Pilottien kehittämistoiminnasta

Transkriptio

1 Pilottien kehittämistoiminnasta Miia Pitkänen 2011 Socca PL 7409, Käenkuja 3 a B, Helsingin kaupunki, puh. (09) socca@hel.fi

2 Aluksi Tutkimuspilottien koordinointivastuu oli Heikki Waris -instituutissa ja tutkijasosiaalityöntekijällä. Moninaiset tutkimusaineistot jäsentyivät tutkimushankkeen aikana ja yhteisen reflektoinnin kautta ammattikäytäntöihin liittyviksi tuotoksiksi. Työkäytännöt ja vanhempien kuntoutumisen tukeminen sijoituksen eri vaiheissa tarkentui pilottien kehittämistyössä. Tutkimushankkeen aikana myös syntyi lapsisensitiivisen vanhemmuustyön käsite, joka kuvasi vanhempien kuntoutumisen tukemisen lähtökohtia, ammatillista työskentelyä ja vanhemmuustyön vaikutuksia osana lapsen sijoituksen aikaista työskentelyä. Tutkimuspilottien tuotoksina Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen pilotissa määriteltiin hyvän perhetyön sisältöä ja aloitettiin asiakaspalautteen kerääminen. Mellunkylän lastenkodin ja sijoituksen sosiaalityön yhteispilotissa tarkentui roolien ja tehtävien jakaantuminen lapsen sijoituksen aikana. Helsingin perhehoidon pilotissa muodostui vanhempien asiakassuunnitelmaan liittyvä jäsennys, jonka kautta vanhempien suunnitelma voisi toimia paremmin työvälineenä lapsen vastuusosiaalityöntekijän ja sijoitetun vanhemman välisessä asiakassuhteessa.. Espoon laitoshoidon yksikkö laati sijoituksen lopettamisen vaiheista prosessikuvauksen, jonka kautta on kuvattu tarkemmin työhön liittyvää dokumentointia ja lastensuojelun työntekijöiden keskinäistä työnjakoa perheen jälleenyhdistymisen arvioinnissa ja sen toteuttamisessa. Työkäytäntöjen kehittymisen lisäksi vanhempien kuntoutumisen tukeminen tarkentui lastensuojelutyöhön liittyvänä ilmiönä. Vanhempien kokemusten kuuleminen oli hankkeessa tärkeä tuotos. Vanhempien kokemusten kautta korostui miten tärkeää on sijoituksen aikainen vanhemmuustyö. Käytäntötutkimushanke oli osa Kehrä lastensuojelun verkostohanketta ja alusta lähtien tutkimuspilotit olivat mukana Kehrän teematyöpajarakenteessa. Teematyöpaja rakenne tarjosi tutkimuspiloteille mahdollisuuden saada tukea omaan kehittämistyöhön ja jakaa asioita muiden lastensuojelun ammattilaisten kanssa, jotka kehittivät lastensuojelun työkäytäntöjä vanhempien kuntoutumisen tukemisen näkökulmasta. Teematyöpajat toimivat myös tärkeänä kontekstina yhteiselle tiedonmuodostukselle ja pilottien aineistojen analysoinnille. T Teematyöpajat kokoontuivat yhteensä kuusi kertaa. Teematyöpajoissa tutkimuspilotit saivat mahdollisuuden jakaa omaa kehittämisprosessiaan muiden pilottien kanssa ja myös käytännön työstä nousseita tutkimusaineistoja jäsenneltiin yhdessä. Keväällä 2010 sijoitusvaiheen teematyöpajassa määriteltiin yhdessä tutkimushankkeen kannalta keskeistä kuntoutumisen käsitettä. Kuntoutumispuun oksat muodostuivat niistä sisällöistä, jotka näkyivät keskeisinä asioina vanhempien kuntoutumisen 1

