Sanasto kielitaidon kivijalka Sanaston oppimisesta ja opetuksesta. FT Leena Nissilä yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanasto kielitaidon kivijalka Sanaston oppimisesta ja opetuksesta. FT Leena Nissilä yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus"

Transkriptio

1 Sanasto kielitaidon kivijalka Sanaston oppimisesta ja opetuksesta FT Leena Nissilä yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus

2 Taustalla Nissilä, Leena: Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Väitöskirja. Oulun yliopisto Transfer (esille myös positiivinen transfer) Läheinen sukukieli: äidinkieli vai muu opittu kieli Sanasto: verbit ja niiden rektiot Sähköisen Scriptlog-ohjelman hyödyntäminen

3 Aineisto 111 äidinkieleltään vironkielistä kielenoppijaa: 37 alkuvaihe (noin 2 kuukautta) 37 keskivaihe (0,5 2 vuotta) 37 loppuvaihe (2,5 7 vuotta) Kaikki yliopisto-opiskelijoita 175 testilausetta yht vastauslausetta ( oppijoiden tuottamaa verbiä ja rektiota) Vertailuaineisto äidinkieleltään venäjänkielisiltä suomenoppijoilta, jotka osaavat myös viroa Erilaisten tilastollisten analyysien avulla osoitan, ovatko erot tilastollisesti merkitseviä

4 Teoreettiset lähtökohdat Oppijankieli Transfer Soveltava kontrastiivinen tutkimus Kääntäminen oppimisen arvioinnissa

5 Teoreettiset lähtökohdat Oppijankieli: oppijankielen kehitys ja sen piirteet kielenoppimisen eri vaiheissa, erityisesti miten verbin- ja rektionvalinnat ja niihin vaikuttavat tekijät poikkeavat oppimisen alku-, keski- ja loppuvaiheessa, oppijoiden tuotokset (Scriptlog-aineiston avulla myös oppijankielen tuottamisprosessi) Transfer: lähisukukielen positiivisen ja negatiivisen transferin vaikutus oppijoiden verbin- ja rektionvalintoihin, eroaako leksikon transfer (verbinvalinnat) syntaktisen ilmiön (rektionvalinnat) transferista, mitä vaikutusta lähisukukielen aiheuttamaan transferiin on sillä, onko transferin laukaiseva kieli äidinkieli vai muu opittu kieli Soveltava kontrastiivinen tutkimus: ongelmat, joita oppijoilla esiintyy, johtuuko jokin oppijankielen ilmiö (verbin tai sen rektion valinta) lähtökielestä, myös pohjana testattujen verbien ja rektioiden valinnalle Kääntäminen oppimisen arvioinnissa: vertaillaan lähtö- ja kohdetekstin kielellisten elementtien vastaavuutta

6 Tuloksia Tärkein verbien ja rektioiden oppimiseen vaikuttava tekijä taajuus huolehdittava sanojen toistumisesta Merkitysvastaavuuden osalta aiemmista tutkimuksista poikkeava tulos Sanahahmon vastaavuuden osalta haastavimpia tapaukset, joissa sanahahmot samanlaiset ja merkitykset erilaiset Lähisukukielisille vaikeaa leksikon semanttisen kehityksen toinen vaihe, jolloin pitäisi tapahtua verbien merkitysten elaborointi ja modifiointi Rektiot opitaan yhdessä verbin kanssa (konstruktioina) Äidinkielen transfer hyödyllisempää: pienin ero alkuvaiheessa Negatiivista transferia eniten keskivaiheessa (U:n muotoinen oppimiskäyrä)

7 Yhteenveto transferista Kiertoilmausten määrien suuri ero äidinkieleltään vironkielisillä oppijoilla keski- ja loppuvaiheen välillä kertoo negatiivisen transferin vaikutuksesta epäsuorasti opiskelun loppuvaiheessa epäsuora negatiivinen transfer estää verbien merkitysten tarkkojen merkitysten ja käyttörajoitusten automaattistumisen Ongelmallinen virolaisille suomenoppijoille on siis leksikon semanttisen kehityksen toinen vaihe tällöin pitäisi tapahtua verbien merkitysten asteittainen elaborointi ja modifiointi negatiivinen transfer haittaa edistyneillä oppijoilla läheisen sukukielen sanojen järjestymistä semanttisin perustein kun lähisukukielen negatiivinen transfer häiritsee semanttista modifiointia, lekseemien tarkat merkitykset ja käyttörajoitukset jäävät omaksumatta ellei toistojen määrä (verbien frekvenssi) ole riittävä Vironkieliset oppijat tukeutuvat venäjänkielisiä tiiviimmin äidinkielensä järjestelmään silloin, kun viron ja suomen järjestelmät eivät ole lähellä toisiaan

