YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Ryhmä 5. Sivistys 1. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen 1.1. Toimeenpano Sivistystoimen työryhmän tavoitteena on vastata osaltaan sivistystoimen tietojen keruusta ja analysoinnista kuntarakenneselvitykseen liittyen. Työryhmä toimii yhdistymisselvityksen johtoryhmän ohjeiden mukaisesti ja siellä hyväksyttyä aikataulua ja työsuunnitelmaa noudattaen Kokoonpano Sivistystoimen työryhmän puheenjohtajana on Markku Hyttinen Pornaisista, sihteerinä Jari Kettunen Porvoosta. Jäseninä Thomas Grönholm Loviisasta, Suvi Päivikki Hiipakka Sipoosta, Hilding Mattsson Porvoosta, henkilöstön edustajana Eija Pajari Porvoosta, Anne Perjopuro Askolasta, Suvi Päivärinta Myrskylästä ja Juha Ronkainen Lapinjärveltä Työn eteneminen Työryhmä on suunnitellut pitävänsä noin kymmenen kokousta sekä seminaarin, jossa raportti työstetään loppuun. Työ käynnistyy kunnissa kerättävällä pohjatiedoilla, joihin perustuen laaditaan nykytilanneanalyysi sivistyspalveluiden järjestämisestä alueella. Tämän lisäksi kunnan ovat laatineet SWOT analyysin eri sivistystoimen palveluiden järjestämisestä nykymallilla itsenäisesti omissa johtoryhmissään. Työryhmä arvioi väliraportissaan saadun materiaaliin perustuen edellytyksiä muodostaa Itä Uudenmaan alueelle yksi kunta. Tavoitteena on saada väliraportti valmiiksi helmikuun loppuun mennessä Tehtävän rajaus Työryhmä keskittyy sivistystoimen palvelukokonaisuuteen. Palvelukokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan 13 eri osa aluetta eli varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, oppilas ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, muu koulutus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus sekä liikuntapalvelut. Rajapinnan muiden työryhmien työskentelyyn koordinoidaan selvityksen johtoryhmässä. Tämän lisäksi eri työryhmien sihteerien tapaamisessa käydään läpi rajapintoihin liittyviä asioita. 2. Nykytila analyysi 2.1. Yleistä Nykytila analyysissä on kerätty keskeisimpiä tunnuslukuja sivistystoimen palveluiden eri osa alueilta. Tämän lisäksi jokainen kunta on laatinut oman SWOT analyysin eri osa alueilta sekä myös sivistyspalveluiden kokonaisuudesta omassa kunnassaan. Näiden tietojen avulla on luotu teemakohtainen nykytila analyysi teemojen ja alateemojen osalta. Tarkastelun näkökulmina ovat kustannustehokkuus, saatavuus, palvelutaso ja rakenteet, työvoiman saatavuus sekä ruotsinkielisten palveluiden toteuttaminen.

2 2.2. Teemakohtainen analyysi tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Varhaiskasvatus Kaikilla kunnilla Pornaista lukuun ottamatta varhaiskasvatus on osa sivistyspalveluita. Kustannustehokkuuden näkökulmasta Myrskylän yksikköhinta kunnallisessa päivähoidossa oli 8022 euroa/lapsi, Porvoon 8470 euroa/lapsi, kun kalleimmat lapsikohtaiset hinnat olivat Askolassa euroa/lapsi, Lapinjärvellä noin euroa/ lapsi ja Pornaisissa euroa/lapsi. Loviisa ja Sipoo järjestivät palvelun noin 9200 euron lapsikohtaisella yksikköhinnalla. Palvelujen saavutettavuutta tarkasteltaessa alueen lasten 0 6 vuotiaiden ikäluokista noin 65 % on kunnallisen päiväkotihoidon palvelujen piirissä. Poikkeuksena Loviisa, jossa 80 % 0 6 vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Rakenteellisina linjauksina Porvoo ja Sipoo ovat linjanneet rakentavansa jatkossa vähintään 4 ryhmän päiväkoteja, molemmissa mieluimmin kuuden ryhmän suuruisia. Muissa alueen kunnissa noudatetaan lain asettamia linjauksia ryhmäkokojen osalta. Tarkasteltaessa työvoiman saantia niin kelpoisten lastentarhanopettajien osuus kokonaisuudesta on lähes 100 % Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä. Porvoossa ja Sipoossa se on noin 90 % ja Askolassa noin 50 % työvoimasta. Lapinjärvellä, Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa on tarjolla myös ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluita. Ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa. Hallinto on kuitenkin yhteinen molempien kieliryhmien varhaiskasvatuspalveluiden osalta Esiopetus Kaikilla alueen kunnilla esiopetus järjestetään sivistyspalveluiden alaisuudessa. Yksikköhinta vaihtelee Porvoon noin 3000 eurosta / oppilas Lapinjärven noin euroon / oppilas. Sipoossa ja Loviisassa yksikköhinta on noin 6000 euroa / oppilas. Luvut eivät aina ole vertailukelpoisia, sillä ne saattavat sisältää myös päivähoidon kustannuksia. Esiopetuspalvelujen piirissä on pienissä kunnissa ja Loviisassa lähes 100 % ikäluokasta, kun se Porvoossa ja Sipoossa on keskimäärin hieman yli 96 % ikäluokasta. Esiopetuksen järjestämistapa vaihtelee. Sipoossa osa siitä järjestetään ostopalveluna, mutta muissa kunnissa täysin omana palveluna. Lapinjärvellä ja Pornaisissa esiopetus järjestetään koulutuspalveluissa. Loviisassa koulutus ja varhaiskasvatuspalvelut järjestävät noin puoliksi esiopetuksen, hallinnointi on kuitenkin koulutuspalveluilla. Esiopettajat ovat pääsääntöisesti päteviä alueen kunnissa. Esiopetus järjestetään lapsen omalla äidinkielellä suomeksi ja ruotsiksi Perusopetus Perusopetuksen käyttömenot oppilasta kohden ovat Askolassa noin 7200 euroa/oppilas, Porvoossa ja Myrskylässä noin 7600 euroa/oppilas, Sipoossa noin 9000 euroa/oppilas, Lapinjärvellä ja Loviisassa lähes euroa/oppilas. Opetukseen käytetään Askolassa ja Lapinjärvellä yli 70 % kustannuksista, Myrskylässä ja Sipoossa noin 60 % sekä Porvoossa ja Loviisassa noin 50 % kustannuksista. Alueen kunnat ovat vuonna 2012 saaneet yhteensä noin euroa valtion kohdennettua rahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vastaava rahoitus vuonna 2013 oli noin euroa. Palveluiden saavutettavuutta kuvataan oppilaiden asuinpaikan sijaintia suhteessa kouluihin. Toinen vastaava tunnusluku on koulukuljetuksiin käytettävät kustannukset. Esimerkiksi Lapinjärvellä ja Porvoossa noin 85 %, Loviisassa 70 %, Sipoossa noin 60 %, Myrskylässä 40 %, oppilaista asuu alle viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Vastaavasti koulukuljetuksiin käytetään Porvoossa 250 euroa, Pornaisissa 337 euroa, Sipoossa 400 euroa, Askolassa 475 euroa, Myrskylässä 650 euroa ja Loviisassa 690 euroa sekä Lapinjärvellä 1200 euroa oppilasta 2