3 tukemisessa lapsen sijoituksen aikaisessa työskentelyssä (ks. kuntoutumispuu) Keväällä 2011 teemapajan aiheena oli vanhempien kuntoutumiseen liittyvä moniammatillinen yhteistyö (ks. moniammatillinen yhteistyö). Teemapajassa tehtiin Mind map -tekniikalla kuvaus vanhempien asioissa mukana olevista ammatillista toimijoista ja työhön liittyvistä odotuksista ja tarpeista. Viimeisessä teematyöpajassa työstettiin posterit piloteissa kehitetyistä ammattikäytännöistä (ks. pilottien posterit) Tutkimuspilottien tuotokset Oulunkylän perhekuntoutuskeskus Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen pilotissa tavoitteena oli kehittää vastaanotto-osastojen perhetyötä vanhempien kuntoutumista ja perheen kokonaistilannetta edistävään suuntaan. Tavoitteena oli tarkentaa miten vastaanottosijoitus voi tukea vanhempien kuntoutumista ja tilannetta hyvän perhetyön avulla, kun lapsen sijoituksen tavoitteina on sekä arviointi että kuntouttava työskentely. Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen pilotissa aineisto kerättiin asiakascaseihin liittyvien case-reflektioiden muodossa. Jokaiselta osastolta valikoitui yksi asiakasperhe, joiden koko sijoituksen aikaista työskentelyä vastuutyöntekijät ja työskentelyyn osallistuneet erityistyöntekijät reflektoivat tutkijasosiaalityöntekijän kanssa säännöllisissä tapaamisissa. Casereflektioiden tietoa jäsenneltiin ja analysoitiin yhdessä ja se toimi perustana hyvän perhetyön sisällön määrittelyssä. Perhetyössä on tärkeää moninäkökulmaisuus ja reflektiiviset kohtaamiset. Työskentelyllä on selkeä rakenne ja aika, jonka tuloksena syntyy arvio lapsen ja perheen tilanteesta ja yhteinen näkemys jatkosuunnitelmasta. Perhetyön kohtaamisissa korostuvat arjen jakaminen, rinnalla kulkeminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Työntekijä voi toimia perheen peilinä sille, mistä juuri he perheenä hyötyisivät. Työskentelyssä on tärkeää luoda lapsen ja perheen näkemyksille ja kokemuksille tilaa. Kuntouttavassa kohtaamisessa korostuvat voimavarakeskeinen työskentely ja yhteinen liittoutuminen ongelmia vastaan. 2

4 Oulunkylän perhekuntoutuskeskus Hyvän perhetyön keskeiset periaatteet Moniammatillinen tiimityö Parityötä Perheen tilanne elää parityössä silloinkin kun perhe ei ole läsnä tarvitaan reflektiivisiä kohtaamisia Erityistyöntekijä osana perhetyön prosessia Selkeä rakenne, tietty aika ymmärrys jatkosta Kuntouttava kohtaaminen Voimavarakeskeinen työskentely Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Arjen jakamista, rinnalla kulkemista Asiakkaan puolella oleminen, liittoutuminen ongelmia vastaan Kunnioittava asenne Hyvä perhetyö Asiakkaana perhe Reflektoiva perhetyö Etäämmältä katsomista Perhetyöntekijä perheen peilinä Avoin mieli lähtökohtainen luottamus Kuulluksi tuleminen: Mistä tämä perhe hyötyy? Mitä mieltä he ovat? Verkostot Sillanrakentajana toimiminen Läheisverkostot Viranomaisverkostot Verkostojen luomista, kokoamista ja elvyttämistä Vanhempien kokemusaineisto/mellunkylän lastenkodin ja Helsingin perhehoidon pilotit Vanhempien kokemuksiin liittyvä tutkimusaineisto kerättiin Mellunkylän lastenkodin ja Helsingin perhehoidon piloteissa. Työntekijät tarjosivat asiakkaille mahdollisuutta osallistua tutkijasosiaalityöntekijän tekemiin haastatteluihin, joissa oli mahdollisuus kertoa omista kokemuksista liittyen lapsen sijoituksen aikaiseen työskentelyyn ja saatuun tukeen. Vanhempien kokemukset olivat edellytyksenä ilmiön tarkentamiseen ja tärkeä perusta ammattikäytäntöjen kehittämisessä. Vanhempien kokemusaineistossa tuli esille, että sijoituksen aikainen sosiaalityö näkyi vanhemmille tärkeänä erityisesti lapsen sijoitukseen liittyvien asioiden näkökulmasta. Lapsen hyvin onnistunut sijoitus, jossa vanhemmalla oli mahdollisuus vanhemmuuteen tuki vanhemman omaa tilannetta. Omaan kuntoutumiseensa vanhemmat kuvasivat saaneen melko vähän ammatillista tukea. Lapsen vastuusosiaalityöntekijän tärkeimpänä tehtävänä nähtiin lapsen asioiden hoitaminen ja vanhempien omaan tilanteeseen liittyen sosiaalityöntekijöiden rooli näkyi vähäisenä. Vanhempien oma rooli sijoituksen aikaisessa työskentelyssä näytti rakentuvat oman aktiivisuuden varaan. Hyvä yhteistyö sijaisperheen tai lastenkodin työntekijöiden kanssa tuki vanhemman omaa tilannetta. Kokemusaineiston kautta tuli esille, että vanhemman roolia on välttämätöntä tarkentaa sijoituksen aikaisessa sosiaalityössä. Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen lapsen sijoituksen aikana sekä usein myös omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa. Sijoituksen aikaiselle vanhemmuustyölle tulisi olla selkeämmin tilaa ja myös moniammatillisen yhteistyön tulisi olla koordinoitua ja vanhemman tilannetta tukevaa. 3