8 Lähtökohtia sanastolähtöiseen kielenoppimiseen Kommunikaation kannalta sanasto kielioppia tärkeämpi keskeinen kielen ymmärtämis- ja vastaanottamistaitojen oppimisen kannalta Kielioppia ja sanastoa ei voi erottaa konstruktionäkökulma Kielioppi alisteinen leksikolle Sanastossa yhdistyvät fonologia, morfologia, syntaksi ja semantiikka

9 Miksi sanastoa opetettu vähemmän kuin kielioppia? Sanasto on epäyhtenäinen ja vaikeasti kuvattavissa Sanastosta ei voi antaa yhtä selkeitä sääntöjä kuin esimerkiksi peruskieliopista Oppikirjoissa sanasto ei etusijalla Sanaston omaksuminen on elinikäinen prosessi sekä äidinkielessä että muissa kielissä!

10 Toisen kielen sanastotutkimus Tutkittu vähemmän kuin muita osa-alueita Jakaantuu oppimisen (esim. rakenne, prosessointi) ja opettamisen (esim. miten mahdollista opettaa tehokkaasti) tutkimuksiin Kansainvälinen sanastontutkimus: sananmuodostusprosessit, passiivisen ja aktiivisen sanaston suhde, luetun ymmärtämisen ja sanaston kehittymisen suhde, harvinaiset ja moniosaisia sanat, sanasto ja ääntäminen sekä fonologia, sanaston rakenne Suomen kielen sanasto: keskittynyt kirjallisiin tuotoksiin sekä suomenruotsalaisten oppijoiden tuottamaan sanastoon sanastotesteissä ja aineissa sekä alkuvaiheen oppijoiden omaksumiin sanoihin

11 Milloin sana osataan? sanan puhutut ja kirjoitetut muodot kieliopilliset rakenteet merkitys ja assosiaatiot kollokaatiot, frekvenssi, käyttöyhteydet sanan fonologian ja morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan osa-alueet sekä tieto esiintymistodennäköisyydestä

12 Sanan oppimisen askeleet 1) uuden sanan kohtaaminen, 2) sanan muodon hahmottaminen, 3) sanan merkityksen hahmottaminen, 4) sanan muodon ja merkityksen vakiinnuttaminen muistiin ja 5) sanan käyttäminen (Ringbom 2007)

13 Myyttinen sanasto 1 Psykolingvistiikka: mentaalinen leksikko (The mental lexicon) ja sen erilaiset prosessointimallit painottavat sanastollisen tiedon osa-alueita eri tavalla Mentaalisen leksikon eli ns. sisäisen sanakirjan ajatus lähtee siitä, että ihminen omaksuu sanoja painamalla mieleensä sanan abstraktissa muodossa, jolloin tuloksena on muistiedustuma (representaatio) sanat eivät ole muistissa missä tahansa järjestyksessä, vaan ne järjestyvät jollakin tavalla. Psykolingvistit eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, minkä mukaan sanat järjestyvät sijaitsevatko eri kielten sanat samassa paikassa, kenties eri alaosastoissa

14 Myyttinen sanasto 2 Kielenoppimisen alkuvaiheessa sanat järjestyvät oppijoilla sanahahmon perusteella eli fonologisin perustein ja edistyneillä oppijoilla semanttisin perustein Erikieliset oppijat kokevat tietyn kielen sanaston eri tavalla (toisten kielten välillä on suurempia eroja ääntämisessä ja kirjoittamisessa kuin toisten) Joissakin kielissä sana voi rinnastua oppijan äidinkielessä olevan sanan merkitykseen; toisissa kielissä sille ei ole olemassa suoraa vastinetta Mieleenpainamista helpottaa, jos sanassa on piirteitä, jotka ovat äidinkielen tai muun kielen perusteella ennustettavia Sanaston oppimista helpottaa myös sanaston säännönmukaisuus ja konkreettisuus Sanaluokan on todettu vaikuttavan sanaston oppimiseen: substantiivit ovat helpompia oppia kuin adjektiivit, verbit ja adverbit