3 kohden. Keskimääräinen opetusryhmäkoko vaihtelee hieman ilmoittamistavasta riippuen Porvoon ja Loviisan 16 oppilaan/opetusryhmä ja Sipoon 23 oppilasta/luokka välillä. Vaihtelut yksittäisissä opetusryhmissä alueen eri kouluissa ovat suuret, sillä ne vaihtelevat 7 32 välillä. Erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden prosentuaalinen osuus vaihtelee Porvoon, Myrskylän ja Sipoon noin 10 %:sta Loviisan ja Lapinjärven yli 15 %:iin. Opettajien kelpoisuusprosentti alueen kunnissa vaihtelee 60 %:n ja 100 % välillä. Haasteellisinta on löytää päteviä opettajia Loviisan seudulla. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista on Loviisassa noin 50 %, Sipoossa lähes 40 %, Porvoossa 32 %, Lapinjärvellä 30 %, Myrskylässä 13 %, Pornaisissa 2 % ja Askolassa 1 %. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa Oppilas ja opiskelijahuolto Kaikissa kunnissa koulunkäyntiavustajapalvelut ovat koulutustoimen antamia palveluita. Porvoossa, Sipoossa ja Pornaisten oppilas ja opiskelijahuoltoon liittyvät kuraattori ja psykologipalvelut järjestetään koulutuspalveluiden toimesta ja kouluterveydenhuolto on osa terveyspalveluiden organisaatiota. Muissa kunnissa kuraattori ja psykologipalvelutkin ovat osa kouluterveydenhuollon palveluita, jotka järjestetään terveyspalveluiden kautta. Oppilaiden laskennallinen määrä yhtä avustajaa kohden kunnissa vaihtelee oppilaan välillä, kun se kuraattorien osalta on noin oppilasta/kuraattori, psykologien osalta on oppilasta/psykologi, kouluterveydenhoidossa oppilasta/kouluterveydenhoitaja ja koululääkärien osalta oppilasta/koululääkäri. Oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä Lukiokoulutus Lukiokoulutusta järjestetään kunnan omana tuotantona suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Askolassa ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä lukiossa. Opiskelijakohtaiset yksikköhinnat ovat Askolassa ja Porvoon noin 7500 euroa, Loviisassa ja Sipoossa noin 8550 euroa ja Lapinjärvellä noin euroa. Lapinjärveltä opiskelijoista valmistuu noin 95 % kolmessa vuodessa, kun Loviisasta, Porvoosta ja Sipoosta vastaavasti noin 90 %. Askolasta kolmessa vuodessa valmistuvien opiskelijoiden osuus on noin 74 %. Vetovoimaindeksi, jossa tarkastellaan kaikkien hakijoiden määrää aloituspaikkaa kohden, oli Loviisassa ja Askolassa noin 0.5, Lapinjärvellä 1.0, Porvoossa 2.1 ja Sipoossa 3.7 hakijaa/ aloituspaikka. Vuosittain kaksoistutkintoja valmistui Porvoossa 21, Askolassa 6, Sipoossa 2 ja Loviisassa 1. Lapinjärvellä ei ollut kaksoistutkinnon suorittajia. Lukion opettajien kelpoisuus on Loviisassa ja Lapinjärvellä yli 90 % ja muissa kunnissa lähes 100 % Ammatillinen toisen asteen koulutus Selvityksessä mukana olevien kuntien alueella toimii yhteensä 5 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää. Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä ovat mukana Sipoo ja Pornainen. Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omistajakuntina ovat kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat. Oy Porvoo International College AB:n enemmistö osakkeenomistajina ovat myös kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat. Tämän lisäksi yhtiössä on mukana Pukkila sekä yrityksiä ja yksityisiä osakkeenomistajia. Alueen ruotsinkielinen ammatillinen koulutuksen järjestäjä on Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland. Siinä ovat mukana Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo. Tämän lisäksi Porvoossa toimii Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab, jonka omistajina Samfundet Folkhälsan, Sydkustens landskapsförbund, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo. 3

