot taidot kohdekielen syntaksin tuntemuksessa: ei tunnisteta sanaluokkaa tai ei pystytä hyödyntämään kielensisäisiä vihjeitä 3) pitäytyminen vain siinä sanan merkityksessä, jonka tuntee (ei oteta huomioon kontekstia tai sitä, että kielen sanoilla voi olla useita merkityksiä) 4) tekstin osan huomioimatta jättäminen ja päätelmien tekeminen vain valikoitujen sanojen ja rakenteiden perusteella 5) ensivaikutelmaan luottaminen (vaikka muu teksti ei tätä vaikutelmaa tue) 6) summittainen arvaaminen (ei hyödynnetä muuta tekstiä lainkaan)
26 Leksikaalinen päättely 3 leksikaalisen päättelyn ja sanan oppimisen välinen suhde on kaksisuuntainen: kontekstista oppiminen auttaa uusien sanojen oppimisessa ja hyvä sanastollinen tieto helpottaa kontekstista oppimista toisin sanoen kielitaito ja leksikaalinen päättely ovat yhteydessä keskenään ja vahvistavat toisiaan sanan oppimiseen leksikaalisen päättelyn avulla vaikuttavat myös oppijan motivaatio ja sanan merkityksellisyys Jos sana on oppijan tarpeiden kannalta relevantti, silloin sattumanvaraista oppimista varmimmin tapahtuu tekstin täytyy myös tukea sanastollista päättelyä oppijan täytyy hallita riittävä määrä kontekstin sanoista tekstissä tulee olla lukijan kannalta riittävästi joko lingvistisiä tai pragmaattisia käytännöllisiä vihjeitä, jotta oppija voi käyttää sanastollisen päättelyn strategiaa opettajan rooli on tärkeä tulee valita oppijoille materiaalia, joka sisältää sanastollisia haasteita
27 Uuden sanan selvittäminen leksikaalinen päättely sanakirjan käyttö avun pyytäminen opettajalta tai muilta ryhmän oppijoilta Suosituinta kuitenkin sanan merkityksen määrittäminen kontekstin perusteella eli päättelemällä päättelyn hyödyntämisen on todettu myös korreloivan oppijoiden kielitaidon kehittymisen kanssa Erot informanttien välillä johtuvat heidän saamastaan kielellisen syötteen määrästä ja mahdollisuuksista käyttää suomea muuallakin kuin koulussa
28 Miten opettaa sanoja? helpottaa mieleenpainamista esim. esittelemällä sanoja erilaisissa konteksteissa pitämällä huolta sanojen toistumisesta opettamalla synonyymeja ja vastakohtia opettamalla merkityskenttiä ja sanaperheitä sananselitykset sanavaraston kartuttamiseksi on oppijan myös luettava sanoja, ja siihen oppilaita on kaikin keinoin kannustettava opettajan täytyy auttaa aloittelevaa sopivan luettavan löytämisessä (hyppäys oppikirjasta oikeaan kirjallisuuteen on suuri) sanoja kannattaa antaa läksyksi ja sanoja kannattaa kuulustella sanojen toistuminen myös muissa kuin formaalin oppimisen tilanteissa
29 Sanojen opettaminen sana käännösvastine-oppimisella saavutetaan määrällisesti laajempi sanavarasto kontekstissa annetut sanat opitaan syvällisemmin sanojen toistuminen eri konteksteissa puolestaan helpottaa niiden mieleenpalauttamista, koska silloin käytössä on useita vaihtoehtoisia muistihakureittejä, joita hyödyntäen mieleenpalauttaminen voi tapahtua opettaja: sanojen kertautuminen oppitunnilla oppija: itse kohdattava ja opeteltava uusia sanoja opetuksen systemaattisuuden kannalta tärkeää erottaa: sanaston kasvattaminen: uusien sanojen esittely ja niiden oppimisen aloittaminen sanaston vakiinnuttaminen: jo opitun vahvistaminen ja rohkaisu sanaston laajentamiseen Alkuvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota syötöksessä esiintyvien sanojen pituuteen
30 Opetuksen modifiointi 1) yksinkertaistaminen (simplification): puhenopeuden hidastaminen, taukojen lisääminen, yksinkertaisen sanaston käyttö jne. 2) säännönmukaistaminen (regularization): yleiskielisten muotojen sekä merkitysalaltaan laajojen ja tyylillisesti neutraalien sanojen käyttö 3) elaborointi (elaboration): sanojen ja ilmausten merkitysten selittäminen esim. parafraasien, synonyymien, määritelmien ja kontekstien avulla Ensin on hyödyllistä opettaa keskitason käsite ja vasta sen jälkeen ala- ja ylätason käsitteet!
