MÄ HALUSIN SEN PAPERIN! Laitoshuoltajakoulutus puhdistuspalvelualalla työskentelevien naisten elämänkertomuksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄ HALUSIN SEN PAPERIN! Laitoshuoltajakoulutus puhdistuspalvelualalla työskentelevien naisten elämänkertomuksissa"

Transkriptio

1 MÄ HALUSIN SEN PAPERIN! Laitoshuoltajakoulutus puhdistuspalvelualalla työskentelevien naisten elämänkertomuksissa Merja Jacobsson Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Toukokuu 2008 Ohjaajat: Elina Lahelma ja Mari Käyhkö (JoY)

2 Sisällys 1 SIIVOOJIEN KOULUTTAUTUMISTA TUTKIMASSA Sanin tarina Tutkimuksen päähenkilöt Tasa-arvoiset mahdollisuudet? Pohjapiirros ja työohje LUOKKA, SUKUPUOLI JA IKÄ ERONTEOISSA Näkökulmani poststrukturalistiseen feminismiin Pääomat pelivälineinä luokkien kentillä Moninkertaisesti toiseutetut naiset AIKUISKOULUTUSTA TYÖN KONTEKSTISSA Työ on siivousta vain nimi vaihtelee Kyllä siivoojalle koulutusta löytyy Aikuiset ja aikuiskoulutus TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET TYÖMENETELMÄT JA -VÄLINEET Elämäkerrallinen lähestymistapa Tutkimuksen narratiivisuus Tutkimusaineisto Taustoittava aineisto Haastatteluaineisto Aineiston analyysi KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Koulutussukupolven antamat mahdollisuudet Vanhat työntekijät ja ammatin vaihtajat Neuvotteluja koulutuksesta Yhteenveto...52

3 7 ODOTUKSET OPISKELULTA Osaamisen tunnustaminen Ammattitaidon kehittäminen Koulutetun siivoojan paikka Yhteenveto SIIVOUS ON REHELLINEN DUUNARIAMMATTI Raskasta, ruumiillista ja kiireistä työtä Oikea palveluasenne ja hyvä työmoraali Herrat, hidalgot ja nirisevät ämmät Yhteenveto LAATUKIERROS TYÖPÄIVÄN PÄÄTTYESSÄ LÄHTEET LIITTEET... 97

4 1 SIIVOOJIEN KOULUTTAUTUMISTA TUTKIMASSA 1.1 Sanin tarina 1 Sani syntyi 1970-luvun loppupuolella, omien sanojensa mukaan opiskelijaboksiin vanhempien opiskelupaikkakunnalla, missä hän aloitti myös peruskoulun. Isä siirtyi valmistuttuaan töihin pääkaupunkiseudulle ja vieraili kotona vain viikonloppuisin. Koko perhe muutti pikkuveljen synnyttyä lähemmäs pääkaupunkia. Sani joutui aloittamaan toisen luokan uudella paikkakunnalla, uudessa koulussa. Hänellä ei ollut ystäviä, eikä kukaan ymmärtänyt hänen erilaista murrettaan. Koulussa opetettiin eri asioita eri järjestyksessä kuin edellisessä, esimerkiksi hän joutui opettelemaan sekä vanhan että uuden kaunokirjoituksen. Sani olikin vähän pihalla ekan vuoden. Pikkuhiljaa alkanut koulukiusaaminen lisääntyi yläasteelle siirryttäessä ja kärjistyi pahoinpitelytilanteeseen seitsemännellä luokalla. Vanhempien neuvokkuuden ansiosta koulu puuttui asiaan, tilanne ratkesi ja kiusaaminen loppui. Sani katsoi kuitenkin viisaammaksi etsiä muutaman ystävänsä kanssa lukion hieman kauempaa. Valinta oli sikäli onnistunut, että koulu oli kokeilulukio, missä oli kaikkii taidejuttuja ja tosi innostavat opettajat. Lukioon menosta ei korkeesti koulutettujen vanhempien kanssa tarvinnut edes keskustella asia oli itsestään selvä. Sani suoritti lukion kolmessa vuodessa ja kirjoitti ylioppilaaksi keskinkertaisin arvosanoin. Varsinaista toiveammattia Sanilla ei ollut missään vaiheessa. Opinto-ohjaus lukiossa painotti korkeakouluopiskelua, mutta lopulta vain yksi Sanin luokalta jatkoi yliopistoon. Sani itse yritti useamman kerran sosiaalialan koulutukseen, tie sinne ei kuitenkaan auennut. Vaihtoehtona löytyi ylioppilaspohjainen tekniikan alan perustutkintokoulutus. Opiskelu kesti kaikkiaan sairastelujen vuoksi viisi vuotta ja tämän kouluvaiheen Sani mainitsee fiaskoksi ja häpeäjutuksi elämässään. Alan töihin hän ei ole koulutuksesta huolimatta päässyt ja ymmärtää, että samoista työpaikoista kilpailevat myös alan korkeammin koulutetut. Harjoittelupaikka järjestyi aikoinaan suhteilla. Kosketuksen siivousalaan Sani sai jo 16-vuotiaana, jolloin silloiseen työhön kuului siivousta. Alan työkokemusta alkoi kertyä pikkuhiljaa opiskelun ohessa, mutta kesätöihin hän hakeutui aina muihin tehtäviin. Silti toimistotöissä ollessaan hän kadehti paikan siivoojan vapautta, itsenäisyyttä ja ammattimaista työskentelyä. Ensimmäisen kerran hän kuuli siivousalan koulutusmahdollisuuksista työvoimatoimistossa, missä hänelle ehdotettiin alan työpaikan hankkimista ja samalla oppisopimuskoulutuksen ehdottamista työnantajalle. Työpaikka löytyi siivousliikkeestä, mutta opiskelumahdollisuutta Sani sai odottaa lähes kaksi vuotta, kunnes sijaiseksi tullut uusi esimies antoi luvan. Oppisopimusaika määriteltiin lyhimmäksi mahdolliseksi. 1 Kaikki esiintyvät nimet ovat peitenimiä. Kertomus Sanista perustuu yhden tutkimushenkilön haastatteluun.

