KEHRÄ Lastensuojelun kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla OHJELMA

Transkriptio

1 OHJELMA

2 paikka Bio Rex, Mannerheimintie päivien puheenjohtajat Chris Sjöholm, lastensuojelupalveluiden aluepäällikkö, Espoo Sisko Lounatvuori, vs. perhepalvelujohtaja, Helsinki Torstai Ilmoittautuminen Päivien avaus Maria-Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu Lapsen silmin lasten ajatuksia köyhyydestä Aleksi, Elsa, Julia, Markus ja Miikka / Lapsilisä-projekti, Pienperheyhdistys Minun unelmani lapsiköyhyyden poistamiseksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät vastaavat Puheenvuoro Lapsiperheköyhyys Nyky-Suomessa Puheenvuorossa tarkastellaan lapsiperheköyhyyden kehitystä Suomessa, keitä ovat köyhät lapsiperheet, minkälaisia vaikutuksia köyhyydellä on lapsen elämään ja sitä miten lapsiperheiden köyhyyttä voitaisiin vähentää. Esa Iivonen, hallitusneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö Tauko (kahvitarjoilu) Puheenvuoro Vaikuttavuutta ilman kohtaamista? Asiakkaiden ja työntekijöiden suhteet lastensuojelun arjessa Puheenvuorossa hahmotellaan lastensuojelun vaikuttavuuden elementtejä ja pohditaan työntekijöiden ja asiakkaiden rooleja vaikuttavuuden arvioinnissa. Mikko Oranen, kehittämispäällikkö, THL, Lapset, nuoret ja perheet -osasto Puheenvuoro Ehdimmekö kohdata vanhemmat lapsen sijoituksen aikaisessa sosiaalityössä? Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Lounas ja siirtyminen työryhmiin Työryhmät

3 Perjantai Työryhmät Lounas ja siirtyminen Bio Rexiin Työntekijöiden ajatuksia lapsiköyhyydestä Puheenvuoro Ehkäisevä lastensuojelu nyt ja tulevaisuudessa Ehkäisevä lastensuojelutyö on suurimpia kansallisia haasteita. Sekä inhimillisesti että taloudellisesti nykytila on kestämätön. Puheenvuorossa annetaan kuva tästä tilasta ja tarvittavasta lastensuojelutyön ja laajemmin kansalaisuuden kulttuurin muutoksista. Se lähtee tavasta ymmärtää yhteinen vastuumme sekä maamme lapsista että heidän vanhempiensa mahdollisuudesta toimia vanhempana. Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö, THL Lasten, nuorten ja perheiden -osasto Puheenvuoro Lastensuojelun Praksis vastaa haasteisiin Tiina Muukkonen, kehittävä sosiaalityöntekijä, Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kahvitauko, Talentia tarjoaa Puheenvuoro Mihin lastensuojelun laatusuosituksia tarvitaan? Puheenvuorossa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miksi lastensuojelun laatusuositukset on tehty? Kenelle ne on tarkoitettu? Mikä on niiden suhde lastensuojelulakiin? Mitä hyötyä suosituksista on käytännön lastensuojelutyössä? Päivi Sinko, VTL, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Puheenvuoro Kehrä - Lastensuojelun kehittämisestä intoa omaan työhön Annukka Paasivirta, kehittävä sosiaalityöntekijä, Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivien päätös Kehrän illanvietto (maksullinen)