5 Vanhempien haastatteluaineistoa analysoitiin tutkimuspilottien kanssa yhdessä ja esiin nousevia asioita otettiin pilottien ammattikäytäntöihin liittyvässä kehittämistyössä huomioon. Vanhempien kokemuksiin liittyvä aineisto on raportoitu erillisenä julkaisuna. Mellunkylän lastenkoti ja Helsingin sijoituksen sosiaalityö Mellunkylän lastenkodin ja Helsingin sijoituksen aikaisen sosiaalityön yhteisessä työskentelyssä tarkennettiin lapsen vastuusosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan keskinäistä työnjakoa ja rooleja lapsen laitossijoituksen osalta. Lapsen vastuusosiaalityöntekijän tehtävänä on koordinoida vanhempien kuntoutumisen tukemiseen liittyvää työskentelyä ja moniammatillista yhteistyötä. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä laatii suunnitelman (Lsl 30. ) vanhemman kanssa kuntoutumiseen ja tukeen liittyvistä tarpeista, tavoitteista ja työskentelyn sisällöistä. Sijaishuoltopaikan roolina nähtiin enemmän vanhemman ohjaaminen tarvittaviin palveluihin ja vanhemmuuden tukeminen. Sijaishuoltopaikan, lapsen vastuusosiaalityöntekijän ja vanhempien yhteiset tapaamiset tarkentavat kuntoutumisen tavoitteita ja tarvittavia palveluita. Eri toimijoiden vastuun jakautuminen kirjataan vanhemman asiakassuunnitelmaan. Mellunkylän lastenkoti ja Sijoituksen sosiaalityö Lapsen vastuusosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan työnjaot vanhempien kuntoutumisen tukemisessa Vastuusosiaalityöntekijä Sijaishuoltopaikka?? Roolina prosessin vastuunkantaja Tehtävinä: Vanhemman asian tunteminen Asiakassuhde: luottamus ja kohtaamiset Kokonaisuuden tunteminen Vanhemman asiakassuunnitelma Yhteistyön ja moniammatillisen työn koordinoiminen Verkostojen kokoonkutsuminen tarvittaessa, tärkeää erityisesti sijoituksen alussa Roolina vanhemman ohjaaminen kuntoutus- ja hoitopalveluihin ja vanhemmuuden?? tukeminen Tehtävinä: Vanhemman arjen ja elämänolosuhteiden ymmärtäminen Vanhemman tukeminen tarvittaviin palveluihin Keskustelut vanhemmuuteen liittyvien tehtävien jakamisesta Moniammatillisiin verkostoihin osallistuminen Yhteinen dialogi on tärkeää Yhteiset tapaamiset vanhempien kanssa Yhteinen näkemys kuntoutumisen tavoitteesta ja miten sitä parhaiten voidaan tukea Keskinäinen työnjako dokumentoidaan vanhemman asiakassuunnitelmaan Helsingin perhehoito Vanhempien asiakassuunnitelma on suunnitelmallisen vanhemmuustyön tärkeä ammatillinen väline. 4

6 Helsingin perhehoidon pilotissa tarkennettiin suunnitelmien tarkoitusta, määriteltiin niiden sisältöjä ja laatimisen tapoja osana lapsen sijoituksen aikaista sosiaalityötä. Suunnitelma konkretisoi vanhemmuustyön tavoitteet ja vanhemman omat ajatukset ja odotukset saavat myös tilaa. Suunnitelma voidaan laatia kotikäynnillä, toimistotapaamisessa tai yhteistyötapaamisessa. Suunnitelmaan sisältönä ovat kuvaus vanhemman nykytilanteesta, voimavaroista ja vahvuuksista. Suunnitelmassa myös kuvataan vanhemmuuteen liittyvät konkreettiset tavoitteet, lapsen ja vanhemman yhteydenpito ja vanhemman näkemys omasta suhteestaan lapseen sekä moniammatilliseen työskentelyyn liittyen toimijat ja vastuun jakautuminen. Helsingin perhehoidon tutkimuspilotti Kaikki vanhemmuus lapsen eduksi Huostaanotetun lapsen vanhemmalle laadittava suunnitelma Miksi tehdään/ketä varten? Mitä/sisällöt? Miten ja milloin laaditaan? Vanhemmalle: Työntekijälle: Selkiyttää mitä häneltä odotetaan, konkreettiset tavoitteet Vanhemman omat ajatukset ja odotukset tulevat esille = itse asetetut tavoitteet Tarvittavat palvelut voivat tehostua tai mahdollistua Vanhemman asiasta ollaan kiinnostuneita Lain edellyttämä dokumentti Kuntoutumisen tukemisen työväline: kokonaiskuvaus moniammatillisesta työstä Yhteistyön rakentamisen väline Voi lisätä työskentelyn tasalaatuisuutta. Kuvaus nykytilanteesta: Henkilökohtainen elämäntilanne (asuminen, työ, opiskelusuunnitelma ) Vanhemmuus: Konkreettiset tavoitteet Vanhemman näkemys omasta suhteestaan lapseen Yhteydenpito lapseen Vahvuudet ja voimavarat Moniammatillinen työskentely: Toimijat ja tehtävien jakaantuminen Laaditaan kotikäynnillä, toimistotapaamisessa tai yhteistyötapaamisessa Näkökulmana vanhemmuus Ensimmäinen suunnitelma laadittu huostaanottopäätöksen yhteydessä Suunnitelma tarkistetaan 1-2 kertaa vuodessa ja mahdollisimman pian lapsen sosiaalityön siirtyessä uuteen yksikköön Laaditaan lähellä lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelua yhteys? Dokumenttina voi olla myös moniääninen, tärkeää konkreettisuus ja ymmärrettävyys Lähtökohtana Lsl 30. : Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Espoon laitoshoidon yksikkö Espoon laitoshoidon yksikön Kotia kohti pilotissa tavoitteena oli tarkentaa sijoituksen lopettamiseen liittyvää työskentelyprosessia. Tavoitteena oli saada aikaan hallittu ja selkeä perheen jälleenyhdistymisen prosessi, tarkentaa ammatillista työskentelyä ja tukea perheen jälleenyhdistymisen vaiheessa. Pilotin tuotoksena syntyi nelivaiheinen prosessikuvaus sijoituksen lopettamisen vaiheista, joita olivat kotiuttamisselvitys, intervallijakso, lapsen koekotiutus ja päätös huostassapidon lopettamisesta tai päättymisestä. 5

7 Espoon laitoshoidon sosiaalityön yksikkö Kotia kohti sijoituksen lopettaminen ammatillisina työvaiheina Kotiuttamisselvitys (noin 3kk) Intervallijakso (1kk) Koekotiutus (max 6kk) H-pidon jatkuminen / päättyminen Työskentely/arviointi: Dokumentit: Kotikäynnit Lapsen ja vanhempien tapaamisia Lomien pidennys sijaishuoltopaikasta Perhetyö/kotiutus- ja tukityön tiimin työskentely Selvitys Lausunnot Suunnitelma Laitoksen työskentely: Lapsen tapaamiset Kotikäynti Laitoksen arviointi Lastensuojelun vastuutyöntekijöiden ja kotiutus ja tukityön tiimin työskentely: Dokumentit: Lapsen ja vanhempien tapaamisia Neuvottelut Kotikäynnit Sijaishuoltopaikan yhteenveto Lapsen kotiutumisen tukeminen Nuoren itsenäistymisen tukeminen Dokumentit: Sijaishuollon muutospäätös Suunnitelma Asiakkuuden siirtyminen jälkihuoltoon/avohuoltoon siirtopalaverin kautta Asiakkuuden jatkuminen sijaishuollossa Sijoituksen jälkeisten tukitoimien järjestäminen Dokumentit: päätös huostassapidon lopettamisesta/jatka misesta asiakassuunnitel-mat Lapsen ja vanhempien tukemisen muodot: perhetyö, kotiutus- ja tukityön tiimin työskentely, voimavarojen näkyväksi tekeminen, prosessiin liittyvien haasteiden, pelkojen ja epävarmuuksien sanoittaminen Lapsen edun arvioinnin teemat sijoituksen lopettamisessa muodostuivat perhesuhteista, kodinolosuhteista, vanhemmuudesta ja lapsen tarpeista sekä verkostoista. Sijoituksen lopettamisen vaiheessa myös arvioidaan sijoituksen syiden poistumista ja toteutunutta sijaishuoltoa. Työskentelyssä tärkeää on selkeästi sovittu työnjako, josta vastaa lapsen vastuusosiaalityöntekijä. Lapsen ja perheen mielipiteille, näkemyksille ja kokemuksille on varattava työskentelyssä riittävästi tilaa. 6

8 Espoon laitoshoidon sosiaalityön yksikkö Lapsen edun arviointi Teemat Työskentely Tärkeää Perhesuhteet: vuorovaikutus lapsen asema perheenjäsenenä Kodin olosuhteet asuminen arki ja ajankäyttö turvallisuus kodin säännöt Vanhemmuus ja lapsen tarpeet Verkostot lapsen perushoito ja huolenpito lapsen kehityksen tukeminen vanhemman kyky huolehtia itsestä Sijoituksen / huostaanoton syiden arviointi Toteutuneen sijaishuollon arviointi Tärkeää selkeästi sovittu työnjako, josta vastaa lapsen vastuusosiaalityöntekijä Toimijat: Lapsi ja vanhemmat Vastuusosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Kotiutus- ja lähityön tiimi Sijaishuoltopaikka Aikuistyö Lapsen ja perheen mielipiteille, näkemyksille ja kokemuksille on työskentelyssä riittävästi tilaa Luottamuksellisuus Avoimuus Arvostavuus Työskentely vaatii aikaa Vantaan pilotti Vantaan tutkimuspilotissa tavoitteena oli tarkentaa aikuisen omaa asiakasprosessia, sekä lastensuojelun ja aikuistyön yhteistoimintaa. Pilotti ei aineistojen keräämisen osalta käynnistynyt, mutta monialaisen yhteistyön rakentumista määriteltiin kaikkien pilottien yhteisessä Kehrän teematyöpajassa. Vantaan tutkimuspilotissa erityisenä haasteena näkyi rakenne, jossa pilottiin valikoituneet työntekijät tulivat eri yksiköistä ja kehittämiselle oli haasteellisempaa löytää yhteistä tavoitetta ja aikaa. Muissa piloteissa tutkimus- ja kehittämistoiminta oli osana työryhmän ja johtoryhmän työskentelyä ja Helsingin perhehoidossa edellisen tutkimushankkeen juurruttamiseen liittyvän syntymävanhempien prosessityöryhmän kokousrakenteissa. 7