5 Sani suoritti laitoshuoltajan ammattitutkinnon ja vaihtoi pian sen jälkeen työpaikkaa. Nyt työhön kuuluu siivouksen ohella muitakin tehtäviä, joten työnkuva on koulutuksen myötä laajentunut. Työsuhde on määräaikainen, mutta määräaikaisuuksia on toistaiseksi jatkettu. Tulevaisuudessa Sani näkee monia mahdollisuuksia: Hän seuraa tilanteen kehittymistä ja muutoksia nykyisessä työssään. Toisaalta kiinnostaisi kouluttautua alalla lisää, mutta myös sosiaaliala edelleen houkuttelee, hän onkin tehnyt vapaaehtoistyötä kiusattujen nuorten parissa. Seuraava vaihe elämässä saattaa olla ehkä perheen perustaminen, avomiehen kanssa on hankittu omakotitalo pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Puoliso löytyi aikoinaan yhteisistä siivoustöistä. Sani pohtii myös yliopisto-opiskelua: nyt kun on vähän kasvanu järkeä päähän. Vaihtoehtoja löytyy, mutta siitä hän on harmissaan, ettei tiennyt paljon aikaisemmin, että siivousalallekin voi kouluttautua. Mulle tuli täytenä yllätyksenä, et on ees olemassa sellanen juttu kun laitoshuoltaja. 1.2 Tutkimuksen päähenkilöt Sanin kertomus toimii johdatuksena tutkimukseeni ja esimerkkinä yhdestä elämänkertomuksesta ja elämänkulusta. Sani on kulkenut omia polkujaan ja matka jatkuu. Ihmiselämän polut ovat aina yksilöllisiä, ne eivät kulje suoraviivaisesti tai tarkkaan ennalta määräytyneesti. Ne sisältävät katkoksia, mutkia, ala- ja ylämäkiä. Usein koulutus, joskaan ei välttämättä, kuljettaa ihmistä ylös hyvinvointiin ja jopa hyvään elämään. Toisaalta se taas saattaa tylysti sysätä yksilöt ulos elämän täyttymyksestä ja yhteiskunnallisen arvostuksen reunoille. Sieltä ainakin toiset voivat jälleen kivuta pystyyn joko koulutuksen avulla tai ilman sitä (Rinne, Mäkinen, Olkinuora & Suikkanen 2006, 13). Siivousammattia 2 ei pidetä tavoiteltavana vaihtoehtona. Siivoojaksi joutunut katsotaan ammatinvalinnaltaan epäonnistuneeksi tai ratkaisu tilapäiseksi. Siivouksella on jopa väliaikaisena työnä tai kesätyönä ikävän työn leima (Hannula & Tiainen 2007). Se mielletään likaiseksi, raskaaksi ja ruumiilliseksi työksi, jota voi tehdä kuka tahansa ilman koulutusta tai ammattitaitoa. Näillä perusteilla sitä tarjotaan ensimmäiseksi työksi maahanmuuttajalle tai vaihtoehdoksi työttömyydelle. Naiselle siivousta pidetään kotityön jatkeeksi luonnollisena vaihtoehtona, jokainen nainenhan oletetusti osaa siivota ja jopa pitää siitä. Siivoojan ammatti on matalapalkkainen, vähän arvostettu naisduunariammatti. Siivoamisessa on toiseuden leima. Naiselle se tarkoittaa kaksinkertaista toiseutta. (ks. Käyhkö 2006.) 2 Puhun tutkimuksessani siivousalasta ja -työstä, siivoojanaisista ja siivoojista. Valinta on tietoinen, vaikka tutkimukseni otsikossa käytän koulutusalaluokittelun mukaista nimikettä puhdistuspalveluala. 2

6 Tämän tutkimuksen kohteena ovat siivoojanaiset ja heidän elämänkertomuksiinsa. Erityisen tarkastelun kohteeksi nousee tietty jakso heidän elämänhistoriassaan, laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistava koulutus. He kaikki ovat suorittaneet sen siivousammatissa jo toimiessaan, oman työnsä ohessa. Laitoshuoltajan ammattitutkinto 3 on aikuisille tarkoitettu näyttötutkinto, joka on toisen asteen ammatillista lisäkoulutusta. Kertomusten siivoojanaiset eivät ole yhtenäinen joukko. Tutkimusjoukkooni kuului yksitoista vuosina syntynyttä naista, joista haastattelin kahdeksan, muiden kolmen elämäkertomukset ovat hahmottuneet kirjallisen aineiston perusteella. Yhteistä kaikille on aikuisena suoritettu ammatillinen koulutus ja tutkinto. He ovat hankkineet muodollisen pätevyyden työhön, jota he koulutusajankohtana tekivät jo ammatikseen. He ovat kaikki sukupuoleltaan naisia ja määrittelen heidät heidän pienipalkkaisen työnsä ja sosiaalisen arvoasteikon mukaan matalalle sijoittuvan ammattinsa perusteella luokka-asemaltaan työväenluokkaisiksi, suurin osa heistä on sitä myös taustaltaan, vanhempien ja puolisoiden ammattien määritteleminä. 4 Tutkimukseni henkilöillä ei välttämättä ole ollut riittäviä resursseja käytettävissään oman elämänsä rakentamisessa tai he eivät ole voineet tai halunneet käyttää niitä. Kiinnostus tähän aiheeseen nousee arjen työstä ja taustastani. Olen itse toiminut jonkin aikaa siivoustehtävissä ja kouluttautunut niihin. Työhöni kuuluu siivousalan ammatillisen koulutuksen, lähinnä oppisopimuskoulutuksen koordinointi oman yrityksen työntekijöille. Näitä koulutuksia ja opiskelijoita pitkään seuranneena olen nähnyt iloa ja onnistumista, tuskaa ja vaivaa, epäonnistumisia ja pettymyksiä. Olen neuvonut ja ohjannut, etsinyt sopivia koulutuksia ja tutkintoja, kuunnellut murheita ja seurannut opintojen etenemistä. Olen 3 Laitoshuoltajan ammattitutkinnon 2005 näyttötutkinnon perusteiden mukaan laitoshuoltaja on siivouksen asiantuntija ja ammattilainen. Tutkinto edellyttää alan tehtävien monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Siihen kuuluu kaksi pakollista osaa: Siivouspalvelujen tuottaminen ja Perussiivouspalvelut sekä kolme valinnaista osaa 15 vaihtoehdosta. Tutkinto suoritetaan näyttökokeina oikeissa työtehtävissä. Suurin osa tutkimushenkilöistä suoritti tutkinnon vuoden 2000 perusteilla, jotka eivät kuitenkaan olennaisesti eroa nykyisistä vuonna 2005 voimaan astuneista. Valinnaisuus uusissa perusteissa on hieman lisääntynyt ja sisältöä on muokattu vastaamaan paremmin tämän päivän siivoustehtävien vaatimuksia. 4 Isien ammatteja olivat esimerkiksi lämmittäjä, postimies, autonkuljettaja. Äideissä oli kolme kotiäitiä, myyjä ja siivous- tai keittiöalan työntekijöitä. Neljällä oli puoliso, he kaikki toimivat ammattikoulutusta vaativissa työntekijätason tehtävissä. 3

