YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Ryhmä 5. Sivistys 1. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen 1.1. Toimeenpano Sivistystoimen työryhmän tavoitteena on vastata osaltaan sivistystoimen tietojen keruusta ja analysoinnista kuntarakenneselvitykseen liittyen. Työryhmä toimii yhdistymisselvityksen johtoryhmän ohjeiden mukaisesti ja siellä hyväksyttyä aikataulua ja työsuunnitelmaa noudattaen Kokoonpano Sivistystoimen työryhmän puheenjohtajana on Markku Hyttinen Pornaisista, sihteerinä Jari Kettunen Porvoosta. Jäseninä Thomas Grönholm Loviisasta, Suvi Päivikki Hiipakka Sipoosta, Hilding Mattsson Porvoosta, henkilöstön edustajana Eija Pajari Porvoosta, Anne Perjopuro Askolasta, Suvi Päivärinta Myrskylästä ja Juha Ronkainen Lapinjärveltä Työn eteneminen Työryhmä on suunnitellut pitävänsä noin kymmenen kokousta sekä seminaarin, jossa raportti työstetään loppuun. Työ käynnistyy kunnissa kerättävällä pohjatiedoilla, joihin perustuen laaditaan nykytilanneanalyysi sivistyspalveluiden järjestämisestä alueella. Tämän lisäksi kunnan ovat laatineet SWOT analyysin eri sivistystoimen palveluiden järjestämisestä nykymallilla itsenäisesti omissa johtoryhmissään. Työryhmä arvioi väliraportissaan saadun materiaaliin perustuen edellytyksiä muodostaa Itä Uudenmaan alueelle yksi kunta. Tavoitteena on saada väliraportti valmiiksi helmikuun loppuun mennessä Tehtävän rajaus Työryhmä keskittyy sivistystoimen palvelukokonaisuuteen. Palvelukokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan 13 eri osa aluetta eli varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, oppilas ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, muu koulutus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus sekä liikuntapalvelut. Rajapinnan muiden työryhmien työskentelyyn koordinoidaan selvityksen johtoryhmässä. Tämän lisäksi eri työryhmien sihteerien tapaamisessa käydään läpi rajapintoihin liittyviä asioita. 2. Nykytila analyysi 2.1. Yleistä Nykytila analyysissä on kerätty keskeisimpiä tunnuslukuja sivistystoimen palveluiden eri osa alueilta. Tämän lisäksi jokainen kunta on laatinut oman SWOT analyysin eri osa alueilta sekä myös sivistyspalveluiden kokonaisuudesta omassa kunnassaan. Näiden tietojen avulla on luotu teemakohtainen nykytila analyysi teemojen ja alateemojen osalta. Tarkastelun näkökulmina ovat kustannustehokkuus, saatavuus, palvelutaso ja rakenteet, työvoiman saatavuus sekä ruotsinkielisten palveluiden toteuttaminen.

2 2.2. Teemakohtainen analyysi tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Varhaiskasvatus Kaikilla kunnilla Pornaista lukuun ottamatta varhaiskasvatus on osa sivistyspalveluita. Kustannustehokkuuden näkökulmasta Myrskylän yksikköhinta kunnallisessa päivähoidossa oli 8022 euroa/lapsi, Porvoon 8470 euroa/lapsi, kun kalleimmat lapsikohtaiset hinnat olivat Askolassa euroa/lapsi, Lapinjärvellä noin euroa/ lapsi ja Pornaisissa euroa/lapsi. Loviisa ja Sipoo järjestivät palvelun noin 9200 euron lapsikohtaisella yksikköhinnalla. Palvelujen saavutettavuutta tarkasteltaessa alueen lasten 0 6 vuotiaiden ikäluokista noin 65 % on kunnallisen päiväkotihoidon palvelujen piirissä. Poikkeuksena Loviisa, jossa 80 % 0 6 vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Rakenteellisina linjauksina Porvoo ja Sipoo ovat linjanneet rakentavansa jatkossa vähintään 4 ryhmän päiväkoteja, molemmissa mieluimmin kuuden ryhmän suuruisia. Muissa alueen kunnissa noudatetaan lain asettamia linjauksia ryhmäkokojen osalta. Tarkasteltaessa työvoiman saantia niin kelpoisten lastentarhanopettajien osuus kokonaisuudesta on lähes 100 % Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä. Porvoossa ja Sipoossa se on noin 90 % ja Askolassa noin 50 % työvoimasta. Lapinjärvellä, Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa on tarjolla myös ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluita. Ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa. Hallinto on kuitenkin yhteinen molempien kieliryhmien varhaiskasvatuspalveluiden osalta Esiopetus Kaikilla alueen kunnilla esiopetus järjestetään sivistyspalveluiden alaisuudessa. Yksikköhinta vaihtelee Porvoon noin 3000 eurosta / oppilas Lapinjärven noin euroon / oppilas. Sipoossa ja Loviisassa yksikköhinta on noin 6000 euroa / oppilas. Luvut eivät aina ole vertailukelpoisia, sillä ne saattavat sisältää myös päivähoidon kustannuksia. Esiopetuspalvelujen piirissä on pienissä kunnissa ja Loviisassa lähes 100 % ikäluokasta, kun se Porvoossa ja Sipoossa on keskimäärin hieman yli 96 % ikäluokasta. Esiopetuksen järjestämistapa vaihtelee. Sipoossa osa siitä järjestetään ostopalveluna, mutta muissa kunnissa täysin omana palveluna. Lapinjärvellä ja Pornaisissa esiopetus järjestetään koulutuspalveluissa. Loviisassa koulutus ja varhaiskasvatuspalvelut järjestävät noin puoliksi esiopetuksen, hallinnointi on kuitenkin koulutuspalveluilla. Esiopettajat ovat pääsääntöisesti päteviä alueen kunnissa. Esiopetus järjestetään lapsen omalla äidinkielellä suomeksi ja ruotsiksi Perusopetus Perusopetuksen käyttömenot oppilasta kohden ovat Askolassa noin 7200 euroa/oppilas, Porvoossa ja Myrskylässä noin 7600 euroa/oppilas, Sipoossa noin 9000 euroa/oppilas, Lapinjärvellä ja Loviisassa lähes euroa/oppilas. Opetukseen käytetään Askolassa ja Lapinjärvellä yli 70 % kustannuksista, Myrskylässä ja Sipoossa noin 60 % sekä Porvoossa ja Loviisassa noin 50 % kustannuksista. Alueen kunnat ovat vuonna 2012 saaneet yhteensä noin euroa valtion kohdennettua rahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vastaava rahoitus vuonna 2013 oli noin euroa. Palveluiden saavutettavuutta kuvataan oppilaiden asuinpaikan sijaintia suhteessa kouluihin. Toinen vastaava tunnusluku on koulukuljetuksiin käytettävät kustannukset. Esimerkiksi Lapinjärvellä ja Porvoossa noin 85 %, Loviisassa 70 %, Sipoossa noin 60 %, Myrskylässä 40 %, oppilaista asuu alle viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Vastaavasti koulukuljetuksiin käytetään Porvoossa 250 euroa, Pornaisissa 337 euroa, Sipoossa 400 euroa, Askolassa 475 euroa, Myrskylässä 650 euroa ja Loviisassa 690 euroa sekä Lapinjärvellä 1200 euroa oppilasta 2

