Kristiinankaupungin tulevaisuuden haasteet ja Selkämeren kiinteistöjen hankinta. Olli Tolkki ja Fredrik Herse

Transkriptio

1 1 Kristiinankaupungin tulevaisuuden haasteet ja Selkämeren kiinteistöjen hankinta Olli Tolkki ja Fredrik Herse

2 2 ALUEELLINEN PALVELUIDEN TUOTANTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄ Olli Tolkki

3 NÄKÖKULMIA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEEN, TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN Chain of independent players in virtual organization Kukin ajattelee potilaan parasta omasta näkökulmastaan ja toimii sen mukaan 3 Hyvä tahto on laadukkaan terveydenhuollon edellytys muttei takaa sitä Kustannustehokkuutta on saatavilla olevien resurssien käyttö asiakasta / potilasta / kuntalaista parhaiten palvelevalla tavalla

4 KOKONAISKUSTANNUKSET EIVÄT OLE HALLINNASSA Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset toimintamenot ja niiden rahoitus , mrd. 3,8 5,9 Toimintatulot Valtionosuudet 1) Kunnan rahoitus 4,1 4,3 6,5 6,4 4,5 4,5 6,1 5,7 6,4 6,9 6,7 5,9 6,2 4,3 5,7 4,8 4,9 5,0 5,1 5,3 4,3 4,1 4,3 5,2 4,4 5,5 4,8 5,6 5,3 5,8 7,2 8,1 9,0 9,5 9,9 10,5 11,3 11,9 12,0 12,4 12,9 13,2 14,0 14,4 14, e 09e 5,9 6,3 6,4 6,6 6,8 6,9 7,4 7,2 7,7 7,6 8,6 8,1 9,3 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,6 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 2,9 2,8 5, e 09e 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 6,1 5,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti /Kuntaliitto

5 JULKISTEN PALVELUIDEN TARKASTELUTASOT 5 MAKRO (kansantalous) Yksityinen julkinen rahoitus ja tuotanto Valtakunnalliset standardit Rahoituskanavat ja -instrumentit Julkinen Rahoitus Yksityinen Yksityinen Tuotanto Julkinen MESO (aluetalous) Saatavuus ja valikoima Integraatio, koodinaatio, erikoistuminen Palvelujen segmentoiminen Saatavuus Erikoistumisaste PALVELU- PISTE Valikoima MIKRO (tuotantotalous) Prosessit, tapahtumat, episodit Tuottavuus & vaikuttavuus Laatu Kehittäminen RESURSSIT Allokatiivinen tehokkuus TUOTANTO SUORITE VAIKUTUS Tekninen tehokkuus Taloudellinen tehokkuus

6 TERVEYDENHUOLLON YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän haasteita Väestön nopea ikääntyminen ja eläköityminen Työvoiman saatavuus Väestön omavastuun lisääminen terveydestään Kallistuvan erikoissairaanhoidon järjestäminen entistä tuottavammin Terveydenhuoltomeno- ja kustannuskehityksen ennakoitavuuden parantaminen Rahoituksen selkiyttäminen Hoidosta ja sen kriteereistä päättäminen Erityishuomiota vaativien väestöryhmien huomioiminen Tieto- ja bioteknologian aiheuttamat haasteet

7 KOKONAISKUSTANNUKSET OVAT ALUEELLISIA 7 Alue: 1) Luonnollinen talous- ja työssäkäyntialue 2) Hallinnollinen alue: kunta, SHP, lääni, 3) Väestön demografia 4) Elinkeinorakenne & verokertymä 5) Infrastruktuuri ja liikenne 6) Palvelupisteiden valuma-alue ESH:n valuma-alue PTH:n palvelupiste ESH:n palvelupiste PTH:valuma-alue

8 ALUEELLINEN PALVELUIDEN TUOTANTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄ 8 Alueellinen palvelutuotantojärjestelmä = Palvelupiste tai niiden joukko, joka hoitaa > 95% kysynnästä päästä päähän. Palvelupisteellä on: Saatavuus: paikka- ja aikasaatavuus Valikoima: mitä kaikkea on tarjolla Erikoistumisaste: miten erikoistuneita resursseja ERIKOISTUMIS- ASTE Palvelupisteet Yksikkökustannus SAATAVUUS VALIKOIMA Kokonaiskustannus 8