7 nähnyt urapolkujen syntymistä ja kiinnostuksen sammumista. Opiskelun, työnteon ja oman elämän yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi ei ole ollut varmasti kenellekään helppoa. Ja yhä uudelleen olen miettinyt, mikä saa toiset innostumaan aina uusista koulutuksista, kun taas toisia ei saa houkuteltua niihin millään. Elinikäisen ja elämänlaajuisen koulutuksen ja oppimisen ajatus oli jo niin juurtunut minuun, että en ollut aikaisemmin tullut kyseenalaistaneeksi näitä asioita. Koulutuksesta kieltäytyminen tai sitä vastaan kapinoiminen voikin yhtä lailla olla sisään rakentunut esimerkiksi oman yhteiskuntaluokan mukainen valinta (ks. Willis 1984). Tällä tutkimuksella haluan antaa siivoojanaisten itsensä kertoa omasta kouluttautumisestaan. Selvittelen niitä lähtökohtia ja resursseja, joita heillä on ollut käytettävissään omassa elämässään, työssään ja hakeutuessaan oppimaan aikuisena. Koulutukselle on heistä kukin asettanut erilaisia toiveita ja odotuksia. Ovatko ne toteutuneet ja mitä koulutettu siivooja tekee koulutuksen jälkeen, mikä on hänen paikkansa ja suhteensa kouluttamattomiin siivoojiin? Nämä naiset kertovat myös työstä naisvaltaisella siivousalalla, sen lukuisista naisista ja harvoista miehistä. Miten sukupuoli näkyy siivoustyössä? Naisena haluan antaa siivoojanaisten puhua myös siksi, että siivousala ja sen koulutus ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Tutkimuksessa kuuluu myös naispuolisten opettajien puheenvuoroja. Harvojen miesten ääni kuuluu muutenkin, johtajina, esimiehinä ja tuote-esittelijöinä (ks. myös Käyhkö 2006). Lisäksi tutkimuksen avulla pyrin saamaan uutta näkökulmaa työhöni voidakseni entistä paremmin ymmärtää kaikkea sitä, mistä olen itse alkanut vieraantua. Opinnäytetyöni liittyy aiheeltaan osaksi Kansalaisuus, toimijuus ja erot toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa -tutkimushanketta. Siinä analysoidaan kulttuurisia prosesseja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Eron ulottuvuuksina omassa tutkimuksessani ovat sukupuoli, luokka ja ikä sekä viitteellisesti myös etnisyys. Tutkimuksen fokuksessa ovat aikuiset naiset. 1.3 Tasa-arvoiset mahdollisuudet? Koulutusmahdollisuuksien yhtäläisyyden tai tasa-arvoisuuden periaate on syntynyt yleisestä tasa-arvoisten mahdollisuuksien periaatteesta. Hyvinvointivaltion tehtäviin katsottiin 4

8 sosiaalisen turvallisuuden luomisen ohella pyrkimys koulutukselliseen tasa-arvoon, mihin ajatukseen vielä 1970-luvulla suhtauduttiin optimistisesti. Tehtävän toteuttaminen on käytännössä osoittautunut mahdottomaksi. Voidaan yrittää poistaa esteitä tai muuttaa eriarvoisuutta aiheuttavia tekijöitä, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen ja yhteiskuntaluokan mukainen koulutuksen arvostus ja koulutukseen kannustaminen tai sen torjuminen, vallankäyttö päätöksiä tehtäessä sekä koulutustarjonnan alueelliset ja sosiaaliryhmien väliset erot. Koulutus on yhteiskunnan kerrostuneisuudessa ensisijaisesti sosiaalinen valikoija, se on osa uusintamisen mekanismia (Bourdieu & Passeron 1990), joka kulttuuripääoman jakautumisen kautta siirtää sosiaaliset erot sukupolvesta toiseen (Bourdieu 1998, 30) ja jonka avulla ihmiset valikoituvat yhteiskunnallisiin asemiinsa. Koulutuksen piilofunktio pitää yllä vallitsevia yhteiskunnallisia suhteita ja jakoja, samalla kun koulutus antaa näennäisen lupauksen kaikille tuottamastaan rajattomasta mahdollisuudesta eteenpäin ja ylöspäin pääsyyn. Vaikka koulutuksen kasvu ja väestön koulutustason kohoaminen ovat tasanneet koulutukseen osallistumista ja vähentäneet perhetausta vaikutusta, eivät ne ole kokonaan poistuneet. (Antikainen, Rinne & Koski 2006, ) Koulutukseen liittyvät valinnat ovat sidoksissa paitsi sosiaaliluokkaan, mutta yhtä hyvin myös sukupuoleen (Palmu 2007, 167; Walkerdine, Lucey & Melody 2001, 15), ikään (ks. Julkunen 2003, ) tai mihin tahansa ominaisuuteen, jolla ihmisiä voidaan asettaa erilaisiin kategorioihin ja käyttää niitä mukaan ottamisen tai ulossulkemisen perusteina. Kansalaisistaan huolehtivasta ja kouluttavasta hyvinvointiyhteiskunnasta on siirrytty myöhäismoderniin (Fornäs 1998), traditioiden jälkeiseen aikaan (Giddens 1994) ja refleksiiviseen modernisaatioon (Beck 1994), tieto- ja osaamisyhteiskuntaan sekä ICT- ja verkostoyhteiskuntaan (Castells 1996), jolloin ennustamattomuus, riskit ja epävarmuus ovat ajan keskeisiä käsitteitä, samoin voimakas yksilöllisyyden korostaminen. (Rinne & Jauhiainen 2006, 175). Yhteiskunnasta on tullut nopeasti muuttuva ja toimiva markkina-, kulutus- tai palveluyhteiskunta (Komonen 2001, 16), jossa talouselämän käsitteet ja toiminta ovat laajentuneet sen ulkopuolelle (ks. esim. Heiskala 2006; Siltala 2004), myös koulutusorganisaatioihin ja koulutuspolitiikkaan (Filander 2006; Olssen 2006). Uusliberalistisessa koulutuspolitiikassa ja siitä johdetussa koulutuspuheessa yksilö on nostettu vastuun kantajaksi. 5

9 Uusliberalistinen koulutuspolitiikka on tullut myös osaksi pohjoismaisia koulutusjärjestelmiä, vaikka historiallisesti pohjoismaat ovat sitoutuneet tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen selvemmin kuin esimerkiksi Britannia ja USA (Gordon & Lahelma 2004, 68). Sitä pidetään näennäisesti sukupuoli- ja luokkaneutraalina, mutta siinä yhteiskunnalliset erot häivytetään hiljaa taustalle ja korostetaan yksilön vastuuta itsestään ja omasta onnistumisestaan. Seija Keskitalo-Foleyn (2004, 170) mukaan tasa-arvoajatuksen sijaan on alettu tuottaa uusliberalistista autonomista itsenäistä subjektia, joka ei ole enää vain kansalainen, vaan yhtäältä paikallisen yhteisön ja toisaalta globaalin kulttuurisen yhteisön subjekti. Länsimaisissa yhteiskunnissa elinikäisen oppimisen käsite Mark Olssen (2006) mukaan toimii foucault laisena hallinnan tekniikkana, joka elinikäisen oppimisen puheen varjolla itse asiassa palvelee taloudellisen kasvun ja yrityselämän tarpeita koulutuspolitiikan keinoin ja koulutusorganisaatioiden kautta. Valtio toimii tässä aktiivisessa roolissa luodessaan sopivat olosuhteet, lait ja instituutiot. Yksilöt on saatu tämän puheen nojalla uskomaan ikuiseen kouluttautumisvelvollisuutteen ja pakkoon, yksilön omaan velvollisuuteen alati päivittää omaa työmarkkinakelpoisuuttaan. (Filander 2007, ; Rinne ym. 2006). Diskursiivinen puhetavoissa pikkuhiljaa alkanut muutos on vaihtunut toiminnaksi. Uusliberaali politiikka ja taloudellinen retoriikka koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta yhdistyvät koulutusjärjestelmän rakenteellisiin muutoksiin. Liike-elämän lainalaisuudet, sen puhe ja termistö ovat laajentuneet myös muuhun elämään. Esiin on nostettu kysymykset globaalista kilpailusta, vahvemmasta johdosta ja johtajuudesta, jatkuvasta evaluoinnista, laatustrategioista, huippuasiantuntijuudesta ja vertailusta kilpailijoihin, mikä kaikki ei ole voinut olla vaikuttamatta myös ammatilliseen koulutukseen. Elinikäinen oppiminen toimii poliittisena taustoittajana legitimoitaessa muutoksia tarkoituksena luoda jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden ideologiaa yhteisessä EU-perheessä. Koulutuksella tuotetaan kilpailukykyä, huippuosaajia ja erikoistuneita asiantuntijoita. Koulutus nähdään pelastusohjelmana kaikille ja kaikkeen. Koulutuksesta on muodostunut supermarkkinat, joilla kansalainen toimii aktiivisena kuluttajana (Filander 2007.) Huippukoulutuksen vastakohtana perustehtävissä ja -ammateissa vaaditaan entistä laajaalaisempaa osaamista ja useiden toimintakokonaisuuksien hallintaa. Näin yksilöt voivat 6