3 kohden. Keskimääräinen opetusryhmäkoko vaihtelee hieman ilmoittamistavasta riippuen Porvoon ja Loviisan 16 oppilaan/opetusryhmä ja Sipoon 23 oppilasta/luokka välillä. Vaihtelut yksittäisissä opetusryhmissä alueen eri kouluissa ovat suuret, sillä ne vaihtelevat 7 32 välillä. Erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden prosentuaalinen osuus vaihtelee Porvoon, Myrskylän ja Sipoon noin 10 %:sta Loviisan ja Lapinjärven yli 15 %:iin. Opettajien kelpoisuusprosentti alueen kunnissa vaihtelee 60 %:n ja 100 % välillä. Haasteellisinta on löytää päteviä opettajia Loviisan seudulla. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista on Loviisassa noin 50 %, Sipoossa lähes 40 %, Porvoossa 32 %, Lapinjärvellä 30 %, Myrskylässä 13 %, Pornaisissa 2 % ja Askolassa 1 %. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa Oppilas ja opiskelijahuolto Kaikissa kunnissa koulunkäyntiavustajapalvelut ovat koulutustoimen antamia palveluita. Porvoossa, Sipoossa ja Pornaisten oppilas ja opiskelijahuoltoon liittyvät kuraattori ja psykologipalvelut järjestetään koulutuspalveluiden toimesta ja kouluterveydenhuolto on osa terveyspalveluiden organisaatiota. Muissa kunnissa kuraattori ja psykologipalvelutkin ovat osa kouluterveydenhuollon palveluita, jotka järjestetään terveyspalveluiden kautta. Oppilaiden laskennallinen määrä yhtä avustajaa kohden kunnissa vaihtelee oppilaan välillä, kun se kuraattorien osalta on noin oppilasta/kuraattori, psykologien osalta on oppilasta/psykologi, kouluterveydenhoidossa oppilasta/kouluterveydenhoitaja ja koululääkärien osalta oppilasta/koululääkäri. Oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä Lukiokoulutus Lukiokoulutusta järjestetään kunnan omana tuotantona suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Askolassa ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä lukiossa. Opiskelijakohtaiset yksikköhinnat ovat Askolassa ja Porvoon noin 7500 euroa, Loviisassa ja Sipoossa noin 8550 euroa ja Lapinjärvellä noin euroa. Lapinjärveltä opiskelijoista valmistuu noin 95 % kolmessa vuodessa, kun Loviisasta, Porvoosta ja Sipoosta vastaavasti noin 90 %. Askolasta kolmessa vuodessa valmistuvien opiskelijoiden osuus on noin 74 %. Vetovoimaindeksi, jossa tarkastellaan kaikkien hakijoiden määrää aloituspaikkaa kohden, oli Loviisassa ja Askolassa noin 0.5, Lapinjärvellä 1.0, Porvoossa 2.1 ja Sipoossa 3.7 hakijaa/ aloituspaikka. Vuosittain kaksoistutkintoja valmistui Porvoossa 21, Askolassa 6, Sipoossa 2 ja Loviisassa 1. Lapinjärvellä ei ollut kaksoistutkinnon suorittajia. Lukion opettajien kelpoisuus on Loviisassa ja Lapinjärvellä yli 90 % ja muissa kunnissa lähes 100 % Ammatillinen toisen asteen koulutus Selvityksessä mukana olevien kuntien alueella toimii yhteensä 5 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää. Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä ovat mukana Sipoo ja Pornainen. Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omistajakuntina ovat kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat. Oy Porvoo International College AB:n enemmistö osakkeenomistajina ovat myös kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat. Tämän lisäksi yhtiössä on mukana Pukkila sekä yrityksiä ja yksityisiä osakkeenomistajia. Alueen ruotsinkielinen ammatillinen koulutuksen järjestäjä on Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland. Siinä ovat mukana Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo. Tämän lisäksi Porvoossa toimii Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab, jonka omistajina Samfundet Folkhälsan, Sydkustens landskapsförbund, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo. 3