31 Sananselityskeinot 1) non-verbaaliset selityskeinot (esineiden, kuvien ja eleiden avulla sekä piirtämällä taululle ja esittämällä jonkin toiminnan) 2) käännökset (oppijoiden nostamien sanojen yhteydessä eli kyseessä oli yhdelle opiskelijalle suunnattu selitys) 3) kohdekieliset verbaaliset selityskeinot 4) selitykset, joissa referentiaalisen merkityksen ohella sanasta tarjotaan jotain muutakin informaatiota, esimerkiksi tietoa sanan taipumisesta, käyttörajoituksista ja polyseemisyydesta Myös tekstinymmärtämisen vaikeudet johtuvat usein sanavaraston puutteellisuudesta!
32 Sanaston opetuksen tehostaminen sanaston oppimisen merkityksen korostaminen sanaston käsittelemiseen käytettävä enemmän aikaa oppikirjojen tulisi sisältää erilaisia sanastoharjoituksia ja suomenkielisiä sananselityksiä sanakirjan käyttötaito sekä käyttömahdollisuus tärkeintä sanojen oppimisen kannalta on varmistaa, että opittavat sanat kohdataan usein oppimateraalien laadinnassa tulisi kiinnittää huomiota sanan frekvenssitietoon Frekvenssitietoa kielenkäyttäjän luonnollisista kommunikaatiotilanteista eri elämänalueilla (autenttinen taajuustieto), tällöin voitaisiin laatia oppikirjoja, jotka hyödyttäisivät tietynlaista kielitaitoa hankkivaa oppijaa sekä toisen että vieraan kielen opetuksessa, oppimateriaaleissa ja opetussuunnitelmissa tulisi hyödyntää frekvenssitietoa paljon nykyistä enemmän
33 Suomalaisuuden sanat askartelu, avanto, häjy, hankiainen, hankikanto, huopatossut isäntä, järvi, joulupukki kaamos, kännykkä, karvahattu, kinos, koivu ja tähti, kossu, kylmä lenkkimakkara, lumi, luonto, maito, mämmi, Matti ja Maija, meri, mökki pannuhuone, perkele, pilkki, pimeys, poro, puukkojunkkari, räiskäle, raitapaita, rakkaus, ralli, räntä, räppänä, rökäletappio, ruis, ruokamulta, ruotsi, salmiakki, sauna, saunakalja, sauvakävely, sininen ja valkoinen, sisu, sonta, talvi, valo, vihta ja vasta, äijä, äiti Lari Kotilaisen blogi osoitteessa
Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen
lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti
LisätiedotVieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien
Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotSanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto
Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa
LisätiedotKYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.
KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotLukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotLAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä
LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotOppijan itsearviointitaidot
Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotKielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet
Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010
PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotMiksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotKepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela
Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotKIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi
KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotLisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta
OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi tai paperille tulostettuna
LisätiedotPukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015
Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKielten kärkihanke, OPH Paasitorni
Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Helsinki Tsaikka-projekti 17.8.2017 Saara Huilla & Katja Saarikko suomenkielisanootervetuloa.fi SKST-hankkeen
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotA2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1
A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin
Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin 8.10.2012 IKUISUUSKYSYMYKSIÄ MUOTO vs. KÄYTTÖ > RAKENTEET vs. VIESTINTÄ YKSILÖ vs. YHTEISÖ > KOGNITIO vs. VUOROVAIKUTUS * Vuorovaikutus
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotVenäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet
Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Lisätiedotminen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa
Organisaation kehittäminen minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa TieVie-megakonferenssi 9.12.2005 Eija Aalto (eaalto@edu.jyu.fi) & Peppi Taalas (peppi@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielikeskuksen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotSANANSELITTÄMINEN HISTORIAN VALMISTAVAN KURSSIN OPPITUNNEILLA
SANANSELITTÄMINEN HISTORIAN VALMISTAVAN KURSSIN OPPITUNNEILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa maaliskuussa 2006 Päivi Lavonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty HUMANISTINEN
LisätiedotMaahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA
Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
Lisätiedot