10 joustavasti siirtyä, tai heidät voidaan tarvittaessa siirtää, tehtävästä toiseen. Karin Filanderin (2006) mukaan muutos näkyy käytännön tasolla esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työelämälähtöisyytenä ja käytäntöön suuntautumisena. Siihen tähtäävät tutkintojen jatkuva kehittäminen vastaamaan työn muutoksia, opiskelun henkilökohtaistaminen, työssä oppimisen osuuden lisääminen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opitun tunnustaminen ja osaamisen korvaavuusjärjestelmät on kehitetty nopeuttamaan ja joustavoittamaan opiskelua etenkin aikuisryhmissä (Filander 2006). Koulutusvalintoja voidaan myös ohjailla koulutuspaikkojen tarjonnalla ja esimerkiksi säätelemällä ammatillisen lisäkoulutuksen aloituspaikkoja oppisopimuskoulutuksessa. Työmarkkinoiden toiveena on nopea, tehokas ja oikea-aikainen koulutus muuttuvilla työmarkkinoilla. Erilaiset työssäoppimisjaksot ja harjoittelut toimivat esikarsintana ja portinvartijana töihin. Koulutuksen lopputuloksena halutaan ammattitaitoisia työmarkkinakansalaisia, jotka tietävät paikkansa yhteiskunnassa, tekevät työnsä tunnollisesti ja joilla on "oikea asenne" (Koski, tulossa). Juuri siksi myös työväenluokkainen siivoojanaiseksi kasvatettava tyttö (Käyhkö 2006) ohjataan ammatillisessa koulutuksessa tarkasti omalle paikalleen moraalisella säätelyllä käyttäytymään oikein sukupuolensa, luokkansa, työnsä ja ammattinsa mukaisesti. 1.4 Pohjapiirros ja työohje Siivoustyössä rakennuksen pohjapiirros ja työohje toimivat apuvälineenä työn tekijälle. Annan puolestani lukuohjeen omaan tutkimukseeni: kerron mitä se sisältää. Sanin tarinan ja koulutuksellista tasa-arvoa pohtivan johdantoni avulla olen avannut lukijalleni aihealuetta, jota tämä tutkimus käsittelee. Olen myös kertonut mitä tutkin ja miksi. Tutkin siis siivoojanaisia ja heidän kouluttautumistaan heidän elämänkertomustensa kautta. Seuraavassa luvussa tutustutan lukijat tapaani tehdä tutkimusta, niihin metodologisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin, jotka voin hyväksyä tämän tutkimuksen ikään kuin peruspilareiksi. Beverly Skeggsin (1995, 2) ja Tarja Palmun (2003, 5) tavoin ymmärrän metodologian kattokäsitteeksi niille teoreettisille perusteluille, jotka koskevat tutkimukseen valittuja metodeja, tutkimuskohdetta, analyysia, käytettyjä teorioita, tulkintaa ja kirjoittamista. Keskeisimmät tämän tutkimuksen teoreettiset käsitteet ovat yhteiskuntaluokka, sukupuoli ja 7

11 ikä. Tarkastelen niitä sosiologi ja yhteiskuntateoreetikko Pierre Bourdieun ( ) pääomateorian avulla ihmisiä määrittelevinä, luokittelevina, erottelevina ja erottautumaan mahdollistavina tekijöinä. Empiirinen konteksti luvussa kolme on se käytännön taso, ympäröivä yhteiskuntaa, johon yksilöiden elämänkertomukset liittyvät. Yhteiskunnallisena viitekehyksenä toimii sekä siivouksena tehtävä työ että ammatillinen kouluttautuminen siihen. Laajennan myös näkökulmaa yleisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen, tarkastelen työssä käyvän aikuisen osallistumista koulutukseen yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Kenelle koulutusta tarjotaan ja ketkä siihen osallistuvat? Tämän jälkeen tarkennan tutkimustehtäväni ja -kysymykset. Varsinaisen työn suorittamisessa oikeat työmenetelmät ja -välineet ovat tärkeitä. Niistä kerron viidennessä luvussa, joka on tutkimuksen metodiluku. Metodi koostuu niistä käytännön toimenpiteistä, operaatioista ja säännöistä, joiden avulla tutkija tuottaa havaintoja, muokkaa ja tulkitsee niitä (Alasuutari 1994, 72). Kerron mitä elämäkerrallisuus ja narratiivisuus tutkimuksessani tarkoittavat. Aineistoa kuvaavat sen määrittely, kertomus aineiston tuottamisesta ja sen analysoinnin perusteet. Luvut kuudennesta eteenpäin ovat analyysi- ja tulkintalukuja, joissa pyrin vastaamaan asettamiini tutkimuskysymyksiin. Luvussa kuusi tarkastelen siivoojanaisten käytettävissä olevia resursseja koulutuksen lähtötilanteessa aikaisemman koulutuksen, työn ja heitä ympäröivän sosiaalisen maailman kautta. Seuraava luku käsittelee naisten odotuksia koulutukselta ja kahdeksannessa luvussa puhutaan siivoustyön kontekstista ja siellä toimijoista. Jokaisen luvun lopussa on yhteenveto keskeisimmistä tutkimustuloksista. Yhdeksännen luvun olen nimennyt laatukierrokseksi. Siinä kokoan yhteen keskeisimmät tutkimustulokset yhteen ja teen niistä johtopäätöksiä. Viimeisenä ennen työpäivän päättymistä ja oven sulkemista siivooja luo vielä kerran katseen tekemäänsä työhön. Niin minäkin tarkastelen työsuoritustani vielä kertaalleen. Onko kaikki hyvin ja mitä kenties seuraavalla kerralla pitäisi tehdä. Voiko lähteä kotiin tyytyväisenä päivän työhön ja hyvästellä työtoverit lähtiessään. 8