4 Vetovoimaindeksi, joka kuvaa ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli vuonna 2011 Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 1.56, Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 1.09, Oy Porvoo international College AB:ssä 0.98 ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Kyseiset luvut ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen opiskelijamäärät järjestämisluvan mukaan olivat Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 4240, Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 1385, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland 450 ja Oy Porvoo international College AB:ssä 410 opiskelijaa Muu koulutus Porvoossa toimii ammattikorkeakoulu Haaga Helia ja Laurea samalla Campuksella. Haaga Helian Porvoon yksikössä on Liiketalouden koulutusohjelma, Matkailun koulutusohjelma, Degree Programme in International Business, Degree Programme in Tourism sekä aikuisten Liiketalouden koulutusohjelma. Laurean Porvoon yksikössä on terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan koulutusohjelmat. Tämä lisäksi tarjotaan mittavaa aikuis ja täydennyskoulutusta. Muissa alueen kunnissa ei ole ammattikorkeakoulutusta tai yliopistokoulutusta omina yksiköinä Kirjastopalvelut Kirjastopalvelun kustannuksia voidaan tarkastella lainauksen hintaa kuvaavalla luvulla. Siinä on laskettu kokonaiskustannukset jaettuna lainausten määrällä. Askolassa yksi lainaus maksaa 3.57, Lapinjärvellä 4.1, Pornaisissa 3.2, Porvoossa 3.3, Myrskylässä 5.79, Sipoossa 4.84 ja Loviisassa 5.5 euroa. Tarkasteltaessa kirjastoverkkoa alueen kunnissa on Askolassa yksi kirjaston toimipiste 2500, Lapinjärvellä 1400, Pornaisissa 5100, Porvoossa , Myrskylässä 1980, Sipoossa 9450 ja Loviisassa 2500 asukasta kohden. Tämän lisäksi kirjastoauto palvelee Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Kirjaston käynnit asukasta kohden Askolassa 7.44, Lapinjärvellä 8.4, Pornaisissa 9.7, Porvoossa 7.99, Myrskylässä 7.97, Sipoossa 8.31 ja Loviisassa 7.22 käyntiä/asukas. Henkilöstökulut asukasta kohti vaihtelevat Myrskylän 23 euron ja Loviisan 41 euroa/asukas välillä. Askola, Pornainen, Porvoo ja Sipoo muodostavat yhteisen Porsse kirjastoverkoston. Tämän lisäksi Loviisalla ja Lapinjärvellä on kirjastoverkkoyhteistyötä. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksen toteutuminen kirjastopalveluiden osalta jää toteutumatta Loviisassa ja Pornaisissa Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden kustannukset asukasta kohden vaihtelee kunnissa paljon. Osassa kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa omana toimintana tai sen osuus on hyvin pieni. Kustannukset asukasta kohden vaihtelevat Askolan noin kolmen euron panostuksesta Loviisan lähes 45 euron panostukseen. Porvoossa vastaavat nettomenot asukasta kohti on 32 euroa. Avustukset asukasta kohden alueen kunnissa vaihtelevat 1 2 euron välillä. Poikkeuksena on Porvoon kaupunki, jossa kulttuuriavustukset sisältävät avustuksen Porvoon museolle, Avantille sekä taidetehtaan säätiölle, jolloin kulttuuriavustukset asukasta kohden ovat noin 16,4 euroa. Loviisan kaupungin järjestämissä kulttuuritapahtumissa kävi yhteensä noin henkilöä, kun Porvoossa vastaavasti noin Muissa kunnissa ei aivan tarkkoja tilastotietoja kävijämääristä ole saatavissa Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. Nuorisopalveluiden kustannuksissa on suuri hajonta laskentatavasta riippuen ja lukujen vertailu on vaikeaa. Esimerkiksi Loviisassa kustannukset ovat yli 500 euroa, Myrskylässä lähes 4

5 400 euroa, Sipoossa 150 euroa, Pornaisissa noin 90 euroa, Askolassa ja Lapinjärvellä noin 30 euroa sekä Porvoossa noin 25 euroa tavoitettua nuorta kohden. Loviisassa on 5 nuorisotilaa, Porvoossa 3 ja alueen muissa kunnissa 1 2 nuorisotilaa. Lapinjärvellä, Loviisassa ja Porvoossa on nuorten työpaja. Muissa kunnissa kyseisiä nuorten työpajapalveluita ei ole tai ne ostetaan muualta. Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä alueen kunnissa on yhteensä noin 400 nuorta. Nuorisovaltuustot toimivat aktiivisesti lähes kaikissa alueen kunnissa Vapaan sivistystyön palvelut Vapaan sivistystyön palveluita järjestävät alueen kunnista itse Loviisa, Porvoo ja Sipoo. Näissä palvelua toteutetaan molemmilla kielillä. Loviisassa kaksi erillistä omakielistä opistoa, joilla yhteinen rehtori, Porvoossa yksi opisto vuoden 2014 alusta, joka tarjoaa omakieliset palvelut ja Sipoossa kaksikielinen opisto. Lapinjärvi ostaa vapaan sivistystyön palveluita Loviisasta, Myrskylä Wellamo opistosta ja Pornainen Mäntsälästä. Opetusta vapaassa sivistystyössä on alueella tarjolla noin puoli tuntia asukasta kohden. Opetuksen määrä vaihtelee Porvoon noin 20 minuutista Sipoon lähes yhteen tuntiin asukasta kohden. Kustannuksia tarkasteltaessa voidaan vertailla opistojen nettomenoja tuntia kohden. Porvoossa keskimääräisesti nämä ovat noin 65 euroa, Sipoossa noin 60 euroa ja Loviisassa noin 50 euroa tuntia kohden. Pornaisten Mäntsälästä ostama palvelu maksaa noin 52 euroa tunti Taiteen perusopetuksen palvelut Taiteen perusopetusta alueella järjestävät Porvoon seudun musiikkiopisto, Porvoon kuvataidekoulu sekä yksityiset palveluntuottajat. Tämän lisäksi alueen kansalaisopistoissa järjestetään myös taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetuksen piiriin kuuluu musiikki, kuva, teatteri sekä tanssitaiteen opetus. Porvoon seudun musiikkiopisto järjestää musiikin opetusta alueen kaikissa kunnissa kuntasopimukseen perustuen. Porvoon taidekoulu toimii Porvoon ja Sipoon alueella. Pornainen ostaa taiteen perusopetuksen palveluita myös Mäntsälästä. Myrskylä tekee yhteistyötä Wellamo opiston kanssa. Sipoo ostaa tanssitaiteen perusopetusta myös Keravalta Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden nettokustannukset ovat Askolassa 13 euroa, Pornaisissa 23 euroa, Myrskylässä 32 euroa, Lapinjärvellä 51, Loviisassa 52 euroa, Porvoossa 70 euroa ja Sipoossa 82 euroa asukasta kohden. Liikuntapalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut avustavat seuroja niin perus, ohjaus ja koulutusavustuksin. Askolassa toimii 5 urheiluseuraa, Lapinjärvellä 8, Loviisassa 30, Myrskylässä 4, Pornaisissa 8, Porvoossa 60 ja Sipoossa 43 avustettavaa liikunta tai urheiluseuraa. Porvoossa ja Sipoossa liikuntapalvelut vastaavat sekä liikuntapalveluiden tuotannosta että liikunta alueiden ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja hoidosta. Askolassa liikuntapaikkojen ja kiinteistöjen hoito kuuluu ostopalveluihin. Pornaisissa liikuntapaikat hoidetaan osittain omana työnä ja osittain ostopalvelusopimuksin. Lapinjärvellä kolmas sektorin ylläpitää liikuntapaikat lähes kokonaan avustuksia vastaan. Loviisassa liikuntapaikat hoidetaan pääosin omana työnä Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja avustukset Alueen kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin seurojen, yhdistysten tai järjestöjen kanssa. Työmuotoina on esimerkiksi erilaisten liikunta, kulttuuri, nuoriso, musiikki ja taidetapahtumien järjestelyt, liikuntapaikkojen ja latujen ylläpito ja kunnostus, liikuntatilojen käytön kustannusten subventointi. Sivistystoimen avustusten ja maksettujen 5