9 9 Kristiinankaupungin tulevaisuuden haasteet ja Selkämeren kiinteistöjen hankinta Olli Tolkki ja Fredrik Herse

10 MITEN KRISTIINANKAUPUNGISSA PALVELLAAN ASUKKAITA TULEVAISUUDESSA? 10 Muita vaihtoehtoja? Sosiaalitoimi? Kristiinakoti? Selkämeren sairaala-alue? Uusi osa Vanha osa

11 KRISTIINANKAUPUNGIN TALOUDELLISET REALITEETIT? Lähde: tilastokeskus Väestökehitys Yli 75 Käyttötalous Kunnallisverotuotot Muut verot Avustukset Asukasmäärä laskee seuraavien vuosikymmenien aikana noin 1000 asukkaalla Ikäihmisten määrää kasvaa 1,8 kertaiseksi ja tämä myötä voidaan olettaa kustannusten kasvavan. Esimerkiksi yli 75-vuotIaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittaiset kustannukset ovat keskimäärin noin 8000 per henki Asukasmäärän laskun ja ikääntyneen väestön myötä verotulot ja avustukset laskevat voimakkaasti. KYSYNTÄ KASVAA JA TULOT PIENENEVÄT NYKYINEN PALVELURAKENNE EI OLE ENÄÄ MAHDOLLINEN 11

12 NYKYINEN SELKÄMEREN SAIRAALA-ALUE Selkämeren sairaala-alue Selkämeren Sairaskoti Selkämeren sairaala on noin m². Käyttötiloja noin m² joista suurin osa jo käytössä Tällä hetkellä Selkämeren Sairaskoti käyttää pintalasta noin 1651 m² Perusterveydenhuollon käytössä on noin 3816 m² Lisäksi alueella sijaitsee rivitaloja yhteensä noin 1595 m² sekä omakotitalo joka on 218 m² 12 Perusterveydenhuollon käytössä Sairaanhoitopiirin käytössä

13 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT? Palveleva kaupunginosakeskus I -krs Kuvissa on esitetty Selkämeren sairaalan mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmia 13 Kuntou tus Vastaanot ot ja toimenpid e Em. suunnitelmat mahdollistavat asukkaiden kokonaisvaltaiset palvelut yhdellä alueella. Perhekeskus Osastot Suunnitelmat mahdollistavat myös sosiaalija terveydenhuollon integroinnin. Jos kiinteistö hankitaan on tilojen hyötykäyttä suunniteltava tarkkaan Palveleva kaupunginosakeskus II -krs Palveleva kaupunginosakeskus pohja krs Hallinto, neuvottelu Koulutuksen tarjoajan tilat Yritysten tilat Huolto Varastointi Sosiaalitilat Arkistointi Toimistotilat Muu? Keskuskeitti ö ja ruokasali Call Center Selkämeren Sairaskoti

14 HANKINNAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI Vaasan Sairaanhoitopiiri Omana toimintana Tulot /vuosi /vuosi Mikeva (ent. Mendis) Suomen Terveystalo Suomen Terveystalo, Call center Kristiinankaupunki Call-center Kristiinanankaupunki, terveyskeskuksen maanvuokra Kristiinankaupunki, keittiö ja ruokasali Selkämeren sairaskodin lämpö Vaasan Sairaanhoitopiiri Tulot säilyvät suunnilleen samalla tasolla sairaanhoitopiirin toimintana ja Kristiinankaupungin toimintana Vaasan sairaanhoitopiiri on sitoutunut vuokraamaan 1000m² kymmeneksi vuodeksi. Vuokran kokonaisarvo on 1,2 miljoonaa euroa 14 Rivitalojen vuokratulot Tulot yhteensä Huomioitavaa on että Kristiinankaupungin maksama Call-center poistuu kaupungin menoista Laskelmat eivät sisällä mahdollisia uusia vuokralaisia Kiinnostusta jäljelle jääneiden tilojen vuokraamiseen on olemassa