12 2 LUOKKA, SUKUPUOLI JA IKÄ ERONTEOISSA 2.1 Näkökulmani poststrukturalistiseen feminismiin Tutkimukseni liikkuu ammatillisen- ja aikuiskoulutuksen, kasvatussosiologian ja elämäkerrallisen tutkimuksen kentillä. Näkisin aihealueessani lisäksi koulutuspoliittisen painotuksen. Tutkimukseni on kvalitatiivista eli laadullista ja hyvin vahvasti aineistolähtöistä tutkimusta. Elämänkerrallinen tutkimusote tarkoittaa tutkimuksessani aineiston elämänkertomusten tarkastelua historiallisessa kontekstissa, jolloin niistä muodostuu koulutushistoriaan painottuvia elämänhistorioita eli elämänkertomuksia. Elämänkulullisuus taas tarkoittaa näkökulman suuntaamista menneestä elämästä tulevaan, uusiin vaiheisiin koulutuksen ja työn konteksteissa. Tämän tutkimusprosessin aikana en ole voinut myöskään välttyä etnografisilta vaikutteilta (esim. Lahelma & Gordon 2007, 29). Poststrukturalistinen feminismi antaa työhöni oman viitteensä. Poststrukturalistisia teorioita yhdistää tietty perusoletus kielestä, merkityksestä, subjektiviteetista ja sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta. Feministiselle poststrukturalismille on ominaista tarkastella mieheyttä ja naiseutta muuttuvina sosiaalisina muotoiluina ja pyrkiä haastamaan hegemonisia sukupuoleen liittyviä valtasuhteita. (Aapola 1999, ) Poststrukturalistinen tutkimus korostaa kielen merkitystä (Palmu 2003, 5). Kieli ei heijasta sosiaalista todellisuutta, vaan sen avulla luodaan ja tuotetaan sitä erilaissa diskursiivisissa käytännöissä. (Aapola 1999, ) Poststrukturalismissa subjekti nähdään hajanaisena, ristiriitaisena ja jatkuvassa prosessissa. Sosiaalisten toimijoiden subjektiviteetit, muotoutuvat vaihtelevien diskurssien ja niihin sijoittuvien erilaisten subjektipositioiden välityksellä. Poststrukturalististen teorioiden mukaan ei ole essentiaalista feminiinisyyden ja maskuliinisuuden ominaisuuksia, tai naiseuden ja mieheyden muotoja, jotka pätisivät kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Sukupuoli on aina sosiaalisesti tuotettu ja sen sisältö vaihtelee eri diskursseissa. (Aapola 1999, ) Bronwyn Daviesin (1993, 7) mukaan puheessamme jako miehiin ja naisiin ja sukupuoliidentiteetin ymmärtäminen kaksijakoisena on yleisesti ymmärretty niin luonnolliseksi, että 9

13 olemme oppineet pitämään sitä luonnollisena. Voin Daviesin tavoin todeta, että tutustuminen poststrukturalismiin on saanut minut kyseenalaistamaan monia aikaisemmin itsestään selvinä pitämiäni asioita - eroja, erotteluja ja erontekoja. Koenkin Tarja Palmun (2003, 17) tavoin feministisen otteen tarkoittavan työssäni sukupuoliherkkyyttä halua tarkastella eri sukupuolille annettuja oletuksia ja olemuksia kriittisesti, halua tarkastella sukupuolta sekä konkreettisena naiseutena ja mieheytenä että kielellisenä konstruktiona. Naistutkijan sukupuoleni ei voi olla vaikuttamatta tutkimukseen, aiheen valintaan, näkökulmiini ja tapaani tehdä tätä työtä. Feministiseen tutkimusotteeseen liittyy myös halu tarkastella yksityisen ja julkisen suhdetta ja tehdä arki merkitykselliseksi (Palmu 2003, 17). Olenkin halunnut antaa "arjen äänen" kuulua tutkimuksessani. Sukupuolijärjestelmä-käsitettä käytetään, kun korostetaan sukupuolten välistä suhdetta eräänä yhteiskunnan perustavanlaatuisista suhteista (Lahelma 1992, 9). Sukupuolijärjestelmä on ideologinen ja kulttuurinen sukupuoleen perustuva valta- ja luokittelujärjestelmä, jossa sukupuoli toimii rakenteellisena, kulttuurisena ja symbolisena tekijänä läpäisten arkielämän sen eri areenoilla. Sukupuolijärjestelmä on yhteiskuntaspesifi, historiallisesti ja paikallisesti muuttuva ja neuvoteltava rakennelma, joka määrittää naisten ja miesten tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. (Käyhkö 2006, 26.) Marianne Liljeström (1996, 131) luonnehtii sukupuolijärjestelmää heterosuhteutuneeksi todellisuudeksi, joka muodostuu joukosta yhteiskunnallista, poliittisia, taloudellisia ja tunnesidonnaisia suhteita, joita kaikkia säädellään sukupuolisuhteina. Omassa työssäni näen sukupuolijärjestelmän liittyvän koulutuksen ja työelämän segregaatioon sekä sukupuolisidonnaiseen sosiaalistumiseen, mikä tarkoittaa sukupuolieriytynyttä käyttäytymistä ja elämän pyrkimysten ja tavoitteiden sääntelyä (Liljeström 1996, 132). 2.2 Pääomat pelivälineinä luokkien kentillä Pierre Bourdieun distinktioteoria tarjoaa yhden lähestymistavan kulttuurisiin ja sosiaalisiin eroihin. Hänen tätä aihetta käsittelevän pääteoksensa nimi Distinction (1984) 5 eli suomeksi distinktio tarkoittaa erottautumista (ks. myös Mäkelä 2000, ). Tutustuttuani Bour- 5 Alkuperäisteos ilmestyi