15 Skeemateoria ja elaborointi 1 Suomessa on sovellettu kansainvälisen kognitiivisen psykologian tutkimustuloksia kielenopetuksesta skeemateoria pohjautuu käsitykseen, että tieto tallentuu muistiin abstrakteina organisoituina kokonaisuuksina, skeemoina skeemateoria korostaa voimakkaasti aiemman tiedon merkitystä uuden omaksumisessa uusi aines järjestyy säiliömuistista aktivoidun tiedon ympärille aikaisemmat tiedot ratkaisevat, kuinka paljon oppija kykenee uudesta, entiseen sulautettavasta tiedosta omaksumaan oppija oppii sitä tehokkaammin, mitä paremmin opittava tieto sopii yhteen entisten skeemojen kanssa

16 Skeemateoria ja elaborointi 2 elaborointiteorian ydin on, että oppija itse konstruoi uudesta tietoaineksesta omat tietorakenteensa entisiä tietorakenteita hyväksi käyttäen: työstäen ja soveltaen eli elaboroiden elaborointiteorian mukaan kesto-oppimisessa on kaksi ratkaisevaa tekijää: 1) Elaboroinnit luovat useita, vaihtoehtoisia muistihakureittejä. Jos yksi muistihakureitti pettää, toisia on käytettävissä. 2) Elaboroinnit tekevät mahdolliseksi päätellä asioita, joita oppija ei pysty suoraan palauttamaan mieleensä. omaehtoisessa elaboroinnissa oppija asetetaan tilanteisiin, joissa hänen on uutta asiaa opetellessaan tai vanhaa kerratessaan pakko käyttää koko ajan hyväksi aikaisempia tietojaan: työstää ja soveltaa uutta monipuolisesti aikaisempiin tietoihin, kokemuksiin ja tapahtumiin. oppijan on tuotettava sana tai rakenne mahdollisimman monessa erilaisessa lauseessa ja lisäksi laajemmissa asiayhteyksissä uusi asia integroituu tällä tavalla aikaisempiin semanttisiin verkkoihin

17 Reseptiivinen ja produktiivinen sanasto reseptiivinen sanasto: sanan tunnistaminen, laajempi (aikaisemmin termi passiivinen, mutta myös sanan tunnistaminen on aktiivista toimintaa) produktiivinen sanasto: taito käyttää sanaa oikein ja sopivissa tilanteissa, suppeampi (aikaisemmin termi aktiivinen) kielenkäyttäjä hallitsee saman kielenkin eri sanat eri tavalla: toiset hän ymmärtää kaikissa konteksteissa, toisia hän ei saa mieleensä, vaikka periaatteessa ne osaakin, ja monia sanoja hän ei pysty edes tunnistamaan

18 Sanatiedon oppiminen 1 Sanoja opittava sekä reseptiivisesti että produktiivisesti (ns. yhdistelmämetodi)! Miksi? * reseptiivinen oppiminen on paras tapa omaksua reseptiivistä sanastotietoa * produktiivinen oppiminen on paras tapa omaksua produktiivista sanastotietoa * produktiivinen oppiminen johtaa kyllä isompaan määrään reseptiivistä tietoa, mutta reseptiivinen oppiminen johtaa vähäisempään määrään produktiivista tietoa

19 Sanatiedon oppiminen 2 produktiivinen oppiminen merkittävästi vaikeampaa kuin reseptiivinen oppiminen produktiivinen oppiminen johtaa tiettyyn määrään reseptiivistä tietoa mutta vie enemmän aikaa produktiivinen sanastotieto on aina selvästi alhaisempi kuin reseptiivinen tieto (produktiivisen tiedon hankkiminen on aina vaikeampaa produktiivisen sanatiedon opiskelu ja harjoittaminen on välttämätöntä reseptiivinen ja produktiivinen sanasto eivät välttämättä ole niin erillisiä systeemeitä kuin on ajateltu, vaan ne voivat myös muodostaa eräänlaisen jatkumon on mahdollista, että on olemassa yksi yhteinen varasto, jota vain käytetään kahdella tavalla: reseptiivisesti ja produktiivisesti

20 Sanatiedon oppiminen 3 sanaston oppimisessa tulee myös huomioida ero leksikaalisen ja semanttisen kehityksen välillä leksikaaliseen kehitykseen toisen kielen oppimisessa ei välttämättä liity merkittävästi semanttista kehitystä (toisin kuin ensikielen omaksumisessa) erityisesti aikuiset toisen kielen oppijat usein tukeutuvat ensikielessä hallitsemaansa semanttiseen järjestelmään oppijoiden lähtö- ja kohdekielen välillä eroja lekseemien muodon ja merkityksen välisissä suhteissa semanttinen uudelleenstukturointi usein tarpeen