15 HANKINNAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI Menot Vaasan Sairaanhoitopiiri Oman toimintana Henkilöstömenot 6 miestyövuotta Lämpö Sähkö Vesi Jätevesi Muu ylläpito, mm siivous 1,5 miestyövuottta Kiinteistövero Selkämeren sairaalan kiinteistökustannukset ovat tällä hetkellä vuositasolla noin euroa, sis. VSHP vyörytyseriä mm henkilöstökustannukset. Tästä Kristiinankaupunki maksaa arviolta noin puolet kuntalaskutuksen kautta. Kiinteistön ylläpito voidaan todennäköisesti tuottaa omana toimintana hieman tehokkaammin. Kustannukset keventyvät joka tapauksessa mm. Siirryttäessä kaukolämpöön Kristiinankaupunki pystyy kuitenkin säästämään muissa tilavuokrissa yhteensä noin Muut vaikutukset kassavirtaan Salantien terveysaseman vuokrameno poistuu Kristiinankaupunki, keittiö ja ruokasali Hallintokeskuksen ja sosiaalitoimen tilavuokra poistuu Lisäksi hankintaan vaikuttaa seuraaviin asioihin Kristiinakodin muutostöitä ei tarvitse tehdä Terveyskeskuksen peruskorjauksen yhteydessä vaihtoehtoista tilaa/vaistötilaa löytyy sairaalarakennuksesta Salantien terveysasema n vuokratulo poistuu joka tapauksessa Osa rivitaloista voidaan käyttää kaupungin omassa palvelutuotannossa tai asunnot voi myydä

16 HANKINNAN ARVIOINTI Selite Kustannus Hankintahinta* Palautus Kristiinakaupungille 5 vuoden aikana Hankinnan lopullinen hinta Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (3%) ,51 Poistot 40 vuotta ,00 *Mistä heti ja vuoden aikana Selite Kustannus Ylläpitokorjaustarve (Min) Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (5%) Vuosikustannus 15 vuoden lainalla (8%) Poistot 10 vuotta vuotta Ylläpitokorjaustarve (Max) Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (5%) Vuosikustannus 15 vuoden lainalla (8%) Poistot 10 vuotta vuotta Selite Kustannus Toiminnallinen remontti Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (5%) Vuosikustannus 15 vuoden lainalla (8%) Poistot 10 vuotta vuotta Selkämeren sairaalan hankintahinta on 1,8 miljoonaa euroa. Lopulliseksi hankintahinnaksi tulee kuitenkin palautuksien myötä noin Vuosikustannukset riippuvat lainakustannuksista ja rahoitustavasta. Sairaala on kuntotarkastuksen mukaan hyvässä kunnossa. On kuitenkin hyvä varautua ylläpitoremonttiin, jonka on arvioitu maksavan noin miljoonaa euroa*. Tilojen toiminnalliseen parantamiseen tähtääviä korjauksia on erittäin hankala arvioida. Alustavien laskelmien mukaan kustannukset ovat noin 3,6 miljoonaa euroa*. Sekä korjaustarve että toiminnalliset muutokset ovat suuntaa antavia Tässä mainittujen investointien vaihtoehtona ei ole nollainvestointi, vaan muussa tapauksessa joudutaan investoimaan mm. väistötiloihin tai muualla sijaitsevien tilojen korjaamiseen toiminnallisesti paremmiksi. *NHG ei vastaa mahdollisista virheistä kustannusarvioissa 16

17 KRISTIINAKODIN TULEVAISUUS? Kristiinakoti Tehtäessä ratkaisuja Selkämeren sairaalan hankinnasta tulee suunnitella samalla myös Kristiinakodin tulevaisuus. Uusi osa Kristiinakodissa on tällä hetkellä yhteensä 44 potilaspaikkaa josta yhteensä 32 on laitospaikkaa. Vanhassa osassa on 24 laitospaikkaa ja uudessa osassa 8. Uudessa osassa on 3 intervallipaikkaa ja dementiaosastolla on 9 paikkaa. 17 Vanha osa Vanhan osan korjaustarve on suuri ja sen kustannukset tulee huomioida sairaalakiinteistön hankintaa arvioitaessa. M2 Potilaspaikkaa Huomioitavaa Uusi osa Myös intervalli Vanha osa Keittiö 101 Ruokasali 72 Yhteensä Yhteensä korjaustarve koskee 1036m². Tarkempaa arviota korjauskustannuksista ei ole tehty mutta voidaan alustavasti arvioida tarpeen olevan noin 2,1-2,6 ME.