14 dieun ajatteluun, olen kokenut pääomateorian ymmärrettäväksi ja käyttökelpoiseksi välineeksi toimijoiden kokonaiskapasiteetin ja luokka-aseman analysointiin, etenkin teoriaa tutkimuksissaan soveltaneiden Beverly Skeggsin (1997) ja Mari Käyhkön (2006) innostamana. Käytän tässä tutkimuksessa käsitteitä pääoma ja resurssi osittain toisensa synonyymeina, vaikka niiden peruseron ymmärrän lähinnä siten, että pääoma tarkoittaa esimerkiksi koulutuksella hankittua kokonaispääomaa ja resurssit taas ovat voimavaroja, mahdollisuuksia tai keinoja tämän pääoman hankkimiseksi tai säilyttämiseksi. Bourdieu perustaa luokkakäsityksensä ajatukseen kulttuuristen käytäntöjen synnyttämistä erotteluista ja elämäntyyleistä. Bourdieun keskeisimmät käsitteet ovat pääoma, habitus ja kenttä. Hän ymmärtää yhteiskunnan koostuvan erilaisista kentistä, joiden hallinnasta ja voimavaroista kentällä toimijat eli agentit, siis ihmiset, kamppailevat. Tällaisia kenttiä voivat olla esimerkiksi koulutus, työ ja urheilu. Bourdieu vertaakin kenttää tietyin varauksin peliin. Sosiaalisessa maailmassa ja sen eri kentillä pelivälineenä toimivat erilaiset pääomat. Kentillä toimijat voivat pelaamalla yrittää lisätä pääomaansa eli pelimerkkiensä määrää tai säilyttää ne. Toimijat tavoittelevat sellaista pääomaa, joka on arvokkainta ja hyödyllisintä kyseisellä kentällä. Näin muista kentällä olijoista tai sinne pyrkijöistä pyritään ja pystytään erottautumaan. Toisaalta myös uudet kentälle pyrkijät voivat yrittää muuttaa pelin sääntöjä esimerkiksi muuttamalla pääomien arvoa tai pääomalajien vaihtokursseja. Toimijoiden pyrkimykset eivät ole tietoisia vaan habituksen aikaansaamia. Habitus on puolestaan sisäistetty asenteiden, suhtautumis- ja toimintatapojen kokonaisuus, käyttäytymistaipumus. Habitus on elämänkokemuksemme tuote, se omaksutaan kasvatuksen ja koulutuksen avulla, elämällä tietyn elämäntavan keskellä. Habitus ja pääoma yhdessä synnyttävät käytännön. (Bourdieu 1984; Bourdieu 1998; Bourdieu & Wacquant 1995; ks. myös Mäkelä 2000, ; Roos 1987, ) Pääoma on olemassa ja toimii vain suhteessa kenttään. Se on resurssi, ei suhde, vaikka siihen liittyy hallintasuhde määrätyllä kentällä mahdollisuutena vaikuttaa kentän toimintaan ja siellä synnytettäviin voittoihin. Bourdieun (1984) pääomalajit ovat taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma, jotka kaikki ovat yleispäteviä ja kaikilla kentillä arvokkaita, silti kaksi tehokkainta erottelun periaatetta ovat taloudellinen ja kulttuurinen pääoma. Toinen erottelun ulottuvuus on kokonaispääoman määrä. Kentillä toimii yleinen 11

15 kenttien logiikka ja lisäksi jokaisen kentän oma logiikka siitä, miten se arvostaa eri pääomia. Näin ollen esimerkiksi menestyksestä urheilun kentällä ei ole hyötyä koulutuksen kentällä tai päinvastoin. (Bourdieu 1984; Bourdieu 1998; Bourdieu & Wacquant 1995; ks. myös Mäkelä 2000, Sanaksenaho 2006, 26.) Pääoma ilmenee kolmena peruslajina, joilla kullakin on omat alatyyppinsä. Pääoman eri muodot ovat ihmisen eri ominaisuuksia. Taloudellinen pääoma on omaisuutta ja tuloja tai asemaa niiden hankkimiseksi. Kulttuurinen pääoma esiintyy kolmessa muodossa: ruumiillistuneena, objektivoituneena ja institutionalisoituneena eli se voi tarkoittaa sekä kulttuurin periytymistä, kasvatuksella omaksuttua sivistystaustaa ja tapoja, että myöhemmin hankittua koulutusta ja oppiarvoja sekä saavutettua arvonantoa. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia suhteita, kuulumista erilaisiin ryhmiin ja verkostoihin sekä hyötymistä niiden olemassaolosta. Sosiaalinen pääoma on myös sitä kuinka monia ja millaisia suhteita ihmisellä on ja esimerkiksi kuinka hyvin hän hallitsee tietyssä tilanteessa vaadittavat tavat ja käytöksen, mikä liittyy myös koulutukselliseen pääomaan. (Bourdieu 1984; Bourdieu & Wacquant 1995; ks. myös Siisiäinen 2003, ; Skeggs 1997, 8.) Tärkein pääomista on symbolinen pääoma, joka on mitä tahansa pääoman muotoa (fyysistä, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista) kunhan sosiaaliset toimijat tuntevat (tajuavat) sen, tunnistavat sen ja antavat sille arvoa (Bourdieu 1998, 99). Esimerkiksi hankituilla tutkinnoilla ja koulutuksella ei välttämättä ole merkitystä, ellei niiden arvoa tunnisteta ja tunnusteta tai niistä ole kyseisessä työssä hyötyä. Yhteiskuntaluokkaa tai sosiaaliluokkaa ei ole pidetty mitenkään muodikkaana käsitteenä, luokkien olemassa olo on haluttu häivyttää taustalle tai jopa kiistetty. Bourdieu (1998, 23) toteaa, että sosiaalisia luokkia sinänsä ei ole olemassa, on vain olemassa sosiaalinen tila, erojen tila, jossa luokat elävät jonkinlaisessa virtuaalisuudessa, pisteviivalla merkittyinä, eivät annettuina vaan asioina, jotka täytyy tehdä. Sosiaalinen maailma on jotain, joka sosiaalisten toimijoiden on tehtävä ja rakennettava, yksin ja ennen kaikkea yhdessä. Bourdieun (1998, 21) rakentamilla teoreettisilla luokilla voidaan ymmärtää myös kaikkia muita teoreettisia luokitteluja kuten esimerkiksi sukupuolta ja etnisyyttä. Vaikka selkeärajaisia luokkia ei sinänsä ole, voidaan ihmisiä silti luokitella erilaisiin ryhmiin ja ymmärtää heidän käyttäytymistään sitä kautta. 12

16 Valerie Walkerdine, Helen Lucey, ja June Melody (2001, 30 37) myöntävät, että luokka on vaikeasti määriteltävissä ja se pakenee aina määrittelijäänsä. Käsitettä luokka ei sellaisenaan ole puhtaana, mutta kokonaan luokkien kieltäminen tuskin on mahdollista. He pohtivat myös mitä itse asiassa tarkoitamme luokalla: luokkarakennetta, identiteettiä, tietoisuutta vai toimintaa ja mikä meille määrittelee luokan? Kirjoittajat toteavatkin, että luokka määrittyy vahvasti paikkaan ja tilaan, niiden avulla voimme ymmärtää luokkaa nykyaikana. Luokka on jotain mikä määritellään spatiaalisesti. Se on kulttuurista maantiedettä, se on naapurustossa tai talossa, mutta yhtä hyvin se voi olla merkittynä ruumiissa. Skeggs (2004, 45 47) muistuttaa, että yhteiskuntaluokka on käsitteenä epämuodikas, vanhanaikainen, vaiettu ja unohdettu. Puhutaan kyllä yhteiskuntaluokan sisällöistä, mutta eriarvoisuuden katsotaan johtuvan yksilöistä ja heidän ominaisuuksistaan, ei sosiaalisista ja kulttuurisista rakenteista johtuvaksi. Skeggsin (1997,1) keskeisimpiä käsitteitä luokista puhuttaessa on respectability, joka tavallisesti käännetään suomeksi käsitteellä kunniallisuus tai kunnioitettavuus, se voidaan kääntää myös arvokkuudeksi, arvostukseksi tai säädyllisyydeksi, vanhahtavat ilmaisut kuvaavat Sirpa Lappalaisen (2006, 43) mukaan jotain olennaista käsitteen keskiluokkaisista ihanteista. Skeggs (1997) kuvaa käsitteellä työväenluokkaisten naisten pyrkimyksiä saavuttaa arvokkuus koulutusvalintojen ja ruumiin työstämisen avulla. Keskiluokka määrittelee työväenluokan suhteessa itseensä kaiken sen vastakohtana, jona se itsensä näkee. Muut ovat ne toiset. Työväenluokka nähdään ja koetaan vaaralliseksi, uhkaavaksi, vallankumoukselliseksi ja ennen kaikkea vailla mitään arvostusta tai kunniallisuutta olevaksi (Skeggs 1997, 1). Keskustelu yhteiskuntaluokasta ja oman luokkataustan esiin tuominen ovat ainakin Suomessa pitkään olleet vaiettuja asioita. Viime aikoina luokkakeskustelua ovat herätelleet esimerkiksi Käyhkön (2006) tutkimus työväenluokkaisista tytöistä sekä viimeisimpänä Katriina Järvisen ja Laura Kolben (2007) omiin elämänhistorioihin perustuva kuvaus luokka-aseman vaikutuksesta ja näkymisestä hyvinvointivaltiossa. 13