21 Sanaston semanttinen kehitys 1 Jiang (2004) on jakanut sanaston semanttisen kehityksen kahteen vaiheeseen: 1) Ymmärtämisvaihe: oppijalla on alustava tieto sanan merkityksestä tai hän sijoittaa alustavasti uudet sananmuodot jo muistissaan olemassa oleviin merkityksiin tai käsitteisiin (tämä alustava uusien sananmuotojen sijoittaminen olemassa oleviin merkityksiin on kriittinen osa sanojen kerääntymisessä ja tuottamisessa, koska sanat ilman merkityksiä eivät todennäköisesti päädy säiliömuistiin ja pitkäkestoiseen käyttöön) 2) Kehitysvaihe: merkitysten asteittainen elaborointi ja modifiointi. Tämä vaihe voi olla pitkä ja päättymätön kehityksellinen prosessi

22 Sanaston semanttinen kehitys 2 luonnollinen altistus kielenkäytölle ei yksistään tarjoa riittävästi impulsseja sanaston semantiikan uudelleen stukturointiin ja kehittymiseen erilaisilla opetuksen tarjoamilla interventioilla ja opetusmenetelmillä on tärkeä rooli auttaa oppijoita pääsemaan yli tietyistä vaiheista sanaston semanttisessa kehityksessä sanojen merkityssuhteiden analyysi oppijat käyttävät keskustelussa sanoja joko opittuna tai natiivin puheesta poimittuna erityisesti alkeisoppiminen ohjautuu hyvin pitkälti sanastosta: sanavartalon muutokset opitaan tietyn sanan yhteydessä eikä niitä välttämättä osata yleistää muihin sanoihin Fraasioppiminen: sanoja käytetään tietyn muotoisina ja samojen määritteiden kanssa kaavamaisesti, kaavaan sijoitetaan myöhemmin samaan kategoriaan kuuluvia muita sanoja

23 Sanaston semanttinen kehitys 3 sanan ymmärtäminen on riippuvainen kolmenlaisesta informaatiosta: 1) inputista (kielellisestä sekä muusta kommunikaatiosta), 2) tiedosta (kielellisestä tiedosta sekä maailmantiedosta) ja 3) kontekstista (kielellisestä kontekstista ja tilannekontekstista) avainkeino suoraan ymmärtämiseen on leksikaalinen päättely: kun oppija kohtaa tekstissä tuntemattoman sanan, hän voi tukeutua eri tapoihin selvittääkseen sen merkityksen: kieltenväliseen, kielensisäiseen tai kontekstuaaliseen tietoon pragmaattisen tiedon kannalta olennaista on myös maailmantieto leksikaalinen päättely koskee sekä täysin uusia sanoja että sellaisia sanoja, joita oppija ei ole aiemmin kohdannut mutta jotka hän silti voi heti ymmärtää (jälkimmäiset sanat kuuluvat ryhmään, josta käytetään nimitystä potential vocabulary, suom. Nissilä piilevä sanavarasto)

24 Leksikaalinen päättely 1 sekä ensikielen että toisen kielen sanastosta opitaan suuri osa lauseyhteyteen perustuvan arvaamisen eli leksikaalisen päättelyn perusteella kun oppija kiinnittää uuteen sanaan huomiota, voidaan pitää ensimmäisenä askeleena sanan oppimiseen läheisten kielten kesken piilevä sanavarasto on laaja ja se antaa mahdollisuuden sekä positiivisen että negatiivisen transferin esiintymiselle oppijankielessä tekstilähtöiset päättelystrategiat perustuvat morfologiseen sananosien analysointiin, sanan lähikontekstiin, laajahkoon tekstikontekstiin tai koko tekstiin tietoon perustuvat strategiat näillä oppijoilla olivat yleistietous tai aikaisempi tietous aihepiiristä, tieto kirjallisen tekstin rakentumistavoista sekä tieto muista kielistä Tärkeimmäksi tietolähteeksi osoittautui opiskelijan aikaisempi kielitaito, jota ilman päättely ei onnistu