4 Vetovoimaindeksi, joka kuvaa ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli vuonna 2011 Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 1.56, Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 1.09, Oy Porvoo international College AB:ssä 0.98 ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Kyseiset luvut ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen opiskelijamäärät järjestämisluvan mukaan olivat Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 4240, Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 1385, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland 450 ja Oy Porvoo international College AB:ssä 410 opiskelijaa Muu koulutus Porvoossa toimii ammattikorkeakoulu Haaga Helia ja Laurea samalla Campuksella. Haaga Helian Porvoon yksikössä on Liiketalouden koulutusohjelma, Matkailun koulutusohjelma, Degree Programme in International Business, Degree Programme in Tourism sekä aikuisten Liiketalouden koulutusohjelma. Laurean Porvoon yksikössä on terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan koulutusohjelmat. Tämä lisäksi tarjotaan mittavaa aikuis ja täydennyskoulutusta. Muissa alueen kunnissa ei ole ammattikorkeakoulutusta tai yliopistokoulutusta omina yksiköinä Kirjastopalvelut Kirjastopalvelun kustannuksia voidaan tarkastella lainauksen hintaa kuvaavalla luvulla. Siinä on laskettu kokonaiskustannukset jaettuna lainausten määrällä. Askolassa yksi lainaus maksaa 3.57, Lapinjärvellä 4.1, Pornaisissa 3.2, Porvoossa 3.3, Myrskylässä 5.79, Sipoossa 4.84 ja Loviisassa 5.5 euroa. Tarkasteltaessa kirjastoverkkoa alueen kunnissa on Askolassa yksi kirjaston toimipiste 2500, Lapinjärvellä 1400, Pornaisissa 5100, Porvoossa , Myrskylässä 1980, Sipoossa 9450 ja Loviisassa 2500 asukasta kohden. Tämän lisäksi kirjastoauto palvelee Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Kirjaston käynnit asukasta kohden Askolassa 7.44, Lapinjärvellä 8.4, Pornaisissa 9.7, Porvoossa 7.99, Myrskylässä 7.97, Sipoossa 8.31 ja Loviisassa 7.22 käyntiä/asukas. Henkilöstökulut asukasta kohti vaihtelevat Myrskylän 23 euron ja Loviisan 41 euroa/asukas välillä. Askola, Pornainen, Porvoo ja Sipoo muodostavat yhteisen Porsse kirjastoverkoston. Tämän lisäksi Loviisalla ja Lapinjärvellä on kirjastoverkkoyhteistyötä. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksen toteutuminen kirjastopalveluiden osalta jää toteutumatta Loviisassa ja Pornaisissa Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden kustannukset asukasta kohden vaihtelee kunnissa paljon. Osassa kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa omana toimintana tai sen osuus on hyvin pieni. Kustannukset asukasta kohden vaihtelevat Askolan noin kolmen euron panostuksesta Loviisan lähes 45 euron panostukseen. Porvoossa vastaavat nettomenot asukasta kohti on 32 euroa. Avustukset asukasta kohden alueen kunnissa vaihtelevat 1 2 euron välillä. Poikkeuksena on Porvoon kaupunki, jossa kulttuuriavustukset sisältävät avustuksen Porvoon museolle, Avantille sekä taidetehtaan säätiölle, jolloin kulttuuriavustukset asukasta kohden ovat noin 16,4 euroa. Loviisan kaupungin järjestämissä kulttuuritapahtumissa kävi yhteensä noin henkilöä, kun Porvoossa vastaavasti noin Muissa kunnissa ei aivan tarkkoja tilastotietoja kävijämääristä ole saatavissa Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. Nuorisopalveluiden kustannuksissa on suuri hajonta laskentatavasta riippuen ja lukujen vertailu on vaikeaa. Esimerkiksi Loviisassa kustannukset ovat yli 500 euroa, Myrskylässä lähes 4

5 400 euroa, Sipoossa 150 euroa, Pornaisissa noin 90 euroa, Askolassa ja Lapinjärvellä noin 30 euroa sekä Porvoossa noin 25 euroa tavoitettua nuorta kohden. Loviisassa on 5 nuorisotilaa, Porvoossa 3 ja alueen muissa kunnissa 1 2 nuorisotilaa. Lapinjärvellä, Loviisassa ja Porvoossa on nuorten työpaja. Muissa kunnissa kyseisiä nuorten työpajapalveluita ei ole tai ne ostetaan muualta. Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä alueen kunnissa on yhteensä noin 400 nuorta. Nuorisovaltuustot toimivat aktiivisesti lähes kaikissa alueen kunnissa Vapaan sivistystyön palvelut Vapaan sivistystyön palveluita järjestävät alueen kunnista itse Loviisa, Porvoo ja Sipoo. Näissä palvelua toteutetaan molemmilla kielillä. Loviisassa kaksi erillistä omakielistä opistoa, joilla yhteinen rehtori, Porvoossa yksi opisto vuoden 2014 alusta, joka tarjoaa omakieliset palvelut ja Sipoossa kaksikielinen opisto. Lapinjärvi ostaa vapaan sivistystyön palveluita Loviisasta, Myrskylä Wellamo opistosta ja Pornainen Mäntsälästä. Opetusta vapaassa sivistystyössä on alueella tarjolla noin puoli tuntia asukasta kohden. Opetuksen määrä vaihtelee Porvoon noin 20 minuutista Sipoon lähes yhteen tuntiin asukasta kohden. Kustannuksia tarkasteltaessa voidaan vertailla opistojen nettomenoja tuntia kohden. Porvoossa keskimääräisesti nämä ovat noin 65 euroa, Sipoossa noin 60 euroa ja Loviisassa noin 50 euroa tuntia kohden. Pornaisten Mäntsälästä ostama palvelu maksaa noin 52 euroa tunti Taiteen perusopetuksen palvelut Taiteen perusopetusta alueella järjestävät Porvoon seudun musiikkiopisto, Porvoon kuvataidekoulu sekä yksityiset palveluntuottajat. Tämän lisäksi alueen kansalaisopistoissa järjestetään myös taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetuksen piiriin kuuluu musiikki, kuva, teatteri sekä tanssitaiteen opetus. Porvoon seudun musiikkiopisto järjestää musiikin opetusta alueen kaikissa kunnissa kuntasopimukseen perustuen. Porvoon taidekoulu toimii Porvoon ja Sipoon alueella. Pornainen ostaa taiteen perusopetuksen palveluita myös Mäntsälästä. Myrskylä tekee yhteistyötä Wellamo opiston kanssa. Sipoo ostaa tanssitaiteen perusopetusta myös Keravalta Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden nettokustannukset ovat Askolassa 13 euroa, Pornaisissa 23 euroa, Myrskylässä 32 euroa, Lapinjärvellä 51, Loviisassa 52 euroa, Porvoossa 70 euroa ja Sipoossa 82 euroa asukasta kohden. Liikuntapalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut avustavat seuroja niin perus, ohjaus ja koulutusavustuksin. Askolassa toimii 5 urheiluseuraa, Lapinjärvellä 8, Loviisassa 30, Myrskylässä 4, Pornaisissa 8, Porvoossa 60 ja Sipoossa 43 avustettavaa liikunta tai urheiluseuraa. Porvoossa ja Sipoossa liikuntapalvelut vastaavat sekä liikuntapalveluiden tuotannosta että liikunta alueiden ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja hoidosta. Askolassa liikuntapaikkojen ja kiinteistöjen hoito kuuluu ostopalveluihin. Pornaisissa liikuntapaikat hoidetaan osittain omana työnä ja osittain ostopalvelusopimuksin. Lapinjärvellä kolmas sektorin ylläpitää liikuntapaikat lähes kokonaan avustuksia vastaan. Loviisassa liikuntapaikat hoidetaan pääosin omana työnä Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja avustukset Alueen kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin seurojen, yhdistysten tai järjestöjen kanssa. Työmuotoina on esimerkiksi erilaisten liikunta, kulttuuri, nuoriso, musiikki ja taidetapahtumien järjestelyt, liikuntapaikkojen ja latujen ylläpito ja kunnostus, liikuntatilojen käytön kustannusten subventointi. Sivistystoimen avustusten ja maksettujen 5