4 TYÖRYHMÄT Työryhmien sisältöjä päivitetään ja alustajia on tulossa vielä lisää. 1.) Osallistavaa kohtaamista pj Riitta Hyytinen, lastensuojelupalveluiden johtaja, Pelastaa Lapset pj Jaana Kivistö, erityissosiaalityöntekijä, Helsinki Laadukkaan lastensuojelun kohtaamisen edellytys on dialoginen työskentelysuhde, jossa asiakas on aidosti subjekti ja osallinen itseään koskevissa asioissa. Asiakkaan osallisuuden mahdollistaminen kohtaamisissa on tärkeä työskentelyn tavoite. Tässä työryhmässä esitellään erilaisia toimintamalleja, joissa tämä tavoite on onnistuttu saavuttamaan. 1 a) Osallistavaa kohtaamista lastensuojelun käytännöissä paikka: Kallion virastotalo, neuvotteluhuone 3, Toinen linja 4 A Asiakaspeili asiakasosallisuuden ja sosiaalisen raportoinnin kehittämistä lastensuojelussa: Karita Kuusharju, Sanna Pääkkönen ja Sini Laitinen Kivikko-Kurkimäen tiimistä (Helsinki) Työntekijöiden, lasten ja vanhempien osallisuus päivähoidossa: Sylvia Tast ja Birgitta Vilpas, VKK- Metro Nuorten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä Nuorten kehittäjäryhmä: sosiaaliohjaaja Anna Rautiainen, sosiaalityön opiskelija Anna Nádasi ja erityissosiaalityöntekijä Kati Palsanen, Kaarelan ja Lassilan lastensuojelu, Helsinki sekä ryhmä nuoria 1 b) Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista pe klo paikka: Kallion virastotalo, neuvotteluhuone 3, Toinen linja 4 A Arjesta voimaa lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa: Marja Katisko, tutkija, Diakonia-Ammattikorkeakoulu /Arjesta voimaa -tutkimushanke Lasten voimavararyhmä Osmos-hankkeessa: Katja Ihamäki, Metropolia Tavoitteellinen sosiaalityö kunniaan liittyvissä konfliktitilanteissa: Rebwar Karimi, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto/ Kitke!-hanke

5 2.) Vaikuttavaa dokumentointia pj Kirsi Nousiainen, erikoistutkija, Socca pj Riikka Pyykönen, johtava sosiaalityöntekijä, Helsinki Työryhmissä pohditaan mitä saadaan aikaan panostamalla lastensuojelun dokumentointiin, millaisia käytäntöjä on löydetty, mitä dokumentteihin kirjataan, mikä on olennaista ja oikeudenmukaista, kenelle kirjoitetaan ja mikä kirjoittamista ohjaa. 2 a) Vaikuttavaa dokumentointia lastensuojelun arjessa paikka: Kallion virastotalo, neuvotteluhuone 2, Toinen linja 4 A Työryhmässä pohditaan dokumentointia käytännössä kehitettyjen esimerkkien avulla. Maunulan tiimi (Helsinki) kertoo dokumentointihankkeensa tuotoksista Leppävaaran sosiaalityöntekijät (Espoo) kertovat kehittämisprosessista, jossa he palasivat omien asiakassuunnitelmiensa äärelle 2 b) Miten dokumentoinnilla voidaan vaikuttaa? paikka: Kallion virastotalo, neuvotteluhuone 2, Toinen linja 4 A Työryhmässä pohditaan ja työstetään teemaa yliopistolehtori Aino Kääriäisen (Helsingin yliopisto) johdolla.

