SILTASAIRAALA HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 SILTASAIRAALA HANKESUUNNITELMA

2 Siltasairaalan hankesuunnitelma 1 (90) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTAA Johdanto Hankkeen perustelut Hankkeelle asetetut tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat ja toimintojen sijoittuminen PROJEKTIORGANISAATIO Projektin ohjausryhmä Hankesuunnitteluryhmä Käyttäjien vastuuyksiköt SILTASAIRAALAAN SIIRTYVIEN YKSIKÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA Töölön sairaala HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia (TuPla) HYKS Pää- ja kaulakeskus HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Muu siirtyvä toiminta HYKS Syöpäkeskus Hematologian linja Kiinteät kasvaimet linja Sädehoitolinja Opetus ja tutkimus Muu siirtyvä toiminta Meilahden tornisairaala HYKS Vatsakeskus HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) SILTASAIRAALAAN SIJOITTUVA TOIMINTA, TILATARVE JA TILAJÄRJESTELYT Päivystysalue Leikkaus- ja anestesiatoiminta Teho-, tehovalvonta- ja valvontaosasto Siltasairaalan poliklinikka Vuodeosastot Syöpäkeskuksen päiväsairaala ja poliklinikka Sädehoito ja brakyterapia Opetus ja tutkimus Muu toiminta... 39

3 Siltasairaalan hankesuunnitelma 2 (90) Erityistyöntekijät Elinsiirtotoimisto Toiminnan tukipalvelut Kuvantamisen palvelut Laboratoriopalvelut Lääkehuoltopalvelut Välinehuoltopalvelut Apuvälinepalvelut HUS-Desikon tuottamat palvelut Logistiikkapalvelut Ravitsemuspalvelut Tietohallinnon palvelut Pesulapalvelut Toimintaa tukevat yhteiset tilat SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS Rakennuspaikka ja rakennuksen sijoittuminen Kohteen sijainti ja laajuus Meilahden sairaala-alueen asemakaava Arkkitehtuurikilpailu Rakennuksen sijoittuminen ja hankkeen rajaus Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Arkkitehtisuunnitelma Rakennustekniset työt Sähkö- ja teletekniikka LVIA tekniikka Kiinteät sairaalalaitteet Keittiölaitteet Toiminnan kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden toiminnan varmentaminen ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT SEKÄ HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA TOTEUTUSMALLI JA AIKATAULUTAVOITTEET KUSTANNUSARVIO ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA VUOTUISIIN KULUIHIN JA TUOTTOIHIN RISKIANALYYSI Hankesuunnittelun riskienhallinnan menettely Siltasairaalan riskit... 86

4 Siltasairaalan hankesuunnitelma 3 (90) Liitteet: Liite 1. Hankesuunnitteluryhmä Liite 2. Huonetilaluettelo Liite 3. KSL-laiteluettelo Liite 4. Keittiölaiteluettelo

5 Siltasairaalan hankesuunnitelma 4 (90) TIIVISTELMÄ Meilahden sairaala-alueelle suunniteltava uusi sairaalarakennus, Siltasairaala (aikaisemmin Traumakeskus-Syöpäkeskus), korvaa nykyisen Töölön sairaalan ja suurelta osin Syöpätautien klinikan tilat. Siltasairaala tulee muodostamaan Meilahden kolmio- ja tornisairaalan sekä Syöpätautien klinikan säilyvien osien kanssa tiloiltaan ja toiminnaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Töölön sairaalan alkuperäinen osa on rakennettu vuonna 1932 ja sitä on laajennettu vuosina 1960, 1984 ja Sairaalarakennus on erittäin huonokuntoinen. HUS:n hallituksen vuoden 2002 päätöksen mukaan rakennusta ei peruskorjata vaan toiminnat tulee sijoittaa Meilahden sairaala-alueelle. Vuonna 1962 valmistunut Syöpätautien klinikkarakennus suunniteltiin erityisesti vuodeosasto- ja sädehoitoa varten. Rakennuksessa ei ole toteutettu perus- eikä julkisivukorjauksia. Keväällä 2006 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, joka sisälsi uuden Traumakeskuksen sijoittumisen Meilahden sairaala-alueen tontille. Lokakuussa 2012 HUS:n hallitus teki linjauksen jatkovalmistelusta, jossa Meilahden sairaala-alueelle suunnitellaan uusi Traumakeskus ja sen yhteyteen Syöpäkeskuksen tilat. HUS:n suurten investointien valmisteluprosessin mukaisesti Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen hankkeista laadittiin yhdistetty hankeselvitys, joka hyväksyttiin HUS:n hallituksessa projektin jatkovalmistelua ohjaavana suunnitelmana. HUS:n valtuusto hyväksyi kyseisen hankkeen investoinnin jatkovalmistelua varten ja sen enintään 250 milj. euron kustannusarvion. Rakennuskokonaisuuden sisältävä asemakaavamuutos hyväksyttiin Traumakeskus-Syöpäkeskus uudisrakennus -termi on jatkovalmistelussa korvattu koko rakennusta kuvaavalla Siltasairaala-nimellä. Hankkeen kiireellisyys on korostunut erityisesti viime vuosina, sillä Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan toimintoja on jouduttu toistuvasti siirtämään muihin sairaaloihin hankaliin väistöihin erilaisten sisäilmaongelmien, putkirikkojen ja muiden teknisten ongelmien vuoksi. Tämä on johtanut vaikeuksiin tuottaa potilaiden tarvitsemaa vaativaa erikoissairaanhoitoa ja lisännyt henkilökunnan kuormitusta väistöjen myötä. Siltasairaala suunnitellaan Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin ulottuen Tornisairaalan eteläosasta Syöpätautien klinikan pohjoispäähän. Siltasairaala koostuu kahdesta rakennusosasta, joista Tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliselle alueelle kolmeen kerrokseen sijoittuvat teho-osastot, leikkausosastot, poliklinikka ja päivystys. Vuodeosastotorni, joka sijoittuu kerroksiin 4 7, suunnitellaan tämän rakennusosan päälle. Silta yhdistää rakennusosan Syöpäkeskuksen uudisrakennusosaan, jossa on neljä kerrosta. Potilaat tulevat Siltasairaalaan nykyisen Meilahden sairaalan pääaulan kautta, joka yhdistyy Siltasairaalan pääaulaan. Syöpäkeskukselle on lisäksi erillinen sisäänkäynti. Päivystyspotilaat saapuvat Haartmaninkadun tai Paciuksenkadulle tehtävän uuden liittymän kautta, josta on yhteys käyttöön jäävään Meilahden päivystyspoliklinikan sisääntuloalueeseen. Siltasairaalaan suunnitellaan rakennettavaksi tilat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian, päivystyksellisen plastiikkakirurgian ja vaativan suu- ja leukakirurgian toiminnoille. Plastiikkakirurgia ja suu- ja leukasairauksien hoito sijoittuu

6 Siltasairaalan hankesuunnitelma 5 (90) pääosin peruskorjattavaan Lastenklinikan kiinteistöön. Siltasairaalaan toteutetaan tilat myös Syöpäkeskuksen onkologian, hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnoille sekä tilat vuodeosastohoitoa tarvitseville syöpäpotilaille. Siltasairaalaan sisältyvät myös kudoksensisäisen sädehoidon vaatimat tilat ja erillisenä investointina toteutettava kolmen lineaarikiihdyttimen kokonaisuus. Siltasairaalan sijoittuvista toiminnoista merkittävän suuri kysynnän kasvu on erityisesti syövän hoidossa ja kuvantamisessa. Siltasairaalalle laaditun vision mukaisesti Meilahden sairaala-alueesta muodostuu Siltasairaalan valmistuttua tulevaisuuden potilaiden korkeatasoinen, kehittyvä ja kilpailukykyinen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus. Töölön toimintojen siirryttyä Meilahteen tulee sairaala-alue kokoamaan yhteen kaikkien erikoisalojen vaativat 24/7 palvelut tukitoimintoineen. Siltasairaalan tuottavuustavoitteet liittyvät toimintojen integroitumiseen yhdelle alueelle, yhteisten tukipalveluiden järjestämiseen ja suurten yksiköiden tuomaan joustoon henkilöstön toiminnassa. Siltasairaalan suunnitteluun osallistuu laaja joukko tulevien yksiköiden henkilökuntaa ja potilaiden sekä omaisten näkökulmat huomioidaan suunnittelun eri vaiheissa. Rakennuksesta suunnitellaan turvallinen, esteetön ja ympäristövastuullinen kokonaisuus, joka on monikäyttöinen ja muunneltava. Suunnittelussa varaudutaan kiihtyvällä tahdilla muuttuvaan digitaaliseen maailmaan, uusiin toimintatapoihin ja teknologian kehitykseen. Siltasairaalan päivystys yhdistää Töölön tapaturma-aseman ja Meilahden nykyisen päivystyspoliklinikan toiminnat yhdeksi kokonaisuudeksi. Päivystys muodostaa nopeaan diagnostiikkaan ja hoitoon perustuvan tertiääritason päivystysalueen, jossa on nykyaikaiset nopeaan kuvantamiseen perustuvat teknologiaratkaisut. Päivystysalueelle tulee yhteensä 50 eritasoista hoitopaikkaa ja tutkimusalueet kävellen saapuville potilaille. Päivystystoiminta muuttuu potilasprosesseihin perustuvaksi kokonaisuudeksi. Tehoalueelle suunnitellaan 58 hoitopaikkaa, jotka on jaettu potilaiden valvonnan, intimiteetin ja henkilöstön resursoinnin mukaan tarkoituksenmukaisiin moduleihin. Teho-osasto, tehovalvonta ja valvontat kootaan yhteen kokonaisuuteen Meilahden nykyisten teho-osastojen kanssa. Tällä vältetään kalliiden ja vaikeasti ylläpidettävien vuodeosastoilla ja muissa yksiköissä sijaitsevien valvontojen ongelmat. Leikkausosastolle rakennetaan 16 leikkaussalia, jotka ovat suorassa yhteydessä Meilahden sairaalan nykyisiin 18 leikkaussaliin. Hybridisalit kummastakin kokonaisuudesta keskitetään Siltasairaalan puolelle ja öisin on auki koko aluetta palveleva yhteinen heräämö. Leikkaustoiminta perustuu jatkossa lyhythoitoisen kirurgian periaatteisiin, joissa vuodeosastoa käytetään vain todelliseen tarpeeseen selkiyttäen potilaiden hoitoa ja säästäen kustannuksissa. Erillisenä investointina, mutta osana tämän hankkeen suunnittelua toteutettava yhteinen uusi Leiko-yksikkö palvelee koko leikkausosastoa. Siltasairaalan vuodeosastotorni sijoittuu neljään kerrokseen. Torniin on suunniteltu neljä vuodeosastoa sisältäen yhteensä 215 sairaansijaa. Vuodeosastot suunnitellaan geneerisiksi, jotta potilashoidon muuttuvat tarpeet ja joustava henkilöresursointi voidaan turvata. Vuodeosastoille tulevat yhden hengen potilashuoneet mahdollistavat potilaan yksityisyyden tarpeet ja omaisten läsnäolon. Vuodeosastojen vaihtuvien kuormitustilanteiden varalta osaa potilashuoneista käytetään tarvittaessa kahdelle potilaalle. Siltasairaalan poliklinikalle yhdistetään Töölön sairaalan eri lääketieteellisten erikoisalojen poliklinikat ja hyödynnetään vastaanottotoimintaa tehostavaa ns. back office

7 Siltasairaalan hankesuunnitelma 6 (90) -toimintamallia. Toimintamallissa vastaanottotilojen takana sijaitsee näitä yhdistävä toimistoalue, jossa eri ammattiryhmät voivat tehdä etäsuoritteita, sanella ja konsultoida muita ammattilaisia. Näin vastaanottohuoneet voidaan vapauttaa välittömään potilastyöhön. Vastaavaa toimintamallia käytetään myös Syöpäkeskuksen suuressa poliklinikkakokonaisuudessa. Syöpäkeskuksessa tavoitellaan merkittävää tuottavuuteen ja laatuun liittyvää hyötyä yhdistämällä poliklinikat ja päiväsairaalatoiminta. Syöpäkeskuksen polikliinisten lääkehoitojen keskittäminen päiväsairaalassa HUS-Apteekin Solunsalpaajayksikön läheisyyteen vähentää ja lyhentää lääkekuljetuksia sekä lisää lääkkeiden toimitus- ja aikatauluvarmuutta tehostaen toimintaa. Kudoksensisäisen sädehoidon yksikön uusi sijoitus lähelle Siltasairaalan anestesia- ja heräämötoimintaa poistaa eriytetyn mallin alentaen toiminnan kustannuksia ja parantaen potilasturvallisuutta. Siltasairaalan suunnittelussa hyödynnetään kokemukset Uuden lastensairaalan digipalveluiden toimintakonsepteista ja Meilahden tornisairaalan sekä Jorvin päivystyslisärakennuksen kokemukset yhtenäisten tukipalveluiden tuottamisesta. Siltasairaalan yhdistettävillä toimintayksiköillä, toimintojen läheisyydellä ja laaja-alaisella digipalvelujen hyödyntämisellä, on mahdollista tulevaisuudessa tuottaa potilaiden lisääntyvät palvelut maltillisella henkilöstöresursoinnilla. Siltasairaalan kliinistä työtä tekevän henkilöstön lisäystarve on kokonaisuudessaan 7 %. Siltasairaalan rakennuspaikalta puretaan Meilahden sairaalan nykyinen laboratoriosiipi. Sen toiminnat sijoittuvat sairaala-alueelle käynnissä olevien muiden hankkeiden mukaisesti. Siltasairaalan rakentaminen ei edellytä Töölön sairaalan tai Syöpäkeskuksen potilaille väistöjärjestelyjä (lukuun ottamatta PET-toimintaa rakennushankkeen käynnistyessä), mutta rakennuksen rajapinnoissa nykyiseen Meilahden tornisairaalaan tulee olemaan erilaisia pienempiä korjaushankkeita. Valmistumassa on muun muassa maanalaiset tilat isotooppikuvantamista ja sädehoitolaitteita varten. Siltasairaalan rakennuksen toteutussuunnittelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alussa. Sairaalan rakentaminen alkaisi vuoden 2018 alusta kestäen noin viisi vuotta. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2023 aikana, jonka jälkeen Töölön kiinteistöstä voidaan luopua ja nykyinen Syöpätautien klinikan torniosa purkaa. Aikataulun tiivistämistä arvioidaan vielä valittavan päätoteuttajan kanssa. Hankesuunnitelmaan perustuva investoinnin kustannusarvio on euroa laskettuna syyskuun 2016 hintatasossa. Hankkeen bruttoala on brm2, mikä vastaa hankeselvitysvaiheessa ja arkkitehtuurikilpailun lähtötiedoissa määriteltyä tavoitetta. Hankesuunnitelma-aineiston mukainen hyötyala on hym2. Kustannusarvio on 4076 euroa/brm2 ja euroa/hym2. Hankesuunnitelman yhteydessä laaditaan haittasuunnitelma ja turvallisuusselvitys.

8 Siltasairaalan hankesuunnitelma 7 (90) 1 HANKKEEN TAUSTAA 1.1 Johdanto Meilahden sairaala-alueelle suunniteltava uusi sairaalarakennus, Siltasairaala, tulee korvaamaan nykyisen Töölön sairaalan ja pääosan Syöpätautien klinikan toiminnasta. Töölön sairaalan alkuperäinen osa valmistui vuonna 1932 Suomen Punaisen Ristin tapaturmakirurgiseksi sairaalaksi. Poikkeusoloja varten varasairaalaksi varustettu väestösuoja rakennettiin vuonna Töölön sairaalaa laajennettiin kolmella rakennusosalla vuonna 1960 ja asuntola valmistui Leikkausosaston lisärakennus valmistui 1984, magneettikuvauslaitetta varten tehty laajennusosa vuonna Peruskorjaukset ovat liittyneet lähinnä toiminnallisiin muutoksiin. Peruskorjauksista viimeisimpiä ovat sähköjärjestelmän uusiminen vuosituhannen vaihteessa, neurokirurgian valvontaosaston laajennus 2001, leikkausosaston peruskorjaus vuonna 2004 sekä osaston 7 ja sen alapuolella olevan laboratorion putkistokorjaus ja tilamuutoshanke Töölön sairaalan toimintojen siirtämistä Meilahden alueelle on ennakoitu ja valmisteltu jo vuodesta 2002, jolloin HUS:n hallitus palautti Töölön sairaalan kehittämisestä ja peruskorjauksista laaditun yleissuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi ohjeistuksella, että sairaalan toiminnat tulee sijoittaa Meilahden sairaala-alueelle ja siten sairaalan korjaushankkeista tulee luopua. Keväällä 2003 HUS käynnisti yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin yliopiston kanssa Meilahden sairaala-alueen kehittämishankkeen, jossa selvitettiin alueen lisärakentamis- ja kaupunkikuvallisia tavoitteita asemakaavan muutosta varten. Keväällä 2006 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen, joka mahdollisti Töölön sairaalan kiinteistön korvaavan uuden Traumakeskuksen rakentamisen Meilahden tontille. Syöpätautien klinikkarakennus suunniteltiin erityisesti vuodeosastohoitoa sekä sädehoitoa varten ja se valmistui vuonna Rakennuksessa ei ole toteutettu peruseikä julkisivukorjauksia. Siksi lokakuussa 2012 HUS:n hallitus teki linjauksen jatkovalmistelusta, jossa Meilahden sairaala-alueelle suunnitellaan uusi Traumakeskus ja sen yhteyteen Syöpäkeskuksen tilat. Linjauksessa todettiin, että rakennusten fyysisen läheisyyden ja ajallisen peruskorjaustarpeen vuoksi suunnitelmat toteutetaan samassa hankekokonaisuudessa, yhtenä rakennusprojektina hyödyntäen tukipalveluissa ja yhteistiloissa saavutettavia etuja. HUS:n yhtymähallinnon johtava ylilääkäri asetti päätöksellään työryhmän uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen tilajärjestelyjen hankeselvitystyötä varten. Traumakeskus-Syöpäkeskus-uudisrakennushankkeen yhdistetty hankeselvitys hyväksyttiin HUS:n hallituksessa projektin jatkovalmistelua ohjaavana suunnitelmana. HUS:n valtuusto hyväksyi jatkovalmistelua varten kyseisen hankkeen investoinnin ja sen enintään 250 milj. euron kustannusarvion. Jatkovalmistelussa Traumakeskus-Syöpäkeskus-uudisrakennuksesta käytetään koko rakennusta kuvaavaa Siltasairaala-nimeä. Siltasairaala suunnitellaan Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinik-

9 Siltasairaalan hankesuunnitelma 8 (90) 1.2 Hankkeen perustelut karakennuksen väliin vahvistetun asemakaavamuutoksen mukaisesti. Siltasairaala on osa Meilahden sairaalat (Kolmio- ja Tornisairaala) kokonaisuutta ja syöpätautien vanhaa klinikkarakennusta, josta suunnitellaan säilytettäväksi kerrokset. Siltasairaala integroituu tähän kokonaisuuteen sijainniltaan ja toiminnaltaan. Siltasairaalaan suunnitellaan rakennettavaksi tilat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian, päivystyksellisen plastiikkakirurgian sekä vaativan suu- ja leukakirurgian toiminnoille. Sinne toteutetaan myös tilat onkologian, hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnoille sekä syövän hoidossa tarvittavalle vuodeosastohoidolle turvaten myös vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon. Siltasairaalaan sisältyvät myös kudoksensisäisen sädehoidon vaatimat tilat ja erillisenä investointina toteutettava kolmen lineaarikiihdyttimen kokonaisuus. Hankkeesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu Kilpailun tulos julkistettiin Kilpailun voitti ja suunnittelun pohjaksi valittiin ehdotus, jonka oli laatinut työyhteenliittymä TEAM INTEGRATED. Siihen kuuluvat arkkitehtitoimistot AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architecture, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy. Meilahden sairaala-alueen ja sinne sijoittuvien toimintojen keskittäminen ja kehittäminen liittyy osin vanhan kiinteistökannan erittäin huonoon kuntoon sekä erikoissairaanhoidon toimintaprosessien toiminnallisiin tilatarpeisiin, mutta myös valtakunnalliseen ja HUS:n sairaaloiden työnjakomuutoksiin, väestömäärän ja -rakenteen kehitykseen sekä siihen liittyvään palvelukysynnän lisääntymiseen. Lisäksi sote-alueiden järjestämisen myötä Suomesta vähennetään erikoissairaanhoidon päivystäviä sairaaloita, jolloin erityisesti vaativaa traumatologiaa, neurologiaa, neurokirurgiaa ja raskasta syöpäkirurgiaa tulee ohjautumaan nykyistä enemmän HUS-alueelle. Myös suunniteltu hoitopaikan valinnanvapauden lisääntyminen ja alueellisen tasa-arvon vaatimus luovat useille erikoisaloille erittäin suurta resurssipainetta. Suunnitelluilla suurilla toimintayksiköillä, toimintojen läheisyydellä ja yhtenäisillä tukipalveluilla on mahdollista tulevaisuudessa tuottaa lisääntyvät palvelut maltillisella henkilöstöresursoinnilla sekä selkiyttää erityisesti päivystyksellisiä potilasvirtoja. Yhtenäisen, Meilahden sairaala-alueella sijaitsevan sairaalarakennuskokonaisuuden uskotaan tulevina vuosina mahdollistavan nykyisiä hajallaan sijaitsevia sairaalarakennuksia paremmin tilojen käyttäjäyksiköiden ja käyttötarkoitusten muuttamisen ja rakennetun sairaalakapasiteetin tehokkaan käytön. Töölön sairaalassa ei ole tehty koko rakennuksen kattavaa LVI-peruskorjausta ja vuonna 2012 tehdyn teknisen kuntoarvion mukaan LVI-järjestelmien korjaustarve on suuri ja myös muut talotekniset järjestelmät ovat pikaisen uusimisen tarpeessa. Peruskorjauksen tarpeessa oleva kiinteistö ja sairaalan toimintakapasiteetin riittämättömyys ovat heikentäneet erikoisalojen mahdollisuuksia kehittää toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimintoja on muun muassa siirretty epidemiariskien, sisäilmaongelmien ja ruuhkautumisten vuoksi muihin sairaaloihin. Myös Töölön sairaalan diagnostiikalle tärkeä kuvantamistoiminta on toistuvasti ruuhkautunut. Väistötilanteet lisäävät kustannuksia ja vaativat henkilökunnalta joustavuutta, kun toimintoja on jouduttu, osin hyvinkin kiireellisesti, sopeuttamaan huonon kiinteistön aiheuttamiin väistötilanteisiin.

10 Siltasairaalan hankesuunnitelma 9 (90) 1.3 Hankkeelle asetetut tavoitteet Syöpätautien klinikkarakennus on aikoinaan suunniteltu vuodeosastotoiminnan näkökulmasta, mikä hankaloittaa nykyaikaisen avohoitopainotteisen toiminnan toteuttamistarpeita. Kapea torniosa ei ole muokattavissa moderniin vuodeosasto- eikä päiväsairaalahoitoon. Klinikan yleissuunnitelman (2008) korjausprojektien valmistelussa varmistui, että rakennuksen torniosan mittava peruskorjaus ei ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kasvavan kysynnän vuoksi peruskorjauksilla ei saataisi riittävästi tilaa koko toiminnan säilyttämiseksi samassa rakennuksessa. Toiminnan jakautuminen vanhaan klinikkarakennukseen ja uuteen Siltasairaalaan mahdollistaa sekä vanhan klinikkarakennuksen torniosan purkamisen 3. kerroksesta ylöspäin että tilojen suunnittelun paremmin nykyajan tarpeita vastaaviksi. Säilytettäessä kerrokset voidaan hyödyntää merkittäviä aiempia investointeja (mm. sädehoitoosasto, 1. kerroksen pohjoissiipi sekä HUS Apteekin Solunsalpaajayksikkö). Siltasairaalan toiminnallinen suunnittelu käynnistyi vuonna Hankejohtajan johdolla laadittiin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi syyskuussa 2015 HUS:n strategiaan perustuva potilaslähtöinen toiminnallisen suunnittelun -visio, jossa esitetään suunnittelun päätavoitteet ja suunnittelua ohjaavat periaatteet (kuva 1). KUVA 1. Potilaslähtöinen toiminnallinen suunnittelu VISIO Meilahden sairaala-alue täydentyy uuden rakennuksen myötä tulevaisuuden potilaiden korkeatasoiseksi kehittyväksi ja kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudeksi SUUNNITTELUN PÄÄTAVOITTEET Potilaan tarpeet ja kokemus suunnittelun lähtökohtana Korkeatasoisen erikoissairaanhoidon sujuvat ja kustannustehokkaat prosessit Henkilöstölle optimaaliset työskentelyolosuhteet Turvallinen, esteetön ja ympäristövastuullinen sairaala Tutkimukselle ja opetukselle hyvät toimintaedellytykset SUUNNITTELUA OHJAAVAT PERIAATTEET Integroidaan toiminta Meilahden alueen nykyisten ja muuttavien toimintojen osalta potilaslähtöisten prosessien avulla. Suunnitellaan selkeät ja mahdollisimman lyhyet kulkureitit potilaille, omaisille ja vierailijoille Huomioidaan potilaan intimiteetin ja valvottavuuden tasapaino. Mahdollistetaan modernin teknologian käyttö ja kehittyminen. Suunnitellaan mahdollisimman geneeriset yksiköt, tarvittavat räätälöinnit kevyin ratkaisuin. Maksimoidaan tilojen monikäyttöisyys kaikissa yksiköissä. Huomioidaan läheiset hoidon eri vaiheissa. Hyödynnetään innovatiivisia ICT-ratkaisuja. Kustannusraamin ja riskien hallinta kaikilla suunnittelun tasoilla.

11 Siltasairaalan hankesuunnitelma 10 (90) Toiminnallinen suunnittelu toteutetaan potilaslähtöisten periaatteiden mukaisesti huomioiden potilaiden tarpeet ja kokemus suunnittelun lähtökohtana. HUS:n strategian mukaisesti sairaalan vuodeosastoille suunnitellaan pääosin yhden hengen huoneita, kuitenkin niin, että ruuhkahuippuihin varaudutaan tekemällä osa huoneista kahdelle hengelle. Potilaita kuullaan hankkeen eri vaiheissa muun muassa mallitiloihin tutustumisten yhteydessä. Omaisten läsnäolo ja tarvittaessa myös yöpyminen vuodeosastoilla mahdollistetaan. Siltasairaalan valmistuttua voidaan kokonaan siirtyä nykyisestä Töölön ja Meilahden kahden sairaala-alueen ylläpidosta yhdelle alueelle koottuun kustannustehokkaaseen sairaalakokonaisuuteen. Siltasairaalassa tilat suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti palvelemaan eri toimintoja potilaslähtöisyys huomioiden. Vaativan ja raskaan päivystysvalmiutta edellyttävän toiminnan integroiminen Meilahden sairaala-alueelle potilasprosesseihin perustuviksi yksiköiksi vähentää hoitojaksojen pilkkoutumista ja edistää työnjakoa HUS-alueen ja Hyksin erva-alueen muiden sairaaloiden kanssa. Käyttövarmuuden kannalta Töölön sairaala ja Syöpätautien klinikka ovat riskirakennuksia, joissa todennäköisyys merkittäviin toiminnan häiriöihin ja keskeytyksiin on suuri. Siltasairaalan käyttöönoton jälkeen näiden rakennusten toistuvat, äkilliset, kalliita korjaustöitä ja toimintaa vaikeuttavia väistöjä aiheuttavat häiriötilanteet jäävät pois. Suurten toimintayksiköiden väistöt eri sairaaloihin aiheuttavat toimintayksiköille toistuvasti useiden vuosien vaiheen, jonka aikana kaikki kehittämistyö keskittyy vain tilapäisissä tiloissa selviytymiseen. Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan rakennukset ovat paitsi erittäin huonokuntoiset, myös toiminnallisesti vanhentuneet ja soveltumattomat nykyaikaiseen potilaslähtöiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Siltasairaalassa siirrytään lyhythoitoisiin potilasprosesseihin, joiden toteuttaminen aiemmissa tiloissa on ollut käytännön pakosta vajavaista. Lyhythoitoisten prosessien tavoitteena on erityisesti välttää turhia vuodeosastojaksoja. Vuodeosastohoitoa korvataan lyhythoitoisen kirurgian Leiko-yksiköllä, päiväsairaalatoiminnalla ja poliklinikoilla. Tulevaisuudessa suurin osa leikkauspotilaista tulee suoraan kotoa leikkaukseen ilman vuodeosastolla käyntiä. Töölön sairaalan ja Meilahden sairaalan yhdistyessä muodostetaan useista toiminnoista uudet, täysin integroidut yksiköt. Näitä uusia yksiköitä ovat mm. päivystysalue, Leiko-yksikkö, hybridisalien kokonaisuus ja yöllinen päivystysheräämö. Tulevaisuudessa yksi yksikkö pystyy tuottamaan palvelut huomattavasti kahta erillistä yksikköä kustannustehokkaammin hyödyntäen yhteistä henkilökuntaa ja tukipalveluja. Henkilökuntamenot muodostavat sairaaloiden kustannuksista suuren osan. Suurin lisäystarve liittyy syövän hoidon lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ja kuvantamisen teknologian kehitykseen. Useissa yksiköissä toimitaan kymmenen vuoden kuluttua samalla henkilöstömäärällä kuin tällä hetkellä. Tämän mahdollistavat hyvin toimivat potilasprosessit, digitaaliset palvelut, suuret toimintayksiköt ja tarkasti suunniteltu henkilöstön ja materiaalivirtojen logistiikka. Potilaiden valvottavuuteen liittyvät tilaratkaisut vähentävät lisähenkilökunnan tarvetta. Kaikkien avohoitoyksiköiden toiminnassa sovelletaan uusia, tehokkaampia työtapoja.

12 Siltasairaalan hankesuunnitelma 11 (90) Kuvantamisen osalta Siltasairaalan rakentamista edeltävä maanalaisten tilojen hanke ja Siltasairaalahanke kokoavat suuret toiminnalliset kokonaisuudet yhteen. Isotooppikuvaukset siirtyvät maanalaisiin tiloihin lähelle kuvauksissa tarvittavia isotooppeja tuottavaa uutta syklotronia. Vastaavasti magneetti- ja tietokonetomografiakuvaukset muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden aivan ydintoimintojen keskiössä lähellä päivystystä, teho-osastoja ja leikkaussaleja. Suurten kuvantamisyksiköiden ympäri vuorokauden tapahtuva toiminta on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin erillisten yksiköiden mahdollistaen päivystyksellisten potilasvirtojen ruuhkatilanteiden hallinnan ja hyvin koordinoidut laitteiden huoltotauot. Siltasairaala mahdollistaa tukipalveluille merkittävästi tehokkaamman toimintaympäristön nykyisten sokkeloisten ja pieniä yksiköitä sisältävien Töölön ja Syöpätautien klinikan rakennusten sijaan. Tähän liittyy laboratoriopalveluiden, lääkehuollon, välinehuollon, ravitsemuspalveluiden, siivouspalveluiden ja turvapalveluiden uudelleen järjesteltävä ja tehostuva toiminta. Merkittävimmät tuottavuustavoitteet Siltasairaalassa liittyvät siihen, että erillään olevasta Töölön sairaalasta voidaan luopua kokonaan ja sen toiminnat integroida Meilahden sairaala-alueelle, jossa on jo tällä hetkellä kaikki muut 24/7 päivystävät erikoisalat ja tukipalvelut. Syntyvät, nykyisiä toimintayksikköjä suuremmat yksiköt tuovat merkittävää toiminnallista etua potilaiden hoidossa ja henkilöstön resursoinnissa. Nykyisten sairaalarakennusten huonon kunnon ja syöpäpotilaiden määrän lisääntymisen vuoksi hanke on kiireellinen ja tavoitteena on, että rakennus on käytössä vuonna Suunnittelun lähtökohdat ja toimintojen sijoittuminen Siltasairaala-hankkeen mahdollistamiseksi toteutetaan Meilahden sairaala-alueella useita edeltäviä hankkeita, koska tulevan rakennuksen paikalla sijaitsee käytössä olevia rakennusosia. Suurin purettava rakennusosa on Meilahden sairaalan laboratoriosiipi, josta HUSLABin toiminnat ovat siirtyneet uuteen HUSLAB-taloon (Topeliuksenkatu 32). Verikeskukselle peruskorjataan tilat Tornisairaalan P-kerrokseen ja luentosalitilat sijoitetaan Siltasairaalaan. HUS-Kuvantamisen kliininen neurofysiologia ja kliininen fysiologia sijoitetaan Meilahden Tornisairaalaan. BioMag-yksikölle rakennetaan tilat Tornisairaalan pohjakerrokseen. Suurin Siltasairaalan rakentamista edeltävistä hankkeista on Maanalaiset laitetilat Syöpätautien klinikan yhteydessä, jonka hankesuunnitelman HUS:n hallitus hyväksyi Hankkeessa rakennetaan Syöpäkeskuksen länsipuolelle laitetilat HYKS Syöpäkeskuksen ja HUS-Kuvantamisen laitteille. Hankkeeseen sisältyy purettavasta Meilahden laboratoriosiivestä väistyvä HUS-Kuvantamisen isotooppitoiminta. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan Syöpäkeskuksen uusi läntinen sisäänkäynti ja siihen liittyvät aulatilat, mutta nämä toteutetaan erillisenä investointina. Erillisenä investointina, mutta osana Siltasairaalan suunnittelua ja toteutusta, esitetään Syöpäkeskuksen lineaarikiihdyttimien 7 ja 8 purkamista ja uudelleen rakentamista sekä tilaa lineaarikiihdytintä 14 varten.

13 Siltasairaalan hankesuunnitelma 12 (90) Varsinaisia väistötiloja Töölön ja Syöpätautien klinikan toiminnoille ei näiden edeltävien hankkeiden lisäksi tarvita Siltasairaalan rakennushankkeen aikana, lukuun ottamatta PET-toimintaa, jolle joudutaan etsimään korvaavat järjestelyt rakennustyömaan alkaessa. Joidenkin toimintojen osalta suunnittelualue ulottuu osin Meilahden tornisairaalan vanhoihin tiloihin aiheuttaen toiminnallisia muutoksia ja mahdollisia väistöjä erityisesti nykyiseen leikkausosastoon ja päivystysalueeseen. CCU-sydänvalvontayksikkö siirtyy Meilahden nykyisen päivystyspoliklinikan tiloihin. Teho-osasto 20 siirretään Siltasairaalan teho- ja tehovalvontayksikköön, jolloin vapautuu tilaa uudelle yhteiselle päivystysheräämötoiminnalle ja HYKS Vatsakeskuksen Leiko-yksikölle, joka siirtyy Tornisairaalan P-kerroksesta 2. kerrokseen yhdistyen Töölön sairaalasta muuttavaan vastaavaan toimintaan. Syöpäkeskuksen toiminta jakaantuu tulevaisuudessa uuteen Siltasairaalaan ja vanhaan Syöpätautien klinikkarakennukseen, josta säilytetään kerrokset 0 2. Syöpäpotilaiden supportiivinen hoito voidaan jatkossa sijoittaa vanhan rakennuksen säilyviin osiin. Supportiivisen hoidon yksikkö käsittää palliatiivisen poliklinikan, psykososiaalisen tuen yksikön, tilat sosiaalityöntekijöille, fysioterapialle ja ravitsemustyöntekijöille. Kolmiosairaalan erityisvarustelluilla vuodeosastoilla 7A ja 7B hoidetaan jatkossakin hematologian vaativat vuodeosastopotilaat. Kolmiosairaalassa jatkuvat myös aikuisten kantasolukeruut. Kolmiosairaalan ja Peijaksen sairaalan hematologian poliklinikan sekä päiväsairaalan potilaat siirtyvät Siltasairaalaan samoin kuin Peijaksen hematologian vuodeosastopotilaat. Vuoden 2017 alusta keuhkosyövän onkologiset lääkehoidot, niihin liittyvä vastaanottotoiminta ja tarvittava vuodeosastohoito siirtyvät Syöpäkeskukseen. Siltasairaalan valmistumiseen mennessä myös muissa yksiköissä toteutettu keuhkosyövän lääkehoito sekä siihen liittyvä toiminta siirretään osaksi Syöpäkeskuksen toimintaa. Gynekologisen syövän lääkehoito on jo osa Syöpäkeskuksen toimintaa toteutuen Naistenklinikalla ja siirtyen Siltasairaalaan. Siltasairaalan valmistuttua Töölön sairaalan kiinteistöstä voidaan luopua ja nykyisen Syöpätautien klinikan torniosa purkaa. 2 PROJEKTIORGANISAATIO Vuonna 2014 HUS Yhtymähallinnon hankejohtaja asetti sairaalan suunnittelua varten toiminnallisen suunnittelun työryhmät. Toiminnallisen suunnittelun vetäjiksi nimettiin kolme projektipäällikköä. Toiminnallisen suunnittelun tehtävänä on uudistaa potilasprosessit vastaamaan tulevaisuuden potilaiden tarpeita hyödyntäen käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti. Toiminnallisen suunnittelun on tarkoitus jatkua koko hankkeen ajan aina rakennuksen käyttöönottoon ja uusien toimintamallien implementointiin saakka. Siltasairaalan valmistuminen ja sen myötä tapahtuva kahden suuren sairaala-alueen yhdistyminen Meilahden alueelle tulee olemaan HUS:n tähänastisista muutoshankkeista suurin. Meilahden ja Töölön sairaaloiden toimintojen integroituminen Siltasairaalassa ja muutosjohtamisen ohjelman käynnistäminen on aloitettu työryhmän asettamispäätöksellä

14 Siltasairaalan hankesuunnitelma 13 (90) 2.1 Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä asetettiin HUS:n toimitusjohtajan päätöksellä Henkilöstöjärjestöt nimesivät edustajansa ohjausryhmään Projektin ohjausryhmän tehtävänä on ohjata rakennushankkeen etenemistä, aikataulua ja hankkeen integroitumista Meilahden sairaalan toimintoihin. Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja koordinointia muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi se seuraa hankkeen riskienhallintaa, kustannuksia ja aikataulua sekä ottaa kantaa suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutuksiin ja raportoi HUS:n johdolle hankkeen edistymisestä ja kustannuksista. Ohjausryhmän jäsenet HUS Yhtymähallinto investointijohtaja Anne Priha, pj. hankejohtaja Raija Malmström johdon sihteeri Jaana Niinivaara, siht. HUS-Tilakeskus kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki arkkitehti, hankesuunnittelun vastuualuejohtaja Salla Itäaho HUS-Kiinteistöt Oy rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo Siltasairaala-hankkeen projektipäällikkö Marita Perälä Henkilöstön edustajat apulaisosastonhoitaja Ulla Kotiluoto, sairaalaluottamusmies Tehy ry osastonlääkäri Päivi Nieminen, vastaava luottamusmies JUKO ry 2.2 Hankesuunnitteluryhmä Hankesuunnitteluryhmä (liite 1) asetettiin HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätöksellä (päivitetty ). Ryhmän tehtävänä on laatia hankkeen hankesuunnitelma, jossa esitetään hankkeen täsmälliset tuotantokapasiteettia, laajuutta, kustannuksia ja aikataulua koskevat tavoitteet. Hankesuunnitteluryhmän tueksi Hyksin toimialat nimesivät kesäkuussa 2015 tulosyksikkönsä edustajat osatyöryhmiin. Osatyöryhmiä perustettiin kymmenen: päivystysalue, leikkaussali, teho-tehovalvonta, Siltasairaalan poliklinikka, vuodeosasto, Syöpäkeskuksen päiväsairaala ja poliklinikka, opetus ja tutkimus, sädehoito, kuvantaminen ja laboratoriopalvelut. Osatyöryhmien ulkopuolelle jääviä tiloja suunniteltiin erillisissä ryhmissä. Osatyöryhmän jäsenten tehtävänä oli toiminnallinen suunnittelu ja tilatarvemäärittely. Hankkeen laajuuden ja kiireellisen aikataulun vuoksi suunnittelutyötä on tehty Leaniin perustuvana ns. Big Room työskentelynä. Työskentelyssä kootaan samaan tilaan omistajan, rakennuttajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden edustajat tavoitteena tehokas ja hyvin toimiva suunnitteluprosessi. Big Room sijaitsee Naistenklinikan 6. kerroksessa.

15 Siltasairaalan hankesuunnitelma 14 (90) 2.3 Käyttäjien vastuuyksiköt Siltasairaalassa toimivat käyttäjävastuuyksiköt on esitetty alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 1. Siltasairaalan käyttäjien vastuuyksiköt HYKS-tulosyksiköt Tukielin- ja plastiikkakirurgia (TuPla) Akuutti Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) Pää- ja kaulakeskus Syöpäkeskus Vatsakeskus Sisätaudit ja kuntoutus (SiSu) Tukipalveluyksiköt HUS-Kuvantaminen HUSLAB HUS-Servis Ravioli HUS-Desiko HUS-Kiinteistöt Oy 3 SILTASAIRAALAAN SIIRTYVIEN YKSIKÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA 3.1 Töölön sairaala Hyksin kahdestatoista tulosyksiköstä seitsemälle suunnitellaan tiloja Siltasairaalaan ja muidenkin toimialojen potilaita hoidetaan sairaalassa. Siltasairaalaan tulee HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian, HYKS Akuutin, HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon, HYKS Pää- ja kaulakeskuksen, HYKS Syöpäkeskuksen, HYKS Vatsakeskuksen ja HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksen tiloja sekä tukipalveluiden tiloja, joista merkittävin kooltaan on HUS-Kuvantaminen. Töölön sairaalassa hoidetaan ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian, suu- ja leukakirurgian sekä neurokirurgian erikoisalojen potilaita. Töölön sairaala vastaa kaikkien erikoisalojensa osalta sekä valtakunnallisista että erityisvastuualueella (erva) keskitetyksi sovituista potilasryhmistä. Suuronnettomuustilanteessa HUS-alueen sairaaloiden toimintaa koordinoivan lääkintäpäällikön toimipiste sijaitsee Töölön sairaalassa. Sairaalassa toimii Tapaturma-asema, sen toimintaa tukeva päivystysosasto, ajanvarauspoliklinikat (kirurgian poliklinikka ja monitoimipoliklinikka), 6 vuodeosastoa, joissa yhteensä 145 (sisältäen sairaala Ortonissa käytettävissä olevat 3 ss, mutta ei osastolla olevia 7 valvontapaikkaa) sairaansijaa, 15 leikkaussalia, 10-paikainen tehoosasto ja 16-paikkainen neurokirurgian tehovalvonta. Sairaalarakennuksessa on tiloja myös toimintaa tukeville palveluille kuten HUS-Kuvantamiselle ja HUSLABin toiminnoille.

16 Siltasairaalan hankesuunnitelma 15 (90) HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia (TuPla) Tukielin- ja plastiikkakirurgian (Tupla) tulosyksikössä on kolme linjaa; Tukielinkirurgian linja, Plastiikkakirurgian linja sekä opetus ja tutkimus -linja. Tukielinkirurgian linja Ortopedian ja traumatologian toiminnat Töölön sairaalassa ovat keskittyneet perusja vaativan tason tapaturmakirurgiaan sekä niihin läheisesti liittyvään potilaiden erityistason osaamista edellyttävään kiireelliseen ja kiireettömään kirurgiseen hoitoon. Töölön sairaalassa ortopedis-traumatologisten potilaiden kiireetön kirurginen hoito fokusoituu vammojen jälkitilojen hoitoon, vaativaan selkärangan sekä lantion kirurgiaan. Töölön sairaalaan on myös keskitetty luukasvainten hoito. Hyksin erva-alueen käsikirurginen ympärivuorokautinen päivystystoiminta on keskitetty Töölön sairaalaan. Päivystysvastuu erityisen vaikeissa raajavammoissa (mm. raajojen osien takaisin istutukset) käsittää koko valtakunnan yhdessä Tampereen ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Päivystyksellisesti suurimmat käsikirurgiset potilasryhmät ovat käden ja ranteen alueen luumurtumat, nivelside-, jänne- ja hermovammat sekä murskavammat. HUS-alueen lasten käsikirurgia hoidetaan Lasten ja Nuorten sairaalassa. HYKS Käsikirurgian klinikan lyhki- ja päiväkirurgia toteutetaan vielä vuonna 2016 Herttoniemen päiväkirurgisessa yksikössä. Toiminnallisesti tämä Herttoniemen yksikkö on kiinteä osa Töölön sairaalan toimintaa. Tapaturma-asema Töölön sairaalan päivystyspoliklinikkaa on sairaalan varhaisista vaiheista asti kutsuttu Tapaturma-asemaksi. Töölön sairaalaan on keskitetty pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon ja koko Uudenmaan erityistason ympärivuorokautinen päivystys. Potilaita lähetetään myös muista sairaanhoitopiireistä. Tapaturma-asemalla hoidetaan vuosittain noin potilasta. Valtaosa on traumatologisia potilaita, joista suurimmalla osalla on murtuma. Vuodeosasto 10, päivystysosasto Osastolla 10 (15ss) hoidetaan pääasiallisesti Töölön sairaalaan tapaturma-aseman, ajanvarauspoliklinikan ja teho-osaston kautta tulevia päivystyspotilaita, joiden hoito edellyttää leikkaushoitoa tai erityistä tarkkailua. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Kirurgian poliklinikka Töölön sairaalan kirurgian poliklinikka toimii lähete- ja jälkitarkastuspoliklinikkana ja sen tiloissa toimivat ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian ja plastiikkakirurgian erikoisalojen vastaanotot. Vuonna 2015 käyntejä ilman plastiikkakirurgiaa oli yhteensä Poliklinikalla toimiva HYKS-sairaanhoitoalueen lähetekeskus vastaanottaa kaikki ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian ja neurokirurgian erikoisalojen lähetteet ja ohjaa ne edelleen näiden klinikoiden toimintayksiköihin Jorvin, Peijaksen, Herttoniemen sekä erillisten sopimusten mukaan myös Porvoon, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaaloihin. Vuonna 2015 ulkoisten lähetteiden lukumäärä ilman plastiikkakirurgiaa oli yhteensä

17 Siltasairaalan hankesuunnitelma 16 (90) Monitoimipoliklinikka Töölön sairaalaan on perustettu 2012 erikoisalojen yhteinen monitoimipoliklinikka (mopo), jonka kautta hoidetaan päivittäin leikkaushaavakontrolleja, leikkaukseen tulevien potilaiden preoperatiivisia käyntejä sekä ohjataan kotoa tulevat, samana päivänä leikattavat potilaat leikkaukseen ja leikkauksen jälkeen kotiin. Monitoimipoliklinikan tiloissa toimii myös kipuhoitajan stimulaattoripotilaiden vastaanotto. Vuonna 2015 käyntejä ilman plastiikkakirurgiaa oli yhteensä 2869, joista leikkaukseen menijöitä oli Vuodeosastot 2, 4 ja 5 Osastolle 2 (25ss) on keskitetty ortopedian ja traumatologian klinikan raskas selkäkirurgia, virheasentojen korjaukset sekä kehityshäiriöiden ja selkärangan luukasvainten hoidot sekä selkäydinvammaisten potilaiden alkuvaiheen hoito ja kuntoutus. Osaston potilaista on päivystyspotilaita noin 70 %. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Osaston 4 (25ss) tehtävänä on vaativa lantio- ja alaraajakirurgian akuutti- ja jälkihoito, vaikeiden polven nivelsiteiden leikkaushoito ja komplisoituneiden alataajamurtumien hoito koko HUS-alueelta ja laajemminkin erva-alueelta. Lisäksi osastolla hoidetaan muita traumatologisia päivystyspotilaita. Osaston potilaista noin 85 % on päivystyspotilaita. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Osastolle 5 (25ss) on keskitetty yläraajaortopedisten ja käsikirurgisten potilaiden sairauksien ja vammojen hoito, mutta yksikössä hoidetaan myös muita tapaturmapotilaita. Lisäksi osastolle on sijoitettu luukasvainten tutkimukset ja kirurginen hoito valtakunnallisena vastuualueena. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä oli Siltasairaalan vuodeosastojen sairaansijamäärien arvioinnissa on huomioitu Jorvin vuodeosasto K4:n vuoden 2015 nettohoitopäivät Osastojen 2, 4, 5 ja K4 nettohoitopäivät sisältävät siirtoviivehoitopäivät. Plastiikkakirurgian linja Plastiikkakirurginen toiminta Töölön sairaalassa on keskittynyt alueellisen työnjakosopimuksen mukaisesti vaativaan, elektiiviseen, osin valtakunnallisesti keskitettyyn kirurgiseen toimintaan sekä tapaturmakirurgiaa tukevaan päivystykselliseen toimintaan. Töölön sairaalassa tehtävä plastiikkakirurginen toiminta siirtyy suunnitelman mukaan pääosin Lastenklinikan rakennukseen (Lastenklinikan jatkokäytön hankeselvitys ) lukuun ottamatta päivystyksellistä plastiikkakirurgiaa, joka siirtyy Siltasairaalaan. Palovammapotilaat hoidetaan Jorvin sairaalassa. Vuodeosasto 3 Osasto toimii rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian osastona, jossa hoidetaan iho-, pehmytkudos-, kasvo- ja suusyöpiä, muovaavaa rintakirurgiaa, sukupuolenkorjauskirurgiaa ja raajojen korjaavaa kirurgiaa sekä haavakirurgiaa. Tämän lisäksi osastolla hoidetaan päivystyspotilaita, lähinnä komplisoituneita haavapotilaita tai vaikeita infektioita. Opetus ja tutkimus -linja Opetus ja tutkimus -linjan tavoitteena on edistää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta sekä tukea kliinisten linjojen toimintaa kehittämällä alan liittyvää koulutusta

18 Siltasairaalan hankesuunnitelma 17 (90) HYKS Pää- ja kaulakeskus ja tutkimustoimintaa. Linjaan kuuluu linjajohtajan lisäksi professorit, kliiniset opettajat, tutkimushoitaja, opetushoitajat, hoitotieteen kliiniset opettajat sekä hoitotieteen kliininen asiantuntija. Töölön sairaalassa toimii tutkimushoitajan koordinoima kliininen tutkimuspoliklinikka. Tutkimustoiminta on vilkasta, tulosyksikössä on vuonna 2016 käynnissä kuusi isompaa hanketta sekä noin 50 pienempää tutkimusprojektia. Tutkimustoiminta sisältää korkeatasoista perustutkimusta esim. palovamma-, rusto- ja biomateriaalialalta sekä laajoja monikeskus- ja monikansallisia kliinisiä ortopedian ja traumatologian alan hoidon vaikuttavuustutkimuksia. Lääketieteen opiskelijoita, jotka osallistuvat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian sekä plastiikkakirurgian opetukseen, on vuodessa 150. Muita opiskelijoita, kuten korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoita, on Töölön sairaalassa vuosittain yli 600. HYKS Pää- ja kaulakeskus -tulosyksiköllä on Töölön sairaalassa Siltasairaalaan siirtyvää toimintaa Suu- ja leukasairauksien ja Neurokirurgian linjalla. Lisäksi Siltasairaalassa hoidetaan Pää- ja kaulakeskuksen nyt Meilahden sairaalassa hoidettavia eri erikoisalojen, mm. neurologian, potilaita. Suu- ja leukasairauksien linja Suu- ja leukasairauksien linjassa toimivat suu- ja leukakirurgian sekä suusairauksien (kliininen hammashoito ja hampaiston oikomishoito) erikoisalat. Suu- ja leukakirurgian poliklinikka- ja vuodeosastotoiminta (11 ss) on keskitetty Hyksiin Silmä-korvasairaalaan vuoden 2016 alusta. Vuoden 2015 suu- ja leukakirurgian vuodeosaston nettohoitopäivät 2034 sisältävät siirtoviivepäivät. Poliklinikkakäyntejä vuonna 2015 oli Suu- ja leukakirurgian vuodeosastolla hoidetaan kasvo-, leuka- ja suukirurgisia hoitoja tarvitsevia potilaita. Kliinisen hammashoidon ja oikomishoidon toimintaa on Kirurgisessa sairaalassa. Töölön sairaalassa toimii suu- ja leukakirurgian ympärivuorokautinen päivystys. Siltasairaalaan siirtyy Silmä-korvasairaalasta suu- ja leukakirurgian toimintaa ja Töölön sairaalasta päivystys. Päivystyksellisesti ja kiireellisesti hoidettavia ovat mm. hampaiston, leukojen ja kasvojen tapaturmat sekä vaikeat akuutit hampaiston ja leukojen infektiot. Kasvomurtumien diagnostiikasta ja hoidosta vastaa tapaturma-asemalla ympärivuorokauden päivystävä suu- ja leukakirurgi. Erillisiä suu- ja leukakirurgian toimintaan määritettyjä vuodeosastopaikkoja Töölön sairaalassa ei ole. Neurokirurgian linja Töölön sairaala vastaa kaikesta neurokirurgisesta toiminnasta HUS:ssa ja erva-alueella. Yksikön toiminnasta merkittävä osa kohdistuu aivoverisuonileikkauksiin. Yleisin toimenpide on aivovaltimon pullistuman eli aneurysman korjausleikkaus. Yksikössä hoidetaan epilepsiakirurgiaa (keskitetty valtakunnallisesti Helsinkiin ja Kuopioon), hankalia kallonpohjan kasvaimia ja aivojen verisuoniepämuodostumia sekä vaativaa selkäydinkanavan kirurgiaa, josta valtaosa käsittää kaularangan alueen sairauksia. Suuren ryhmän muodostavat myös tapaturmapotilaiden keskivaikeat ja vaikeat aivovammat ja aivoselkäydinnesteen kiertohäiriöleikkaukset. Lapsipotilaita

19 Siltasairaalan hankesuunnitelma 18 (90) HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) neurokirurgian klinikassa vuonna 2015 hoidettiin 50. Useimmat näistä potilaista siirretään leikkauksen jälkeisen neurokirurgian tehovalvonnassa tapahtuneen seurannan jälkeen Lastenklinikalle. Neurokirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto Neurokirurgian leikkaustoimenpiteet, myös päivystysleikkaukset, toteutetaan neljä leikkaussalia käsittävässä yksikössä. Potilaiden heräämövaihe hoidetaan neurokirurgian tehovalvonnassa tai osasto 7:n seitsemällä valvontapaikalla. Leikkaussalissa suoritettavista toimenpiteistä noin 1/3 on päivystystoimintaa. Vuonna 2015 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 3 001, joista virka-aikana Virka-aikainen saliaika vuonna 2015 oli Anestesiahenkilökunta hoitaa lisäksi noin anestesiatoimenpidettä, jotka liittyvät neuroradiologiaan. Neurokirurgisia leikkauksia suoritetaan myös Ortonissa vuokrapaikalla yhdessä salissa. Neurokirurgian tehovalvonta Osasto on 16-paikkainen ja sillä on lisäksi mahdollisuus käyttää kahta eristyshuonetta yhteistyössä vuodeosaston 6 kanssa. Osastolla hoidetaan neurokirurgian leikkausosastolta tai tapaturma-asemalta tulevia potilaita. Tehovalvonnassa hoidetaan sekä leikkaushoitoa että ei-leikkaushoitoa tarvitsevia potilaita. Osastolla hoidetaan myös kriittisesti neurologisesti sairastuneita potentiaalisia elinluovutuspotilaita. Toteutuneita elinluovutuksia aivokuolleilta potilailta oli 24 vuonna Osastolla hoidetaan lisäksi heräämöpotilaita, koska leikkausosastolla ei ole omaa heräämöä. Vuonna 2015 bruttohoitopäiviä oli Noin 40 % potilaista tulee päivystyksenä. Neurokirurgiset vuodeosastot 6 ja 7 Osastolle 6 (21 ss) on keskitetty neurokirurgiset leikkauspotilaat, joilla on pään ja selkärangan alueen sairauksia kuten aivokasvaimet, aivoverenvuodot, aivoverisuonisairaudet, epilepsia sekä selkärangan ja selkäydinkanavan sairaudet sekä lapsipotilaiden ja eristystä vaativien infektiopotilaiden hoito. Osaston 7 (29 ss sisältäen valvontapaikat) tehtävänä on toiminnallisen neurokirurgian alan potilaiden hoitaminen kuten kaula-, rinta- ja lannerangan alueen sekä selkäytimen tai hermojuurten sairaudet (välilevytyrät, ahtaumat), lihasjäykkyydestä kärsivät sekä kipu- ja Parkinson-potilaat. Osastolla tehdään funktionaalisia neurokirurgisia toimenpiteitä. Osastolla sijaitsee 7-paikkainen valvontahuone, johon on keskitetty jatkuvaa seurantaa vaativien, tajuttomien ja hengityskoneessa olevien neurokirurgisten potilaiden hoito. Valvonta toimii myös neurokirurgisten potilaiden heräämönä. Nettohoitopäiviä vuonna 2015 osastoilla 6 ja 7 oli yhteensä , joista osasto 7:n valvontahoitopäiviä oli 627. Luvut sisältävät siirtoviivehoitopäivät. Neurokirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto käsiteltiin kohdassa 3.1.2, koska se kuuluu hallinnollisesti HYKS Pää- ja kaulakeskuksen toimialaan. Ortopedinen leikkaus- ja anestesiaosasto OLS ja BLS Ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisalojen käytössä olevat kaksi leikkausosastoa sijaitsevat sairaalan eri osissa, mutta ne kuuluvat samaan toiminta-

20 Siltasairaalan hankesuunnitelma 19 (90) HYKS Sisätaudit ja kuntoutus ja hallintoyksikköön. Kahdella leikkausosastolla on yhteinen henkilökunta, mutta omat laitteet, välineet, heräämötilat, varastot ja huoltotilat. Ortopedisella leikkausosastolla (OLS) on neljä salia ja B-leikkausosastolla (BLS) kolme salia. OLS leikkausosaston toiminnasta noin 80 % on päivystyksellisiä leikkauksia. Vuonna 2015 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 5 570, joista virka-aikana Virkaaikainen saliaika vuonna 2015 oli Anestesia- sekä ulkopiste- ja heräämötoimenpiteet, joita vuonna 2015 virka-aikana oli 3 45, ovat röntgenissä tehtäviä toimenpiteitä kuten anestesiaa vaativat magneetti- tai tietokonetomografiatutkimukset sekä kivunhoitoa, kipupuudutuksia ja erilaisia kanylointeja vaativat toimenpiteet. Heräämöpaikkoja OLS:ssa on kahdeksan, joista osaa käytetään potilaan leikkaukseen valmistelussa ns. holding- ja induktiotilana. BLS:n heräämössä vuodepaikkoja on viisi (mahdollisuus yhteen lisäpaikkaan). Yhteensä heräämöissä on vuodepaikkoja 13 (14). Plastiikkakirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto (PLS) Plastiikkakirurgialla on Töölön sairaalassa käytössä neljä salia (PLS) ja vuokrasalina on ollut käytössä yksi ortopedinen leikkaussali (BLS). Heräämöpaikkoja plastiikkakirurgialla on seitsemän. Plastiikkakirurgian päivystysleikkauksia tehdään sekä OLS:ssa että plastiikkakirurgisella leikkausosastolla. Virka-ajan ulkopuolisten päivystysleikkausten jälkeinen valvonta tapahtuu OLS:n heräämössä tai tarvittaessa teho-osastolla. Teho-osasto 10 -paikkaisen Töölön teho-osaston tehtävänä on tuottaa teho- ja tehovalvontahoitoa Töölön sairaalan potilaille (pois lukien neurokirurgiset potilaat). Noin puolet osastolla hoidetuista potilaista tarvitsee tehostettua hoitoa vaikeiden vammojen takia ja noin neljännes vaikeiden pehmytkudosinfektioiden takia. Vuonna 2015 bruttohoitopäiviä oli Töölön sairaalan HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksiköstä siirtyy Siltasairaalaan toimintaa Kuntoutuksen ja geriatrian linjalta sekä Sosiaalityöltä. Kuntoutuksen ja geriatrian linja Fysioterapia ja toimintaterapia Töölön sairaalan fysioterapia- ja toimintaterapiayksiköt tuottavat palveluja sairaalan vuodeosastoille ja poliklinikoille. Töölön sairaalassa fysioterapia painottuu pääasiassa akuuttivaiheen ohjaukseen ja neuvontaan. Erikoissairaanhoidossa hoitojaksot ovat usein lyhyitä, jolloin toimintaterapiassa painottuvat arviointi ja potilaiden sekä läheisten ohjaus sekä toimintaterapeuttisen jatkokuntoutuksen järjestäminen ja tarvittaessa seuranta. Vuonna 2015 fysioterapiapalveluja tuotettiin vuodeosastoille ja poliklinikoille suoritetta, yhteensä Toimintaterapiapalveluja tuotettiin vuodeosastoille 788 ja poliklinikoille 635 suoritetta, yhteensä

21 Siltasairaalan hankesuunnitelma 20 (90) Muu siirtyvä toiminta Sosiaalityö Sosiaalityöntekijä toimii sosiaalityön asiantuntijana terveydenhuollossa ja kuuluu potilaan moniammatilliseen tiimiin. Vuonna 2015 sosiaalityönpalveluja tuotettiin vuodeosastoille 1 847, tehoille 261 sekä poliklinikoille ja tapaturma-asemalle 139 suoritetta, yhteensä HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen Töölön sairaalan röntgenosasto vastaa ympärivuorokautisesta kuvantamistutkimusten tuottamisesta Töölön sairaalan yksiköille. Röntgenosaston erityisosaaminen on traumaradiologiassa, tuki- ja liikuntaelinradiologiassa, neurokirurgisessa radiologiassa, sekä luu- ja pehmytosakasvainten radiologiassa. Töölön sairaalassa on tapaturma-asemalla tietokonetomografia (TT), natiivi- ja ultraääni (UÄ) -kuvaushuoneet. Tilanpuutteen vuoksi samoissa huoneissa toimivat myös kartiokeila- ja ortopantomografialaitteet. Ajanvaraus- ja osastokuvauksia varten Töölössä on TT-, kaksi natiivikuvaushuonetta, kaksi magneettikuvauslaitetta ja angiografialaite. Töölön sairaalan magneettikuvaustoiminta vastaa 14,8 % HUS-Kuvantamisen tuotannosta. Vuonna 2015 HUS-Kuvantaminen tuotti magneettitutkimusta. Käsikirurgian toimintaa on lisäksi Herttoniemen sairaalassa, jossa näiden kuvauksia on 0,2 natiivikuvaushuoneen kapasiteetin verran. HUS-Kuvantamisen palveluihin kuuluu myös lääkintätekniset asiantuntijapalvelut. Lääkintälaitteiden elinkaaren hallinnan palveluprosessiin kuuluvat lääkintälaitteiden vastaanottotarkastukset, määräaikaishuollot, viankorjaukset, päivitykset sekä palvelut ja käyttötuki. Töölön sairaalan HUS-Kuvantamisen lääkintätekniikan toiminta tulee siirtymään Meilahden sairaalan P-kerrokseen saneerattaviin tiloihin. HUSLAB Töölön sairaalan laboratorio tarjoaa ympärivuorokautista palvelua sairaalassa hoidossa oleville potilaille. Sen lisäksi laboratorio palvelee neurokirurgian, ortopedian ja plastiikkakirurgian osastoja ja leikkaussaleja. Laboratorion analytiikka ja verikeskus ovat keskittyneet oman sairaalan potilaiden tarpeisiin. Laboratoriossa voivat käydä näytteenotossa myös sairaalan ulkopuoliset HUSLABin asiakkaat. Simulaatiotoiminta HYKS ATeK-tulosyksikön hallinnoimaan simulaatiokeskukseen kuuluvat kaikki Hyksin eri sairaaloissa sijaitsevat simulaatiotilat. Tällä hetkellä Töölön sairaalassa simulaatiotilojen pääkäyttö on kriittisesti loukkaantuneen traumapotilaan hoidon simulaatiota ja elvytyskoulutusta. Traumasimulaatioharjoituksiin osallistuvat kaikki ne ammattiryhmät, jotka toimivat vaikeasti loukkaantuneen potilaan akuuttihoidossa. Ravioli Ravioli on HUS:n ravitsemis- ja ravitsemusterapiapalveluita tuottava liikelaitos. Töölön sairaalassa Ravioli vastaa potilasruokapalveluiden lisäksi henkilökunnan lounasravintolasta ja tilaustarjoilusta. Töölön sairaalassa valmistuskeittiö on 4. kerroksessa ja lounasravintola tarjoilulinjastoineen 3. kerroksessa. Annoksia valmistetaan päivittäin noin 170 potilaalle ja henkilökunnan asiakkaalle.

22 Siltasairaalan hankesuunnitelma 21 (90) 3.2 HYKS Syöpäkeskus HYKS Syöpäkeskus on Suomen suurin ja monipuolisin syövänhoitokeskus. Syöpäkeskus vastaa HUS alueen aikuisten syöpäpotilaiden hoidosta ja lapsisyöpäpotilaiden osalta sädehoidosta. Lisäksi harvinaiset tai vaativat hoidot toteutetaan koko ervaalueelta ja osin myös valtakunnallisesti. Syöpäkeskukseen kuuluvat onkologia, hematologia, gynekologinen syöpä ja keuhkosyöpä. Syöpäkeskukseen kuuluu myös Kirurgisessa sairaalassa sijaitseva rintarauhaskirurgia, joka siirtyy myöhemmässä vaiheessa peruskorjattuun Lastenklinikkaan. HYKS Syöpäkeskus on ensimmäinen pohjoismainen syöpäkeskus, joka on läpikäynyt eurooppalaisen syöpäorganisaation OECI:n akkreditoinnin saavuttaen korkeimman, Comprehensive Cancer Center -statuksen vuonna Syöpäkeskus yhdistää potilaan hoidon pitkäjänteiseen kansainväliseen tutkimustyöhön ja toimii aktiivisena opetussairaalana. Syksyllä 2016 toimintansa aloittanut Patient Advisory Board tähtää potilaslähtöisen toiminnan jalostamiseen Hematologian linja Kiinteät kasvaimet linja Hematologian linja toimii Meilahden Kolmiosairaalassa ja Peijaksen sairaalassa. Kolmiosairaalan poliklinikalla toimivat yleishematologian poliklinikka, kantasolusiirtoyksikkö ja hyytymishäiriöyksikkö. Siltasairaalaan siirtyvät toiminnot kyseisistä yksiköistä ovat polikliininen vastaanotto ja päiväsairaaloissa toteutettavat polikliiniset hoidot sekä Peijaksen sairaalassa toteutettu hematologian vuodeosastohoito. Suurimmat hoidettavat potilasryhmät ovat myeloomaa ja leukemioita sairastavat potilaat. Päiväsairaalat toteuttavat malignin taudin lääkehoidot sekä tukihoidot. Niissä suoritetaan myös polikliinisten potilaiden toimenpiteet (mm. luuydinnäytteet, venesektiot ja intratekaaliset hoidot). Vuonna 2015 toteutettiin Kolmion päiväsairaalassa 3012 suonensisäistä lääkehoitoa ja Peijaksen sairaalan päiväsairaalassa yhteensä 1830 suonensisäistä ja pistosmuotoista lääkehoitoa. Poliklinikka Poliklinikka toimii lähete- ja ajanvarauspoliklinikkana sisältäen tuumoriryhmittäin organisoidun toiminnan sekä ikääntyneille tarkoitetun geriatris-onkologisen poliklinikan. Syöpään vaikuttavassa hoidossa ja seurannassa vastaanottokäynnit keskittyvät hoitojen suunnitteluun, niiden vasteiden seurantaan, haittavaikutusten hoitoon, hoitotulosten seurantaan ja potilaan sekä hänen läheistensä tukemiseen. Suurimmat potilasryhmät ovat rintasyöpää, eturauhassyöpää ja ruuansulatuskanavan syöpiä sairastavat potilaat. Vuonna 2015 käyntejä oli yhteensä Päiväsairaala Päiväsairaalahoitopaikkoja on yhteensä 68, joista kolme paikkaa on tutkimusyksikön potilaille. Päiväsairaala toteuttaa syövän suonensisäiset polikliiniset lääkehoidot ja syövän tukihoidot. Hoidon keskipituus on noin 3 tuntia. Päiväsairaalassa noudatetaan omahoitaja-mallia, jossa potilaan lääkehoidon toteuttava sairaanhoitaja vastaa potilaan hoidosta kokonaisvaltaisesti, työskentelee itsenäisesti ja säilyy hoidosta toiseen samana. Vuonna 2015 toteutettiin suonensisäistä lääkehoitoa.

23 Siltasairaalan hankesuunnitelma 22 (90) Vuoden 2017 alusta Meilahden alueen keuhkosyövän onkologiset lääkehoidot ja niihin liittyvät vastaanottokäynnit siirtyvät Syöpäkeskuksen päiväsairaalan ja poliklinikan toiminnaksi Syöpätautien klinikan rakennukseen. Siltasairaalan valmistumiseen mennessä myös tällä hetkellä muissa yksiköissä toteutettava keuhkosyöpien onkologinen lääkehoito ja siihen liittyvä muu toiminta vastaanottoineen siirretään osaksi Syöpäkeskuksen toimintaa. Vuonna 2015 toteutettiin 490 suonensisäistä lääkehoitoa Kolmion päiväsairaalassa, Jorvin ja Peijaksen päiväsairaaloissa yhteensä arvioituna sama määrä. Kliininen tutkimusyksikkö Syöpäkeskuksen kliinisessä tutkimusyksikössä toteutetaan eri vaiheiden kliinisiä tutkimuksia sekä tehdään soveltavaa perustutkimusta. Syöpäkeskus on Suomen ainoa jäsen pohjoismaisessa Nordic Nect -tutkimusyhteisössä ja osa eurooppalaista syöpäverkostoa (European Organisation of Cancer Institutes, OECI). Tutkimustoiminnan keskeisenä tavoitteena on edistää translaatiota eli tutkimustulosten nopeampaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä potilaan parhaaksi. Keskuksessa tehdään myös vaiheen I tutkimuksia ja first-in-man-tutkimuksia. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat muut erikoisalat, Helsingin yliopiston tutkimusohjelmat ja huippuyksiköt sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM). Tutkimustoimintaa ohjeistaa kansainvälinen Scientific Advisory Board, joka aloitti toimintansa Scientific Advisory Boardin ja OECI CCC akkreditoinnin mukaan Syöpäkeskuksen tulisi hoitaa nykyistä suurempi osuus potilaistaan kliinisten tutkimusohjelmien puitteissa. Syöpäklinikan vuodeosastot 7 ja 8 Syöpätautien klinikkarakennuksessa toimii kaksi vuodeosastoa, joilla on yhteensä 43 sairaansijaa. Rakenteiden välttämättömien korjausten johdosta toinen vuodeosasto toimii vuonna 2016 Naistenklinikalla ja vuodepaikkojen kokonaismäärä on 34. Vuodeosastoilla toteutetaan sellaisia syövän lääkehoitoja, jotka keston, oheislääkitysten, sivuvaikutusten ja/tai oheisseurannan johdosta eivät ole toteutettavissa päiväsairaalassa. Vuodeosastoilla toteutetaan myös syöpätauteihin kuuluvat autologiset kantasolusiirrot sekä säteilyeristystä vaativat isotooppihoidot. Vuodeosastoilla toteutetaan lisäksi hoitokomplikaatioiden hoitoa, edenneen syövän vaativaa oirehoitoa, tarpeen mukaan uuden vaikeaoireisen potilaan diagnostisia alkuselvittelyjä sekä vaativaa saattohoitoa. Erityisvastuu- eli erva-alueen työnjaon mukaisesti vuodeosastoille on keskitetty syöpätautien onkologiset kantasolusiirrot. Noin neljännes potilaista tulee päivystyksellisesti Syöpäkeskuksen omista yksiköistä, päivystyspoliklinikoilta tai muista sairaaloista. Vuonna 2015 nettohoitopäiviä osastoilla 7 ja 8 oli yhteensä Vuoden 2017 alusta vuodeosastoa edellyttävät keuhkosyövän onkologiset lääkehoidot tai onkologisten lääkehoitojen vuodeosastohoitoa vaativat komplikaatiot ja näiden potilaiden muu vuodeosastohoidon tarve toteutetaan Syöpäkeskuksen vuodeosastolla. Naistenklinikan osasto 11 Naistenklinikalla toimii vuodeosasto 11, jossa on viisi sairaansijaa. Osastolla toteutetaan gynekologisten syöpäpotilaiden syövän lääkehoitoa ja oirehoitoa. Viime vuosina vuodeosastopaikkoja on vähennetty hoitojen muuttuessa polikliiniseen suuntaan. Vuonna 2015 osastolla toteutettiin suonensisäistä lääkehoitoa.

24 Siltasairaalan hankesuunnitelma 23 (90) Sädehoitolinja HYKS Syöpäkeskuksen sädehoito-osasto vastaa kaikesta HUS-piirissä annettavasta sädehoidosta. Vaativia ja/tai harvinaisia sädehoitoja keskitetään Syöpäkeskukseen erva-alueelta sekä valtakunnallisesti. Sädehoito-osastolla toteutetaan kohteenmukaista ulkoista sädehoitoa sekä intensiteettimuokattua, stereotaktista, hengitystahdistettua ja kudoksensisäistä sädehoitoa. Toiminnassa ovat tällä hetkellä 10 lineaarikiihdytintä, kaksi TT-simulaattoria, yksi MRI-simulaattori ja kudoksensisäisen sädehoidon laite. Osastolla on myös vilkas vastaanottotoiminta. Syöpäkeskuksessa on sädehoito-osaston lisäksi fysiikan osasto ja isotooppihoito-osasto. Sädehoitolinjan toiminta on tarkemmin kuvattu Maanalaiset laitetilat Syöpätautien klinikan yhteydessä -hankesuunnitelmassa. Siltasairaalaan sisällytettävä toiminta koskee lineaarikiihdyttimiä 7 ja 8, tulevaa lineaarikiihdytintä 14 ja kudoksensisäisen sädehoidon yksikköä (brakyterapia). Lineaarikiihdyttimiä 7, 8 ja 14 käsitellään erillisessä hankesuunnitelmassa Opetus ja tutkimus Muu siirtyvä toiminta Opetus Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Clinicumiin kuuluva Syöpätautien osasto vastaa syöpätautien perusopetuksesta, erikoislääkärikoulutuksesta ja tieteellisestä jatkokoulutuksesta. Syöpätautien klinikka toimii myös lähihoitajien, sairaanhoitajien, röntgenhoitajien ja sairaalafyysikoiden koulutuspaikkana sekä amanuenssien harjoittelupaikkana. Syöpätautien klinikalla on opiskelijoita vuosittain yli 200. Tutkimus Syöpätautien klinikan tutkimusyksikössä on tilat tutkimushenkilökunnalle (10 tutkimushoitajaa) ja kaksi vastaanottohuonetta. Suurin osa vastaanottokäynneistä ja kaikki infuusiolääkehoidot toteutetaan polikliinisissä hoitoyksiköissä tai vuodeosastoilla. Vuonna 2015 syöpätaudeille myönnettiin 19 uutta tutkimuslupaa, hematologialle 16 ja rintarauhaskirurgialle neljä. Tutkimuksia oli meneillään yhteensä 155. Suurin osa näistä on monikansallisia tai valtakunnallisia lääketutkimuksia. Hematologian tutkimusyksikössä toimii neljä täyspäiväistä tutkimusta avustavaa henkilöä. Vuonna 2015 tieteellisiä artikkeleita julkaistiin syöpätaudeilta 137 ja hematologialta 39. HUSLAB Syöpätautien klinikan laboratoriosta (1.krs) hoidetaan kaksi kertaa päivässä sairaalan vuodeosastokierrot kaikkina viikonpäivinä ja lisäksi haetaan kiireellisiä näytteitä. Arkisin osastoilla käydään pyydettäessä ottamassa myös EKG:tä. Arkipäivisin laboratorio palvelee polikliinisiä asiakkaita (verinäytteet ja EKG) kolmessa näytteenottohuoneessa klo Polikliininen näytteenotto on tarkoitettu vain Syöpätautien klinikan asiakkaille. Näytteet lähetetään putkipostilla analysoitavaksi HUSLAB-talon laboratorioon.

25 Siltasairaalan hankesuunnitelma 24 (90) 3.3 Meilahden tornisairaala HYKS Vatsakeskus HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) Leiko Leiko-toiminta (leikkaukseen kotoa) käynnistyi Meilahden sairaalan P-kerroksessa vuoden 2016 alussa. Leiko-toiminta käsittää sekä preoperatiivisen ajanvaraus-poliklinikkatoiminnan että suoraan kotoa leikkaukseen tulevien potilaiden valmistelut. Leiko-yksikkö kuuluu HYKS Vatsakeskuksen tulosyksikköön ja palvelee HYKS Vatsakeskuksen ja HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen elektiivisiä leikkauspotilaita. Yksikön toiminta-aika on klo 6.30 n Ajanjaksolla 01/ /2016 käyntejä oli yhteensä 2 817, joista preoperatiivisia käyntejä ja leikkaukseen menneitä potilaita Elinsiirtotoimisto Elinsiirtotoimisto sijaitsee Tornisairaalan 1. kerroksessa ja kuuluu HYKS Vatsakeskuksen elinsiirto- ja maksakirurgian vastuuyksikköön. Toimistossa työskentelee viisi elinsiirtokoordinaattoria, jotka koordinoivat kaikki elinluovutukset ja elinsiirrot alkaen luovuttajasairaalan ensi-ilmoituspuhelusta irrotus- ja siirtoleikkausten aikatauluttamiseen saakka. Koordinaattorit myös huolehtivat hätähaku- ja vaihtojärjestelmän mukaisesta elinliikenteestä sekä munuais-, maksa-, haima- ja ohutsuolen siirtolistalla olevien potilaiden jonohoidosta. Yksi koordinaattori päivystää koko ajan. Elinsiirtokirurgit ja -koordinaattorit järjestävät myös valtakunnallista koulutusta tiloissa. Toimistotiloissa on jatkuvasti ulkomaisia ja kotimaisia vierailijoita perehtymässä elinsiirtotoimintaan. Teho-osasto 20 Teho-osasto 20 sijaitsee Tornisairaalan 2. kerroksessa ja kuuluu HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikköön. Osastolla hoidetaan kriittisesti sairaita potilaita, joista suurin osa on leikkauksen jälkeen tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Teho-osasto 20:n toiminta linkittyy tiiviisti Meilahden leikkausosaston toimintaan. 4 SILTASAIRAALAAN SIJOITTUVA TOIMINTA, TILATARVE JA TILAJÄRJESTELYT Siltasairaalaan sijoittuvan toiminnan ja tilatarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat olleet hankeselvityksessä ( ) todetut kysynnän ja potilasvolyymien muutosennusteet sekä laskennallisesti todetut tilatarpeet. Hankesuunnitelmassa muutosennusteet on päivitetty ja lähtötietoina on käytetty vuoden 2015 toimintalukuja. Toiminnan laajuuteen perustuva tilasuunnittelu on arvioitu vuodelle Erikoissairaanhoidon kysyntämääriin vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät kuin väestökehitys. Osaan näistä tekijöistä voidaan varautua, mutta merkittävä osa syntyy usein vaikeasti ennakoitavasta hoitoprosessien ja lääketieteen kehityksestä tai esimerkiksi asiakkaiden valinnoista ja toimintayksiköiden työnjaosta. Siltasairaalan potilasmäärien arvioinnissa pohjana on käytetty Tilastokeskuksen (12/2015) väestöennustetta (taulukko 2), jossa HUS-alueen väestön kasvu vuosina on 9 %. Ennakoitaessa Siltasairaalan muiden kuin syöpäpotilaiden määrää vuonna 2025

26 Siltasairaalan hankesuunnitelma 25 (90) muutosarviona on käytetty +7,2 %. Arviossa on otettu huomioon, että ikärakenteen muutos vaikuttaa nykyisten Töölön sairaalan potilasmäärien kasvuun monia muita erikoisaloja vähemmän (esimerkiksi vaikeiden tapaturmien määrä ja väestön yleisen terveystilan myönteinen kehitys). Syöpäkeskuksen laskelmissa on huomioitu Suomen Syöpärekisterin vuonna 2015 laatima ennuste uusien syöpien ilmaantuvuudesta valtakunnallisesti ja HUS-alueella vuosina 2025 ja 2030 (Seppä et al., Duodecim 2015;131:1844 5). Suurimmat potilasryhmät ovat edelleen rintasyöpä-, eturauhassyöpä- ja suolistosyöpäpotilaat. Kasvu on erityisen voimakasta yli 75-vuotiailla. Lisäksi Syöpäkeskuksen toimintamäärien kasvun taustalla ovat mm. se että potilaat ovat yhä iäkkäämpiä ja uusia täsmähoitoja voidaan niiden helpomman haittavaikutusprofiilin vuoksi antaa myös monisairaille ja iäkkäille potilaille, parantumatonta syöpää sairastavilla potilailla on pitenevä elinaikaennuste, liitännäishoitojen käyttö lisääntyy ja potilaat käyttävät hoitopaikan valintaoikeuttaan. TAULUKKO 2. HYKS-sairaanhoitoalueen ja HUS-alueen väestö ikäryhmittäin v ja ennuste vuodelle 2025 HYKS-sairaanhoitoalueen väestö iän mukaan vuonna 2015 sekä ennuste vuodelle v v v v 75+ v Yhteensä Muutos, lkm 2015/2025 Muutos, % 2015/ ,64 % HUS-alueen väestö iän mukaan vuonna 2015 sekä ennuste vuodelle v v v v 75+ v Yhteensä Muutos, lkm 2015/2025 Muutos, % 2015/ ,05 % Siltasairaalaan suunnitellut tilat on ryhmitelty toiminnallisiin kokonaisuuksiin ydintoimintojen mukaisesti ja saattavat näin ollen sisältää usean osaamiskeskuksen/tulosyksikön toimintaa. Osa yksiköistä tulee yhdistymään sekä tiloiltaan että toiminnaltaan nykyisiin Meilahden sairaalan vastaaviin toimintoihin (päivystysalue ja leikkaussalit) ja Syöpätautien klinikan tiloihin. 4.1 Päivystysalue Siltasairaalan päivystysalue suunnitellaan rakennuksen 2. kerrokseen, nykyisen Meilahden päivystyspoliklinikan ja ambulanssipihan tasoon. Uudisrakennukseen rakennetaan yhtenäinen päivystysalue, jossa Töölön sairaalan ja Meilahden sairaalan nykyiset päivystysalueet yhdistyvät samoihin tiloihin yhdeksi potilasprosesseittain suunnitelluksi toiminnaksi. Päivystysalueelta on sujuva kulkuyhteys Meilahden tornisairaalaan ja Kolmiosairaalaan sekä sen kautta sisäyhteys Haartmanin sairaalaan. Ambulanssilla saapuvat potilaat tuodaan uuden päivystysalueen tiloihin nykyisen Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikan ambulanssipihalta. Kävellen tai omin kul-

27 Siltasairaalan hankesuunnitelma 26 (90) jetuksin saapuville potilaille rakennetaan oma sisääntuloreitti Paciuksenkadun liittymästä tulevan ajoväylän varteen. Päivystyksen akuutit toiminnat tulevat sijaitsemaan pääosin Siltasairaalassa. Vanhaa Meilahden päivystyspoliklinikkaa, jonka tilamuutoshanke toteutetaan erillisenä hankkeena Siltasairaalan valmistumisen jälkeen, hyödynnetään pidempää seurantaa vaativien potilaiden hoito- ja tarkkailualueena. Sydänvalvonta (CCU) siirtyy nykyisen Meilahden päivystyksen tiloihin erikseen toteutettavan suunnitelman mukaisesti. Tilojen ja toimintojen suunnittelun integraatiossa on lähdetty siitä, että voidaan hyödyntää olemassa olevia tilaresursseja, kuten Meilahden päivystyspoliklinikan nykyisiä tiloja, 9-paikkaista ambulanssipihaa, Kolmiosairaalan helikopterikenttää ja dekontaminaatiotiloja. Siltasairaalan yhteisellä päivystysalueella on toimintaa viidestä HYKS tulosyksiköstä (Akuutti, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, Pää- ja kaulakeskus, Vatsakeskus, Sisätaudit ja kuntoutus) ja 25 lääketieteellisestä (kliinisestä) erikoisalasta (akuuttilääketiede, anestesiologia, elinsiirtokirurgia, endokrinologia, gastroenterologia (sisätaudit), gastroenterologinen kirurgia, hematologia, infektiosairaudet, kardiologia, keuhkosairaudet, käsikirurgia, nefrologia, neurokirurgia, neurologia, ortopedia ja traumatologia, plastiikkakirurgia, reumatologia, suu- ja leukakirurgia, sydänkirurgia, syöpätaudit, rintaontelokirurgia, urologia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia ja yleissisätaudit). Uudella päivystysalueella tutkitaan ja hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat päivystyksellistä erikoissairaanhoidon arviota. Potilashoitoon suunnatut tilat sijoittuvat päivystysalueelle loogisiin kokonaisuuksiin, jossa on keskeistä eri ryhmien potilaiden diagnostiikan ja hoidon kiireellisyys, joustava ja tehokas henkilöstöresurssien käyttö, tilojen modulaarisuus sekä muuntokelpoisuus. Potilaiden hoitoaika rajoittuu välttämättömään päivystykselliseen toimintaan, jonka jälkeen potilaat kotiutuvat tai heidät siirretään viiveettä tarkoituksenmukaisimpaan jatkohoitopaikkaan. Päivystysalueen suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitu poikkeustilanteet (muun muassa eristystarve ja suuronnettomuudet). Alueellisesti sovitun potilasohjauksen perusteella yhteiselle päivystysalueelle saapuvat potilaat jaetaan kokonaisuuksiin niin, että tutkimus- ja hoitoprosessien kannalta samanlaisten potilaiden arvioinnissa ja hoidossa on mahdollista hyödyntää yhtenäisiä malleja ja resursseja. Potilaiden ryhmittely ylittää kliinisten erikoisalojen jaon eikä se perustu potilaan saapumistapaan. Tässä ns. prosessilähtökohtaisessa jaottelussa tunnistetaan neljä toiminnallisesti yhtenäistä pääryhmää, joihin potilaat jaetaan ensiarvion perusteella. Ryhmä 1. Välitön diagnoosin ja hoidon tarve, kriittisen tilan potilas Noin potilasta vuodessa. Tilantarve: 4 hoitopaikkaa + 1 sokkihuone Ryhmään 1 ohjataan potilaat, joiden elintoiminnoissa on kriittinen häiriö tai joiden tila edellyttää muun oireen, yleistilan tai tapahtumatietojen perusteella välitöntä diagnostiikkaa ja/tai hoitoa. Ryhmän tavoitteellinen prosessiaika on alle 30 minuuttia. Tämän potilasryhmän hoidossa käytetään lisäksi ns. RAPTOR (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair) -salia, joka on tarkoitettu ryhmän 1 kriittisille potilaille, jotka kärsivät voimakkaasta verenvuodosta esim. vammautumisen tai vatsavaltimopullistuman puhkeamisen seurauksena. Tässä ti-

28 Siltasairaalan hankesuunnitelma 27 (90) lassa suoritetaan alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, TT-kuvantaminen ja hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset tai leikkaustoimenpiteet. Tila sijaitsee päivystys- ja leikkaussalialueen rajapinnassa, jolloin synergia henkilöstön ja varastotilojen osalta toteutuu. Ryhmä 2. Valvottava, kiireellisesti arvioitava potilas Noin potilasta vuodessa. Tilantarve: 12 hoitopaikkaa. Ryhmään 2 ohjataan potilaat, joiden elintoiminnoissa ei ole ryhmän 1 kriteerien mukaista kriittistä häiriötä, mutta joiden tila edellyttää muun oireen, yleistilan tai tapahtumatietojen perusteella kiireellistä diagnostiikkaa, hoitoa tai aktiivista valvontaa. Ryhmän tavoitteellinen prosessiaika on alle 2 tuntia. Ryhmä 3. Nopeaan prosessiin kuuluva potilas Noin potilasta vuodessa. Tilantarve: Vuodepotilaille 12 hoitopaikkaa + käveleville potilaille 8 tutkimushuonetta sekä 1 suu- ja leukakirurginen tutkimushuone ja 1 suu- ja leukakirurginen toimenpidehuone. Ryhmään 3 ohjataan potilaat, joiden elintoiminnoissa ei ole ryhmän 1 tai 2 mukaista häiriötä, jotka ovat oirekuvaltaan sekä diagnoosin osalta selkeitä ja joiden hoitopäätös ja primaarihoito voidaan todennäköisesti toteuttaa päivystysalueella vähäisin lisätutkimuksin tai resurssein, esim. yhden röntgentutkimuksen avulla, tai joiden diagnostiikka on jo toteutettu muussa hoitoyksikössä ja jotka saapuvat päivystykseen hoitopäätöksen laatimista varten. Ryhmän tavoitteellinen prosessiaika on alle 2 tuntia. Ryhmä 4. Muut / sairaalaseurantaa edellyttävät potilaat. Noin potilasta vuodessa. Tilantarve: 20 hoitopaikkaa, joista 12 sijoitetaan uudisrakennuksen tiloihin ja 8 uudisrakennuksen rajapinnassa sijaitsevan nykyisen Sydänvalvonnan (CCU) tiloihin, jotka vapautuvat CCU:n siirtymisen myötä. Ryhmään 4 ohjataan potilaat, joiden elintoiminnoissa ei ole ryhmän 1 tai 2 mukaista häiriötä ja joiden diagnostiikka edellyttää todennäköisesti laajempia, pitkäkestoisempia selvittelyjä ja tutkimuksia kuin ryhmän 3 potilailla. Ryhmän tavoitteellinen prosessiaika on alle 3 tuntia. Poikkeustapauksissa voi potilaan pitkäkestoisempi seuranta päivystysalueella olla perusteltua. Tulevalle Siltasairaalan uudisalueelle on toiminnan simuloinnin perusteella suunniteltu siis yhteensä 50 hoito(vuode)paikkaa. Toiminnan ja tilatarpeen määrittelyn pohjana on käytetty Töölön tapaturma-aseman ja Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikan toimintalukuja huomioiden väestömäärän ja ikärakenteen muutos sekä toiminnan tehostumisen kautta arvioitava potilaiden läpimenoaikojen lyhentyminen tulevaisuudessa. Suoritemääriin perustuvien laskelmien mukaan Siltasairaalan päivystysalueelle tulee keskimäärin 140 potilasta vuorokaudessa.

29 Siltasairaalan hankesuunnitelma 28 (90) TAULUKKO 3. Toimintaluvut päivystysalueella vuonna 2015 ja ennuste vuoteen 2025 Päivystystoiminta Tapaturmaasema, Töölö Päivystyspoliklinikka, Meilahti Yhteensä Päivystysalue, Siltasairaala Päivystyskäynnit* Leikkaus- ja anestesiatoiminta *sisältää lisäkäynnit ja osastopotilaan konsultaatiot Toimenpidetilat ja kipsausyksikkö Päivystyspotilaiden pientoimenpiteisiin varataan kaksi toimenpidetilaa. Päivystyksen suu- ja leukakirurgisten potilaiden pientoimenpiteet tehdään erityisvarustellussa tutkimushuoneessa. Vammapotilaiden kipsaus ja tuenta tapahtuu päivystyksessä sijaitsevissa kahdessa kipsihuoneessa, joka palvelee myös poliklinikalta ja vuodeosastolta saapuvien potilaiden tarpeita, esim. kipsin vaihdossa tai raajan kipsauksissa leikkaushoidon jälkeen. Lisäksi toinen toimenpidetiloista varustellaan siten, että myös kipsaustoimenpiteet ovat mahdollisia. Kulku poliklinikalta ja vuodeosastolta kipsausyksikköön saapuville potilaille järjestetään siten, että se ei aiheuta häiriötä muille päivystyspoliklinikan toiminnoille. Eristys Uudisrakennuksen myötä muodostuvalla yhteisellä päivystysalueella voidaan käyttää nykyisiä Meilahden päivystyspoliklinikan eristystiloja, mutta yhteisen päivystysalueen kasvava potilasmäärä edellyttää lisäksi kahden eristystilan sijoittumista Siltasairaalan puolelle. Siltasairaalan uudet leikkaus- ja anestesiatoiminnan tilat suunnitellaan 2. kerrokseen Tornisairaalan nykyisen leikkausosaston välittömään läheisyyteen, jolloin tilat muodostavat yhtenäisen ja toimivan kokonaisuuden. Tilat ovat fyysisesti yhteydessä toisiinsa ja esim. öisin käytetään koko yhdistetyllä alueella yhteistä päivystysheräämöä. Leikkaus- ja anestesiaosaston tilat sijoittuvat myös samaan tasoon päivystyksen kanssa, jolloin yksiköiden rajapintaan pystytään järjestämään kriittisen hoidon leikkaussalit sekä päivystysaluetta ja leikkausosastoa palveleva MRI-yksikkö. Siltasairaalan leikkaussaleja tulevat käyttämään Töölön sairaalasta siirtyvät toiminnat: ortopedia ja traumatologia, käsikirurgia ja neurokirurgia sekä suu- ja leukasairauksien kirurgia ja tarvittava plastiikkakirurgian päivystyksellinen osuus. Pääsääntöisesti plastiikkakirurgiset leikkaukset siirtyvät nykyisen Lastenklinikan remontoitaviin tiloihin. Siltasairaalaan on suunniteltu rakennettavaksi 16 leikkaussalia, keskikooltaan 62 m 2 (lukuun ottamatta hybridisaleja, jotka ovat 100 m 2 sisältäen säätöhuoneen). Tarvittava leikkaussalien määrä on laskettu perustuen saliaikaan, joka käsittää sen ajan, jonka potilas on leikkaussalissa (preoperatiivinen valmisteluaika, operaatioaika ja

30 Siltasairaalan hankesuunnitelma 29 (90) postoperatiivinen vaihe) ennen kuin potilas siirretään salista heräämöön. Virka-aikaisen toiminnan leikkaussaliajan tavoitteena ja salimitoituksen perusteena käytetään leikkaussalia kohti salituntia/vuosi. TAULUKKO 4. Leikkaussalien käyttö virka-aikana Leikkaussalitoiminta Töölön sairaala Siltasairaala Toimenpiteiden lkm virka-aikana* Saliaika/h yht. virka-aikana *sisältää virka-aikana tehtävät päivystysleikkaukset, Jorvin sairaalasta siirtyvät selkäleikkaukset sekä Kirurgisesta sairaalasta siirtyvän toiminnan Leikkaussaleista (16) kolme on kooltaan ns. hybridisaleja. Suurikokoisissa hybridileikkaussaleissa voidaan suorittaa sekä toimenpideradiologisia että avotoimenpiteitä. Tornisairaalan leikkausosaston olemassa oleva hybridisali ja ennen Siltasairaalan valmistumista rakennettava toinen hybridisali korvataan uusilla saleilla Siltasairaalassa ja niiden tilalle nykyiselle leikkaussalialueelle tulee kahteen saliin Siltasairaalaan suunniteltuja leikkaustoimenpiteitä. Koska kaikki ns. hybridileikkaussalit keskittyvät uudisrakennukseen, näissä saleissa tehtävät toimenpiteet jakautuvat kaikille hybriditoimenpiteitä suorittaville erikoisaloille. Hybridileikkaussalit sijoitetaan päivystyksen ja leikkaussalialueen rajapintaan, jolloin salien sijainti päivystyksessä sijaitsevan ns. RAPTOR-salin välittömässä läheisyydessä on tarkoituksenmukainen henkilöstösynergian ja tavaralogistiikan kannalta. Päivystyksen ja leikkaussalialueen rajapinnassa magneettikuvantamislaitteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös yksi neuro-/leukakirurginen leikkaussali mahdollistaen näin leikkauksenaikaisen magneettikuvantamisen. Silloin kuin magneettilaitetta ei tarvita leikkaussalikäyttöön, sitä käytetään päivystyksen potilaiden kuvantamiseen. Leikkauspotilaiden turvallinen leikkausta edeltävä ja leikkauksen jälkeinen hoito edellyttää riittäviä heräämötiloja. Heräämö on monipuolinen toimintakeskus, jossa leikkauksen jälkeisen valvonnan lisäksi tapahtuu paljon itsenäistä anestesia- ja valvontayksikkötoimintaa. Osalla leikkauspotilaista välitön jatkohoitopaikka on teho- /tehovalvontaosasto. Siltasairaalan potilaiden hoidossa tarvittavien heräämöpaikkojen tarve on 32 paikkaa (2 heräämöpaikkaa /sali) sisältäen kaksi eristyspaikkaa. Heräämö on jaettu kahteen osaan, joista eristyspaikat sisältävä heräämö sijoitetaan Siltasairaalan. Toinen osa sijoitetaan Meilahden sairaalan nykyisen Tehoosasto 20 osaston tiloihin tämän siirtyessä uusiin tiloihin Siltasairaalan teho-