6 korvausten suuruudet ovat Askolassa 15.4 euroa, Lapinjärvellä 7.1 euroa, Loviisassa 7.5 euroa, Myrskylässä 11.3 euroa, Pornaisissa 10.3 euroa, Porvoossa 22.2 euroa ja Sipoossa 17.4 euroa asukasta kohden. Tämän lisäksi esimerkiksi Loviisassa liikuntaseurat saavat tilat ilmaiseksi käyttöön alle 18 vuotiaille suunnattuun toimintaan. Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan järjestäjien avustaminen on myös merkittävä yhteistyömuoto kolmannen sektorin kanssa alueen kunnissa. Esimerkiksi Porvoossa iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjiä avustetaan noin eurolla vuodessa Yhteenveto ja johtopäätökset Sivistyspalveluiden sektorilla tarkastelun kohteena ovat alueen kuntien sivistystoimen palvelukokonaisuudet. Palvelukokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan 13 eri osa aluetta eli varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, oppilas ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, muu koulutus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus sekä liikuntapalvelut. Tämän lisäksi kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja avustukset on käsitelty erikseen. Rajapinta muiden työryhmien työskentelyyn koordinoidaan selvityksen johtoryhmässä. Edellä kuvattujen sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille käytetään alueen kunnissa vuosittain noin 210 miljoonaa euroa. Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää ja palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa, joissa yhteensä noin 200 jäsentä. Näiden lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteen ja aikuiskoulutukseen käytetään vuosittain lähes 90 miljoonan euron liikevaihto. Alueen kuntien sivistyspalveluiden sektorin nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden arviointiin vaikuttaa ja sitä vaikeuttaa rahoitukseen ja rakenteisiin suunnitellut muutokset. A) Valtionosuusmuutokset (Kirjastojen laskennalliset kustannukset poistuvat, taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet poistuvat, kulttuuritoimen määräytymisperusteet poistuvat, vuotiaiden korotus poistuu, sekä toisen asteen yksikköhintojen ja rahoitusjärjestelmän muutokset.) B) Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet (Esiopetus koskemaan koko ikäluokkaa, oppivelvollisuuden pidentäminen, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen, koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja oppilassuhdetta, oppimateriaalien yhteishankinta ja digitalisointi ja joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen.) C) Sivistyspalveluiden palveluverkon rakenne ja siihen tehdyt muokkaustoimenpiteet (Alueella on tehty useita selvityksiä palveluverkon rakenteeseen liittyen niin päiväkotien, perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen, kirjastoverkon sekä muiden sivistyspalveluiden osalta. Kuntien palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet ovat alueella hyvin eri vaiheissa, joka vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.) D) Kuntatalouden yleinen sopeuttamisen tarve (Yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Haasteena on arvioida kuinka paljon tuosta summasta tulisi kohdentaa sivistyspalveluiden sektorin toteutettavaksi, varsinkin kun kustannusrakenteet 6

7 alueen kunnissa esimerkiksi sisäisten erien osalta lasketaan eritavoin ja väestön ikärakenne alueen kunnissa on erilainen.) E) Hankerahoitukset ja erityisavustukset (Yhteensä noin 3 4 miljoonaa euroa ja sen jatkuminen on riippuvainen hallitusohjelman päätöksistä ja joiden haasteena on epävarmuus rahoituksen jatkuvuudesta.) F) Alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko (Erittäin hajanainen ja alueen kunnat ovat omistajina useissa erillisessä koulutuksen järjestäjässä. Alueen malli tuo useita päällekkäisiä toimintoja ja niiden purkaminen sekä nykyaikaistaminen ovat hidas prosessi, jonka etenemistä on vaikea ennakoida.) Seuraavassa joitakin havaintoja ja johtopäätöksiä, jotka kuvaavat alueen kuntien sivistyspalveluiden kutakin osa aluetta ja palveluiden järjestämistä. Varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin järjestetty sivistyspalveluiden toimesta pääosin kunnallisena palveluna. Tarkasteltaessa 0 6 vuotiaiden ikäluokkia niin alueen lapsista keskimäärin 65 % on kunnallisen päiväkotihoidon palveluiden piirissä. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Hallinto on kuitenkin yhteinen molempien kieliryhmien varhaiskasvatuspalveluissa. Esiopetuspalvelut järjestetään kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa. Järjestämistapa vaihtelee, mutta palvelu järjestetään lähes yksinomaan omana tuotantona. Ainoastaan yhdessä kunnassa osa järjestetään myös ostopalveluna. Esiopetus järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Perusopetuksessa (vuosiluokilla 1 9) alueen kouluissa opiskelee kaikkiaan noin oppilasta. Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä. Toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden. Koulukuljetusten määrissä on eroja riippuen kouluverkon ja kunnan taajamaverkoston suhteesta. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista on Loviisassa noin 50 %, Sipoossa lähes 40 %, Porvoossa 32 %, Lapinjärvellä 30 %, Myrskylässä 13 %, Pornaisissa 2 % ja Askolassa 1 %. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa. Oppilas ja opiskelijahuolto on toteutettu siten, että avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluiden antamia palveluita jokaisessa alueen kunnassa ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden organisaatiota. Koulujen kuraattori ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä. Lukiokoulutusta järjestetään suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Lapinjärvellä ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä lukiossa. Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään alueella yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa. Järjestäjäverkko on hajanainen ja alueen osa alueen kunnista on mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä, jolloin omistajaohjaus ja toiminnan arviointi vaikeutuu. Ammatillisen koulutuksen sektorilla on havaittavissa säästöpotentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää rakentamalla yksi vahva toimija, joka voisi turvata alueellisen koulutuksen 7