6 3.) Intensiivistä työskentelyä nuorten kanssa pj Päivi Petrelius, lastensuojelun asiantuntija, Espoo pj Seija Lehmuskenttä, palveluohjaaja, Espoo 3 a) Intensiivisen työskentelyn mahdollisuudet paikka: Bio Rex, auditorio, Mannerheimintie Intensiivinen työskentely on rakentumassa keskeiseksi osaksi lastensuojelun työkäytäntöjä. Intensiiviseen työhön kohdistuu paljon odotuksia - sen avulla halutaan kuntouttaa lasta/nuorta ja hänen perhettään aiempaa tehokkaammin. Usein tavoitteena on myös huostaanoton ehkäiseminen. Työryhmässä etsimme vastauksia intensiivisen työn ydinkysymyksiin: Mitä ovat ne asiakkaaseen, työntekijään, heidän väliseensä suhteeseen ja työprosessiin liittyvät ehdot, joiden varassa intensiivinen työskentely kannattaa ja voi tuottaa hyviä muutoksia asiakkaiden elämässä? Mitä työskentelyn intensiivisyys oikeastaan on? Onko se tapaamisten tiheyttä vai esimerkiksi sitä, että asiakas elämäntilanteineen pysyy työntekijän mielessä myös tapaamisten välillä? Mitä muuta se voisi olla? Työryhmässä etsitään yhdessä uusia näkökulmia intensiivisen työn ydinkysymyksiin haastatteluiden, ryhmätöiden ja muun keskinäisen jakamisen avulla. Vinssin mallintaman intensiivimenetelmä, pohdintaa intensiteetistä ja tutkimustuloksia nuoren odottamasta intensiteetistä: Alpo Heikkinen ja Leena Männistö, nuorten intensiivimenetelmä Vinssi, Lapsen Ääni -kehittämisohjelma Vanhempien kokemukset intensiivityöstä: Vantaan intensiivihankkeessa sosiaaliohjaajat Petri Heikka ja Jenna Sundholm, Vantaa 3b) Uusia toimintatapoja nuorten kanssa työskentelyyn paikka: Bio Rex, auditorio, Mannerheimintie Perjantain työryhmässä pohditaan uusia ulottuvuuksia ja erilaisia toimintatapoja lastensuojelun työskentelyssä nuorten kanssa. Taide elämän jäljillä - lastensuojeluun uusia ulottuvuuksia taidelähtöisten menetelmien avulla: Päivi Känkänen, erikoissuunnittelija, VTL, THL, Lapset, nuoret ja perheet -osasto. Voimaannuttava laulun tekeminen: sosionomiopiskelijat Arttu Raami ja Timo Lewis, Metropolia

7 4) Suunnitelmallista muutostyötä pj Hanna Tulensalo, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Koivukylän lastensuojelun avopalvelut, Vantaa pj Tove Salakka, johtava sosiaalityöntekijä, sijoituksen sosiaalityö, Helsinki Työryhmissä pohditaan mistä rakentuu vaikuttava ja suunnitelmallinen muutostyö lastensuojelussa ja kuinka suunnitelmat toimivat konkreettisina työvälineinä lastensuojelussa. 4 a) Suunnitelmat konkreettisina työvälineinä paikka: Helsingin sosiaaliviraston täydennyskoulutustilat, auditorio, Käenkuja 3 a A, 2. krs Työryhmässä pohditaan erityisesti suunnitelmien merkitystä lastensuojelussa. Asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa: Ritva Poikela, VTT, Helsingin yliopisto Vanhempien asiakassuunnitelmat Helsingin perhehoidossa Lastensuojelun asiakassuunnitelmia kehittämässä: johtava sosiaalityöntekijä Niina Pietilä ja sosiaalityöntekijä Anni Peltokorpi Vuosaaren lastensuojelusta (Helsinki) 4 b) Mitä on suunnitelmallinen muutostyö? paikka: Helsingin sosiaaliviraston täydennyskoulutustilat, auditorio, Käenkuja 3 a A, 2. krs Työryhmässä pohditaan mitä kaikkea sisältyy suunnitelmalliseen muutostyöhön ja mistä aineksista työskentely rakentuu. Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo) kertovat suunnitelmallisesta sosiaaliohjauksesta ja sen kehittämisestä Nuorten osallisuus suunnitelmallisessa lastensuojelutyössä: Anna Nádasi, sosiaalityön opiskelija, Helsingin yliopisto Vantaan keskitetyn perhetyön malli, Kaisa Pöllänen, vastaava ohjaaja, Vantaa.