25 Leksikaalinen päättely 2 virheet päättelytehtävässä johtuvat useista syistä (Vaurio) 1) huonot sanantunnistamistaidot: sanan lukeminen väärin ja päätelmien tekeminen sen pohjalta 2) heikot taidot kohdekielen syntaksin tuntemuksessa: ei tunnisteta sanaluokkaa tai ei pystytä hyödyntämään kielensisäisiä vihjeitä 3) pitäytyminen vain siinä sanan merkityksessä, jonka tuntee (ei oteta huomioon kontekstia tai sitä, että kielen sanoilla voi olla useita merkityksiä) 4) tekstin osan huomioimatta jättäminen ja päätelmien tekeminen vain valikoitujen sanojen ja rakenteiden perusteella 5) ensivaikutelmaan luottaminen (vaikka muu teksti ei tätä vaikutelmaa tue) 6) summittainen arvaaminen (ei hyödynnetä muuta tekstiä lainkaan)

26 Leksikaalinen päättely 3 leksikaalisen päättelyn ja sanan oppimisen välinen suhde on kaksisuuntainen: kontekstista oppiminen auttaa uusien sanojen oppimisessa ja hyvä sanastollinen tieto helpottaa kontekstista oppimista toisin sanoen kielitaito ja leksikaalinen päättely ovat yhteydessä keskenään ja vahvistavat toisiaan sanan oppimiseen leksikaalisen päättelyn avulla vaikuttavat myös oppijan motivaatio ja sanan merkityksellisyys Jos sana on oppijan tarpeiden kannalta relevantti, silloin sattumanvaraista oppimista varmimmin tapahtuu tekstin täytyy myös tukea sanastollista päättelyä oppijan täytyy hallita riittävä määrä kontekstin sanoista tekstissä tulee olla lukijan kannalta riittävästi joko lingvistisiä tai pragmaattisia käytännöllisiä vihjeitä, jotta oppija voi käyttää sanastollisen päättelyn strategiaa opettajan rooli on tärkeä tulee valita oppijoille materiaalia, joka sisältää sanastollisia haasteita

27 Uuden sanan selvittäminen leksikaalinen päättely sanakirjan käyttö avun pyytäminen opettajalta tai muilta ryhmän oppijoilta Suosituinta kuitenkin sanan merkityksen määrittäminen kontekstin perusteella eli päättelemällä päättelyn hyödyntämisen on todettu myös korreloivan oppijoiden kielitaidon kehittymisen kanssa Erot informanttien välillä johtuvat heidän saamastaan kielellisen syötteen määrästä ja mahdollisuuksista käyttää suomea muuallakin kuin koulussa

28 Miten opettaa sanoja? helpottaa mieleenpainamista esim. esittelemällä sanoja erilaisissa konteksteissa pitämällä huolta sanojen toistumisesta opettamalla synonyymeja ja vastakohtia opettamalla merkityskenttiä ja sanaperheitä sananselitykset sanavaraston kartuttamiseksi on oppijan myös luettava sanoja, ja siihen oppilaita on kaikin keinoin kannustettava opettajan täytyy auttaa aloittelevaa sopivan luettavan löytämisessä (hyppäys oppikirjasta oikeaan kirjallisuuteen on suuri) sanoja kannattaa antaa läksyksi ja sanoja kannattaa kuulustella sanojen toistuminen myös muissa kuin formaalin oppimisen tilanteissa

29 Sanojen opettaminen sana käännösvastine-oppimisella saavutetaan määrällisesti laajempi sanavarasto kontekstissa annetut sanat opitaan syvällisemmin sanojen toistuminen eri konteksteissa puolestaan helpottaa niiden mieleenpalauttamista, koska silloin käytössä on useita vaihtoehtoisia muistihakureittejä, joita hyödyntäen mieleenpalauttaminen voi tapahtua opettaja: sanojen kertautuminen oppitunnilla oppija: itse kohdattava ja opeteltava uusia sanoja opetuksen systemaattisuuden kannalta tärkeää erottaa: sanaston kasvattaminen: uusien sanojen esittely ja niiden oppimisen aloittaminen sanaston vakiinnuttaminen: jo opitun vahvistaminen ja rohkaisu sanaston laajentamiseen Alkuvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota syötöksessä esiintyvien sanojen pituuteen

30 Opetuksen modifiointi 1) yksinkertaistaminen (simplification): puhenopeuden hidastaminen, taukojen lisääminen, yksinkertaisen sanaston käyttö jne. 2) säännönmukaistaminen (regularization): yleiskielisten muotojen sekä merkitysalaltaan laajojen ja tyylillisesti neutraalien sanojen käyttö 3) elaborointi (elaboration): sanojen ja ilmausten merkitysten selittäminen esim. parafraasien, synonyymien, määritelmien ja kontekstien avulla Ensin on hyödyllistä opettaa keskitason käsite ja vasta sen jälkeen ala- ja ylätason käsitteet!