8 jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella myös koko toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja huolehtia paikallisesti molempien kieliryhmien toisen asteen koulutuksellisten tarpeiden toteutumisesta. Muun koulutuksen osalta koko alueella ainoastaan Porvoossa toimii kaksi ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Yliopistokoulutusta omana yksikkönään ei ole alueen kunnissa. Kirjastoverkon toimipisteitä alueella on kaikkiaan 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa. Suurin osa alueiden kunnista kuuluu yhteiseen Porsse kirjastoverkostoon. Kulttuuripalvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Omia kulttuurilaitoksia alueen kunnissa on vähän. Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan merkittävästi avustuksin. Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen osalta alueellinen toiminta on laajaa ja kehittynyttä. Alueella toimii neljä erillistä kansalaisopistoa tuottamassa vapaan sivistystyön palveluita. Taiteen perusopetusta alueen kunnille tarjoaa Porvoon kaupungin ylläpitämä musiikkiopisto ja Kuvataidekoulu. Tämän lisäksi alueella toimii useita taiteen perusopetuksen yksityisiä palvelutuottajia. Liikuntapalvelujen palvelut liittyvät liikuntapalveluiden tuottamiseen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpitoon. Osa liikuntalaitosten ylläpidosta alueen kunnissa on siirretty kuntien teknisten keskusten hoidettavaksi. Myös joitakin osia liikuntapaikoista hoitaa kolmannen sektorin urheiluseurat. Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on erittäin merkittävä työmuoto sivistyspalveluissa. Yhteistyö ja kuntalaisten mahdollisuus osallistumiseen on erittäin tärkeä ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Vuosittain alueen kunnan avustavat kolmannen sektorin toimintaa lähes 2 miljoonalla eurolla. Kyseisillä avustuksilla yhdistykset, seurat tai järjestöt tuottavat esimerkiksi museopalveluita, kulttuuri, liikunta taide, musiikki tai nuorisotapahtumia, järjestävät iltapäiväkerhotoimintaa ja osallistavat kuntalaisia seura ja järjestötoimintaan. 3. Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 3.1. Yleistä Alueen kunnat ovat arvioineet edellä kuvattujen nykytilatietojen perustuen omaa tulevaisuutta muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa sivistyspalveluiden tuottamisen näkökulmasta Askola Edut yhteisöllisyys joustava toimintakulttuuri sitoutunut ja asiantunteva henkilökunta yksilöllisyys innovatiivisuus 8

9 lähipalvelut Haitat talous resurssien vähyys kiinteistöjen kunto julkinen liikenne rekrytoinnin haasteellisuus henkilökunnan ikääntyminen Mahdollisuudet vaikutusmahdollisuus hyvä yhteistyöverkosto nopea päätöksenteko ja toimeenpano elinikäinen oppiminen lapsen ja nuoren turvallisen ja ehjän kasvun ja oppimisen polun turvaaminen Uhat heikkenevä valtiontalous isojen yksiköiden vetovoimaisuus pienten kustannuksella palvelurakenteen ohentuminen ja haavoittuvuus kyläpolitikointi haittaa päätöksentekoa erityispalvelujen järjestäminen Yhteenveto Askolan kunnan sivistystoimen mahdollisuuksia ovat: henkilöstön vaikutusmahdollisuus, yhteisöllisyys, hyvä yhteistyöverkosto ja joustava toimintakulttuuri. Pienen kunnan etuina ovat lähipalvelujen hyvä saatavuus, itsenäinen päätöksenteko sekä innovatiivisuus. Kunnan haitaksi koetaan haastava taloustilanne, vetovoimaisuuden puute sekä resurssien vähyys. Uhkana koetaan heikkenevä valtiontalous, jonka seurauksena palvelurakenteet ohenevat ja haavoittuvat. Myös erityispalveluiden saatavuus vaikeutuu Lapinjärvi Edut Aito välittäminen ja henkilökohtainen palvelu Liikuntapaikkojen maksuttomuus tai edullisuus Laaja alakouluverkko Aktiivinen kolmas sektori Paikallinen laadukas nuorisotyö Haitat Kaksikielisen henkilöstön saatavuus Toiminnan linjaukset ja prosessikuvaukset Henkilöityneet palvelut Sivistystoimen kiinteistöjen kunto Pienen organisaation haavoittuvuus Mahdollisuudet Yhteistyö lähikuntien ja kolmannen sektorin kanssa Omaehtoinen toiminnan kehittäminen Kaksikielisyys Yhteisöllisyys ja lähidemokratia TVT:n avulla mahdollistettu paikasta riippumaton koulun käynti Uhat Oppilasmäärän väheneminen alueella Taloudellisen tilanteen heikkeneminen Koulujen lakkauttaminen 9