8 5.) Tukevaa arviointia pj Tiina Muukkonen, kehittävä sosiaalityöntekijä, Socca pj Linda Blomstedt, johtava sosiaalityöntekijä, Helsinki Työryhmissä pohditaan lastensuojelun työtä arvioinnin näkökulmasta ja erityisesti sitä kuinka arviointi toimii tukena lastensuojelun työssä. 5 a) Arviointi asiakkuuden alussa paikka: Bio Rex, kirjaston kohtaamispaikka, Mannerheimintie Työryhmässä keskitytään asiakkuuden alkuvaiheen arvioinnin pohtimiseen. Työryhmässä on alustuksia eri lastensuojelun toimipisteistä. Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä: sosiaalityöntekijät Riitta Viitanen ja Veera Lemmetyinen Myyrmäen lastensuojelun vastaanottotiimistä (Vantaa) Huolen arviointi lastensuojelutarpeen selvityksessä: Herttoniemi-Itäkeskuksen vastaanottotiimi (Helsinki) 5 b) Arviointi kuntouttavassa työssä paikka: Bio Rex, kirjaston kohtaamispaikka, Mannerheimintie Työryhmässä pohditaan arviointia kuntouttavassa työssä. OMIN JALOIN kartoitus nuoren ja perheen voimavaroja vahvistavana työvälineenä: projektityöntekijä Maikki Arola ja päihdetyöntekijä Kati Blomqvist (Lohja) Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat - Hyvän perhetyön keskeiset periaatteet Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksessa: erityissosiaalityöntekijä Jarmo Salonen sekä ohjaajat Outi Portti ja Antti Kärki (Helsinki)

9 6.) Systemaattista vaikuttamista pj Jonna Vanhanen, johtava sosiaalityöntekijä, Helsinki pj Jukka Piitulainen, sosiaalityöntekijä, Helsinki Työryhmissä pohditaan sitä, millä eri tavoin lastensuojelussa voidaan vaikuttaa niin mediassa kuin muutenkin. 6a) Media ja lastensuojelu paikka: Metropolia ammattikorkeakoulun Bulevardin opetuspiste, luokka P 401, Bulevardi 31 Työryhmässä keskustellaan lastensuojelun ja median suhteesta Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan Marjut Lindbergin johdolla. Miten käytännön lastensuojelutyössä voi vaikuttaa: sosiaalityöntekijä Minna Manelius ja johtava sosiaalityöntekijä Anneli Laurila, Lassilan toimipiste, Helsinki 6 b) Vaikuttaminen sosiaalialalla paikka: Metropolia ammattikorkeakoulun Bulevardin opetuspiste, luokka P 401, Bulevardi 31 Työryhmässä pohditaan ja etsitään ratkaisuja, kuinka lastensuojelussa ja sosiaalialalla voidaan vaikuttaan asioihin paremmin ja työn vaikuttavuus saataisiin päättäjien tietoon. Työryhmän vetäjinä toimii sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry.

10 7.) Tiivistä yhteistyötä pj Anu Rämö, johtava sosiaalityöntekijä, Espoonlahti pj Johanna Hankomäki, johtava sosiaalityöntekijä, Myyrmäki, Vantaa Työryhmissä pohditaan eri näkökulmista ja alustusten avulla mikä on lastensuojelun rooli suhteessa yhteistyötahoihin ja millaista on hyvä yhteistyö lastensuojelun ja muiden palveluiden välillä. 7a) Yhteistyöllä vastauksia lasten huono-osaisuuteen paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, auditorio XIII, Fabianinkatu 33 Työryhmässä pohditaan yhteistyön merkitystä erityisesti lasten huono-osaisuuden ja asiakaslähtöisyyden kannalta. Lapsuuden olosuhteet näkyvät myöhemmin elämässä: tutkija Reija Paananen, THL, Lapset, nuoret ja perheet -osasto Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintapaa - kokemuksia Sabirhankkeesta: projektipäällikkö Eivor Söderström ja sosiaalityöntekijä Helena Boxström 7b) Hyviä yhteistyömalleja lastensuojelun ja muiden palveluiden välillä paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Sali 6, Fabianinkatu 33 Työryhmässä keskustellaan hyvistä yhteistyökäytännöistä lastensuojelun ja muiden palveluiden välillä. Vuorovaikutteinen lastensuojelulain ja käytäntöjen koulutus yhteistyökumppaneille: johtavat sosiaalityöntekijät Pekka Siipola ja Anu Rämö Espoonlahden lastensuojelusta Lastensuojelun ja koulun yhteistyö kokemuksia Itä-Helsingistä, Lasten- ja nuortenhyvinvointisuunnitelman Hymyt-hanke: Markus Salonen projektipäällikkö ja Sointu Kallio projektisuunnittelija, Hymyt hanke