17 2.3 Moninkertaisesti toiseutetut naiset Yhteiskunnassa vallitsee valtarakenteita, joiden perusteella yksilöt ja ryhmät asetetaan keskenään erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin ja asetelmiin. Tärkeimpiä ihmisiä jakavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi asema työnjaon hierarkiassa, sukupuoli, taloudellinen asema ja yhä enenevässä määrin myös koulutus ja sen tuoma asiantuntijuus. Niiden perusteella ihmiset asettuvat sosiaalisiin kerrostumiin, jotka muodostavat yksilöille ja ryhmille erilaisia asemia ja määrittävät osaltaan sitä fyysistä ja mentaalista ympäristöä, jossa yksilö muodostaa maailmankuvansa, ja johon hän kokemuksensa suhteuttaa. (Antikainen ym. 2006, ) Keskiluokkaisuus voidaan nähdä määräävänä normina, hallitsevana kulttuurina, josta käsin yksilöitä ja heidän valintojaan arvotetaan ja normitetaan. Esimerkiksi naisen ääntä käyttävät yhteiskunnassamme korkeasti koulutetut keskiluokkaiset naiset. (Käyhkö 2006, 19; ks. myös Walkerdine ym. 2001, 14.) Käyhkö (2006, 19) sanoo, että vaikka työväenluokkaisuus nähdään toiseutena keskiluokkaisen normin mukaan, ei se silti välttämättä tuota koettua toiseutta ja alistettuna olemisen tunnetta, kysymys on asiaa tarkastelevan näkökulmasta. Työläisnaisen maailma voi olla vain näkymäton ja vaie(nne)ttu. Mari Käyhkö (2006) seurasi 20 nuoren naisen kouluttautumista siivousammattiin kahdeksan kuukauden ajan. Tyttöjen valmistuttua hän palasi muutaman vuoden jälkeen haastattelemaan samoja, tässä vaiheessa nuoriksi naisiksi kutsumiaan henkilöitä. Tarkastelukohteina ovat siivoojanaiseksi kasvattamisen ja kouluttautumisen rinnalla myös naisten valikoituminen siivoojakoulutukseen sekä valmistumisen jälkeiset elämänvaiheet työelämän, koulutuksen ja perhe-elämän osalta. Hän oli tutkimuksessaan teoreettisesti kiinnostunut sukupuolen ja yhteiskuntaluokan kietoutumisesta ja läsnäolosta työläistyttöjen elämässä. Yhteiskuntaluokka rakenteellisena käsitteenä on feministisessä tutkimuksessa jätetty postmodernien teorioiden myötä vähemmälle huomiolle tai se on jopa kadonnut feministisistä analyyseistä, on keskitytty yksilöiden välisiin eroihin (ks. Skeggs 1997, 6 7). Vaarana postmodernin minuuden hajauttamisessa on kuitenkin sukupuoleen liittyvän vallankäytön unohtaminen. Naisten tasa-arvoistumisesta puhuttaessa unohdetaan, että sukupuoli ja luokka-asema kietoutuvat toisiinsa, vaikuttavat ihmisten valintoihin ja elämänkulkuun sekä 14

18 jakavat saman sukupuolen sisällä naisryhmiä eriarvoisiin asemiin. Yhteiskuntaluokan käsite on usein korvattu muodikkaammalla puheelle identiteetistä ja eroista (Käyhkö 2006, 26 27). Beverly Skeggs (1997) on omassa tutkimuksessaan Formations of Class and Gender jatkanut Paul Willisin (1984) etnografisia jälkiä työväenluokkaisuuden tutkimisessa. Willisin koulua vastustavat pojat, jotka päätyivät työväenluokkaisiin töihin, ovat vaihtuneet työväenluokkaisiin naisiin. Skeggs (1997) analysoi, kuinka työväenluokkaiset naiset rakentavat subjektiviteettiaan käyttäen niitä resursseja, joihin heillä on pääsy, kuitenkin yksilön toimijuudella on materiaalisia reunaehtoja. (Skeggs 1997; ks. myös Lappalainen 2006, 6) Bourdieulaisina pääomina Skeggs näkee myös feminiinisyyden ja emotionaalisuuden, siis juuri ne pääomat, joihin työväenluokkaisilla naisilla on käytössään. Skeggs (1997, 8 12) yhdistää analyysissään Pierre Bourdieun (1984) teoretisoinin erilaisista pääomista Michell Foucault n (1988) ajatukseen subjektiviteetin rakentumisesta sosiaalisissa suhteissa ja rakenteissa. (Lappalainen 2006, 8 9.) Tutkimukseni kolmas eron ulottuvuus sukupuolen ja luokan ohella on ikä. Ikää käytetään jakoperusteena puhuttaessa eri sukupolvista tai jaoteltaessa ylipäänsä yksilöitä ryhmiin iän perusteella, jolloin ikä toimii rajaavana, mahdollistavana tai stereotypisoivana tekijänä. Ikä on kuitenkin hankala teoreettinen käsite ja analyysin väline, sillä iällä on kronologisen iän lisäksi muita ulottuvuuksia (Tedre 2003, 134), joista Sinikka Aapola (1999, ) erittelee ainakin seuraavat yhdeksän: kronologinen, institutionaalinen, sosiaalinen, kehityksellinen, ruumiillinen, kokemuksellinen, subjektiivinen ja persoonallinen, funktionaalinen ja lopuksi rituaalinen ja symbolinen ikä. Vaikka iällä on ruumiillinen ja psyykkinen perustansa, ikä on myös sosiaalinen konstruktio tai järjestys. Moderni järjestys käyttää kronologista ikää organisointikriteerinä esimerkiksi koulutuksessa. Toisaalta psykologisesti yleispätevät elämänvaihekuvaukset eivät enää päde. Elämänkulut ovat monimutkaistuneet ja monimuotoistuneet ja kronologisesti samanikäiset voivat olla muiden iänmääritysten suhteen eri positioissa samaan aikaan. (Julkunen 2003, 26.) Ikä toimii jakoperusteena mukaan ottamisiin ja ulossulkemisiin, vaikkapa siihen kuka määritellään vanhaksi tai ikääntyneeksi, tai ketä kannattaa kouluttaa ja mihin. Perusjako vanhoihin ja nuoriin voidaan Silva Tedren (2003, 133) mukaan vetää noin 40 vuoden kohdalle. Aikui- 15

