Osallisuus, asiakasosallisuus ja teknologiaosallisuus: käsitteiden jäsennystä ja katsaus vammaisia ihmisiä koskevaan tutkimustietoon

Transkriptio

1 Osallisuus, asiakasosallisuus ja teknologiaosallisuus: käsitteiden jäsennystä ja katsaus vammaisia ihmisiä koskevaan tutkimustietoon Puheenvuoro VamO hankkeen aloitusseminaarissa yliopistonlehtori (ma) Lay: esosiaalityön maisterikoulutus hanke; alkaen osa-aikainen tutkija VamO -hanke

2 Kuvituskuva: Pixapay 2

3 Osallisuus mahdollisuus osallistua, olla osallinen (merkityksellinen kuuluminen) Läsnäolo ja joskus pelkkä tietoisuus riittää (Teuvo) omanlainen osallisuus (ks. Helne Tuula 2002; Hammel et. Al. 2008; Kivistö Mari 2014) osallisuus syrjäytymisen vastakohtana (esim. Helne 2002), sosiaalinen osallisuus usein nähty työn, koulutuksen ja toimeentulon puutteina lähikäsitteitä mm. hyvinvointi, inkluusio, participation, empowerment, toimijuus, kansalaisuus, elämänpolitiikka, sosiaalinen pääoma (ks. Haahtela Riikka 2006; Kivistö Mari 2014) retorinen, poliittinen osallisuus; kriittinen näkökulma -> ajatellaanko jo osallisuudesta puhumisen tuottavan osallisuutta? 3

4 Asiakasosallisuus liittyy asiakkaan (asiakaskansalaisen) sekä palvelujärjestelmän suhteeseen ja kohtaamisiin (esim. Heli Valokivi 2007) lähikäsite asiakaslähtöisyys sekä asiakasosallisuus että asiakaslähtöisyys liittyvät organisaation toimintaan (esim. Minna Mattila-Aalto 2010), vrt. osallisuus pelkkä palvelujärjestelmän tavoitteellinen asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan takaa asiakasosallisuutta on mm. asiakkaan aktiivista osallistumista palveluprosessin eri vaiheissa, mahdollisuutta vaikuttaa palveluihin, sekä valtaa tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä, tarvittaessa tuetusti tai mahdollistetusti asiakasosallinen palvelusuunnittelu ei lähde olemassa olevasta palveluvalikosta vaan ihmisten yksilöllisistä elämäntilanteista -> oman näköistä elämää tukevat palvelut 4

5 Kansalaisen osallisuuden tikapuut (Sherry Arnstein 1969; Arja Kilpeläisen & Marja Salo-Laakan 2011 mukaan) Kansalaisvalvonta Delegoitu toimivalta Kumppanuus Yhteissuunnittelu Konsultaatio Tiedonsaanti Terapia Manipulaatio -> VALTA Kritiikki; mallin lineaarisuus Kansalaisten toimivalta Muodollinen kuuleminen Näennäisvaikuttaminen 5

6 Asiakasosallisuus asiakaskansalaisen ja palvelujärjestelmän suhteena ja kohtaamisena (Heli Valokivi 2007) asiakas voi kokea erilaista osallisuutta, eri aikoina ja eri paikoissa Vaatiminen Kumppanuus, Palveluiden käyttö, Alamaisuus Vetäytyminen, Ulkopuolisuus, Irtisanoutuminen -> ovat osin limittäisiä ja esim. vaatimista voi seurata irtisanoutuminen erilaisia asiakaskansalaisuuden jäsennyksiä: - Vaativat ja oikeuksistaan tietoiset kansalaiset - Aktiiviset palveluja käyttävät kansalaiset - Alamaiskansalaiset 6

7 Osallisuuden arvoja vammaisten tulkitsemana (Hammel et.al. 2008): Respect & Dignity Sekä oikeuksia Jos halu osallistua johonkin, myös mahdollisuus osallistua Että velvollisuuksia Ei ole yhtä yksiselitteistä standardia osallisuudelle 7

8 Asiakaskansalaisen ja palvelujärjestelmän kohtaamiset ja asiakasosallisuus kohtuuttomien tilanteiden näkökulmasta (Anna Metteri 2013) jos ei löydy sopivia juridisia säädöksiä jos löytyy säädöksiä, mutta niitä ei noudateta jos asiakas ei osaa, tai ei halua osata asiakkuuden sääntöjä (esim. miten palveluja haetaan) jos sosiaalityöntekijä ei osaa tai halua toimia (toimijuus, sosiaalinen asianajo) vaikka voisi jos viranomainen ei käytä positiivista harkintavaltaa (kohtuuttomat tulkinnat) 8

9 Joitain tapoja vahvistaa asiakasosallisuutta Kokemusasiantuntijuus, Kehittäjäasiakkaat Itsearvioinnit, Henkilökohtainen budjetointi Asiakasraadit, Asiakaskahvilat Asiakaskyselyt Vertaisryhmät asiakkaan aito mahdollisuus toimijuuteen omassa asiakasprosessissa sekä laajemminkin palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen (valta) ei näennäisesti, edustuksellisesti, valikoidusti tai päälle liimatusti vaikuttamismahdollisuudet sekä omaa asiaa ja yksilötasoa laajempi toimijuus voi mahdollistaa myös asiakasosallisuutta laajempaa osallisuutta huomioitava vammaisten ihmisten heterogeenisyys -> miten alamaiskansalaisten asiakasosallisuus toteutuu? 9

10 Teknologiaosallisuus (digitaalinen osallisuus) teknologia osallistumisen ja osallisuuden (toimijuuden) välineenä ja/tai toimintaympäristönä kritiikki: teknologia syrjäyttämisen mekanismina? digitaalinen kuilu aiemmin suhteessa teknologiaan pääsyyn nykyisin liittyy lähinnä asenteisiin ja osaamiseen (kansalaisilla on erilaisia teknologiasuhteita) käytettävyys, saavutettavuus (mahdollisuudet) mahdollisuus kansalaisuuteen teknologisoituvassa yhteiskunnassa ja mahdollisuus käyttää teknologiaa, esimerkiksi sähköisiä palveluja 10

11 esosiaalityön maisterikoulutus hanke: teknologian sosiaalinen ja eettinen kestävyys - Lay:n ESR -rahotteinen hanke , osarahoituksella mukana Oulu, Oulunkaaren ky, Kainuun Sote ky - 25 opiskelijaa eri puolilta Suomea, monimuoto- opetus (sulautettu) - sosiaalityöntekijän pätevyys + sosiaalityössä tarvittava laaja-alainen teknologiaosaaminen 11 - vammaisuuteen (ja sosiaalityössä sovellettavaan teknologiaan) liittyviä graduja tulossa - Facebook (esosiaalityön mahdollisuudet), blogi ( ), twitter (@esosiaalityo)

12 Kivistö 2014: Kolme ja yksi kuvaa osallisuuteen: Monimenetelmällinen tutkimus vaikeavammaisten ihmisten osallisuudesta toimintana, kokemuksena ja kielenkäyttönä henkilökohtaisen avun asiakkaita yhdellä paikkakunnalla I kvantitatiivinen osatutkimus (asiakasrekisteriaineisto) II kvalitatiivinen osatutkimus (haastatteluaineisto) III diskurssianalyyttinen osatutkimus (pienempi haastattelu- ja palvelusuunnitelma-aineisto en tarkastellut taloudellista, enkä teknologista osallisuutta en ajatellutkaan löytävänä objektiivista tietoa vammaisten osallisuudesta vaan erilaisin tutkimusmenetelmin rakennettuja kuvia 12

13 Aineistonkeruu -prosessi substudy I Client registerdata regarding persons receiving personal assistance service at the municipality during 2009 (N=234) Statistical analysis PARTICIPA- TION substudy II Interviewdata regarding the participants who were selected based on the cluster analysis conducted in the substudy I (N=8) Content analysis EXPERIENCES OF INCLUSION substudy III Interview and service plandata regarding the participants selected from the substudy II; based on different ages, gender and the content of the interviews (N=4) Analysing discourses DISCOURSES OF INCLUSION 13

14 I Kvantitatiivisen osatutkimuksen osallisuustulokset osallisuus toiminnallisena osallistumisena tutkimusryhmään kuuluneet vaikeavammaiset ihmiset olivat lähes osattomia tietyiltä, yhteiskunnassa tavoiteltuina pidetyiltä areenoilta, kuten palkkatyöstä lisäksi esim. työllistymiseen tai työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen tähtäävästä työtoiminnasta, avotyöstä tai tuetusta työstä osallistumattomuus kasautui (areenat: työ, koulutus, työ- ja päivätoiminta, harrastustoiminta, yhteiskunnallinen toiminta) huomioitava että aineisto kerättiin asiakasrekisteristä kritiikki; ei kerro koetusta eikä yksilöllisestä osallisuudesta 14

15 II Kvalitatiivisen osatutkimuksen osallisuustulokset osallisuus kokemuksina vammaiset ihmiset ovat kokeneet monia esteitä osallisuutensa tiellä, aiemmat kokemukset vaikuttavat nykyisyydenkin kokemiseen: kaikki ne vammaiset ihmiset joita on koko ikänsä lyöty lyttyyn eivät jaksa enää pitää omia puoliaan, myönteisistä lakimuutoksista huolimatta - esteet toimintaympäristöissä - esteelliset asenteet - palveluiden riittävyys, laatu ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavuus - kohtaamiset mm. viranomaisten kanssa (kohtaaminen, kuulluksi tuleminen ja yhdenvertaiseksi koettu kohtelu) - oma toimijuus ja identiteetti - vammaisuus - lapsuudenkodin merkitys 15

16 Asiakasosallisuuskokemuksia ennen saattoi vain mennä nykyisin tarvii vinot pinot papereita ja silti saattaa tulla bumerangina takaisin ja tulleekin ne ei hyväksy pittääkö siellä lukia ne kaikki että ne tehhään? mutta sitten siellä oli muutama, niin sillä ei ollu koskaan kiire, hän pysty tekkee kaikki tuntuu niin turhauttavalta aina se sama keskustelu ja rumba käyvä siellä että miksi kun ei mun tilanne muutu miksikään, ei musta tervettä saa tekemälläkään joku toinen on paremmassa asemassa vaikka kaikkien pitäisi olla samalla viivalla mee sinne missä on muitakin vammasia ikävä se on tutustua uusiin aina, että jos avustaja vaihtuu jatkuvasti täällä kuunnellaan ihan hyvin ja ne kyssyy aina jos ne ei saa selvää. usein joutuu soittamaan tuntikausia johonkin numeroon ennen kuin pääsee palvelun puheille Huom! Asiakasosallisuuskokemusten koettiin kuitenkin pikku hiljaa parantuneen (ks. muut tutkimukset esim. Muuri 2008) 16

17 III Diskursiivisen osatutkimuksen osallisuustulokset osallisuus jokapäiväisen elämän merkityksellistämiseen liittyvinä diskursseina (haastattelu- ja palvelusuunnitelma-aineisto) vammaiset haastateltavat rakensivat puheessaan osallisuuttaan muun muassa taistelemisen ja sopeutumisen kautta (vammaisuuden yhteiskunnallinen/sosiaalinen malli) sosiaalityöntekijöitten kielenkäytössä palvelusuunnitelmissa korostuivat vammaisen asiakkaan toimintakyvyn vajeet, vammaisuus ja vaikeavammaisuus (vammaisuuden medikaalinen/yksilökeskeinen malli) esim. työ- ja koulutushistoriaa ei käyty suunnitelmissa juurikaan läpi eikä tulevaisuutta tältä osin suunniteltu sekä haastatteluissa että palvelusuunnitelmissa vammaisten ihmisten osallisuutta rakennettiin pääsääntöisesti osattomuuden representaatioiden jälkeen ja niiden kautta 17

18 Vammaisten haastatteluissa osallisuuden rakentamiseen liittynyttä kielenkäyttöä osattomuuden subjektipositioita: kerjääjä, luovuttaja, selittäjä, säälittävä, tyytyjä, sopeutuja, köyhä, tietämätön, vammainen, sairas osallisia identiteettejä: rohkea, sisukas, aktiivinen, menestyjä, kriittinen, taistelija, sopeutuja 18

19 Vammaisten ihmisten osallisuus kotimaisen tutkimustiedon valossa osallistumismahdollisuudet usein heikompia, vaihtelevia vaatii (jopa kohtuuttomia) ponnisteluja vammaisilta/heidän läheisiltään vammaisten ihmisten elämänkulut ovat kuitenkin yksilöllisiä ja vaihtelevia mm. koulutuksen ja työelämän erilaiset siirtymävaiheet on todettu haastaviksi ja ristiriitaisiksi vammaisten täytyessä todistella sekä vammaisuuttaan että toimintakykyään, toiseus/erilaisuus korostuu rakenteellinen syrjintä, ei muuteta tarpeeksi asenteita, rakenteita ja palvelujärjestelmää ei aina nähdä yksilöllistä ihmistä; lasta, nuorta, äitiä, isää, työntekijää, isovanhempaa jne. vain vammaisuus 19 esim. Loijas 1994; Somerkivi 2000; Teittinen 2000; Haarni 2006; Reinikainen 2007; Ahponen 2008; Eriksson 2008; Äikäs 2012; Metteri 2013; Ekholm & Teittinen 2014; Kivistö 2014; Martin 2016

20 Vammaisten ihmisten teknologiaosallisuus KV tutkimustiedon valossa (esim. Harris 2010; Watling 2011; Näslund & Gardelli 2013) Suomessa lähes kartoittamaton alue, myös KV tutkimus pirstaleista teknologian käyttöä ja pääsyä verkkoon estäneet mm. kustannukset, puutteellinen infrastruktuuri, koulutus, opastus ja käytön tuki, puutteelliset tai toimimattomat käyttöohjeet, sekä vammaisten ja heidän läheistensä ulossulkeminen teknologian kehittämisprosesseista vammaiset haluavat ensisijaisesti käyttää mainstream teknologiaa itsemääräämisensä vahvistamisessa ja elämänlaatunsa parantamisessa vammaiset voivat teknologian ja muilta ihmisiltä tarvittaessa saatavan tuen avulla vaikuttaa toimintansa ja toimijuutensa vahvuuteen ja tapoihin toisaalta joissain tutkimuksissa ei ole löydetty teknologian yhteyttä osallisuuteen 20 vammaisten ihmisten mukaanotto teknologian suunnitteluun lisää palvelujen vaikuttavuutta vammaisten ihmisten moninaiset ja yksilölliset tarpeet on huomioitava teknologian kehittämisessä teknologian on tuotava lisäarvoa käyttäjilleen

21 Kiitos mahdollisuudesta puheenvuoroon! 21