6 korvausten suuruudet ovat Askolassa 15.4 euroa, Lapinjärvellä 7.1 euroa, Loviisassa 7.5 euroa, Myrskylässä 11.3 euroa, Pornaisissa 10.3 euroa, Porvoossa 22.2 euroa ja Sipoossa 17.4 euroa asukasta kohden. Tämän lisäksi esimerkiksi Loviisassa liikuntaseurat saavat tilat ilmaiseksi käyttöön alle 18 vuotiaille suunnattuun toimintaan. Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan järjestäjien avustaminen on myös merkittävä yhteistyömuoto kolmannen sektorin kanssa alueen kunnissa. Esimerkiksi Porvoossa iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjiä avustetaan noin eurolla vuodessa Yhteenveto ja johtopäätökset Sivistyspalveluiden sektorilla tarkastelun kohteena ovat alueen kuntien sivistystoimen palvelukokonaisuudet. Palvelukokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan 13 eri osa aluetta eli varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, oppilas ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, muu koulutus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus sekä liikuntapalvelut. Tämän lisäksi kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja avustukset on käsitelty erikseen. Rajapinta muiden työryhmien työskentelyyn koordinoidaan selvityksen johtoryhmässä. Edellä kuvattujen sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille käytetään alueen kunnissa vuosittain noin 210 miljoonaa euroa. Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää ja palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa, joissa yhteensä noin 200 jäsentä. Näiden lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteen ja aikuiskoulutukseen käytetään vuosittain lähes 90 miljoonan euron liikevaihto. Alueen kuntien sivistyspalveluiden sektorin nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden arviointiin vaikuttaa ja sitä vaikeuttaa rahoitukseen ja rakenteisiin suunnitellut muutokset. A) Valtionosuusmuutokset (Kirjastojen laskennalliset kustannukset poistuvat, taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet poistuvat, kulttuuritoimen määräytymisperusteet poistuvat, vuotiaiden korotus poistuu, sekä toisen asteen yksikköhintojen ja rahoitusjärjestelmän muutokset.) B) Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet (Esiopetus koskemaan koko ikäluokkaa, oppivelvollisuuden pidentäminen, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen, koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja oppilassuhdetta, oppimateriaalien yhteishankinta ja digitalisointi ja joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen.) C) Sivistyspalveluiden palveluverkon rakenne ja siihen tehdyt muokkaustoimenpiteet (Alueella on tehty useita selvityksiä palveluverkon rakenteeseen liittyen niin päiväkotien, perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen, kirjastoverkon sekä muiden sivistyspalveluiden osalta. Kuntien palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet ovat alueella hyvin eri vaiheissa, joka vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.) D) Kuntatalouden yleinen sopeuttamisen tarve (Yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Haasteena on arvioida kuinka paljon tuosta summasta tulisi kohdentaa sivistyspalveluiden sektorin toteutettavaksi, varsinkin kun kustannusrakenteet 6

7 alueen kunnissa esimerkiksi sisäisten erien osalta lasketaan eritavoin ja väestön ikärakenne alueen kunnissa on erilainen.) E) Hankerahoitukset ja erityisavustukset (Yhteensä noin 3 4 miljoonaa euroa ja sen jatkuminen on riippuvainen hallitusohjelman päätöksistä ja joiden haasteena on epävarmuus rahoituksen jatkuvuudesta.) F) Alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko (Erittäin hajanainen ja alueen kunnat ovat omistajina useissa erillisessä koulutuksen järjestäjässä. Alueen malli tuo useita päällekkäisiä toimintoja ja niiden purkaminen sekä nykyaikaistaminen ovat hidas prosessi, jonka etenemistä on vaikea ennakoida.) Seuraavassa joitakin havaintoja ja johtopäätöksiä, jotka kuvaavat alueen kuntien sivistyspalveluiden kutakin osa aluetta ja palveluiden järjestämistä. Varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin järjestetty sivistyspalveluiden toimesta pääosin kunnallisena palveluna. Tarkasteltaessa 0 6 vuotiaiden ikäluokkia niin alueen lapsista keskimäärin 65 % on kunnallisen päiväkotihoidon palveluiden piirissä. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Hallinto on kuitenkin yhteinen molempien kieliryhmien varhaiskasvatuspalveluissa. Esiopetuspalvelut järjestetään kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa. Järjestämistapa vaihtelee, mutta palvelu järjestetään lähes yksinomaan omana tuotantona. Ainoastaan yhdessä kunnassa osa järjestetään myös ostopalveluna. Esiopetus järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Perusopetuksessa (vuosiluokilla 1 9) alueen kouluissa opiskelee kaikkiaan noin oppilasta. Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä. Toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden. Koulukuljetusten määrissä on eroja riippuen kouluverkon ja kunnan taajamaverkoston suhteesta. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista on Loviisassa noin 50 %, Sipoossa lähes 40 %, Porvoossa 32 %, Lapinjärvellä 30 %, Myrskylässä 13 %, Pornaisissa 2 % ja Askolassa 1 %. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa. Oppilas ja opiskelijahuolto on toteutettu siten, että avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluiden antamia palveluita jokaisessa alueen kunnassa ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden organisaatiota. Koulujen kuraattori ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä. Lukiokoulutusta järjestetään suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Lapinjärvellä ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä lukiossa. Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään alueella yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa. Järjestäjäverkko on hajanainen ja alueen osa alueen kunnista on mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä, jolloin omistajaohjaus ja toiminnan arviointi vaikeutuu. Ammatillisen koulutuksen sektorilla on havaittavissa säästöpotentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää rakentamalla yksi vahva toimija, joka voisi turvata alueellisen koulutuksen 7