19 suus taas määritellään monen muunkin kriteerin kuin virallisen täysi-ikäisyyden perusteella. Tämän tutkimuksen naiset ovat kaikki aikuisia, silti eri-ikäisiä ja he kohtaavat erilaisia iän määrittelyjä ja määrittelevät niitä itse. Aikuisten naisten kouluttautumista ovat Suomessa tutkineet Katri Komulainen (1998), jonka tutkimuskohteena olivat sosiaalialalla opiskelevat eri-ikäiset naiset ja heidän tulkintansa ja kertomuksensa koulutukseen hakeutumisesta ja Seija Keskitalo-Foley (2004), joka tarkasteli lappilaisen naisten toimijuuden paikkoja ja tiloja elämäkertahaastattelujen avulla. Erja Mooren (2003) aikuisiällä yliopistotutkintoa suorittavien henkilöiden joukossa oli sekä miehiä, että naisia. Hän tutki näiden henkilöiden elämänkulun koulutuksellista muutosta. Kaikki nämä tutkijat käyttivät elämäkerrallista tutkimusotetta. Hanna Ojala (2005) on tarkastellut opiskelua ikääntyneiden naisten elämässä, sitä miten opiskelu rakentaa ja jäsentää naisten subjektiviteettia, arkielämää ja ikääntymisen kokemista. Naiset olivat jo työiän ohittaneista. Raija Julkunen (2003) puolestaan tutki viimeisiä vuosia töissä olevia miehiä ja naisia teemanaan ikä, työ ja sukupuoli. Sukupuoli, luokka ja ikä mahdollistavat kolminkertaisen toiseuttamisen. Kun siihen lisätään etninen tausta, maahanmuuttajuus, on toiseuttaminen jo nelinkertaista. Vaikka en varsinaisesti käsittele maahanmuuttajuutta tai maahanmuuttajia tässä tutkimuksessa, en voi välttyä sivuamasta aihetta, joka näkyy siivousalan työssä koko ajan kasvavana maahanmuuttajien osuutena. 6 Se näkyy aineistossa lisävärinä, viitteenä ja ominaisuutena puheissa, kertomuksissa ja kielessä. Se voi tarkoittaa maahanmuuttajuuden kokemista myös muualla kuin Suomessa. Monet erojen ulottuvuudet asettavat meidät erilaisiin asemiin ja paikkoihin. Jotkut asettuvat enemmän kulttuurin keskiöön, toiset lähentyvät sen marginaaleja. Esimerkiksi sosiaaliset jaot ja yhteiskuntaluokka, sukupuoli, ikä, etnisyys, kansalaisuus ja kansallisuus saattavat olla niitä tärkeitä eroja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja tuottavat eroja heidän välilleen. Tuula Gordon (2005) ehdottaakin käsitteen ero viittaavan eriarvoisuuteen, kun taas sana erilaisuus on mukaanottavampi ja viittaa siihen, että ihmiset voivat olla samanarvoisia, vaikka eivät olekaan samanlaisia. (Gordon 2005, 164.) 6 Esimerkiksi laivasiivoojista vähintään prosenttia on ulkomaalaistaustaisia (HS , A 5). Työt segregoituvat ja jaetaan tai jakautuvat uudelleen alan sisällä. 16

20 3 AIKUISKOULUTUSTA TYÖN KONTEKSTISSA 3.1 Työ on siivousta vain nimi vaihtelee Siivous- eli puhdistuspalvelualan tai puhtausalan 7 todellista työntekijämäärää on vaikea arvioida tai saada siitä yksiselitteisiä tilastoja. Siivousalan palkansaajien määrä Palvelualan ammattiliitto PAM ry:n (2007; 2008) mukaan vuonna 2004 oli henkilöä, vuonna ja vuonna henkilöä. Siivousalalla oli vuonna 2006 Tilastokeskuksen mukaan 3324 yritystä ja niissä henkilöstöä yhteensä , kasvu edellisvuoteen oli vajaa 200 yritystä ja lähes 3000 työntekijää (Yritysrekisterin vuositilasto 2007). Alan työntekijöiden keskiansiotieto vuonna 2005 oli 8,18 euroa tunnissa, ainoa palvelualan keskiansio, joka ilmoitettiin tuntipalkkana työn osa-aikaisuudesta ja tilapäisluontoisuudesta johtuen. Vuoden 2006 säännöllisen työajan keskiansioksi ilmoitettiin jo kuukausipalkka 1430 euroa kuukaudessa (keskituntiansio 8,41 euroa tunnissa). PAM:n tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tilastoihin. Julkisella sektorilla muun muassa pidempiaikaiset työsuhteet nostavat keskiansioita, esimerkiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (2008) mukaan vuonna 2006 siivoojan keskiansio oli 1660 euroa kuukaudessa. Siivoustyötä tehdään myös muun työn yhteydessä, kuten sosiaali- ja terveysalalla, jolloin työhön liittyy hoivatyö, tai kiinteistönhoitoalalla toimitilapalvelujen oheistehtäviin yhdistettynä. Työministeriön Ammattinetti (2006) kertoo, että alan työntekijämäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja työllisti vuonna 2005 arvioiden mukaan yhteensä jopa noin henkilöä. Laskelmissa ovat siivoojien (55 000) lisäksi mukana sairaala- ja hoitoapulaiset (25 000) sekä alan muut ammattilaiset, kuten esimiehet ja opettajat (5 000). Yksityinen sektori työllistää arviolta noin prosenttia alan työvoimasta. Siivousala kuuluu ammattialaluokituksessa palvelutoimialoihin ja palvelutyöhön. Se määritellään usein kiinteistöalan työn yhteyteen, joten senkin vuoksi on vaikea saada selville alan todel- 7 Alan puolueettomana etujärjestönä ja asiantuntijana toimiva Suomen Siivoustekninen liitto ry (SSTL) (2007) kutsuu alaa puhtausalaksi. Se on neuvonta- ja koulutusjärjestö, jonka piiriin eivät kuulu työehtosopimusasiat, vaan alan työntekijän sopimusala määräytyy työnantajan mukaan. Liitto julkaisee Puhtaus & Palvelusektori-lehteä, alan oppimateriaalia ja järjestää tapahtumia. 17

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Suomalaisen palkkayhteiskunnan perussopimus Aikuiset ihmiset tekevät elääkseen työtä, jota joku muu haluaa teettää,

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot