Monitoimijainen perhekuntoutuspilotti Lapsikeskeisyys lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisessä perhekuntoutuksessa

Transkriptio

1 Monitoimijainen perhekuntoutuspilotti Lapsikeskeisyys lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisessä perhekuntoutuksessa YAMK-opiskelija, lastensuojeluyksikön yksikönjohtaja (tutkimus) Merja Kattelus, perhetyön tiimivastaava / sosiaaliohjaaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kirsi Lahtinen, sairaanhoitaja, EPSHP:n lastenpsykiatrian poliklinikka Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari

2 Lapsikeskeisyys Lapselle kokemus kohdatuksi, kuulluksi ja tuetuksi tulemisesta sekä ymmärrys lapsen kokemuksien ja eletyn arjen vaikutuksista juuri häneen. Työskentelyssä tulee ottaa huomioon perheen jokaisen lapsen yksilölliset havainnot, toiveet ja tunteet perheen ja lapsen omaan arkeen liittyvistä asioista. Työntekijät pohtivat yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa, miten lapsen myönteistä minäkuvaa sekä omaa toimijuutta vahvistetaan ja miten lapsen suhteita turvallisiin, tärkeisiin aikuisiin tuetaan, esimerkiksi koulussa, harrastuksissa, terapiassa. Vanhempia ohjataan tiedostamaan lapsen yksilöllisyys normaalin kasvun ja kehityksen lisäksi sekä tuetaan vanhempia heidän kasvatustehtävässä Terhi-Tuulikki Rantamäki

3 Lapsen kanssa harjoitellaan tarvittavia taitoja hänen omassa arjen ympäristössään. Lapsen ikä ja ominaisuudet vaikuttavat osallistumisen laatuun ja määrään sekä käytettäviin menetelmiin. Lapsen kanssa tehtävän työn laatukriteerit (Oranen, 2001): Tärkein edellytys on lapsen kokema turvallisuus, jota ilman ei lapsella ole mahdollisuutta lähteä käsittelemään pelottavia ja ahdistavia kokemuksia. Työskentely vaatii rauhallisen tilan ja lapsen tarvitseman määrän aikaa. On hyvä nimetä ihmiset, jotka ovat lasta varten ja vastaavat lapsen kanssa tehtävästä työstä. Kanssakäymisen on oltava selkeää ja sujuvaa, työntekijöillä tulee olla riittävät taidot sekä purku- ja konsultaatiomahdollisuudet työskentelyn aikana. Tarvitaan oikeaa asennetta, joka korostaa lapsen oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi omassa tilanteessaan Terhi-Tuulikki Rantamäki

4 Monitoimijainen työskentely (vrt. moniammatillinen) Lähtökohtana kokonaisvaltainen arviointi perheen tilanteesta ja tuen tarpeesta -> eri toimijoiden havainnot ja kokemukset perheen tilanteesta ja tuen tarpeista <- Keskiössä lapsen ja perheen oma kokemus Perheellä tulee olla riittävästi tietoa lastensuojelun poluista valintojen ja päätösten pohjalle -> visuaalinen tuki Kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa pohditaan yhdessä perheen kanssa, mikä on toiminut ja mitä seuraavaksi tapahtuu sekä kenen kanssa ja mitä tietoa jaetaan Toimijoilla jaettu ymmärrys tilanteesta, jonka pohjalta asetetaan yhdessä konkreettiset ja realistiset tavoitteet Terhi-Tuulikki Rantamäki

5 Pohditaan, miten eri toimijat auttavat perhettä tavoitteiden saavuttamisessa. Työntekijä arjessa perheen rinnalla tukea-antavana kumppanina -> tätä täydentämään terapeuttiset istunnot. Perheen läheinen toimijana kuntoutuksessa. Läheisten kanssa työskentely saattaa olla työlästä, mutta se lisää kuntoutuksen vaikuttavuutta. Läheisten saadessa realistisen kuvan tilanteesta he pystyvät antamaan perheelle oikeanlaista tukea kuntoutuksen jälkeenkin Terhi-Tuulikki Rantamäki

6 THL:n mallinnustyöryhmä esittää, ettei hoidollisuutta tai hoidon tarpeen arviointia kehitettäisi lastensuojelun sisältönä vaan monitoimijaisen perhetyön yhtenä työskentelytapana, jossa yhdistyy sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen. Työntekijöiden tulee varmistaa, ettei se ole päällekkäistä muualla annetun hoidon kanssa Terhi-Tuulikki Rantamäki

7 PERHEKUNTOUTUS KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA Ratkaisukeskeinen lyhytterapia osana perhekuntoutusta -perheohjaaja Anu-Riikka Kirjavainen ja perhetyön tiimivastaava/sosiaaliohjaaja Merja Kattelus Perhetyön tiimistä 4 perheohjaajaa ja perhetyön tiimivastaava/sosiaaliohjaaja Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja työpari Työmuodot; perheohjaus,perhearviointi-menetelmä, ratkaisukeskeinen lyhytterapia Merja Kattelus

8 PERHEKUNTOUTUKSEN AIKATAULU Sosiaalityöntekijä arvioi perhekuntoutuksen tarpeellisuutta ja antaa perheelle tietoa kotiinpäin tehtävästä perhekuntoutuksesta. Aloitusneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi ja lasten asioista vastaavat työntekijät Verkostoneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi ja lasten asioista vastaavat työntekijät sekä läheis- ja viranomaisverkostot Viikko 1-2 Tutustumisjakso Viikko 3 Välitapaaminen (tavoitteiden tarkistus,käyntitiheys- ja ajat) Viikot 3-9 Intensiivijakso Viikko Lopetustyöskentely, palautekeskustelu perhekuntoutustiimiltä Viikko 12 Verkostoneuvottelu Merja Kattelus

9 MONITOIMIJAISUUS PERHEKUNTOUTUKSESSA Verkoston kokoaminen perheen olemassa olevasta verkostosta Verkostopalaveri tulevaisuuden muistelu-haastattelua käyttäen Perhe: Vuosi on kulunut ja perheenne tilanne on aika hyvä. Millainen se on sinun kannaltasi? Mikä sinua erityisesti ilahduttaa? Mikä mahdollisti tuon hyvän kehityksen? Mitä sinä teit? Mistä sait tukea, keneltä? Millaista? Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään? Läheis-ja viranomaisverkosto: Vuosi on kulunut ja tilanne on aika hyvä. Mitä sinä teit tuon hyvän kehityksen tueksi? Mistä sinä sait tukea? Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään? Merja Kattelus

10 - Haastattelun pohjalta tavoitteet työskentelylle - Jokaisella perheessä ja verkostossa oma tehtävänsä hyvän tilanteen toteutumisessa - Verkostopalaverissa sovitaan yhteydenpito ja konsultaatio sekä yhdessä tehtävä työ, kuten kotikäynnit - Tiivistä ja avointa yhteydenpitoa - Yhteistä aktiivista arviointia - Kuntoutuksen lopussa samalla kokoonpanolla verkostopalaveri > Miten muutos näkynyt > Miten jatketaan eteenpäin > Mitä tukea perhe tarvitsee, mitä kukakin tekee Merja Kattelus

11 LAPSIKESKEISYYS PERHEKUNTOUTUKSESSA - Lapsen ääni kuuluviin alusta lähtien; mikä on hänen hyvä tilanteensa, mitä hänen mielestä pitää tapahtua - Yksittäisen lapsen huomiointi käyntejä suunniteltaessa, aikataulutettaessa ja toteutettassa - Lapsen erityistarpeiden huomiointi, esim. diagnoosit - Perhearviointi; lapsen ääni kuuluviin Lapsen arvio perhekuntoutuksesta ja sen vaikutuksista Kaiken vanhempien kanssa tehtävän työn keskiössä tuen vaikutus lapseen Merja Kattelus

12 LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN TEHOSTETTU AVOHOITO Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Susanna Norja Psykologi Tuula Alanko Sairaanhoitaja Kirsi Lahtinen Sairaanhoitaja Jutta Siltala Sairaanhoitaja Minna Rintala Mielenterveyshoitaja Heli Pyykkö Sosiaalityöntekijä Jaana Kasi Lastenpsykiatrinen akuuttihoitotyö (1-7 pv lähetteet sekä hoitokontaktissa kriisiytyvät asiakkuudet) + lastenpsykiatrinen arviointi ja hoitotyö sekä moniammatillinen verkostotyö = Nopeaa ja kokonaisvaltaista tilanteeseen vastaamista lapsen ja perheen tarpeisiin yhdessä tiimin ja muun verkoston kanssa sh Kirsi Lahtinen

13 LAPSI YHTEISENÄ ASIAKKAANA Lapsen kanssa työskentelyn erityisyys! Tutkitaan ja hoidetaan yksilönä, mutta myös aina osana perhettä ja muuta ympäristöä Arvio ja hoito / kuntoutus lapsen ja perheen omassa toimintaympäristössä siinä määrin kuin mahdollista Koti, muu asuinympäristö, koulu Arvio Interventiot Vuorovaikutushoito sh Kirsi Lahtinen

14 TEHOSTETUN AVOHOIDON MONITOIMIJUUS KÄYTÄNNÖSSÄ: Tiivis osallisuus ja yhteistyö lapsen, perheen, hoitavan tiimin sekä paikallisten toimijoiden kesken Yhteinen / yhdessä tehtävä arvio sekä hoito = lastenpsykiatrinen arvio ja hoito + perhepalvelu- tai lastensuojelutarpeen arvio, perheohjaus, perhekuntoutus, osallistuminen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ym. Tarpeen mukaisuus (vähemmän suunniteltua kaavaa, enemmän räätälöintiä) Esimerkiksi joissain tilanteissa lastenpsykiatrian osuus erikoislääkärin konsultaatiota, joissain hoitaja työparina esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai perheohjaajan kanssa viikoittain, kouluinterventio Hoitotyö ja kuntoutus osana muuta lastenpsykiatrista arviota ja hoitoa sovitellaan yhteen oman tiimin tai toisten tiimien esimerkiksi lääkärin ja/tai psykologin vastaanottojen kanssa tai jo meneillään olevien hoitojen, kuten psykoterapian kanssa Ei turhaa ja päällekkäistä työtä tai lapsen ja perheen kuormittamista Vuoropuhelua ja rajapinnoilla toimimista lapsen parhaaksi sh Kirsi Lahtinen

15 Lähteet Terhi-Tuulikki Rantamäen diat: Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muukkonen, T Lapsikeskeisyys sosiaalityön läpäisevänä periaatteena, Teoksessa Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Toim. Muukkonen, T. Yliopistopaino Oy. Muukkonen, T. & Kivelä, N Lapsilta saatu palaute, Teoksessa Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Toim. Muukkonen, T. Yliopistopaino Oy. Oranen, M Taistelut ja tulokset lasten kokemuksia jakamassa. Teoksessa Perheväkivallan varjossa Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä, Toim. Oranen, M. Helsinki. Nykypaino Oy. Tiilikainen, T Lapset työskentelyn osallistujina, Teoksessa Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Toim. Muukkonen, T. Yliopistopaino Oy

16 KIITOS! Merja Kattelus Kirsi Lahtinen Terhi-Tuulikki Rantamäki