18 HANKINNAN ARVIOINTI Oman toimintana Selite Kustannus Tulot Vuokratulot Rivitalojen vuokratulot Tulot yhteensä Menot Toiminnan juoksevat menot Muut vaikutukset kassavirtaan Hankinta nostaa kiinteistökustannuksia, mutta mahdollistaa toiminnan kehittämisen Vuosikustannukset ovat noin 5% sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista Yleisesti kiinteistöjen kustannukset ovat noin 4 14% kokonaismenoista 18 Muut menot Hankinnan lopullinen hinta (jaksotettu 10 vuodelle) Maksimi ylläpitokorjaustarve (10 vuotta, korko 5%) Toiminnalliset remontit (10 vuotta) Menot yhteensä ennen rahoitus kustannuksia Netto ennen poistoja ja rahoituskustannuksia Rahoituskustannukset Hankinnan lopullinen hinta (jaksotettu 10 vuodelle, korko 3%) Maksimi ylläpitokorjaustarve (10 vuotta, korko 5%) Toiminnalliset remontit (10 vuotta, korko 5%) Poistot Hankintahinta (40 vuotta) Menot Tulot Netto Koko toiminta Avopalvelut Vuodeosasto Kotipalvelut Vanhanhainkoti Muut

19 MITKÄ OVAT ERI RAHOITUSMUOTOJEN EROT? 19 Laina Eläkevakuutusyhtiö Kiinteistö-sijoitusrahasto Ulkoistus Rakennus-yhtiö Kustannus 4-8% (riippuen jäännösarvosta) 5-7% 5-7% 5-7% + tuottovaatimus riskistä 0-2% 5-7% + tuottovaatimus riskistä 0-2% Riskit kunnalle Kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus Jäännösarvon epävarmuus Vuokrasopimusajan kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus (<20v) Vuokrasopimusajan kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus (<20v) Riippuvuus palvelun tuottajasta Vuokrasopimusajan kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus (<20v) Edut Kunnalla säilyy täysi päätösvalta kiinteistöön Kunta saa jäännösarvon Mahdollisuus ara tukeen Kunnalla ensisijaisena vuokralaisena suuri päätäntävalta kiinteistöön Kunnalla säilyy täysi päätösvalta kiinteistöön Kunnan tarvitsee koordinoida vain yhtä toimijaa Ei rahoitusriskiä kunnalle Kunnan tarvitsee koordinoida vain yhtä toimijaa

20 MITKÄ OVAT ERI RAHOITUSMUOTOJEN EROT? 10M EUR terveyskeskuksen uudisrakentamisinvestointi 20 Kustannus (mediaani) Käytännöt vaihtelevat suuresti Ulkoistus PPP Laina Eläkevakuutusyhtiö Kiinteistösijoitusrahasto Rakennusyhtiö Tulorahoitus Yield Käytännöt vaihtelevat suuresti 5-6% (4% korkokanta annuiteetilla) 5-7% 5-7% 5-7% + tuottovaatimu s riskistä 0-2% 5-7% + tuottovaatimu s riskistä 0-2% Oman pääoman kustannus 10-15% Muut kustannukset Käytännöt vaihtelevat suuresti Vuosi- ja peruskorjauskustannus 2% Vuosi -ja peruskorjauskustannus 2% Jäännösarvo Jäännösarvo jää lainanottajalle. Vaihteluväli erittäin iso %. Ei jäännösarvoa Ei jäännösarvoa Ei jäännösarvoa Ei jäännösarvoa

21 HANKINNAN ARVIONITI Ikäihmisten palvelurakenne tällä hetkellä Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Säännöllinen kotihoito Terveyskeskusten lyhytaikaishoito Ikäihmisten suositusten mukaisen palvelurakenteen kustannukset Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Säännöllinen kotihoito Terveyskeskusten lyhytaikaishoito Hankintaa tehtäessä tulee arvioida erityisesti sen vaikutuksia vanhustenhuollon palvelurakenteen kustannuksiin Vanhuspalveluiden kustannukset nousevat merkittävästi jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä Omaehtoisen asumisen tukeminen Raskaiden asumismuotojen ja laitospaikkojen vähentäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden integroinnin on arvioitu tuovan hyötyä tulevaisuudessa henkilöstön paremman kohdentamisen ja yhteistyön kautta Laskelmat on tehty Suomen yleisillä palvelukustannuksilla 21

22 YHTEENVETO Kristiinankaupungin tulevaisuuden näkymät ovat sekä väestön että taloudellisen kehityksen osalta haasteellisia. Tulevaisuutta tulee suunnitella huolella ja suhtautua realistisesti esimerkiksi kokonaan uusien kiinteistöjen rakentamiseen. 22 Päätös kiinteistön mahdollisesta hankinnasta ja kehittämisestä tulee tehdä osana koko alueellisen palvelurakenteen tarkastelua Selkämeren sairaalan hankinta mahdollistaa tilojen hankinnan kustannustehokkaasti ja taloudellinen riski on tämän hetkisen tiedon perusteella pieni Kiinteistön hankinnan kustannukset ovat vain murto-osa palvelurakenteen muista kustannuksista Kristiinankaupungilla on tällä hetkellä pienet kiinteistömenot suhteessa muuhun sosiaalija terveydenhuollon budjettiin

23 YHTEENVETO Ostopäätöstä tehdessä tärkein arviointikriteeri on miettiä miten kiinteistö mahdollistaa toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen. 23 Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittaminen samaan kiinteistöön on tulevaisuuden kehittämissuunnan mukainen toimenpide Kiinteistö mahdollistaa myös kustannustehokkaasti laitospaikkojen vähentämisen, jos alueelle onnistutaan luomaan ikäihmisille soveltuva ympäristö. Hankintapäätöstä tehdessä on myös erittäin tärkeää että sidosryhmät on hankkeen takana. Toimiva kokonaisuus edesauttaa jäljelle jäävien tilojen vuokraamista ulkopuolisille toimijoille tai palveluntajoajille Hankinnan suurimmat riskit ovat seuraavat : Mahdolliset yllättävät korjaustarpeet Alueen elvyttäminen epäonnistuu Henkilökunta tai sidosryhmät vastustavat hanketta Tiloja on liikaa saatavilla ja väliaikaisista toiminnallisista ratkaisuista tulee pysyviä

24 24 Nordic Healthcare Group Yritysesittely 2010

25 Nordic Healthcare Group (NHG) Yliopistotutkimuksesta 2004 syntynyt Knowledge Intensive Business Service (KIBS) -yritys Toimialakeskittynyt: terveydenhuolto & sosiaalitoimi Analyyttinen: toimivan johdon apuna Akateeminen: soveltaa & tuotteistaa uusinta tietoa 25 Konsernin liiketoiminta-alueet ovat: Projektimuotoinen konsultointi (Nordic Healthcare Group Oy & NHG Sweden Ab) Erikoisalakohtainen benchmarking ja parhaat käytännöt (NHG Benchmarking Oy) Laadunarviointipalvelut (NHG Audit Oy) Lähes 40 asiantuntijaa Toimistot Helsinki, Tukholma ja Oulu Asiakkaina sairaanhoitopiirit, kunnat, säätiöt, yhdistykset, yksityiset yritykset, pääomasijoittajat jne. (Suomi, Ruotsi, Englanti, Wales, Saksa) Noin 300 toimeksiantoa: Asiakaskohtaisesti räätälöidyt kehityshankkeet, joiden aiheina mm. tuottavuus, vaikuttavuus, laatu, asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi, kustannusten analysointi ja toiminnan uudelleenorganisointi

26 Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Esimerkkejä toiminnan haasteista ja kehittämistarpeista Laatu & Vaikuttavuus Toiminta & Organisointi Talous 26 Negatiivinen kuntalais- tai asiakaspalaute Toiminnan laatu vaihtelee Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa ei toimi Organisaatiossa on voimakas muutosvastarinta Toimintaa halutaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi Ei tiedetä toiminnan tuottavuutta tai laatua muihin toimijoihin verrattuna Tilat eivät vastaa optimaalisen toiminnan vaatimuksia Jonot ovat pitkiä tai ajoittain toiminta ruuhkautuu Prosessikohtaisia kustannuksia tai suurten kustannusten aiheuttajia ei tunneta Toimintaan ja olosuhteisiin nähden korkeat kustannukset Resursseista on pulaa Organisaatio kärsii johtamisongelmista Lainsäädäntö & muut ympäristötekijät, jotka edellyttävät toiminnan uudelleenorganisointia Taloushallintoa, toiminnan seurantaa tai kustannuslaskentaa halutaan kehittää Haasteiden kirjo muodostaa organisaatiokohtaisen kehitystarpeen, jonka perusteella hankekokonaisuus räätälöidään Oireiden tai kehittämistarpeen havaitseminen Oireiden tai kehittämistarpeen konkretisointi Toteutussuunnitelman laatiminen Projektin resursointi & aikataulutus Toteutus Muutosten toimeenpano & seuranta

27 Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Asiantuntija-alueet ja niiden sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennestrategiat ja toteutussuunnitelmat Kansalliset ja kansainväliset koordinaattoritehtävät Rakenteet 27 Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden koon, kasvun ja kilpailutilanteen selvitykset Yritysten ja julkisyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien ja strategioiden suunnittelu Yritysjärjestelyissä neuvonantajana toimiminen sisältäen kohdeyrityksen ja markkinan toiminnan ja potentiaalin arvioinnin Tilaaja-tuottajan mallien kehittäminen ja soveltaminen Organisaatiorakenteen suunnittelu ja insentiivijärjestelmien luonti Johdon koulutus Markkinat Hallinto Tuotannon prosessien tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen Kysyntä-tarjonta analyysit ja resurssien johtaminen Prosessien seuranta ja mittarointi Prosessit Henkilöstön johtaminen ja sitouttaminen Muutosprosessin suunnittelu, tavoitteenasettelu ja johtamisen tukeminen Johdon, esimiesten ja henkilöstön koulutus Muutosmittareiden suunnittelu ja seuranta Uusien teknologioiden kartoittaminen ja niiden saatavuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi Tietojärjestelmien vaatimusten ja arkkitehtuurin suunnittelu Henkilöstö ja johtaminen Prosessiperusteiset tuotantolayoutit Tuottavuuden kehittäminen tilojen avulla (uudis- ja korjausrakentaminen) 2nd opinion arvioinnit Tilat Prosessien kustannukset ja talous Sairauksien yhteiskunnan kokonaiskustannuksien arviointi Talous