8 jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella myös koko toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja huolehtia paikallisesti molempien kieliryhmien toisen asteen koulutuksellisten tarpeiden toteutumisesta. Muun koulutuksen osalta koko alueella ainoastaan Porvoossa toimii kaksi ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Yliopistokoulutusta omana yksikkönään ei ole alueen kunnissa. Kirjastoverkon toimipisteitä alueella on kaikkiaan 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa. Suurin osa alueiden kunnista kuuluu yhteiseen Porsse kirjastoverkostoon. Kulttuuripalvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Omia kulttuurilaitoksia alueen kunnissa on vähän. Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan merkittävästi avustuksin. Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen osalta alueellinen toiminta on laajaa ja kehittynyttä. Alueella toimii neljä erillistä kansalaisopistoa tuottamassa vapaan sivistystyön palveluita. Taiteen perusopetusta alueen kunnille tarjoaa Porvoon kaupungin ylläpitämä musiikkiopisto ja Kuvataidekoulu. Tämän lisäksi alueella toimii useita taiteen perusopetuksen yksityisiä palvelutuottajia. Liikuntapalvelujen palvelut liittyvät liikuntapalveluiden tuottamiseen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpitoon. Osa liikuntalaitosten ylläpidosta alueen kunnissa on siirretty kuntien teknisten keskusten hoidettavaksi. Myös joitakin osia liikuntapaikoista hoitaa kolmannen sektorin urheiluseurat. Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on erittäin merkittävä työmuoto sivistyspalveluissa. Yhteistyö ja kuntalaisten mahdollisuus osallistumiseen on erittäin tärkeä ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Vuosittain alueen kunnan avustavat kolmannen sektorin toimintaa lähes 2 miljoonalla eurolla. Kyseisillä avustuksilla yhdistykset, seurat tai järjestöt tuottavat esimerkiksi museopalveluita, kulttuuri, liikunta taide, musiikki tai nuorisotapahtumia, järjestävät iltapäiväkerhotoimintaa ja osallistavat kuntalaisia seura ja järjestötoimintaan. 3. Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 3.1. Yleistä Alueen kunnat ovat arvioineet edellä kuvattujen nykytilatietojen perustuen omaa tulevaisuutta muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa sivistyspalveluiden tuottamisen näkökulmasta Askola Edut yhteisöllisyys joustava toimintakulttuuri sitoutunut ja asiantunteva henkilökunta yksilöllisyys innovatiivisuus 8

9 lähipalvelut Haitat talous resurssien vähyys kiinteistöjen kunto julkinen liikenne rekrytoinnin haasteellisuus henkilökunnan ikääntyminen Mahdollisuudet vaikutusmahdollisuus hyvä yhteistyöverkosto nopea päätöksenteko ja toimeenpano elinikäinen oppiminen lapsen ja nuoren turvallisen ja ehjän kasvun ja oppimisen polun turvaaminen Uhat heikkenevä valtiontalous isojen yksiköiden vetovoimaisuus pienten kustannuksella palvelurakenteen ohentuminen ja haavoittuvuus kyläpolitikointi haittaa päätöksentekoa erityispalvelujen järjestäminen Yhteenveto Askolan kunnan sivistystoimen mahdollisuuksia ovat: henkilöstön vaikutusmahdollisuus, yhteisöllisyys, hyvä yhteistyöverkosto ja joustava toimintakulttuuri. Pienen kunnan etuina ovat lähipalvelujen hyvä saatavuus, itsenäinen päätöksenteko sekä innovatiivisuus. Kunnan haitaksi koetaan haastava taloustilanne, vetovoimaisuuden puute sekä resurssien vähyys. Uhkana koetaan heikkenevä valtiontalous, jonka seurauksena palvelurakenteet ohenevat ja haavoittuvat. Myös erityispalveluiden saatavuus vaikeutuu Lapinjärvi Edut Aito välittäminen ja henkilökohtainen palvelu Liikuntapaikkojen maksuttomuus tai edullisuus Laaja alakouluverkko Aktiivinen kolmas sektori Paikallinen laadukas nuorisotyö Haitat Kaksikielisen henkilöstön saatavuus Toiminnan linjaukset ja prosessikuvaukset Henkilöityneet palvelut Sivistystoimen kiinteistöjen kunto Pienen organisaation haavoittuvuus Mahdollisuudet Yhteistyö lähikuntien ja kolmannen sektorin kanssa Omaehtoinen toiminnan kehittäminen Kaksikielisyys Yhteisöllisyys ja lähidemokratia TVT:n avulla mahdollistettu paikasta riippumaton koulun käynti Uhat Oppilasmäärän väheneminen alueella Taloudellisen tilanteen heikkeneminen Koulujen lakkauttaminen 9

10 Nuorisotoimen keskeisen toimnnan projektirahoitteisuus (Etsivätyö) Kolmannen sektorin aktiivisten toimijoiden jaksaminen Yhteenveto Lapinjärvellä on kunnan kokoon nähden laaja ja kattava suomenkielinen alakouluverkko. Palvelurakennetta joudutaan kuitenkin tulevaisuudessa arvioimaan kiinteistöjen kunnon ja kunnan taloudellisen tilanteen perusteella. Toimintaresurssien kapeus ja henkilötyneet rakenteet tuovat palveluun läheisyyttä ja yksiköllisyyttä, mutta myös haavoittuvuutta. Pysyvien rakenteiden ja linjausten puute vaikeuttaa jatkumoa henkilöstömuutoksien yhteydessä. Kunnassa tehdään laadukasta paikallista nuoriso ja liikunnanohjaustyötä. Kolmas sektori näyttäytyy vahvana kunnan toiminnassa. Lapinjärven vahvuuden kaksikielisyyden toteuttaminen on ajoittain haastavaa kaksikielisen kelpoisen henkilöstön saatavuuden vuoksi Loviisa Edut yhteisöllisyys, itsenäisyys, ihmisen kokoinen kaupunki sivistyksen palvelut lähellä asukasta, sujuva arki sujuva kaksikielisyys pätevä, osaava ja motivoitunut henkilökunta vahvat kulttuuriperinteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimiva yhteistyö (mm. kolmas sektori) Haitat uusien investointien toteuttamismahdollisuudet maantieteellisesti laaja kunta (pitkät välimatkat ja hajautettu palveluverkko) kiinteistömassan ylläpito haasteellista ja kallista joukkoliikenteen saatavuus pienten yksiköiden haavoittuvuus Mahdollisuudet palveluverkon ja rakenteen kehittäminen asukkaiden kuuleminen ja kohtaaminen, matala kynnys nopea reagointikyky kentältä tulleisiin toiveisiin yhteistyön syventäminen kaupungin toimialojen välillä yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa Uhat valtion talouden heikkeneminen(valtionosuusmuutokset ja kuntarakenneselvitykset) ammattitaitoisen ja kaksikielisen henkilökunnan rekrytointi henkilökunnan eläköityminen palveluverkon karsiminen ja lähipalveluiden väheneminen ikärakenne Yhteenveto Palvelut järjestetään lähellä asukasta, aidosti kahdella kielellä. Kaupungin sivistystoimen palveluja on mahdollista järjestää ja kehittää yhteistyössä oman kaupungin toimijoiden sekä naapurikuntien kanssa. Kaupungin vakaa taloudellinen tilanne mahdollistaa hallitun palveluverkon ylläpitämisen ja kehittämisen Myrskylä Edut Palveluverkko on tehokas ja keskitetty Varhaiskasvatuksella on uudet, tarkoituksenmukaiset toimitilat Hallinto on joustava 10

11 Palveluissa on mahdollisuus ottaa asiakaskohtaiset tarpeet hyvin huomioon (asiakasmäärät pieniä, resurssi riittävä) Haitat Koulun ja vapaa aikatoimen osalta on tilojen uudisrakennus/peruskorjaustarve Henkilöstöllä laajat tehtävänkuvat, vaikeuttaa erikoistumista Pätevien henkilöiden ja sijaisten rekrytointi Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus omassa kunnassa on pääosin heikkoa Mahdollisuudet Toimiva yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. kunnat, paikalliset yhdistykset) Olemassa olevien tilojen laajempi käyttö Työnkierto ja osaamisen jakaminen Vapaaehtoistyön aktivoiminen Uhat Heikot talousnäkymät Niukat resurssit kehittämiseen, esimerkiksi ICT kehittämiseen palvelutuotannossa Yhteenveto Myrskylän kunnan sivistyspalveluiden toiminta on keskitettyä ja palveluverkkoa ei enää voi tiivistää. Varhaiskasvatuksen toimitilat on liitetty yhteen ja vastaamaan nykyvaatimuksia vuonna 2013 tapahtuneen päiväkodin laajennuksen ja peruskorjauksen myötä. Perusopetuksen ja vapaa aika ja nuorisotoimen tilat ovat tällä hetkellä puutteelliset ja vaativat parantamista. Myrskylän sivistyspalveluissa tuotetaan yksilöllisiä asiakaslähtöisiä palveluita, joka on pienen kunnan vahvuus. Tulevaisuuden heikot talousnäkymät uhkaavat heikentää olemassa olevia resursseja. Verkostoituminen muiden kuntien ja eri sidosryhmien kanssa on mahdollisuus, jota tulevaisuudessa on yhä enemmän hyödynnettävä palveluita järjestettäessä Pornainen Edut kolmannen sektorin vahvan roolin säilyminen (liikunta, kulttuuri) paikallisuuden ja paikallisen identiteetin säilyminen (liikunta, kulttuuri) hyvien käytäntöjen jatkaminen ja kehittäminen matala ja ketterä hallinto sitoutunut henkilöstö Haitat taloudellisten resurssien voimakas väheneminen työtaakan kasaantuminen entistäkin voimakkaammin yksille henkilöille joukkoliikenteen järjestelyt heikkenevät riippuvuus hankerahoituksista Mahdollisuudet oma kehittämistyö voi jatkua paikallisuus voi näkyä itsemääräämisoikeus säilyy kontaktien helppous Uhat 11

12 kehittämistyön tyrehtyminen yhteistyön loppuminen (vk, kirj, nuor, po, opistot) rahoituksen muutokset karsivat tuottajia (opistot) asiakasmaksujen nousu (opistot, kirjasto) tarjonnan kaventuminen Yhteenveto talous ohjaa itsenäisenäkin pysyttäessä vahvasti tulevaisuutta => palvelujen karsintaa, priorisointia, lopettamisia (koko sivi) palveluverkon karsintapaine kova (oma ja alueellinen; vrt. vos uudistus) sote lainsäädäntö vaikuttaa ainakin varhaiskasvatuksen kohtaloon sekä mahdollisesti oppilashuollon järjestelyihin toisen asteen koulutus on kokonaan ulkopuolisten toimijoiden varassa metropolihallinnon vaikutus toisen asteen koulutukseen vielä avoin (Pornainen vain palvelujen käyttäjä) 3.7. Porvoo Edut Helposti saavutettavat, monipuoliset, laadukkaat molemmille kieliryhmille tuotetut palvelut Vahva ammatillinen osaaminen Monipuoliset ennaltaehkäisevät ja erityisryhmille tarjottavat palvelut Tehokas ja kattava palveluverkko Haitat Työtiloina paljon huonokuntoisia ja epätarkoituksenmukaisia kiinteistöjä ICT palveluiden hidas kehittyminen Hallinnonalat ylittävät prosessinkuvaukset pääosin tekemättä Mahdollisuudet Kehittämismyönteisyys ja lisääntynyt valmius yhteistyöhön eri toimijoiden kesken Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen palveluiden kehittämisessä Palveluverkon muutoksissa voidaan huomioida tulevaisuuden palveluverkon tarpeet ja laatu Uhat Mahdollisuus tarjota molemmille kieliryhmille palveluja lähipalveluperiaatteella Työvoiman saatavuus tiettyjen ammattiryhmien kohdalla Palveluiden tarpeiden kirjo ja kysyntä kasvaa Resurssien riittävyys laadukkaisiin peruspalveluihin Yhteenveto Porvoon kaupungin sivistystoimen osaava ja muutosmyönteinen henkilöstö pystyy tarjoamaan monipuolisia, kustannustehokkaita ja laadukkaita varhaiskasvatus, koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalveluja porvoolaisille sekä lähikuntien asukkaille Sipoo Edut yhteisöllisyys, itsenäisyys eli Sipoolaisuus, omaleimaisuus, asukkaiden viihtyvyys 12