10 Nuorisotoimen keskeisen toimnnan projektirahoitteisuus (Etsivätyö) Kolmannen sektorin aktiivisten toimijoiden jaksaminen Yhteenveto Lapinjärvellä on kunnan kokoon nähden laaja ja kattava suomenkielinen alakouluverkko. Palvelurakennetta joudutaan kuitenkin tulevaisuudessa arvioimaan kiinteistöjen kunnon ja kunnan taloudellisen tilanteen perusteella. Toimintaresurssien kapeus ja henkilötyneet rakenteet tuovat palveluun läheisyyttä ja yksiköllisyyttä, mutta myös haavoittuvuutta. Pysyvien rakenteiden ja linjausten puute vaikeuttaa jatkumoa henkilöstömuutoksien yhteydessä. Kunnassa tehdään laadukasta paikallista nuoriso ja liikunnanohjaustyötä. Kolmas sektori näyttäytyy vahvana kunnan toiminnassa. Lapinjärven vahvuuden kaksikielisyyden toteuttaminen on ajoittain haastavaa kaksikielisen kelpoisen henkilöstön saatavuuden vuoksi Loviisa Edut yhteisöllisyys, itsenäisyys, ihmisen kokoinen kaupunki sivistyksen palvelut lähellä asukasta, sujuva arki sujuva kaksikielisyys pätevä, osaava ja motivoitunut henkilökunta vahvat kulttuuriperinteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimiva yhteistyö (mm. kolmas sektori) Haitat uusien investointien toteuttamismahdollisuudet maantieteellisesti laaja kunta (pitkät välimatkat ja hajautettu palveluverkko) kiinteistömassan ylläpito haasteellista ja kallista joukkoliikenteen saatavuus pienten yksiköiden haavoittuvuus Mahdollisuudet palveluverkon ja rakenteen kehittäminen asukkaiden kuuleminen ja kohtaaminen, matala kynnys nopea reagointikyky kentältä tulleisiin toiveisiin yhteistyön syventäminen kaupungin toimialojen välillä yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa Uhat valtion talouden heikkeneminen(valtionosuusmuutokset ja kuntarakenneselvitykset) ammattitaitoisen ja kaksikielisen henkilökunnan rekrytointi henkilökunnan eläköityminen palveluverkon karsiminen ja lähipalveluiden väheneminen ikärakenne Yhteenveto Palvelut järjestetään lähellä asukasta, aidosti kahdella kielellä. Kaupungin sivistystoimen palveluja on mahdollista järjestää ja kehittää yhteistyössä oman kaupungin toimijoiden sekä naapurikuntien kanssa. Kaupungin vakaa taloudellinen tilanne mahdollistaa hallitun palveluverkon ylläpitämisen ja kehittämisen Myrskylä Edut Palveluverkko on tehokas ja keskitetty Varhaiskasvatuksella on uudet, tarkoituksenmukaiset toimitilat Hallinto on joustava 10

11 Palveluissa on mahdollisuus ottaa asiakaskohtaiset tarpeet hyvin huomioon (asiakasmäärät pieniä, resurssi riittävä) Haitat Koulun ja vapaa aikatoimen osalta on tilojen uudisrakennus/peruskorjaustarve Henkilöstöllä laajat tehtävänkuvat, vaikeuttaa erikoistumista Pätevien henkilöiden ja sijaisten rekrytointi Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus omassa kunnassa on pääosin heikkoa Mahdollisuudet Toimiva yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. kunnat, paikalliset yhdistykset) Olemassa olevien tilojen laajempi käyttö Työnkierto ja osaamisen jakaminen Vapaaehtoistyön aktivoiminen Uhat Heikot talousnäkymät Niukat resurssit kehittämiseen, esimerkiksi ICT kehittämiseen palvelutuotannossa Yhteenveto Myrskylän kunnan sivistyspalveluiden toiminta on keskitettyä ja palveluverkkoa ei enää voi tiivistää. Varhaiskasvatuksen toimitilat on liitetty yhteen ja vastaamaan nykyvaatimuksia vuonna 2013 tapahtuneen päiväkodin laajennuksen ja peruskorjauksen myötä. Perusopetuksen ja vapaa aika ja nuorisotoimen tilat ovat tällä hetkellä puutteelliset ja vaativat parantamista. Myrskylän sivistyspalveluissa tuotetaan yksilöllisiä asiakaslähtöisiä palveluita, joka on pienen kunnan vahvuus. Tulevaisuuden heikot talousnäkymät uhkaavat heikentää olemassa olevia resursseja. Verkostoituminen muiden kuntien ja eri sidosryhmien kanssa on mahdollisuus, jota tulevaisuudessa on yhä enemmän hyödynnettävä palveluita järjestettäessä Pornainen Edut kolmannen sektorin vahvan roolin säilyminen (liikunta, kulttuuri) paikallisuuden ja paikallisen identiteetin säilyminen (liikunta, kulttuuri) hyvien käytäntöjen jatkaminen ja kehittäminen matala ja ketterä hallinto sitoutunut henkilöstö Haitat taloudellisten resurssien voimakas väheneminen työtaakan kasaantuminen entistäkin voimakkaammin yksille henkilöille joukkoliikenteen järjestelyt heikkenevät riippuvuus hankerahoituksista Mahdollisuudet oma kehittämistyö voi jatkua paikallisuus voi näkyä itsemääräämisoikeus säilyy kontaktien helppous Uhat 11