28 Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Referenssiesimerkit eri alueilta Rakenteet Palvelurakenneuudistus Hankkeessa suoritettiin neljän kunnan liikelaitoskuntayhtymän perustamisen yhteydessä palveluprosessien sekä - järjestelmän tehokkuustarkastelu. Hankkeen lopputuolksena muodostui tulevan liikelaitoskuntayhtymän organisaatio ja hallintorakenne. 28 Markkinat Due Diligence Hankkeessa suoritettiin johtavalle terveydenhuoltoalalla toimivalle pääomasijoittajalle due diligence. Hankkeen lopputuloksena syntyi tilanne- ja mahdollisuuskartoitus Suomen ja ympäröivien maiden yksityismarkkinoista perusterveydenhuollossa, työterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Hallinto Governanssi Hankkeessa suoritettiin prosessien liittymäpintatarkastelun kuvaus- ja analysointimalli huomioiden governanssinäkökulma. Hankkeen lopputuloksena syntyi prosessien analysointi- ja optimointimalli (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä osastojen ja toimialojen väliset organisaatiorajat ylittävä malli). Prosessit Prosessiuudistus Hankkeessa tarkasteltiin päivystyksen (sisätauti- ja perustason kirurginen sairaalapäivystys ja aikuisten terveyskeskuspäivystys) kuormittumista, eli kysynnän ja tarjonnan kohtaavuutta. Hankkeen lopputuloksena syntyi arvio asiakkaan kehittämispotentiaalista erityisesti potilaiden läpimenoaikojen näkökulmasta. Henkilöstö ja johtaminen Tulospalkkausjärjestelmä Hankkeen tavoitteena oli luoda asiakkaalle perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden kannustinpalkkiorakenne. Hankkeessa luotiin palkkiorakennemalli, joka kannustaa palveluntuottajaa toimimaan potilaan ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän kannalta kokonaistaloudellisesti optimaalisella tavalla. Laskentajärjestelmä Hankkeessa suoritettiin Varsinais-Suomen alueelle koko kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen kattava tuotannollisen ja taloudellinen analyysi. Hankkeessa luotiin työkalu, jonka turvin kunnat kykenevät läpinäkyvästi vertailemaan toimintaansa sekä sisäisesti että keskenään. Tilat Tilankäyttö & Prosessikehitys Hankkeessa suoritettiin asiakkaalle tilankäyttö- ja vastaanottotoiminnan analyysejä. Hankkeen lopputuloksena osastojen sijaintia optimoitiin ja luotiin toimipisteen tuotannon sujuvuutta edesauttavaa tilan käyttöä sekä parannettiin vastaanoton toimintaa. Talous Kustannuslaskenta Hankkeessa analysoitiin nivelreuman, rintasyövän ja astman kustannuksia viidessä Euroopan maassa. Hankkeessa syntyi kartoitus hoitokäytäntöeroista ja sairauksien hoitokustannuksista.

29 Vertaisarvioinnit Tytäryhtiö NHG Benchmarking Benchmarking eli vertaisarviointi on oman toiminnan vertaamista muihin tavoitteena toisilta oppiminen BM-tuotteet 29 Benchmarking koostuu omien toiminnallisten tunnuslukujen (esim. tuottavuus, laatu, volyymit, kustannukset, resurssit) vertaamisesta muihin Tiedetään miten itse ollaan kehitytty (missä on keskeisimmät kehityskohteet) Tiedetään missä ollaan verrattuna muihin Voidaan määrittää oikea taso (paljonko on paljon?) Keskustelufoorumi Perusterveydenhuolto Terveyskeskukset Suun terveydenhuolto Akuuttiosastot Erikoissairaanhoito Kirurgia Päivystys Sisätaudit Lastenpsykiatria Voidaan verrata ajatuksia yleisistä ongelmakohdista ja ratkaisuista Oman toiminnan jatkuva mittaaminen ja vertaaminen ulkopuolisen toimesta Muut Kotihoito Erityishuoltopiirit Logistiikka Laboratoriot Vapautetaan oma henkilöstö ydintehtäviin

30 Laadunarviointipalvelut Tytäryhtiö NHG Audit Oy Järjestelmäsertifiointi Perustuu kansainvälisiin standardeihin NHG Audit (NHA) on FINASin akkreditoima sertifiontitaho Sertifioinnilla edistetään hyviä käytäntöjä ja toiminnan läpinäkyvyyttä 30 Lakisääteinen auditointi Osa auditoinneista lakisääteisiä (ionisoivaa säteilyä hyödyntävät yksiköt, kuten kuvantaminen) Perustuu lakeihin ja asetuksiin sekä hyviin käytäntöihin Vapaaehtoinen auditointi Vapaaehtoinen auditointi perustuu asiakkaan kanssa sovittuihin auditointikriteereihin Vapaaehtoisilla auditoinnella edistetään potilasturvallisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta Toimittaja-auditoinnilla varmistetaan toiminnan sopimuksenmukaisuus Auditointikoulutukset NHG Audit kouluttaa auditoijia