SILTASAIRAALA HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hallitus 1, LIITE 1 HUS-Tilakeskus SILTASAIRAALA HANKESUUNNITELMA

2

3 Siltasairaalan hankesuunnitelma 1 (90) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTAA Johdanto Hankkeen perustelut Hankkeelle asetetut tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat ja toimintojen sijoittuminen PROJEKTIORGANISAATIO Projektin ohjausryhmä Hankesuunnitteluryhmä Siltasairaalassa toimivat käyttäjävastuuyksiköt SILTASAIRAALAAN SIIRTYVIEN YKSIKÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA Töölön sairaala HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia (TuPla) HYKS Pää- ja kaulakeskus HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Opetus ja tutkimus Muu siirtyvä toiminta HYKS Syöpäkeskus Hematologian linja Kiinteät kasvaimet linja Sädehoitolinja Opetus ja tutkimus Muu siirtyvä toiminta Meilahden tornisairaala HYKS Akuutti HYKS Vatsakeskus HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) HYKS Pää- ja kaulakeskus SILTASAIRAALAAN SIJOITTUVA TOIMINTA, TILATARVE JA TILAJÄRJESTELYT Päivystysalue Leikkaus- ja anestesiatoiminta Teho-, tehovalvonta- ja valvontaosasto Siltasairaalan poliklinikka Vuodeosastot Syöpäkeskuksen päiväsairaala ja poliklinikka... 39

4 Siltasairaalan hankesuunnitelma 2 (90) 4.7 Sädehoito ja brakyterapia Opetus ja tutkimus Muu toiminta Erityistyöntekijät Elinsiirtotoimisto Toiminnan tukipalvelut Kuvantamisen palvelut Laboratoriopalvelut Lääkehuoltopalvelut Välinehuoltopalvelut (ATeK) Apuvälinepalvelut HUS-Desikon tuottamat palvelut Logistiikkapalvelut Ravitsemuspalvelut Tietohallinnon palvelut Pesulapalvelut Toimintaa tukevat yhteiset tilat SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS Rakennuspaikka ja rakennuksen sijoittuminen Kohteen sijainti ja laajuus Meilahden sairaala-alueen asemakaava Arkkitehtuurikilpailu Rakennuksen sijoittuminen ja hankkeen rajaus Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Arkkitehtisuunnitelma Rakennustekniset työt Sähkö- ja teletekniikka LVIA tekniikka Kiinteät sairaalalaitteet Keittiölaitteet Toiminnan kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden toiminnan varmentaminen ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT SEKÄ HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA TOTEUTUSMALLI JA AIKATAULUTAVOITTEET KUSTANNUSARVIO ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA VUOTUISIIN KULUIHIN JA TUOTTOIHIN... 81

5 Siltasairaalan hankesuunnitelma 3 (90) 12 RISKIANALYYSI Hankesuunnittelun riskienhallinnan menettely Siltasairaalan riskit Liitteet: Liite 1. Hankesuunnitteluryhmä Liite 2. Huonetilaluettelo Liite 3. KSL-laiteluettelo Liite 4. Keittiölaiteluettelo

6 Siltasairaalan hankesuunnitelma 4 (90) TIIVISTELMÄ Meilahden sairaala-alueelle suunniteltava uusi sairaalarakennus, Siltasairaala (aikaisemmin Traumakeskus-Syöpäkeskus), korvaa nykyisen Töölön sairaalan ja suurelta osin Syöpätautien klinikan tilat. Siltasairaala tulee muodostamaan Meilahden tornija kolmiosairaalan sekä Syöpätautien klinikan säilyvien osien kanssa tiloiltaan ja toiminnaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Töölön sairaalan alkuperäinen osa on rakennettu vuonna 1932 ja sitä on laajennettu vuosina 1960, 1984 ja Sairaalarakennus on erittäin huonokuntoinen. HUS:n hallituksen vuoden 2002 päätöksen mukaan rakennusta ei peruskorjata vaan toiminnat tulee sijoittaa Meilahden sairaala-alueelle. Vuonna 1962 valmistunut Syöpätautien klinikkarakennus suunniteltiin erityisesti vuodeosasto- ja sädehoitoa varten. Rakennuksessa ei ole toteutettu perus- eikä julkisivukorjauksia. Keväällä 2006 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, joka sisälsi uuden Traumakeskuksen sijoittumisen Meilahden sairaala-alueen tontille. Lokakuussa 2012 HUS:n hallitus teki linjauksen jatkovalmistelusta, jossa Meilahden sairaala-alueelle suunnitellaan uusi Traumakeskus ja sen yhteyteen Syöpäkeskuksen tilat. HUS:n suurten investointien valmisteluprosessin mukaisesti Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen hankkeista laadittiin yhdistetty hankeselvitys, joka hyväksyttiin HUS:n hallituksessa projektin jatkovalmistelua ohjaavana suunnitelmana. HUS:n valtuusto hyväksyi kyseisen hankkeen investoinnin jatkovalmistelua varten ja sen enintään 250 milj. euron kustannusarvion. Rakennuskokonaisuuden sisältävä asemakaavamuutos hyväksyttiin Traumakeskus-Syöpäkeskus uudisrakennus -termi on jatkovalmistelussa korvattu koko rakennusta kuvaavalla Siltasairaala-nimellä. Hankkeen kiireellisyys on korostunut erityisesti viime vuosina, sillä Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan toimintoja on jouduttu toistuvasti siirtämään muihin sairaaloihin hankaliin väistöihin erilaisten sisäilmaongelmien, putkirikkojen ja muiden teknisten ongelmien vuoksi. Tämä on johtanut vaikeuksiin tuottaa potilaiden tarvitsemaa vaativaa erikoissairaanhoitoa ja lisännyt henkilökunnan kuormitusta väistöjen myötä. Siltasairaala suunnitellaan Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin ulottuen Tornisairaalan eteläosasta Syöpätautien klinikan pohjoispäähän. Siltasairaala koostuu kahdesta rakennusosasta, joista Tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliselle alueelle kolmeen kerrokseen sijoittuvat teho- ja valvontaosasto, leikkausosasto, päivystys ja poliklinikka. Vuodeosastotorni, joka sijoittuu kerroksiin 4 7, suunnitellaan tämän rakennusosan päälle. Silta yhdistää rakennusosan Syöpäkeskuksen uudisrakennusosaan, jossa on neljä kerrosta. Potilaat tulevat Siltasairaalaan nykyisen Meilahden sairaalan pääaulan kautta, joka yhdistyy Siltasairaalan pääaulaan. Syöpäkeskukselle on lisäksi erillinen sisäänkäynti. Päivystyspotilaat saapuvat Haartmaninkadun tai Paciuksenkadulle tehtävän uuden liittymän kautta, josta on yhteys käyttöön jäävään Meilahden päivystyspoliklinikan sisääntuloalueeseen.

7 Siltasairaalan hankesuunnitelma 5 (90) Siltasairaalaan suunnitellaan rakennettavaksi tilat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian, päivystyksellisen plastiikkakirurgian ja vaativan suu- ja leukakirurgian toiminnoille. Plastiikkakirurgia ja suu- ja leukasairauksien hoito sijoittuu pääosin peruskorjattavaan Lastenklinikan kiinteistöön. Siltasairaalaan toteutetaan tilat myös Syöpäkeskuksen onkologian, hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnoille sekä tilat vuodeosastohoitoa tarvitseville syöpäpotilaille. Siltasairaalaan sisältyvät myös kudoksensisäisen sädehoidon vaatimat tilat ja erillisenä investointina toteutettava kolmen lineaarikiihdyttimen kokonaisuus. Siltasairaalaan sijoittuvista toiminnoista merkittävän suuri kysynnän kasvu on erityisesti syövän hoidossa ja kuvantamisessa. Siltasairaalalle laaditun vision mukaisesti Meilahden sairaala-alueesta muodostuu Siltasairaalan valmistuttua tulevaisuuden potilaiden korkeatasoinen, kehittyvä ja kilpailukykyinen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus. Töölön toimintojen siirryttyä Meilahteen tulee sairaala-alue kokoamaan yhteen kaikkien erikoisalojen vaativat 24/7 palvelut tukitoimintoineen. Siltasairaalan tuottavuustavoitteet liittyvät toimintojen integroitumiseen yhdelle alueelle, yhteisten tukipalveluiden järjestämiseen ja suurten yksiköiden tuomaan joustoon henkilöstön toiminnassa. Siltasairaalan suunnitteluun osallistuu laaja joukko tulevien yksiköiden henkilökuntaa ja potilaiden sekä omaisten näkökulmat huomioidaan suunnittelun eri vaiheissa. Rakennuksesta suunnitellaan turvallinen, esteetön ja ympäristövastuullinen kokonaisuus, joka on monikäyttöinen ja muunneltava. Suunnittelussa varaudutaan kiihtyvällä tahdilla muuttuvaan digitaaliseen maailmaan, uusiin toimintatapoihin ja teknologian kehitykseen. Siltasairaalan päivystys yhdistää Töölön tapaturma-aseman ja Meilahden nykyisen päivystyspoliklinikan toiminnat yhdeksi kokonaisuudeksi. Päivystys muodostaa nopeaan diagnostiikkaan ja hoitoon perustuvan tertiääritason päivystysalueen, jossa on nykyaikaiset nopeaan kuvantamiseen perustuvat teknologiaratkaisut. Päivystysalueelle tulee yhteensä 50 eritasoista hoitopaikkaa ja tutkimusalueet kävellen saapuville potilaille. Päivystystoiminta muuttuu potilasprosesseihin perustuvaksi kokonaisuudeksi. Tehoalueelle suunnitellaan 58 hoitopaikkaa, jotka on jaettu potilaiden valvonnan, intimiteetin ja henkilöstön resursoinnin mukaan tarkoituksenmukaisiin moduleihin. Teho-osasto, tehovalvonta ja valvonta kootaan yhteen kokonaisuuteen Meilahden nykyisten teho-osastojen kanssa. Tällä vältetään kalliiden ja vaikeasti ylläpidettävien vuodeosastoilla ja muissa yksiköissä sijaitsevien valvontojen ongelmat. Leikkausosastolle rakennetaan 16 leikkaussalia, jotka ovat suorassa yhteydessä Meilahden sairaalan nykyisiin 18 leikkaussaliin. Hybridisalit kummastakin kokonaisuudesta keskitetään Siltasairaalan puolelle ja öisin on auki koko aluetta palveleva yhteinen heräämö. Leikkaustoiminta perustuu jatkossa lyhythoitoisen kirurgian periaatteisiin, joissa vuodeosastoa käytetään vain todelliseen tarpeeseen selkiyttäen potilaiden hoitoa ja säästäen kustannuksissa. Erillisenä investointina, mutta osana tämän hankkeen suunnittelua toteutettava yhteinen uusi Leiko-yksikkö ( leikkaukseen kotoa ) palvelee koko leikkausosastoa. Siltasairaalan vuodeosastotorni sijoittuu neljään kerrokseen. Torniin on suunniteltu neljä vuodeosastoa sisältäen yhteensä 215 sairaansijaa. Vuodeosastot suunnitellaan geneerisiksi, jotta potilashoidon muuttuvat tarpeet ja joustava henkilöresursointi voidaan turvata. Vuodeosastoille tulevat yhden hengen potilashuoneet mahdollistavat potilaan yksityisyyden tarpeet ja omaisten läsnäolon. Vuodeosastojen vaihtuvien kuormitustilanteiden varalta osaa potilashuoneista käytetään tarvittaessa kahdelle potilaalle.

8 Siltasairaalan hankesuunnitelma 6 (90) Siltasairaalan poliklinikalle yhdistetään Töölön sairaalan eri lääketieteellisten erikoisalojen poliklinikat ja hyödynnetään vastaanottotoimintaa tehostavaa ns. back office -toimintamallia. Toimintamallissa vastaanottotilojen takana sijaitsee näitä yhdistävä toimistoalue, jossa eri ammattiryhmät voivat tehdä etäsuoritteita, sanella ja konsultoida muita ammattilaisia. Näin vastaanottohuoneet voidaan vapauttaa välittömään potilastyöhön. Vastaavaa toimintamallia käytetään myös Syöpäkeskuksen suuressa poliklinikkakokonaisuudessa. Syöpäkeskuksessa tavoitellaan merkittävää tuottavuuteen ja laatuun liittyvää hyötyä yhdistämällä poliklinikat ja päiväsairaalatoiminta. Syöpäkeskuksen polikliinisten lääkehoitojen keskittäminen päiväsairaalassa HUS-Apteekin Solunsalpaajayksikön läheisyyteen vähentää ja lyhentää lääkekuljetuksia sekä lisää lääkkeiden toimitus- ja aikatauluvarmuutta tehostaen toimintaa. Kudoksensisäisen sädehoidon yksikön uusi sijoitus lähelle Siltasairaalan anestesia- ja heräämötoimintaa alentaa toiminnan kustannuksia ja parantaa potilasturvallisuutta. Siltasairaalan suunnittelussa hyödynnetään kokemukset Uuden lastensairaalan digipalveluiden toimintakonsepteista ja Meilahden tornisairaalan sekä Jorvin päivystyslisärakennuksen kokemukset yhtenäisten tukipalveluiden tuottamisesta. Siltasairaalan yhdistettävillä toimintayksiköillä, toimintojen läheisyydellä ja laaja-alaisella digipalvelujen hyödyntämisellä, on mahdollista tulevaisuudessa tuottaa potilaiden lisääntyvät palvelut maltillisella henkilöstöresursoinnilla. Siltasairaalan kliinistä työtä tekevän henkilöstön suunniteltu vakanssilisäystarve on 6 % vuoden 2015 henkilöstömäärään nähden. Siltasairaalan rakennuspaikalta puretaan Meilahden sairaalan nykyinen laboratoriosiipi. Sen toiminnat sijoittuvat sairaala-alueelle käynnissä olevien muiden hankkeiden mukaisesti. Siltasairaalan rakentaminen ei edellytä Töölön sairaalan tai Syöpäkeskuksen potilaille varsinaisten väistötilojen rakentamista, mutta rakennuksen rajapinnoissa nykyiseen Meilahden tornisairaalaan ja Syöpätautien klinikkaan tulee olemaan erilaisia pienempiä korjaushankkeita. Valmistumassa on muun muassa maanalaiset tilat isotooppikuvantamista ja sädehoitolaitteita varten. Siltasairaalan rakennuksen toteutussuunnittelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alussa, jolloin sairaalan rakentaminen alkaisi vuoden 2018 alusta kestäen noin viisi vuotta. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2023 aikana, jonka jälkeen Töölön kiinteistöstä voidaan luopua ja nykyinen Syöpätautien klinikan torniosa purkaa. Aikataulun tiivistämistä arvioidaan vielä valittavan päätoteuttajan kanssa. Hankesuunnitelmaan perustuva investoinnin kustannusarvio on euroa laskettuna syyskuun 2016 hintatasossa. Hankkeen bruttoala on brm2, mikä vastaa hankeselvitysvaiheessa ja arkkitehtuurikilpailun lähtötiedoissa määriteltyä tavoitetta. Hankesuunnitelma-aineiston mukainen hyötyala on hym2. Kustannusarvio on euroa/brm2 ja euroa/hym2. Hankesuunnitelman yhteydessä laaditaan turvallisuusselvitys ja haittasuunnitelma, joka sisältää kuvauksen hankkeen haitta-alueista, väistösuunnitelmasta ja ulkoaluevaikutuksista.

9 Siltasairaalan hankesuunnitelma 7 (90) 1 HANKKEEN TAUSTAA 1.1 Johdanto Meilahden sairaala-alueelle suunniteltava uusi sairaalarakennus, Siltasairaala, tulee korvaamaan nykyisen Töölön sairaalan ja pääosan Syöpätautien klinikan toiminnasta. Töölön sairaalan alkuperäinen osa valmistui vuonna 1932 Suomen Punaisen Ristin tapaturmakirurgiseksi sairaalaksi. Poikkeusoloja varten varasairaalaksi varustettu väestösuoja rakennettiin vuonna Töölön sairaalaa laajennettiin kolmella rakennusosalla vuonna 1960 ja asuntola valmistui Leikkausosaston lisärakennus valmistui 1984 ja magneettikuvauslaitetta varten tehty laajennusosa vuonna Peruskorjaukset ovat liittyneet lähinnä toiminnallisiin muutoksiin. Peruskorjauksista viimeisimpiä ovat sähköjärjestelmän uusiminen vuosituhannen vaihteessa, neurokirurgisen leikkausosaston peruskorjaus vuonna 2003, V1-rakennusosan 10 kerroksen peruskorjaus sekä osaston 7 ja sen alapuolella olevan laboratorion putkistokorjaus ja tilamuutoshanke Töölön sairaalan toimintojen siirtämistä Meilahden alueelle on ennakoitu ja valmisteltu jo vuodesta 2002, jolloin HUS:n hallitus palautti Töölön sairaalan kehittämisestä ja peruskorjauksista laaditun yleissuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi ohjeistuksella, että sairaalan toiminnat tulee sijoittaa Meilahden sairaala-alueelle ja siten sairaalan korjaushankkeista tulee luopua. Keväällä 2003 HUS käynnisti yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin yliopiston kanssa Meilahden sairaala-alueen kehittämishankkeen, jossa selvitettiin alueen lisärakentamis- ja kaupunkikuvallisia tavoitteita asemakaavan muutosta varten. Keväällä 2006 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen, joka mahdollisti Töölön sairaalan kiinteistön korvaavan uuden Traumakeskuksen rakentamisen Meilahden tontille. Syöpätautien klinikkarakennus suunniteltiin erityisesti vuodeosastohoitoa sekä sädehoitoa varten ja se valmistui vuonna Rakennuksessa ei ole toteutettu peruseikä julkisivukorjauksia. Siksi lokakuussa 2012 HUS:n hallitus teki linjauksen jatkovalmistelusta, jossa Meilahden sairaala-alueelle suunnitellaan uusi Traumakeskus ja sen yhteyteen Syöpäkeskuksen tilat. Linjauksessa todettiin, että rakennusten fyysisen läheisyyden ja ajallisen peruskorjaustarpeen vuoksi suunnitelmat toteutetaan samassa hankekokonaisuudessa, yhtenä rakennusprojektina hyödyntäen tukipalveluissa ja yhteistiloissa saavutettavia etuja. HUS:n yhtymähallinnon johtava ylilääkäri asetti päätöksellään työryhmän uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen tilajärjestelyjen hankeselvitystyötä varten. Traumakeskus-Syöpäkeskus-uudisrakennushankkeen yhdistetty hankeselvitys hyväksyttiin HUS:n hallituksessa projektin jatkovalmistelua ohjaavana suunnitelmana. HUS:n valtuusto hyväksyi jatkovalmistelua varten kyseisen hankkeen investoinnin ja sen enintään 250 milj. euron kustannusarvion. Jatkovalmistelussa Traumakeskus-Syöpäkeskus-uudisrakennuksesta käytetään koko rakennusta kuvaavaa Siltasairaala-nimeä.

10 Siltasairaalan hankesuunnitelma 8 (90) 1.2 Hankkeen perustelut Siltasairaala suunnitellaan Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin vahvistetun asemakaavamuutoksen mukaisesti. Siltasairaala on osa Meilahden sairaalat (Kolmio- ja Tornisairaala) kokonaisuutta ja syöpätautien vanhaa klinikkarakennusta, josta suunnitellaan säilytettäväksi kerrokset. Siltasairaala integroituu tähän kokonaisuuteen sijainniltaan ja toiminnaltaan. Siltasairaalaan suunnitellaan rakennettavaksi tilat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian, päivystyksellisen plastiikkakirurgian sekä vaativan suu- ja leukakirurgian toiminnoille. Sinne toteutetaan myös tilat onkologian, hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnoille sekä syövän hoidossa tarvittavalle vuodeosastohoidolle turvaten myös vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon. Siltasairaalaan sisältyvät myös kudoksensisäisen sädehoidon vaatimat tilat ja erillisenä investointina toteutettava kolmen lineaarikiihdyttimen kokonaisuus. Hankkeesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu Kilpailun tulos julkistettiin Kilpailun voitti ja suunnittelun pohjaksi valittiin ehdotus Syke, jonka oli laatinut työyhteenliittymä TEAM INTEGRATED. Siihen kuuluivat arkkitehtitoimistot AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architecture, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy. Suunnittelukilpailu toimi rakennusinvestoinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelun hankintamenettelynä ja työ on jatkunut voittaneen ehdotuksen suunnittelijoiden kanssa. Meilahden sairaala-alueen ja sinne sijoittuvien toimintojen keskittäminen ja kehittäminen liittyy osin vanhan kiinteistökannan erittäin huonoon kuntoon sekä erikoissairaanhoidon toimintaprosessien toiminnallisiin tilatarpeisiin, mutta myös valtakunnallisiin ja HUS:n sairaaloiden työnjakomuutoksiin, väestömäärän ja -rakenteen kehitykseen sekä siihen liittyvään palvelukysynnän lisääntymiseen. Osana sote-rakenneuudistusta Suomesta vähennetään erikoissairaanhoidon päivystäviä sairaaloita, jolloin erityisesti vaativaa traumatologiaa, neurologiaa, neurokirurgiaa ja raskasta syöpäkirurgiaa mahdollisesti ohjautuu nykyistä enemmän HUS-alueelle. Myös suunniteltu hoitopaikan valinnanvapauden lisääntyminen ja alueellisen tasa-arvon vaatimus voivat tuoda lisäkysyntää. Suunnitelluilla suurilla toimintayksiköillä, toimintojen läheisyydellä ja yhtenäisillä tukipalveluilla on mahdollista tulevaisuudessa tuottaa lisääntyvät palvelut maltillisella henkilöstöresursoinnilla sekä selkiyttää erityisesti päivystyksellisiä potilasvirtoja. Yhtenäisen Meilahden sairaala-alueella sijaitsevan sairaalarakennuskokonaisuuden uskotaan tulevina vuosina mahdollistavan nykyisiä hajallaan sijaitsevia sairaalarakennuksia paremmin tilojen käyttäjäyksiköiden ja käyttötarkoitusten muuttamisen ja rakennetun sairaalakapasiteetin tehokkaan käytön. Töölön toimintojen siirtyminen Meilahden kampukselle mahdollistaa eri potilasryhmien hoidon nykyistä huomattavasti paremmin. Erityisesti neurologian ja neurokirurgian nykyinen jakautuminen kahteen kiinteistöön vaikeuttaa potilaiden hoitoa. Töölön sairaalassa ei myöskään ole lainkaan helikopterikenttää, vaan potilaat tuodaan tarvittaessa Kolmiosairaalan helikopterikentälle ja kuljetetaan sieltä ambulanssilla Töölön sairaalaan, mikä ei vastaa nykyaikaisen traumakeskuksen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että Meilahden alueen kaikkien erikoisalojen vaativat 24/7 palvelut saadaan myös Töölön sairaalassa tällä hetkellä hoidettavien potilasryhmien käyttöön.

11 Siltasairaalan hankesuunnitelma 9 (90) 1.3 Hankkeelle asetetut tavoitteet Töölön sairaalassa ei ole tehty koko rakennuksen kattavaa LVI-peruskorjausta ja vuonna 2012 tehdyn teknisen kuntoarvion mukaan LVI-järjestelmien korjaustarve on suuri ja myös muut talotekniset järjestelmät ovat pikaisen uusimisen tarpeessa. Peruskorjauksen tarpeessa oleva kiinteistö ja sairaalan toimintakapasiteetin riittämättömyys ovat heikentäneet erikoisalojen mahdollisuuksia kehittää toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimintoja on muun muassa siirretty epidemiariskien, sisäilmaongelmien ja ruuhkautumisten vuoksi muihin sairaaloihin. Myös Töölön sairaalan diagnostiikalle tärkeä kuvantamistoiminta on toistuvasti ruuhkautunut. Väistötilanteet lisäävät kustannuksia ja vaativat henkilökunnalta joustavuutta, kun toimintoja on jouduttu, osin hyvinkin kiireellisesti, sopeuttamaan huonon kiinteistön aiheuttamiin väistötilanteisiin. Syöpätautien klinikkarakennus on aikoinaan suunniteltu vuodeosastotoiminnan näkökulmasta, mikä hankaloittaa nykyaikaisen avohoitopainotteisen toiminnan toteuttamistarpeita. Kapea torniosa ei ole muokattavissa moderniin ja muuntojoustavaan vuodeosasto-, päiväsairaala- eikä poliklinikkatoimintaan. Klinikan yleissuunnitelman (2008) korjausprojektien valmistelussa varmistui, että rakennuksen torniosan mittava peruskorjaus ei ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kasvavan kysynnän vuoksi peruskorjauksilla ei saataisi riittävästi tilaa koko toiminnan säilyttämiseksi samassa rakennuksessa. Toiminnan jakautuminen vanhaan klinikkarakennukseen ja uuteen Siltasairaalaan mahdollistaa sekä vanhan klinikkarakennuksen torniosan purkamisen 3. kerroksesta ylöspäin että tilojen suunnittelun paremmin nykyajan tarpeita vastaaviksi. Säilytettäessä kerrokset voidaan hyödyntää merkittäviä aiempia investointeja (mm. sädehoito-osasto, 1. kerroksen pohjoissiipi sekä HUS-Apteekin Solunsalpaajayksikkö). Siltasairaalan toiminnallinen suunnittelu käynnistyi vuonna Hankejohtajan johdolla laadittiin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi syyskuussa 2015 HUS:n strategiaan perustuva potilaslähtöinen toiminnallisen suunnittelun -visio, jossa esitetään suunnittelun päätavoitteet ja suunnittelua ohjaavat periaatteet (kuva 1).

12 Siltasairaalan hankesuunnitelma 10 (90) KUVA 1. Potilaslähtöinen toiminnallinen suunnittelu VISIO Meilahden sairaala-alue täydentyy uuden rakennuksen myötä tulevaisuuden potilaiden korkeatasoiseksi kehittyväksi ja kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudeksi SUUNNITTELUN PÄÄTAVOITTEET Potilaan tarpeet ja kokemus suunnittelun lähtökohtana Korkeatasoisen erikoissairaanhoidon sujuvat ja kustannustehokkaat prosessit Henkilöstölle optimaaliset työskentelyolosuhteet Turvallinen, esteetön ja ympäristövastuullinen sairaala Tutkimukselle ja opetukselle hyvät toimintaedellytykset SUUNNITTELUA OHJAAVAT PERIAATTEET Integroidaan toiminta Meilahden alueen nykyisten ja muuttavien toimintojen osalta potilaslähtöisten prosessien avulla. Suunnitellaan selkeät ja mahdollisimman lyhyet kulkureitit potilaille, omaisille ja vierailijoille Huomioidaan potilaan intimiteetin ja valvottavuuden tasapaino. Mahdollistetaan modernin teknologian käyttö ja kehittyminen. Suunnitellaan mahdollisimman geneeriset yksiköt, tarvittavat räätälöinnit kevyin ratkaisuin. Maksimoidaan tilojen monikäyttöisyys kaikissa yksiköissä. Huomioidaan läheiset hoidon eri vaiheissa. Hyödynnetään innovatiivisia ICT-ratkaisuja. Kustannusraamin ja riskien hallinta kaikilla suunnittelun tasoilla. Toiminnallinen suunnittelu toteutetaan potilaslähtöisten periaatteiden mukaisesti huomioiden potilaiden tarpeet ja kokemus suunnittelun lähtökohtana. HUS:n strategian mukaisesti Siltasairaalan vuodeosastoille suunnitellaan pääosin yhden hengen huoneita, kuitenkin niin, että ruuhkahuippuihin varaudutaan tekemällä osa huoneista kahdelle hengelle. Potilaita kuullaan hankkeen eri vaiheissa muun muassa mallitiloihin tutustumisten yhteydessä. Omaisten läsnäolo ja tarvittaessa myös yöpyminen vuodeosastoilla mahdollistetaan. Siltasairaalan valmistuttua voidaan kokonaan siirtyä nykyisestä Töölön ja Meilahden kahden sairaala-alueen ylläpidosta yhdelle alueelle koottuun kustannustehokkaaseen sairaalakokonaisuuteen. Siltasairaalassa tilat suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti palvelemaan eri toimintoja potilaslähtöisyys huomioiden. Vaativan ja raskaan päivystysvalmiutta edellyttävän toiminnan integroiminen Meilahden sairaala-alueelle potilasprosesseihin perustuviksi yksiköiksi vähentää hoitojaksojen pilkkoutumista ja edistää työnjakoa sairaaloiden kesken. Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan rakennukset ovat paitsi erittäin huonokuntoiset, myös toiminnallisesti vanhentuneet ja soveltumattomat nykyaikaiseen potilaslähtöiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Siltasairaalassa siirrytään lyhythoitoisiin potilasprosesseihin, joiden toteuttaminen aiemmissa tiloissa on ollut käytännön pakosta vajavaista. Lyhythoitoisten prosessien tavoitteena on erityisesti välttää turhia vuodeosastojaksoja. Vuodeosastohoitoa korvataan lyhythoitoisen kirurgian Leiko-yksiköllä, päiväsairaalatoiminnalla ja poliklinikoilla. Tulevaisuudessa suurin osa leikkauspotilaista tulee suoraan kotoa leikkaukseen ilman vuodeosastolla käyntiä.

13 Siltasairaalan hankesuunnitelma 11 (90) Henkilökuntamenot muodostavat sairaaloiden kustannuksista suuren osan. Suurin lisäystarve liittyy syövän hoidon lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ja kuvantamisen teknologian kehitykseen. Henkilökuntamenoihin vaikuttaa hyvin toimivat potilasprosessit, digitaaliset palvelut, suuret toimintayksiköt ja tarkasti suunniteltu henkilöstön ja materiaalivirtojen logistiikka. Potilaiden valvottavuuteen liittyvät tilaratkaisut vähentävät lisähenkilökunnan tarvetta. Kaikkien avohoitoyksiköiden toiminnassa sovelletaan uusia, tehokkaampia työtapoja. Töölön sairaalan ja Meilahden sairaalan yhdistyessä muodostetaan useista toiminnoista uudet, täysin integroidut yksiköt. Näitä uusia yksiköitä ovat mm. päivystysalue, Leiko-yksikkö, hybridisalien kokonaisuus ja yöllinen päivystysheräämö. Tulevaisuudessa yksi yksikkö pystyy tuottamaan palvelut huomattavasti kahta erillistä yksikköä kustannustehokkaammin hyödyntäen yhteistä henkilökuntaa ja tukipalveluja. Kuvantamisen osalta Siltasairaalan rakentamista edeltävä maanalaisten tilojen hanke ja Siltasairaalahanke kokoavat suuret toiminnalliset kokonaisuudet yhteen. Isotooppikuvaukset siirtyvät maanalaisiin tiloihin lähelle kuvauksissa tarvittavia isotooppeja tuottavaa uutta syklotronia. Vastaavasti magneetti- ja tietokonetomografiakuvaukset muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden aivan ydintoimintojen keskiössä lähellä päivystystä, teho-osastoja ja leikkaussaleja. Suurten kuvantamisyksiköiden ympäri vuorokauden tapahtuva toiminta on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin erillisten yksiköiden mahdollistaen näin päivystyksellisten potilasvirtojen ruuhkatilanteiden hallinnan ja hyvin koordinoidut laitteiden huoltotauot. Siltasairaala mahdollistaa tukipalveluille merkittävästi tehokkaamman toimintaympäristön nykyisten sokkeloisten ja pieniä yksiköitä sisältävien Töölön ja Syöpätautien klinikan rakennusten sijaan. Tähän liittyy laboratoriopalveluiden, lääkehuollon, välinehuollon, ravitsemuspalveluiden, siivouspalveluiden ja turvapalveluiden uudelleen järjesteltävä ja tehostuva toiminta. Käyttövarmuuden kannalta Töölön sairaala ja Syöpätautien klinikka ovat riskirakennuksia, joissa todennäköisyys merkittäviin toiminnan häiriöihin ja keskeytyksiin on suuri. Siltasairaalan käyttöönoton jälkeen näiden rakennusten toistuvat, äkilliset, kalliita korjaustöitä ja toimintaa vaikeuttavia väistöjä aiheuttavat häiriötilanteet jäävät pois. Suurten toimintayksiköiden väistöt eri sairaaloihin aiheuttavat toimintayksiköille toistuvasti useiden vuosien vaiheen, jonka aikana kaikki kehittämistyö keskittyy vain tilapäisissä tiloissa selviytymiseen. Merkittävimmät tuottavuustavoitteet Siltasairaalassa liittyvät siihen, että erillään olevasta Töölön sairaalasta voidaan luopua kokonaan ja sen toiminnat integroida Meilahden sairaala-alueelle, jossa on jo tällä hetkellä kaikki muut 24/7 päivystävät erikoisalat ja tukipalvelut. Syntyvät, nykyisiä toimintayksikköjä suuremmat yksiköt tuovat merkittävää toiminnallista etua potilaiden hoidossa ja henkilöstön resursoinnissa. Nykyisten sairaalarakennusten huonon kunnon ja syöpäpotilaiden määrän lisääntymisen vuoksi hanke on kiireellinen ja tavoitteena on, että rakennus on käytössä vuonna Investoinnille asetettavat tuottavuustavoitteet täsmennetään seurattaviksi tavoitteiksi toiminnallisen suunnittelun edetessä kevään 2017 aikana.

14 Siltasairaalan hankesuunnitelma 12 (90) 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja toimintojen sijoittuminen Siltasairaala-hankkeen mahdollistamiseksi toteutetaan Meilahden sairaala-alueella useita edeltäviä hankkeita, koska tulevan rakennuksen paikalla sijaitsee käytössä olevia rakennusosia. Suurin purettava rakennusosa on Meilahden sairaalan laboratoriosiipi, josta HUSLABin toiminnat ovat siirtyneet uuteen HUSLAB-taloon (Topeliuksenkatu 32). Verikeskukselle peruskorjataan tilat Tornisairaalan P-kerrokseen ja luentosalitilat sijoitetaan Siltasairaalaan. HUS-Kuvantamisen kliininen neurofysiologia ja kliininen fysiologia sijoitetaan Meilahden tornisairaalaan. BioMag-yksikölle rakennetaan tilat Tornisairaalan pohjakerrokseen. Suurin Siltasairaalan rakentamista edeltävistä hankkeista on Maanalaiset laitetilat Syöpätautien klinikan yhteydessä, jonka hankesuunnitelman HUS:n hallitus hyväksyi Hankkeessa rakennetaan Syöpäkeskuksen länsipuolelle laitetilat HYKS Syöpäkeskuksen ja HUS-Kuvantamisen laitteille. Hankkeeseen sisältyy purettavasta Meilahden laboratoriosiivestä väistyvä HUS-Kuvantamisen isotooppitoiminta. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan Syöpäkeskuksen uusi läntinen sisäänkäynti ja siihen liittyvät aulatilat, mutta nämä toteutetaan erillisenä investointina. Erillisenä investointina, mutta osana Siltasairaalan suunnittelua ja toteutusta, esitetään Syöpäkeskuksen lineaarikiihdyttimien 7 ja 8 purkamista ja uudelleen rakentamista sekä tilaa lineaarikiihdytintä 14 varten. Varsinaisia väistötiloja Töölön ja Syöpätautien klinikan toiminnoille ei näiden edeltävien hankkeiden lisäksi tarvita Siltasairaalan rakennushankkeen aikana, lukuun ottamatta PET-kuvaustoimintaa, jolle joudutaan etsimään korvaavat järjestelyt rakennustyömaan alkaessa. Joidenkin toimintojen osalta suunnittelualue ulottuu osin Meilahden tornisairaalan vanhoihin tiloihin aiheuttaen toiminnallisia muutoksia ja mahdollisia väistöjä erityisesti nykyiseen leikkausosastoon ja päivystysalueeseen. CCU-sydänvalvontayksikkö siirtyy Meilahden nykyisen päivystyspoliklinikan tiloihin. Teho-osasto 20 siirretään Siltasairaalan teho- ja tehovalvontayksikköön, jolloin vapautuu tilaa uudelle yhteiselle päivystysheräämötoiminnalle ja HYKS Vatsakeskuksen Leiko-yksikölle, joka siirtyy Tornisairaalan P-kerroksesta 2. kerrokseen yhdistyen Töölön sairaalasta muuttavaan vastaavaan toimintaan. Syöpäkeskuksen toiminta jakaantuu tulevaisuudessa uuteen Siltasairaalaan ja vanhaan Syöpätautien klinikkarakennukseen, josta säilytetään kerrokset 0 2. Syöpäpotilaiden supportiivinen hoito voidaan jatkossa sijoittaa vanhan rakennuksen säilyviin osiin. Supportiivisen hoidon yksikkö käsittää palliatiivisen poliklinikan, psykososiaalisen tuen yksikön, tilat sosiaalityöntekijöille, fysioterapialle ja ravitsemustyöntekijöille. Kolmiosairaalan erityisvarustelluilla vuodeosastoilla 7A ja 7B hoidetaan jatkossakin hematologian vaativat vuodeosastopotilaat. Kolmiosairaalassa jatkuvat myös aikuisten kantasolukeruut. Kolmiosairaalan ja Peijaksen sairaalan hematologian poliklinikan sekä päiväsairaalan potilaat siirtyvät Siltasairaalaan samoin kuin Peijaksen sairaalan hematologian vuodeosastopotilaat. Vuoden 2017 alusta keuhkosyövän onkologiset lääkehoidot, niihin liittyvä vastaanottotoiminta ja tarvittava vuodeosastohoito siirtyvät Meilahden alueella Syöpäkeskukseen. Siltasairaalan valmistumiseen mennessä myös muissa yksiköissä toteutettu keuhkosyövän lääkehoito sekä siihen liittyvä toiminta siirretään osaksi Syöpäkeskuksen toimintaa. Gynekologisen syövän

15 Siltasairaalan hankesuunnitelma 13 (90) lääkehoito on jo osa Syöpäkeskuksen toimintaa toteutuen Naistenklinikalla ja siirtyen Siltasairaalaan. Siltasairaalan valmistuttua Töölön sairaalan kiinteistöstä voidaan luopua ja nykyisen Syöpätautien klinikan torniosa purkaa. 2 PROJEKTIORGANISAATIO Vuonna 2014 HUS Yhtymähallinnon hankejohtaja asetti sairaalan suunnittelua varten toiminnallisen suunnittelun työryhmät. Toiminnallisen suunnittelun vetäjiksi nimettiin kolme projektipäällikköä. Toiminnallisen suunnittelun tehtävänä on uudistaa potilasprosessit vastaamaan tulevaisuuden potilaiden tarpeita hyödyntäen käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti. Toiminnallisen suunnittelun on tarkoitus jatkua koko hankkeen ajan aina rakennuksen käyttöönottoon ja uusien toimintamallien implementointiin saakka. Siltasairaalan valmistuminen ja sen myötä tapahtuva kahden suuren sairaala-alueen yhdistyminen Meilahden alueelle tulee olemaan HUS:n tähänastisista muutoshankkeista suurin. Meilahden ja Töölön sairaaloiden toimintojen integroitumisen ja muutosjohtamisen ohjelman käynnistäminen Hyksin toimialojen johdolla on aloitettu HUS:n toimitusjohtajan työryhmän asettamispäätöksellä Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä asetettiin HUS:n toimitusjohtajan päätöksellä Henkilöstöjärjestöt nimesivät edustajansa ohjausryhmään Projektin ohjausryhmän tehtävänä on ohjata rakennushankkeen etenemistä, aikataulua ja hankkeen integroitumista Meilahden sairaalan toimintoihin. Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja koordinointia muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi se seuraa hankkeen riskienhallintaa, kustannuksia ja aikataulua sekä ottaa kantaa suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutuksiin ja raportoi HUS:n johdolle hankkeen edistymisestä ja kustannuksista. Ohjausryhmän jäsenet HUS Yhtymähallinto investointijohtaja Anne Priha, pj. hankejohtaja Raija Malmström johdon sihteeri Jaana Niinivaara, siht. HUS-Tilakeskus kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki arkkitehti, hankesuunnittelun vastuualuejohtaja Salla Itäaho HUS-Kiinteistöt Oy rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo Siltasairaala-hankkeen projektipäällikkö Marita Perälä Henkilöstön edustajat apulaisosastonhoitaja Ulla Kotiluoto, sairaalaluottamusmies Tehy ry osastonlääkäri Päivi Nieminen, vastaava luottamusmies JUKO ry

16 Siltasairaalan hankesuunnitelma 14 (90) 2.2 Hankesuunnitteluryhmä Hankesuunnitteluryhmä (liite 1) asetettiin HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätöksellä (päivitetty ). Ryhmän tehtävänä on laatia hankkeen hankesuunnitelma, jossa esitetään hankkeen täsmälliset tuotantokapasiteettia, laajuutta, kustannuksia ja aikataulua koskevat tavoitteet. Hankesuunnitteluryhmän tueksi Hyksin toimialat nimesivät kesäkuussa 2015 tulosyksikkönsä edustajat osatyöryhmiin. Osatyöryhmiä perustettiin kymmenen: päivystysalue, leikkaussali, teho-tehovalvonta, Siltasairaalan poliklinikka, vuodeosasto, Syöpäkeskuksen päiväsairaala ja poliklinikka, opetus ja tutkimus, sädehoito, kuvantaminen ja laboratoriopalvelut. Osatyöryhmien ulkopuolelle jääviä tiloja suunniteltiin erillisissä ryhmissä. Osatyöryhmän jäsenten tehtävänä oli toiminnallinen suunnittelu ja tilatarvemäärittely. Hankkeen laajuuden ja kiireellisen aikataulun vuoksi suunnittelutyötä on tehty Leaniin perustuvana ns. Big Room työskentelynä. Työskentelyssä kootaan samaan tilaan omistajan, rakennuttajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden edustajat tavoitteena tehokas ja hyvin toimiva suunnitteluprosessi. Big Room sijaitsee Naistenklinikan 6. kerroksessa. 2.3 Siltasairaalassa toimivat käyttäjävastuuyksiköt Siltasairaalassa toimivat käyttäjävastuuyksiköt on esitetty alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 1. Siltasairaalassa toimivat HYKS-tulosyksiköt ja tukipalveluyksiköt HYKS-tulosyksiköt Tukielin- ja plastiikkakirurgia (TuPla) Akuutti Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) Pää- ja kaulakeskus Syöpäkeskus Vatsakeskus Sisätaudit ja kuntoutus (SiSu) Tukipalveluyksiköt HUS-Kuvantaminen HUSLAB HUS-Servis Ravioli HUS-Desiko HUS-Kiinteistöt Oy 3 SILTASAIRAALAAN SIIRTYVIEN YKSIKÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA Hyksin kahdestatoista tulosyksiköstä seitsemälle suunnitellaan tiloja Siltasairaalaan ja muidenkin toimialojen potilaita hoidetaan sairaalassa. Siltasairaalaan tulee HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian, HYKS Akuutin, HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon, HYKS Pää- ja kaulakeskuksen, HYKS Syöpäkeskuksen, HYKS Vatsakeskuksen ja HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksen tiloja sekä tukipalveluiden tiloja, joista merkittävin kooltaan on HUS-Kuvantaminen.

17 Siltasairaalan hankesuunnitelma 15 (90) 3.1 Töölön sairaala HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia (TuPla) Töölön sairaalassa hoidetaan ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian, suu- ja leukakirurgian sekä neurokirurgian erikoisalojen potilaita. Töölön sairaala vastaa kaikkien erikoisalojensa osalta sekä valtakunnallisista että erityisvastuualueella (erva) keskitetyksi sovituista potilasryhmistä. Suuronnettomuustilanteessa HUS-alueen sairaaloiden toimintaa koordinoivan lääkintäpäällikön toimipiste sijaitsee Töölön sairaalassa. Sairaalassa toimii Tapaturma-asema, sen toimintaa tukeva päivystysosasto, ajanvarauspoliklinikat (kirurgian poliklinikka ja monitoimipoliklinikka), 6 vuodeosastoa, joissa yhteensä 136 sairaansijaa (sisältäen sairaala Ortonissa käytettävissä olevat 3 ss, mutta ei osastolla 7 olevia 7 valvontapaikkaa eikä plastiikkakirurgian ss), 15 leikkaussalia, 10-paikainen teho-osasto ja 16-paikkainen neurokirurgian tehovalvonta. Sairaalarakennuksessa on tiloja myös toimintaa tukeville palveluille kuten HUS-Kuvantamiselle ja HUSLABin toiminnoille. Tukielin- ja plastiikkakirurgian (Tupla) tulosyksikössä on kolme linjaa; Tukielinkirurgian linja, Plastiikkakirurgian linja sekä Opetus ja tutkimus -linja. Tukielinkirurgian linja Ortopedian ja traumatologian toiminnat Töölön sairaalassa ovat keskittyneet perusja vaativan tason tapaturmakirurgiaan sekä niihin läheisesti liittyvään potilaiden erityistason osaamista edellyttävään kiireelliseen ja kiireettömään kirurgiseen hoitoon. Töölön sairaalassa ortopedis-traumatologisten potilaiden kiireetön kirurginen hoito fokusoituu vammojen jälkitilojen hoitoon, vaativaan selkärangan sekä lantion kirurgiaan. Töölön sairaalaan on myös keskitetty luukasvainten hoito. Hyksin erva-alueen käsikirurginen ympärivuorokautinen päivystystoiminta on keskitetty Töölön sairaalaan. Päivystysvastuu erityisen vaikeissa raajavammoissa (mm. raajojen osien takaisin istutukset) käsittää koko valtakunnan yhdessä Tampereen ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Päivystyksellisesti suurimmat käsikirurgiset potilasryhmät ovat käden ja ranteen alueen luumurtumat, nivelside-, jänne- ja hermovammat sekä murskavammat. HUS-alueen lasten käsikirurgia hoidetaan Lasten ja Nuorten sairaalassa. HYKS Käsikirurgian klinikan lyhki- ja päiväkirurgia toteutetaan vielä vuonna 2016 Herttoniemen päiväkirurgisessa yksikössä. Toiminnallisesti tämä Herttoniemen yksikkö on kiinteä osa Töölön sairaalan toimintaa. Tapaturma-asema Töölön sairaalan päivystyspoliklinikkaa on sairaalan varhaisista vaiheista asti kutsuttu Tapaturma-asemaksi. Töölön sairaalaan on keskitetty pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon ja koko Uudenmaan erityistason ympärivuorokautinen päivystys. Potilaita lähetetään myös muista sairaanhoitopiireistä. Tapaturma-asemalla hoidetaan vuosittain noin potilasta. Valtaosa on traumatologisia potilaita, joista suurimmalla osalla on murtuma. Hoitopaikkoja Tapaturma-asemalla on 14.

18 Siltasairaalan hankesuunnitelma 16 (90) Vuodeosasto 10, päivystysosasto Osastolla 10 (15ss) hoidetaan pääasiallisesti Töölön sairaalaan tapaturma-aseman, ajanvarauspoliklinikan ja teho-osaston kautta tulevia päivystyspotilaita, joiden hoito edellyttää leikkaushoitoa tai erityistä tarkkailua. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Kirurgian poliklinikka Töölön sairaalan kirurgian poliklinikka toimii lähete- ja jälkitarkastuspoliklinikkana ja sen tiloissa toimivat ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian ja plastiikkakirurgian erikoisalojen vastaanotot. Vuonna 2015 käyntejä ilman plastiikkakirurgiaa oli yhteensä Poliklinikalla toimiva HYKS-sairaanhoitoalueen lähetekeskus vastaanottaa kaikki ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian ja neurokirurgian erikoisalojen lähetteet ja ohjaa ne edelleen näiden klinikoiden toimintayksiköihin Jorvin, Peijaksen, Herttoniemen sekä erillisten sopimusten mukaan myös Porvoon, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaaloihin. Vuonna 2015 ulkoisten lähetteiden lukumäärä ilman plastiikkakirurgiaa oli yhteensä Monitoimipoliklinikka Töölön sairaalaan on perustettu 2012 erikoisalojen yhteinen monitoimipoliklinikka (mopo), jonka kautta hoidetaan päivittäin leikkaushaavakontrolleja, leikkaukseen tulevien potilaiden preoperatiivisia käyntejä sekä ohjataan kotoa tulevat, samana päivänä leikattavat potilaat leikkaukseen ja leikkauksen jälkeen kotiin. Monitoimipoliklinikan tiloissa toimii myös fysioterapeutin ja kipuhoitajan stimulaattoripotilaiden vastaanotto. Vuonna 2015 käyntejä ilman plastiikkakirurgiaa oli yhteensä 2 869, joista leikkaukseen menijöitä oli Vuodeosastot 2, 4 ja 5 Osastolle 2 (25 ss) on keskitetty ortopedian ja traumatologian klinikan raskas selkäkirurgia, virheasentojen korjaukset sekä kehityshäiriöiden ja selkärangan luukasvainten hoidot sekä selkäydinvammaisten potilaiden alkuvaiheen hoito ja kuntoutus. Osaston potilaista on päivystyspotilaita noin 70 %. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Osaston 4 (25ss) tehtävänä on vaativa lantio- ja alaraajakirurgian akuutti- ja jälkihoito, vaikeiden polven nivelsiteiden leikkaushoito ja komplisoituneiden alaraajamurtumien hoito koko HUS-alueelta ja laajemminkin erva-alueelta. Lisäksi osastolla hoidetaan muita traumatologisia päivystyspotilaita. Osaston potilaista noin 85 % on päivystyspotilaita. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Osastolle 5 (25 ss) on keskitetty yläraajaortopedisten ja käsikirurgisten potilaiden sairauksien ja vammojen hoito, mutta yksikössä hoidetaan myös muita tapaturmapotilaita. Lisäksi osastolle on sijoitettu luukasvainten tutkimukset ja kirurginen hoito valtakunnallisena vastuualueena. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Siltasairaalan vuodeosastojen sairaansijamäärien arvioinnissa on huomioitu Jorvin vuodeosasto K4:n vuoden 2015 nettohoitopäivät Osastojen 2, 4, 5 ja K4 nettohoitopäivät sisältävät siirtoviivehoitopäivät.

19 Siltasairaalan hankesuunnitelma 17 (90) HYKS Pää- ja kaulakeskus Plastiikkakirurgian linja Plastiikkakirurginen toiminta Töölön sairaalassa on keskittynyt alueellisen työnjakosopimuksen mukaisesti vaativaan, elektiiviseen, osin valtakunnallisesti keskitettyyn kirurgiseen toimintaan sekä tapaturmakirurgiaa tukevaan päivystykselliseen toimintaan. Töölön sairaalassa tehtävä plastiikkakirurginen toiminta siirtyy suunnitelman mukaan pääosin Lastenklinikan rakennukseen (Lastenklinikan jatkokäytön hankeselvitys ) lukuun ottamatta päivystyksellistä plastiikkakirurgiaa, joka siirtyy Siltasairaalaan. Palovammapotilaat hoidetaan Jorvin sairaalassa. Vuodeosasto 3 Osasto toimii rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian osastona, jossa hoidetaan iho-, pehmytkudos-, kasvo- ja suusyöpiä, muovaavaa rintakirurgiaa, sukupuolenkorjauskirurgiaa ja raajojen korjaavaa kirurgiaa sekä haavakirurgiaa. Tämän lisäksi osastolla hoidetaan päivystyspotilaita, lähinnä komplisoituneita haavapotilaita tai vaikeita infektioita. Opetus ja tutkimus -linja Opetus ja tutkimus -linjan toimintaa on kuvattu luvussa HYKS Pää- ja kaulakeskus -tulosyksiköllä on Töölön sairaalassa Siltasairaalaan siirtyvää toimintaa Suu- ja leukasairauksien ja Neurokirurgian linjalla. Lisäksi Siltasairaalassa hoidetaan Pää- ja kaulakeskuksen nyt Meilahden sairaalassa hoidettavia neurologisia potilaita. Suu- ja leukasairauksien linja Suu- ja leukasairauksien linjassa toimivat suu- ja leukakirurgian sekä suusairauksien (kliininen hammashoito ja hampaiston oikomishoito) erikoisalat. Suu- ja leukakirurgian poliklinikka- ja vuodeosastotoiminta (11 ss) on keskitetty Hyksiin Silmä-korvasairaalaan vuoden 2016 alusta. Kliinisen hammashoidon ja oikomishoidon toimintaa on Kirurgisessa sairaalassa. Vuonna 2015 suu- ja leukakirurgian vuodeosaston nettohoitopäivät olivat sisältäen siirtoviivepäivät ja poliklinikkakäyntejä oli Suu- ja leukakirurgian vuodeosastolla hoidetaan kasvo-, leuka- ja suukirurgisia hoitoja tarvitsevia potilaita. Töölön sairaalassa toimii suu- ja leukakirurgian ympärivuorokautinen päivystys. Siltasairaalaan siirtyy Silmä-korvasairaalasta suu- ja leukakirurgian toimintaa ja Töölön sairaalasta päivystys. Päivystyksellisesti ja kiireellisesti hoidettavia ovat mm. hampaiston, leukojen ja kasvojen tapaturmat sekä vaikeat akuutit hampaiston ja leukojen infektiot. Kasvomurtumien diagnostiikasta ja hoidosta vastaa tapaturma-asemalla ympärivuorokauden päivystävä suu- ja leukakirurgi. Erillisiä suu- ja leukakirurgian toimintaan määritettyjä vuodeosastopaikkoja Töölön sairaalassa ei ole. Neurokirurgian linja Töölön sairaala vastaa kaikesta neurokirurgisesta toiminnasta HUS- ja Hyksin ervaalueella. Neurokirurgian yksikössä tehdään aivokasvain- ja aivovammaleikkauksia sekä selkäleikkauksia (joista 60 % oli kaularangan alueella vuonna 2015). Ortopedit suorittivat selkäleikkauksia saman verran Jorvin ja Töölön sairaaloissa. Jatkossa yh-

20 Siltasairaalan hankesuunnitelma 18 (90) HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) teistä Selkäkeskusta suunnitellaan yhteistyössä fysiatrien kanssa. Toimenpiteitä suoritettiin vuonna 2015 myös lapsipotilaille Lastenklinikalla ja Töölön sairaalan neuroradiologian yksikössä. Neurokirurgian yksikössä tehdään myös funktionaalista neurokirurgiaa kuten Parkinsonin taudin syväelektrodeja ja epilepsiakirurgiaa (joka on keskitetty valtakunnallisesti Helsinkiin ja Kuopioon), shunttileikkauksia, aivojen verisuoniepämuodostumien korjausleikkauksia sekä ohitusleikkauksia (valtakunnallinen vastuu) sekä perifeeristen hermojen pinne- ja kasvainleikkauksia. Neurokirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto Neurokirurgian yksikön leikkaustoimenpiteet, myös päivystysleikkaukset, toteutetaan neljä leikkaussalia käsittävällä osastolla Töölön sairaalassa. Neurokirurgisia leikkauksia suoritetaan myös Ortonissa yhdessä vuokrasalissa. Leikkausosastolla suoritettavista toimenpiteistä yli puolet on päivystys- tai I-kiireellistä toimintaa. Virka-aikainen saliaika vuonna 2015 oli tuntia. Neurokirurgian tehovalvonta Neurokirurgian tehovalvonta on 16-paikkainen ja siellä on mahdollisuus käyttää kahta eristyshuonetta yhteistyössä vuodeosaston 6 kanssa. Tehovalvonnassa hoidetaan neurokirurgian leikkausosastolta tai Töölön sairaalan tapaturma-asemalta tulevia potilaita. Tehovalvonnassa hoidetaan pääosin leikkaushoitoa tarvitsevia, mutta myös ei-leikkaushoitoa tarvitsevia, aivovamma- ja SAV-potilaita. Elektiiviset kraniotomiapotilaat ovat osastolla yleensä seurannassa yön yli, lanne- ja kaularankapotilaat vastaavasti kaksi tai kolme tuntia. Päivystykselliset aivovammapotilaat saattavat sen sijaan tarvita useamman viikon hoitojakson tehovalvonnassa. Aivokuolleiden potilaiden toteutuneita elinluovutuksia vuonna 2015 oli 24. Tehovalvonnassa hoidetaan lisäksi heräämöpotilaita kahdella paikalla, koska neurokirurgian leikkausosastolla ei ole omaa heräämöä. Potilaista noin 40 % on päivystyspotilaita. Neurokirurgiset vuodeosastot 6 ja 7 Neurokirurgian vuodeosastoilla hoidetaan potilaita, joilla on mm. aivokasvaimia ja - verenvuotoja, aivoverisuonisairauksia, epilepsiaa, selkärangan ja selkäydinkanavan sairauksia sekä funktionaalisen neurokirurgian potilaita. Osastolle 6 (21 ss) on keskitetty epilepsia- sekä lapsipotilaat ja eristystä vaativien infektiopotilaiden hoito. Osastolla 7 (29 ss sisältäen valvontapaikat) on toiminnallisen neurokirurgian potilaita, lihasjäykkyydestä kärsiviä sekä kipu- ja Parkinson-potilaita. Osastolla sijaitsee myös 7- paikkainen valvontahuone, jossa hoidetaan pitkittynyttä valvontaa ja tarkkailua vaativia, tajuttomia ja hengityskoneessa olevia neurokirurgisia potilaita tehovalvontaosasto hoidon jälkeen. Neurokirurgian vuodeosastoilla 6 ja 7 nettohoitopäiviä vuonna 2015 oli yhteensä , joista osasto 7:n valvontahoitopäiviä oli 627. Luvut sisältävät siirtoviivehoitopäivät. HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköllä on viisi linjaa; Anestesia- ja perioperatiivinen linja (Leikkaussalit), Tehohoidon linja, Kivunhoidon linja, Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut -linja (TutKA) ja Välinehuolto. Neurokirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto käsiteltiin kohdassa 3.1.2, koska se kuuluu hallinnollisesti HYKS Pää- ja kaulakeskuksen toimialaan.

21 Siltasairaalan hankesuunnitelma 19 (90) HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Leikkaussalit-linja Ortopedinen leikkaus- ja anestesiaosasto OLS ja BLS Ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisalojen käytössä olevat kaksi leikkausosastoa sijaitsevat sairaalan eri osissa, mutta ne kuuluvat samaan toimintaja hallintoyksikköön. Kahdella leikkausosastolla on yhteinen henkilökunta, mutta omat laitteet, välineet, heräämötilat, varastot ja huoltotilat. Ortopedisella leikkausosastolla (OLS) on neljä salia ja B-leikkausosastolla (BLS) kolme salia. OLS leikkausosaston toiminnasta noin 80 % on päivystyksellisiä leikkauksia. Vuonna 2015 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 5 570, joista virka-aikana Virkaaikainen saliaika vuonna 2015 oli Anestesia- sekä ulkopiste- ja heräämötoimenpiteet, joita vuonna 2015 virka-aikana oli 3 545, ovat röntgenissä tehtäviä toimenpiteitä kuten anestesiaa vaativat magneetti- tai tietokonetomografiatutkimukset sekä kivunhoitoa, kipupuudutuksia ja erilaisia kanylointeja vaativat toimenpiteet. Heräämöpaikkoja OLS:ssa on kahdeksan, joista osaa käytetään potilaan leikkaukseen valmistelussa ns. holding- ja induktiotilana. BLS:n heräämössä vuodepaikkoja on viisi (mahdollisuus yhteen lisäpaikkaan). Yhteensä heräämöissä on vuodepaikkoja 13 (14). Plastiikkakirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto (PLS) Plastiikkakirurgialla on Töölön sairaalassa käytössä neljä salia (PLS) ja vuokrasalina on ollut käytössä yksi ortopedinen leikkaussali (BLS). Heräämöpaikkoja plastiikkakirurgialla on seitsemän. Plastiikkakirurgian päivystysleikkauksia tehdään sekä OLS:ssa että plastiikkakirurgisella leikkausosastolla. Virka-ajan ulkopuoliset päivystysleikkaukset tehdään OLS:ssa ja niiden jälkeinen valvonta tapahtuu OLS:n heräämössä tai tarvittaessa teho-osastolla. Tehohoidon linja Teho-osasto 10 -paikkaisen Töölön teho-osaston tehtävänä on tuottaa teho- ja tehovalvontahoitoa Töölön sairaalan potilaille (pois lukien neurokirurgiset potilaat). Noin puolet osastolla hoidetuista potilaista tarvitsee tehostettua hoitoa vaikeiden vammojen takia ja noin neljännes vaikeiden pehmytkudosinfektioiden takia. Vuonna 2015 bruttohoitopäiviä oli Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut -linja (TutKA) Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut -linjan toimintaa on kuvattu luvussa Töölön sairaalan HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksiköstä siirtyy Siltasairaalaan toimintaa Kuntoutuksen ja geriatrian linjalta sekä Sosiaalityöltä. Kuntoutuksen ja geriatrian linja Fysioterapia ja toimintaterapia Töölön sairaalan fysioterapia- ja toimintaterapiayksiköt tuottavat palveluja sairaalan vuodeosastoille ja poliklinikoille. Töölön sairaalassa fysioterapia painottuu pääasiassa akuuttivaiheen ohjaukseen ja neuvontaan. Erikoissairaanhoidossa hoitojaksot ovat usein lyhyitä, jolloin toimintaterapiassa painottuvat arviointi ja potilaiden sekä