31 Sananselityskeinot 1) non-verbaaliset selityskeinot (esineiden, kuvien ja eleiden avulla sekä piirtämällä taululle ja esittämällä jonkin toiminnan) 2) käännökset (oppijoiden nostamien sanojen yhteydessä eli kyseessä oli yhdelle opiskelijalle suunnattu selitys) 3) kohdekieliset verbaaliset selityskeinot 4) selitykset, joissa referentiaalisen merkityksen ohella sanasta tarjotaan jotain muutakin informaatiota, esimerkiksi tietoa sanan taipumisesta, käyttörajoituksista ja polyseemisyydesta Myös tekstinymmärtämisen vaikeudet johtuvat usein sanavaraston puutteellisuudesta!

32 Sanaston opetuksen tehostaminen sanaston oppimisen merkityksen korostaminen sanaston käsittelemiseen käytettävä enemmän aikaa oppikirjojen tulisi sisältää erilaisia sanastoharjoituksia ja suomenkielisiä sananselityksiä sanakirjan käyttötaito sekä käyttömahdollisuus tärkeintä sanojen oppimisen kannalta on varmistaa, että opittavat sanat kohdataan usein oppimateraalien laadinnassa tulisi kiinnittää huomiota sanan frekvenssitietoon Frekvenssitietoa kielenkäyttäjän luonnollisista kommunikaatiotilanteista eri elämänalueilla (autenttinen taajuustieto), tällöin voitaisiin laatia oppikirjoja, jotka hyödyttäisivät tietynlaista kielitaitoa hankkivaa oppijaa sekä toisen että vieraan kielen opetuksessa, oppimateriaaleissa ja opetussuunnitelmissa tulisi hyödyntää frekvenssitietoa paljon nykyistä enemmän

33 Suomalaisuuden sanat askartelu, avanto, häjy, hankiainen, hankikanto, huopatossut isäntä, järvi, joulupukki kaamos, kännykkä, karvahattu, kinos, koivu ja tähti, kossu, kylmä lenkkimakkara, lumi, luonto, maito, mämmi, Matti ja Maija, meri, mökki pannuhuone, perkele, pilkki, pimeys, poro, puukkojunkkari, räiskäle, raitapaita, rakkaus, ralli, räntä, räppänä, rökäletappio, ruis, ruokamulta, ruotsi, salmiakki, sauna, saunakalja, sauvakävely, sininen ja valkoinen, sisu, sonta, talvi, valo, vihta ja vasta, äijä, äiti Lari Kotilaisen blogi osoitteessa

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus 13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Oppijan itsearviointitaidot

Oppijan itsearviointitaidot Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi tai paperille tulostettuna

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Helsinki Tsaikka-projekti 17.8.2017 Saara Huilla & Katja Saarikko suomenkielisanootervetuloa.fi SKST-hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua

Lisätiedot

Elina Harjunen Elina Harjunen

Elina Harjunen Elina Harjunen Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin

Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin 8.10.2012 IKUISUUSKYSYMYKSIÄ MUOTO vs. KÄYTTÖ > RAKENTEET vs. VIESTINTÄ YKSILÖ vs. YHTEISÖ > KOGNITIO vs. VUOROVAIKUTUS * Vuorovaikutus

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Kielet näkyviin ja kuuluviin Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa Organisaation kehittäminen minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa TieVie-megakonferenssi 9.12.2005 Eija Aalto (eaalto@edu.jyu.fi) & Peppi Taalas (peppi@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielikeskuksen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

SANANSELITTÄMINEN HISTORIAN VALMISTAVAN KURSSIN OPPITUNNEILLA

SANANSELITTÄMINEN HISTORIAN VALMISTAVAN KURSSIN OPPITUNNEILLA SANANSELITTÄMINEN HISTORIAN VALMISTAVAN KURSSIN OPPITUNNEILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa maaliskuussa 2006 Päivi Lavonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty HUMANISTINEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan

Lisätiedot

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä

Lisätiedot