12 kehittämistyön tyrehtyminen yhteistyön loppuminen (vk, kirj, nuor, po, opistot) rahoituksen muutokset karsivat tuottajia (opistot) asiakasmaksujen nousu (opistot, kirjasto) tarjonnan kaventuminen Yhteenveto talous ohjaa itsenäisenäkin pysyttäessä vahvasti tulevaisuutta => palvelujen karsintaa, priorisointia, lopettamisia (koko sivi) palveluverkon karsintapaine kova (oma ja alueellinen; vrt. vos uudistus) sote lainsäädäntö vaikuttaa ainakin varhaiskasvatuksen kohtaloon sekä mahdollisesti oppilashuollon järjestelyihin toisen asteen koulutus on kokonaan ulkopuolisten toimijoiden varassa metropolihallinnon vaikutus toisen asteen koulutukseen vielä avoin (Pornainen vain palvelujen käyttäjä) 3.7. Porvoo Edut Helposti saavutettavat, monipuoliset, laadukkaat molemmille kieliryhmille tuotetut palvelut Vahva ammatillinen osaaminen Monipuoliset ennaltaehkäisevät ja erityisryhmille tarjottavat palvelut Tehokas ja kattava palveluverkko Haitat Työtiloina paljon huonokuntoisia ja epätarkoituksenmukaisia kiinteistöjä ICT palveluiden hidas kehittyminen Hallinnonalat ylittävät prosessinkuvaukset pääosin tekemättä Mahdollisuudet Kehittämismyönteisyys ja lisääntynyt valmius yhteistyöhön eri toimijoiden kesken Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen palveluiden kehittämisessä Palveluverkon muutoksissa voidaan huomioida tulevaisuuden palveluverkon tarpeet ja laatu Uhat Mahdollisuus tarjota molemmille kieliryhmille palveluja lähipalveluperiaatteella Työvoiman saatavuus tiettyjen ammattiryhmien kohdalla Palveluiden tarpeiden kirjo ja kysyntä kasvaa Resurssien riittävyys laadukkaisiin peruspalveluihin Yhteenveto Porvoon kaupungin sivistystoimen osaava ja muutosmyönteinen henkilöstö pystyy tarjoamaan monipuolisia, kustannustehokkaita ja laadukkaita varhaiskasvatus, koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalveluja porvoolaisille sekä lähikuntien asukkaille Sipoo Edut yhteisöllisyys, itsenäisyys eli Sipoolaisuus, omaleimaisuus, asukkaiden viihtyvyys 12

13 ketterä ja yhteistyökykyinen kaksikielinen hallinto, joka pystyy reagoimaan nopeasti kuntalaisten toiveisiin sekä toimimaan joustavasti paikallisen kulttuurin ja sipoolaisen saaristokulttuurin vahvat vanhat perinteet säilyvät Sipoossa on kiinteä yhteistyö eri osastojen ja seurojen kanssa sekä hyvä liikuntapaikkaverkosto Haitat vanha palveluverkko, jonka ylläpito on haasteellista ja kallista sekä uusien investointien rajalliset toteuttamismahdollisuudet julkisen liikenteen heikkoudet osassa kuntaa, koska kunta niin hajanainen palveluiden puute ja instituutioiden esim. hotellit, ravintolat, nähtävyydet, uimahalli, museo palvelut ovat taloudellisesti, henkilöstömääriltään ja osaamisen suhteen haavoittuvaisia ja hajasijoitettuja rajattu yleisö ja markkinointikenttä Mahdollisuudet vaikuttamismahdollisuudet pienessä organisaatiossa ja asiakkaiden luonteva kuuleminen ja kohtaaminen väljä asuminen, riittävät palvelut, kaksikielisyys vetovoimatekijänä ja rikastuttava perinne yhtenäisen kasvun ja oppimispolun turvaaminen; koko kylä kasvattaa mahdollisuus itse kehittää palveluverkkoa palveluiden laajennettu yhteistyö yli kunta ja sektorirajojen Sipoon luonnon moniarvoisuus sekä ympäristö Uhat heikkenevä talous; koulujen tuntiresurssi, lukioiden resurssi, kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen kurssitarjonta kutistuu talouden heikentymisen myötä kunnan eri osien suuntautuminen palveluiden piiriin kuntarajojen yli, kunnasta poispäin olemme monesta eri sopimuksesta riippuvaisia; tuovat epävarmuutta esim. purkautuessa työtehtävät ja työn sisällön määrä sama kuin isoissa kunnissa, mutta tekijöitä vähemmän ja vaatii laajempaa osaamista; puute kollegiaalisesta tuesta nuorten tukipalveluiden puute Yhteenveto yhteisöllisyys, itsenäisyys eli Sipoolaisuus, omaleimaisuus, asukkaiden viihtyvyys ketterä ja yhteistyökykyinen kaksikielinen hallinto, joka pystyy reagoimaan nopeasti kuntalaisten toiveisiin sekä toimimaan joustavasti paikallisen kulttuurin ja sipoolaisen saaristokulttuurin vahvat vanhat perinteet säilyvät vanha palveluverkko, jonka ylläpito on haasteellista ja kallista sekä uusien investointien rajalliset toteuttamismahdollisuudet heikkenevä talous; koulujen tuntiresurssi, lukioiden resurssi, kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen kurssitarjonta kutistuu talouden heikentymisen myötä kunnan eri osien suuntautuminen palveluiden piiriin kuntarajojen yli, kunnasta poispäin 4. Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä Uudenmaan kunta tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 4.1. Yleistä Ohessa on tarkasteltu edellytyksiä uuden kunnan muodostamiselle Itä Uudenmaan alueelle. Toisaalta analyysiä voidaan myös hyödyntää kussakin kunnassa siten kuinka ohjata omia resursseja 13

14 tulevaisuudessa paremmin. Tarkastelussa on pitäydytty hyvin pitkälti kuntalaisen saamien palveluiden näkökulmassa huomioiden niiden laadun ja saatavuuden Edut 4.3. Haitat 4.4. Mahdollisuudet 4.5. Uhat Yhdenvertaiset laadukkaat palvelut Resursseja palveluiden kehittämiseen Ammatillinen osaaminen monipuolistuu Seudullisten palveluiden turvaaminen Päätöksenteko tehostuu Strateginen suunnittelu lisääntyy Henkilöstön rekrytointi helpompaa Lähipalveluihin vaikuttaminen heikentyy Päätöksenteko etääntyy kuntalaisesta Palvelu ei ole yhtä joustavaa ja asiat etenevät hitaammin Palveluiden kehittäminen helpompaa Digitaalisten palveluiden hyödyntämisen lisääminen ja yhdenmukaistaminen Uusien vuorovaikuttamisen kanavien käyttö Henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen mahdollistuu Lähipalvelut vähenevät Yhteisen toimintakulttuurin syntymisen hitaus Muutoksen toteuttamisen läpivienti Muutoksen resursointi riittämätön Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumisen haasteellisuus 4.6. Yhteenveto SWOT analyysin perusteella voidaan ajatella, että jokaisen kunnan on tehtävä muuttuvassa toimintaympäristössä myös jatkossa kehitystyötä joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa, jotta kuntalaisille voidaan tarjota lain edellyttämät sivistyspalvelut mahdollisimman laadukkaina ja kustannustehokkaina myös jatkossa. 5. Kuntarakennelain mukaiset vaatimukset tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 5.1. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Lähtökohtana tulevaisuudessa on päättää kuinka hallinto alueella järjestetään siten, että palveluiden tuottaminen on laadukasta ja riittävät laadukkaat palvelut kattavat koko alueen tarpeet huomioiden suomen ja ruotsinkielisen väestön. Hallintomalleja on useita, mutta yleinen lähtökohta on, että hallinnonalojen välisistä rajoista tulisi päästä eroon. Tarkempi analyysi hallintorakenteesta tulee laatia jatkoselvityksessä, mutta lähtökohta on kuitenkin, että suurin osa alueen sivistyspalveluista on 14

15 kunnan omaa palvelutuotantoa. Osa alueen toimijoista antaa jo nyt palvelua koko alueelle, jolloin niiden toimintaa voidaan kehittää myös jatkossa uuden kunnan omana toimintana Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Alueella toimii ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiä, jotka mahdollisessa uudessa kunnassa voidaan yhdistää ja järjestää toiminta esimerkiksi uuden kunnan järjestämänä ja hallinnoimana. Samoin joitakin vapaan sivistystyön yksiköitä voidaan yhdistää yhdeksi toimijaksi. Toisaalta taiteen perusopetusta järjestetään jo nyt alueellisena yhteistyönä Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Taloudelliset haasteet käyvät esiin erillisen selvityksen kautta. Jatkossa on huomioitava kuinka paljon kuntatalouden yleisestä sopeuttamisen tarpeesta tulisi kohdentaa sivistyspalveluiden sektorin toteutettavaksi, varsinkin kun kustannusrakenteet alueen kunnissa esimerkiksi sisäisten erien osalta lasketaan eritavoin ja väestön ikärakenne alueen kunnissa on erilainen. Tämän lisäksi valtion rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset ja velvoitteet kuntien sivistyspalveluiden sektorille eivät aivan tarkasti ole kustannusvaikutuksiltaan vielä selvillä. Ammatillisen toisen asteen valtionosuuksia kuitenkin leikataan ja siellä tulee yhteistyötä toimijoiden välillä tiivistää edelleen Arvio asukkaiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteutumisesta Selvitystyön osallisuustyöryhmä on omassa raportissaan ja suunnitelmassaan ottanut kantaa kuinka asukkaiden kuulemista ja vaikuttamista voidaan kehittää prosessin edetessä Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Sivistyspalveluiden työryhmä on koonnut SWOT analyysin lukuun 4, jossa arvioidaan mahdollisuuksia muodostaa yksi yhteinen Itä Uudenmaan kunta. Tämän lisäksi raportin luvussa 3 arvioidaan kuntakohtaisesti mahdollisuuksia jatkaa itsenäisenä myös tulevaisuudessa muuttuvassa yhteiskunnassa. Näiden arvioiden perusteella jokainen kunta voi päätöksenteossaan arvioida omasta näkökulmastaan yhdistymisen etuja ja mahdollisia haittoja Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Sivistyspalveluissa kielellisten oikeuksien toteutuminen on tärkeää, sillä kuntalaisen on kyettävä saamaan sivistyspalvelut omakielisinä. Kielellisten oikeuksien toteutumista on arvioitu sivistyspalveluissa eri osa alueittain luvun 2.3 yhteenvedossa Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta Sipoo ja Pornainen ovat mukana myös muissa selvityksissä, joissa otetaan tarkemmin kantaa metropolihallintoon. Tällä selvitysalueella ei sivistyspalveluiden osalta ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa muilta osin kuin ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen näkökulmasta asiaan. Kuitenkaan koulutuksen asiat eivät ole keskeisimpinä kun metropolihallintoa suunnitellaan. 6. Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Sivistystoimen näkökulmasta mahdollinen kuntien yhdistyminen vaatii jatkoselvitystyötä, vaikka nyt kerätty aineisto jo sinällään antaa mahdollisuuksia kehittää jokaista kuntaa edelleen omanaan ja lisätä yhteistyötä kuntien välillä uusien entistä kustannustehokkaampien toimintamallien luomisessa. Mikäli päädytään jatkamaan nyt selvityksen piirissä olevien kuntien yhdistymistä yhdeksi kunnaksi, on jatkossa päätettävä millaisia palvelukokonaisuuksia kuntalaisille tarjotaan ja millaisella organisaatiolla turvaten palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi. Toinen keskeinen asia on pystyä vastaamaan talouden ja lainsäädännön paineisiin sivistyspalveluiden tuotannossa. Tämä vaatii myös jatkossa palveluverkon optimointia laadukkaiden ja mahdollisimman tasa arvoisten palveluiden takaamiseksi kunnan eri alueilla. 15

16 Keskeisin lähiajan päätös on saada aikaan alueen kuntien yhteinen linjapäätös, jolla turvata toisen asteen koulutuksen laadukas ja kustannustehokas alueellinen tarjonta jatkossa alueen koulutukselliset ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. 7. Liitteet 7.1. Sivistyspalveluiden tunnusluvut kunnittain 7.2. Kuntien SWOT analyysit sivistystoimen eri osa alueilta 16