11 8.) Jaksaminen ja jatkaminen lastensuojelussa pj Marjo Alatalo, johtava sosiaalityöntekijä, Helsinki pj Annukka Paasivirta, kehittävä sosiaalityöntekijä, Socca Työryhmissä pohditaan lastensuojelussa jaksamista ja jatkamista sekä työntekijöiden, johtamisen että asiakkaiden näkökulmasta. 8a) Jaksaminen ja jatkaminen työntekijöiden näkökulma paikka: Metropolia ammattikorkeakoulun Bulevardin opetuspiste, luokka P 320, Bulevardi 31 Työryhmässä pohditaan lastensuojelussa jaksamista ja jatkamista työntekijöiden, työyhteisöjen ja johtamisen näkökulmasta. Esimiestyön ja työyhteisön merkitys työssä jaksamiselle ja jatkamiselle lastensuojelussa: Sinikka Forsman, tutkija, YTM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/sosiaalityö, Tampereen yliopisto Johtavien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia kehittämisestä ja jaksamisesta lastensuojelussa: Maria Turunen, sosiaalityön opiskelija, Helsingin yliopisto 8b) Jaksaminen ja jatkaminen - asiakkaiden näkökulma paikka: Metropolia ammattikorkeakoulun Bulevardin opetuspiste, luokka P 320, Bulevardi 31 Työryhmässä pohditaan asiakkaiden näkökulmasta ja asiakkaiden kokemusten perusteella lastensuojelussa jaksamista ja jatkamista. "Lastenkoti osana elämäntarinaa" - erilaisia kerrottavuuden mahdollisuuksia: Tuija Eronen, tutkija, YTL, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/sosiaalityö, Tampereen yliopisto Huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeesta huostaanoton eri vaiheissa, sosiaalityöntekijä Annamaria Pylväs, Kaarelan toimipiste, Helsinki

12 9.) Vanhemmuustyö lapsen edun vahvistajana pj Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto pj Tiina Turkia, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveystoimi, Perhepalvelut, Vantaa Työryhmissä esitellään Sijoituksen aikainen sosiaalityö vanhempien kuntoutumisen tukena - käytäntötutkimushankkeen tuotoksia, avataan lapsisensitiivisen vanhemmuustyön sisältöjä ja pohditaan miten vanhemmuustyö voi vahvistaa lapsen edun toteutumista lastensuojelutyössä. Molemmissa päivissä on sama sisältö. 9a) Vanhemmuustyö lapsen edun vahvistajana paikka: Helsingin sosiaaliviraston täydennyskoulutustilat, iso luokka, Käenkuja 3 a A, 2. krs "Kuitenkin lapsille ne omat vanhemmat on aina omat vanhemmat" Vanhempien kokemuksia tuesta, lastensuojelutyöstä ja vanhemmuudesta sijoituksen aikana: Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet - yhteinen arviointi sijaishuollossa?: Jaana Pynnönen, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry 9b) Vanhemmuustyö lapsen edun vahvistajana paikka: Helsingin sosiaaliviraston täydennyskoulutustilat, iso luokka, Käenkuja 3 a A, 2. krs Sama sisältö kuin torstaina