13 ketterä ja yhteistyökykyinen kaksikielinen hallinto, joka pystyy reagoimaan nopeasti kuntalaisten toiveisiin sekä toimimaan joustavasti paikallisen kulttuurin ja sipoolaisen saaristokulttuurin vahvat vanhat perinteet säilyvät Sipoossa on kiinteä yhteistyö eri osastojen ja seurojen kanssa sekä hyvä liikuntapaikkaverkosto Haitat vanha palveluverkko, jonka ylläpito on haasteellista ja kallista sekä uusien investointien rajalliset toteuttamismahdollisuudet julkisen liikenteen heikkoudet osassa kuntaa, koska kunta niin hajanainen palveluiden puute ja instituutioiden esim. hotellit, ravintolat, nähtävyydet, uimahalli, museo palvelut ovat taloudellisesti, henkilöstömääriltään ja osaamisen suhteen haavoittuvaisia ja hajasijoitettuja rajattu yleisö ja markkinointikenttä Mahdollisuudet vaikuttamismahdollisuudet pienessä organisaatiossa ja asiakkaiden luonteva kuuleminen ja kohtaaminen väljä asuminen, riittävät palvelut, kaksikielisyys vetovoimatekijänä ja rikastuttava perinne yhtenäisen kasvun ja oppimispolun turvaaminen; koko kylä kasvattaa mahdollisuus itse kehittää palveluverkkoa palveluiden laajennettu yhteistyö yli kunta ja sektorirajojen Sipoon luonnon moniarvoisuus sekä ympäristö Uhat heikkenevä talous; koulujen tuntiresurssi, lukioiden resurssi, kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen kurssitarjonta kutistuu talouden heikentymisen myötä kunnan eri osien suuntautuminen palveluiden piiriin kuntarajojen yli, kunnasta poispäin olemme monesta eri sopimuksesta riippuvaisia; tuovat epävarmuutta esim. purkautuessa työtehtävät ja työn sisällön määrä sama kuin isoissa kunnissa, mutta tekijöitä vähemmän ja vaatii laajempaa osaamista; puute kollegiaalisesta tuesta nuorten tukipalveluiden puute Yhteenveto yhteisöllisyys, itsenäisyys eli Sipoolaisuus, omaleimaisuus, asukkaiden viihtyvyys ketterä ja yhteistyökykyinen kaksikielinen hallinto, joka pystyy reagoimaan nopeasti kuntalaisten toiveisiin sekä toimimaan joustavasti paikallisen kulttuurin ja sipoolaisen saaristokulttuurin vahvat vanhat perinteet säilyvät vanha palveluverkko, jonka ylläpito on haasteellista ja kallista sekä uusien investointien rajalliset toteuttamismahdollisuudet heikkenevä talous; koulujen tuntiresurssi, lukioiden resurssi, kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen kurssitarjonta kutistuu talouden heikentymisen myötä kunnan eri osien suuntautuminen palveluiden piiriin kuntarajojen yli, kunnasta poispäin 4. Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä Uudenmaan kunta tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 4.1. Yleistä Ohessa on tarkasteltu edellytyksiä uuden kunnan muodostamiselle Itä Uudenmaan alueelle. Toisaalta analyysiä voidaan myös hyödyntää kussakin kunnassa siten kuinka ohjata omia resursseja 13

14 tulevaisuudessa paremmin. Tarkastelussa on pitäydytty hyvin pitkälti kuntalaisen saamien palveluiden näkökulmassa huomioiden niiden laadun ja saatavuuden Edut 4.3. Haitat 4.4. Mahdollisuudet 4.5. Uhat Yhdenvertaiset laadukkaat palvelut Resursseja palveluiden kehittämiseen Ammatillinen osaaminen monipuolistuu Seudullisten palveluiden turvaaminen Päätöksenteko tehostuu Strateginen suunnittelu lisääntyy Henkilöstön rekrytointi helpompaa Lähipalveluihin vaikuttaminen heikentyy Päätöksenteko etääntyy kuntalaisesta Palvelu ei ole yhtä joustavaa ja asiat etenevät hitaammin Palveluiden kehittäminen helpompaa Digitaalisten palveluiden hyödyntämisen lisääminen ja yhdenmukaistaminen Uusien vuorovaikuttamisen kanavien käyttö Henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen mahdollistuu Lähipalvelut vähenevät Yhteisen toimintakulttuurin syntymisen hitaus Muutoksen toteuttamisen läpivienti Muutoksen resursointi riittämätön Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumisen haasteellisuus 4.6. Yhteenveto SWOT analyysin perusteella voidaan ajatella, että jokaisen kunnan on tehtävä muuttuvassa toimintaympäristössä myös jatkossa kehitystyötä joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa, jotta kuntalaisille voidaan tarjota lain edellyttämät sivistyspalvelut mahdollisimman laadukkaina ja kustannustehokkaina myös jatkossa. 5. Kuntarakennelain mukaiset vaatimukset tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 5.1. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Lähtökohtana tulevaisuudessa on päättää kuinka hallinto alueella järjestetään siten, että palveluiden tuottaminen on laadukasta ja riittävät laadukkaat palvelut kattavat koko alueen tarpeet huomioiden suomen ja ruotsinkielisen väestön. Hallintomalleja on useita, mutta yleinen lähtökohta on, että hallinnonalojen välisistä rajoista tulisi päästä eroon. Tarkempi analyysi hallintorakenteesta tulee laatia jatkoselvityksessä, mutta lähtökohta on kuitenkin, että suurin osa alueen sivistyspalveluista on 14

15 kunnan omaa palvelutuotantoa. Osa alueen toimijoista antaa jo nyt palvelua koko alueelle, jolloin niiden toimintaa voidaan kehittää myös jatkossa uuden kunnan omana toimintana Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Alueella toimii ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiä, jotka mahdollisessa uudessa kunnassa voidaan yhdistää ja järjestää toiminta esimerkiksi uuden kunnan järjestämänä ja hallinnoimana. Samoin joitakin vapaan sivistystyön yksiköitä voidaan yhdistää yhdeksi toimijaksi. Toisaalta taiteen perusopetusta järjestetään jo nyt alueellisena yhteistyönä Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Taloudelliset haasteet käyvät esiin erillisen selvityksen kautta. Jatkossa on huomioitava kuinka paljon kuntatalouden yleisestä sopeuttamisen tarpeesta tulisi kohdentaa sivistyspalveluiden sektorin toteutettavaksi, varsinkin kun kustannusrakenteet alueen kunnissa esimerkiksi sisäisten erien osalta lasketaan eritavoin ja väestön ikärakenne alueen kunnissa on erilainen. Tämän lisäksi valtion rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset ja velvoitteet kuntien sivistyspalveluiden sektorille eivät aivan tarkasti ole kustannusvaikutuksiltaan vielä selvillä. Ammatillisen toisen asteen valtionosuuksia kuitenkin leikataan ja siellä tulee yhteistyötä toimijoiden välillä tiivistää edelleen Arvio asukkaiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteutumisesta Selvitystyön osallisuustyöryhmä on omassa raportissaan ja suunnitelmassaan ottanut kantaa kuinka asukkaiden kuulemista ja vaikuttamista voidaan kehittää prosessin edetessä Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Sivistyspalveluiden työryhmä on koonnut SWOT analyysin lukuun 4, jossa arvioidaan mahdollisuuksia muodostaa yksi yhteinen Itä Uudenmaan kunta. Tämän lisäksi raportin luvussa 3 arvioidaan kuntakohtaisesti mahdollisuuksia jatkaa itsenäisenä myös tulevaisuudessa muuttuvassa yhteiskunnassa. Näiden arvioiden perusteella jokainen kunta voi päätöksenteossaan arvioida omasta näkökulmastaan yhdistymisen etuja ja mahdollisia haittoja Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Sivistyspalveluissa kielellisten oikeuksien toteutuminen on tärkeää, sillä kuntalaisen on kyettävä saamaan sivistyspalvelut omakielisinä. Kielellisten oikeuksien toteutumista on arvioitu sivistyspalveluissa eri osa alueittain luvun 2.3 yhteenvedossa Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta Sipoo ja Pornainen ovat mukana myös muissa selvityksissä, joissa otetaan tarkemmin kantaa metropolihallintoon. Tällä selvitysalueella ei sivistyspalveluiden osalta ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa muilta osin kuin ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen näkökulmasta asiaan. Kuitenkaan koulutuksen asiat eivät ole keskeisimpinä kun metropolihallintoa suunnitellaan. 6. Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Sivistystoimen näkökulmasta mahdollinen kuntien yhdistyminen vaatii jatkoselvitystyötä, vaikka nyt kerätty aineisto jo sinällään antaa mahdollisuuksia kehittää jokaista kuntaa edelleen omanaan ja lisätä yhteistyötä kuntien välillä uusien entistä kustannustehokkaampien toimintamallien luomisessa. Mikäli päädytään jatkamaan nyt selvityksen piirissä olevien kuntien yhdistymistä yhdeksi kunnaksi, on jatkossa päätettävä millaisia palvelukokonaisuuksia kuntalaisille tarjotaan ja millaisella organisaatiolla turvaten palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi. Toinen keskeinen asia on pystyä vastaamaan talouden ja lainsäädännön paineisiin sivistyspalveluiden tuotannossa. Tämä vaatii myös jatkossa palveluverkon optimointia laadukkaiden ja mahdollisimman tasa arvoisten palveluiden takaamiseksi kunnan eri alueilla. 15

16 Keskeisin lähiajan päätös on saada aikaan alueen kuntien yhteinen linjapäätös, jolla turvata toisen asteen koulutuksen laadukas ja kustannustehokas alueellinen tarjonta jatkossa alueen koulutukselliset ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. 7. Liitteet 7.1. Sivistyspalveluiden tunnusluvut kunnittain 7.2. Kuntien SWOT analyysit sivistystoimen eri osa alueilta 16

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Aluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi

Aluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Aluevaiheen materiaalit V Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Opetusministeriön valmisteluryhmä 3.10.2005 KOULUTUS-, KULTTUURI-,

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst.

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Opetus ja kulttuuri Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kunta huolehtii kuntalaisten opetusja kulttuuripalveluista Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain yli

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla. Andra stadiets yrkesutbildning i Östra Nyland

Toisen asteen ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla. Andra stadiets yrkesutbildning i Östra Nyland Toisen asteen ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla Andra stadiets yrkesutbildning i Östra Nyland Historiaa OKM vauhdittamiskirje - 2009 Posintra / Auros Consulting selvitys 2010 Kuntarakenneselvitys

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (8) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (8) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (8) 75 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätös päätti kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

Koulutuslautakunta Talousarvio 2017

Koulutuslautakunta Talousarvio 2017 Koulutuslautakunta Talousarvio 2017 100,00 90,00 80,00 Toteumat ja talousarviot (Ei sisällä aluelautakunnan resurssia) 80,68 47,70 85,64 49,60 90,03 90,15 51,65 51,41 91,87 52,60 93,13 52,92 94,50 93,79

Lisätiedot

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Hallinto

Sivistyslautakunta. Hallinto Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 2 3 VISIO JA STRATEGIA 2 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN PROSESSI JA ERI RAPORTTIEN SISÄLTÖ 2

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 2 3 VISIO JA STRATEGIA 2 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN PROSESSI JA ERI RAPORTTIEN SISÄLTÖ 2 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2013 12.12.2013 Muistio ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Lausunto OKM/20/050/2012 18.04.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia VM024:00/2011 Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lisätiedot

IU-työryhmien 2. vaiheen

IU-työryhmien 2. vaiheen IU-työryhmien 2. vaiheen ä ä raporttien esittely keskeiset huomiot ä ö Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Pj. Olavi Kaleva Esityksen sisältö 1. Henkilöstömäärä toimialoittain kunnissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 EHDOTUS TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMALLISTA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA TIEKARTTA HYVÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TOISEN ASTEEN TULEVAISUUDESTA

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille Kuntamarkkinat 14.9.2017 Irmeli Myllymäki, projektipäällikkö Opetus- ja kulttuuriyksikkö ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Opetus ja

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

Selvittäjien raportti. Kalevi Kivistö

Selvittäjien raportti. Kalevi Kivistö KUNTIEN KULTTUURITOIMEN TUKI-JA KEHITTÄMISPOLITIIKKA Selvittäjien raportti Kalevi Kivistö 12.1.2012 TEHTÄVÄKSIANTO Tarkastella nykyistä kunnan kulttuuritoimea koskevaa lainsäädäntöä, kulttuuripalveluiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Omnian palvelutarjonnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti. omnia.fi

Omnian palvelutarjonnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti. omnia.fi Omnian palvelutarjonnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti Yhteiskunnallisia muutoshaasteita Koulutuksen myyntiin liittyvä lainsäädännön uudistuminen, liittyen kilpailuneutraliteetin varmistamiseen ja koululutusviennin

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1.2017 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta

Lisätiedot