31 Siltasairaalan hankesuunnitelma 30 (90) osastojen yhteyteen. Heräämöpaikkoja käytetään muuntojoustavasti myös leikkausten valmisteluun (ns. holding- ja induktiotoiminta), johon suurin tarve on virka-ajan alkupuolella, kun taas heräämötoiminnan potilasmäärät ovat suurimmillaan iltapäiväaikaan. Heräämön yhteydessä toimii pientoimenpidetila, joka on tarkoitettu mm. lyhytkestoisiin, anestesiaa vaativiin toimenpiteisiin, kuten esim. nivelten ja tekonivelten sijoiltaanmenon korjaamiseen, kipuklinikan toimenpiteisiin yms. Pientoimenpidetilan käyttö säästää kalliin leikkaussaliresurssin turhaa käyttöä. Leikkaussalialueen tilasuunnittelussa on otettu huomioon henkilöstö- ja tavaralogistiikan sujuvuus. Samantyyppisten leikkausten salit sijoitetaan toistensa läheisyyteen yhteisen steriilin keskusvaraston ympärille. Tällöin varastologistiikassa voidaan hyödyntää tarvittavan välineistön samankaltaisuutta sekä mahdollistetaan henkilöstön ja tilojen tehokas ja tuottava käyttö. Suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty potilasturvallisuuteen. Potilaiden kulkuyhteydet leikkaussalialueen, päivystyksen ja teho-/tehovalvontayksikön välillä ovat mahdollisimman nopeat ja turvalliset sekä leikkaussalialueen ja vuodeosastojen välillä sujuvat. Potilassiirroissa vältetään risteävää liikennettä. Lisäksi tilojen modulaarisuus ja muuntojoustavuus on ollut tärkeä suunnittelua ohjannut lähtökohta. Leikkaussalien välinehuolto toteutetaan hyödyntämällä pääosin Meilahden keskitettyä välinehuoltokeskusta. Siltasairaalan 2. krs:n leikkausosastolle rakennetaan lisäksi keskeiselle paikalle noin 100 m 2 välinehuoltotilat. Tässä satelliittivälinehuollossa huolletaan nopeata käsittelyä vaativat erikoisinstrumentit ja välineet. Meilahden alueelle on suunniteltu jatkossa ns. test bed -toimintaa, jossa tehdään tuotekehittelyä yhteistyössä yritysten kanssa. Tornisairaalan leikkausosastolla toimintaa kehitetään jatkossa siten, että yksi leikkaussali on suunniteltu ja varusteltu test bed -käyttöön. Siltasairaala suunnittelun osana, mutta erillisenä investointina toteutetaan leikkaussalien välittömään läheisyyteen tilat ns. Leiko ( leikkaukseen kotoa ) -toiminnalle. Tulevaisuudessa kaikki potilaat, joiden yleiskunto on riittävä, voidaan ottaa sairaalaan tämän yksikön kautta, jolloin vähennetään potilaiden siirtotarvetta ja osastojen käyttöä ennen leikkausta. Tavoitteena on, että vähintään 75 % leikkauspotilaista tulisi Leikon kautta. Toimintamalli koskee koko elektiivistä (ei-päivystyksellistä) kirurgiaa ja myös osaa päivystyskirurgiasta. Leiko-yksikkö palvelee sekä Torni- että Siltasairaalaa, jolloin nykyisen Meilahden sairaalan P-kerroksessa sijaitsevan Leiko-yksikön tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Vuonna 2025 Leiko-yksikön kautta arvioidaan saapuvan päivittäin noin 40 potilasta. Leiko-tilojen yhteydessä toimivaa päivystysheräämöä hyödynnetään ns. 23 h -heräämönä, joka on tarkoitettu viimeistään leikkauspäivää seuraavana aamuna kotiutuvien potilaiden leikkauksen jälkeiseen seurantaan. Päivystysheräämön välittömään läheisyyteen rakennetaan taukotilat (ruokailupiste, oleskelutila jne.), jossa hyväkuntoiset potilaat voivat toimenpiteen jälkeen viettää aikaa saaden tarvittaessa apua heräämön hoitajilta. Toimintamallin ansiosta soveltuvien potilaiden on mahdollista kotiutua ilman epätarkoituksenmukaista leikkauksen jälkeistä siirtoa vuodeosastolle. Leikkausosastoa palvelevat toimisto- ja taukotilat sijoittuvat leikkaussalialueen välittömään yhteyteen pääosin rakennuksen Paciuksenkadun puoleiselle ulkoseinälle.

32 Siltasairaalan hankesuunnitelma 31 (90) 4.3 Teho-, tehovalvonta- ja valvontaosasto Siltasairaalan teho-, tehovalvonta- ja valvontaosasto suunnitellaan rakennuksen 1. kerrokseen leikkaus- ja anestesiaosaston ja päivystysalueen alapuolelle. Siltasairaalan teho- ja tehovalvonta-alueella hoidetaan traumatologisia, neurokirurgisia ja muita raskaan kirurgian jälkeistä tehohoitoa vaativia sekä neurologisia potilaita. Sydänkirurgisille potilaille sekä konservatiivisen alan tehohoitopotilaille jää erilliset teho-osastot Meilahden tornisairaalaan. Suunnitelman mukaan kevyempää valvontaa tarvitsevat potilaat sijoitetaan teho-alueen yhteyteen tulevaan valvontamoduliin vuodeosastojen sijaan. Teho-osaston potilaista suurin osa on päivystyspotilaita ja kuormitusaste saattaa vaihdella merkittävästi riippuen esim. epidemiatilanteista. Vaihteluun varaudutaan suunnittelemalla tilat 80 % kuormituksen mukaisesti, hyödyntäen laskennassa todellista reaalikuormitusta vastaavia bruttohoitopäiviä nettohoitopäivien sijaan. Keskimäärin bruttohoitopäiviä on vuodessa. Tehohoitoa ja tehovalvontahoitoa vaativien potilaiden määrän odotetaan kasvavan kaikilla erikoisaloilla tulevina vuosina. Tähän osaltaan vaikuttaa metropolialueen väestönkasvu, joka painottuu erityisesti > 65-vuotiaisiin. Hoitomuotojen kehittyminen mahdollistaa yhä sairaampien potilaiden tuloksekkaan hoidon ja yhä iäkkäämmät potilaat ovat invasiivisen/tehohoitotasoisen hoidon piirissä, mutta teho- ja tehovalvontapotilaiden määrän ennustaminen tulevaisuudessa on vaikeaa ja sisältää merkittävän riskin. Tämän hetkinen arvio kuitenkin on, että vuodeosastopotilaiden määrä tulee vähenemään ja valvontatasoista hoitoa vaativien potilaiden määrä tulee kasvamaan. Siltasairaalaan suunniteltu 58-paikkainen tehoalue korvaa Töölön sairaalasta ja Meilahden tornisairaalasta poistuvat osastot tai sairaansijat seuraavasti: Töölön sairaala Neurokirurgia tehovalvonta: 16 potilaspaikkaa Neurokirurginen vuodeosasto 7 (valvontapaikat): 7 potilaspaikkaa Töölön teho- ja tehovalvontaosasto: 10 potilaspaikkaa Töölön päivystysosasto 10 (tarkkailuhuone) ja vuodeosastot 2,4 ja 5: yhteensä 8 potilaspaikkaa Meilahden tornisairaala Teho-osasto 20: 13 potilaspaikkaa Neurologisten potilaiden valvontahoitopaikat eri yksiköistä, laskennallisesti 4 potilaspaikkaa, (aivoverenkiertohäiriöpotilaiden seurantapaikat jäävät Meilahden tornisairaalan 7. kerrokseen) Siltasairaalan tehoalueen kokonaisuus kattaa 58 potilaspaikkaa, joista 8 paikkaa on varusteltu valvontatasoisia potilaita varten. Tehoalueelle muodostuu 5 modulikokonaisuutta, joista kahteen sijoitetaan dialyysipilarit. Potilaspaikat suunnitellaan geneerisiksi kaikkia erikoisaloja palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tehoalueelle suunnitellaan lisäksi yksi erillinen supereristyshuone erittäin tartuntavaarallisen potilaan (Ebola, multiresistentti tuberkuloosi) hoitoa varten. Tilaa voidaan muuna aikana käyttää tarvittaessa myös muille eristyspotilaille sekä hyödyntää toimenpidetilana. Tehoalueelle ei ole suunniteltu muita eritystiloja, sillä geneerisiksi suunnitellut tehohoitopaikat täyttävät kosketuseristyksen kriteerit. Tornisairaalan teho M1:lla olevaa

33 Siltasairaalan hankesuunnitelma 32 (90) 4.4 Siltasairaalan poliklinikka kolmea eristyspaikkaa voidaan tarvittaessa hyödyntää. Tehoalueen potilaiden kirurgiset pientoimenpiteen voidaan tarvittaessa tehdä joko potilaspaikoilla tai vaihtoehtoisesti kuvantamisen alueella sijaitsevassa brakyterapia-yksikössä. Teho- ja tehovalvontaosaston suunnittelussa on pyritty optimoimaan käytettävyys siten, että potilashoito onnistuu turvallisesti ja laadukkaasti mahdollisimman pienellä henkilökuntamäärällä tehokasta tavaralogistiikkaa ja uusia palvelutoimintoja hyödyntäen. Potilaspaikkojen intimiteettisuoja pyritään säilyttämään, mutta samalla tarkoitus on optimoida näkyvyys keskusalueelta useammalle potilaspaikalle kerrallaan. Yhdelle modulille pyritään sijoittamaan kaikki keskeiset potilaan välittömään hoitoon liittyvät toiminnot, kuten lääkealue ja huoltohuone sekä hoitoon liittyvä toimistotila. Potilaspaikkojen sijoittelussa on huomioitu päivänvalon merkitys tehohoitopotilaan sekavuuden ehkäisyssä: potilashuoneiden sijoitus on priorisoitu ikkunaseinän viereen ja muut toiminnot sijoitetaan kauemmaksi ikkunaseinästä. Tilat saavat esteettömästi päivänvaloa Paciuksenkadun puoleiselta julkisivulta ja etelään aukeavalta seinältä. Suunnittelussa on huomioitu eri potilasryhmien vaatimukset, esimerkiksi neurologisten potilaiden sijoittuminen kuvantamisen viereen usein toistuvan kuvantamistarpeen vuoksi ja erilaista osaamista vaativien potilasryhmien (esim. neurologia, traumatologia, yleistehohoito) sijoittaminen lähelle toisiaan. Omaiset huomioidaan suunnittelussa sekä hoitotiloissa että omaisille erikseen suunnitelluissa tiloissa. Tehoalueen toiminnot liittyvät keskeisesti sekä päivystysalueen että leikkausosaston toimintoihin. Yhteys näille kahdelle osastolle pyritään saamaan ongelmattomaksi hissien sijoittelun ja niiden saavutettavuuden avulla. Siltasairaalaan suunnitellaan tehohoitopotilaita varten kolme erityisen suuren kokoluokan potilashissiä, jotka sijoittuvat tasaisin välimatkoin tehoalueelle. Näillä hisseillä pyritään turvaamaan häiriötön kulku raskaastikin varustellulle tehohoitopotilaalle. Osaston paikkaluku on suuri ja sen takia osasto tulee tarvitsemaan useamman esimiehen. Tämä mahdollisuus on otettu suunnittelussa huomioon sijoittamalla tukitoimintoja ja kansliatiloja mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Siltasairaalan poliklinikka suunnitellaan 3. kerrokseen, pääsisääntuloaulan välittömään läheisyyteen. Poliklinikan odotustilat jatkavat aulan yleisten tilojen aluetta. Siltasairaalan poliklinikalle on suunniteltu tilat ortopedian ja traumatologian, neurokirurgian, käsikirurgian sekä raskaan suu- ja leukakirurgian erikoisalojen lääkäreiden vastaanotoille sekä näiden toimintaan liittyville tukivastaanotoille ja itsenäisille hoitajavastaanotoille. Poliklinikka-alueella on myös fysio- ja toimintaterapeuttien sekä

34 Siltasairaalan hankesuunnitelma 33 (90) erityistyöntekijöiden vastaanottotiloja (ks ). Poliklinikalle on keskitetty jonohoitajien leikkaushoidon suunnittelukeskus sekä HYKS-sairaanhoitoalueen tukielinkirurgian lähetekeskus, joka vastaanottaa ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisalojen lähetteet. Poliklinikka-alueelle on keskitetty myös poliklinikka- ja vastaanottotoimintaa tukevia oheistiloja, kuten huoltohuoneet, paari- ja seurantatila huonokuntoisia ja paaripotilaita varten, henkilökunnan taukotila ym., jotka ovat alueella toimivien yhteiskäytössä. Siltasairaalaan poliklinikalle on suunniteltu yhteensä 41 vastaanottohuonetta. Lisäksi on suunniteltu yksi huone tutkimushoitajan vastaanottotoimintaa varten. Poliklinikan vastaanottohuoneet ovat geneerisiä lukuun ottamatta suu- ja leukakirurgian hammaslääkärin kahta huonetta. Toiminnan kasvuarvio perustuu luvun 4 alussa kuvattuun 7,2 %:n nousuun (taulukko 5), jolloin vastaanottohuoneiden laskennallinen tarve on 22. Nykytoimintaan suhteutettu poliklinikkahuoneiden lukumäärä ei kuitenkaan mahdollista poliklinikkatoiminnan tuottavuuden tehostamista huonemäärän rajoittaessa yhden lääkärin vastaanotolla katsottavien potilaiden määrää. Huoneiden lukumäärän lisääminen kahden vastaanottohuoneen mallin mahdollistavaksi on edellytyksenä sille, että polikliinisessä toiminnassa pystytään lisäämään henkilötyön tuottavuutta (yhden lääkärin vastaanotolla käy päivän aikana aiempaa enemmän potilaita). Tämän lisäksi tilasuunnittelussa on huomioitu tukikäynnit (kuten lääkäreiden vastaanottokäynteihin liittyvät hoitajakäynnit), ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian tehostettu toimintamalli, mahdollisesti kasvavat normaalia vastaanottokäyntiä pitkäkestoisemmat preoperatiivisten potilaiden käyntimäärät, sekä varautuminen Syöpäkeskuksen lisääntyvään polikliiniseen toimintaan, yhteensä 19 vastaanottohuonetta. Ortopedian ja traumatologian, neurokirurgian, käsikirurgian sekä suu- ja leukakirurgian vuodeosastoille ei Siltasairaalan valmistumisen jälkeen suunnitella polikliinistä toimintaa. TAULUKKO 5. Elektiiviset poliklinikkakäynnit vuonna 2015 ja ennuste vuoteen 2025 Elektiiviset poliklinikkakäynnit Kaikki siirtyvä toiminta Siltasairaala Avohoitokäynnit yht.* Käynnit pkl:lla** Käynnit vuodeosaston pkl:lla*** Ennusteessa 2025 on huomioitu vain 7,2 %:n kasvuarvio. *ei sisällä hoitopuheluita, hoitokirjeitä eikä asiantuntijakonsultaatioita **sisältää Töölön sairaalan kirurgian, neurokirurgian ja monitoimipoliklinikan käynnit sekä monitoimipoliklinikan hoitopäivät, Kirurgisen sairaalan suu- ja leukakirurgian poliklinikkakäynnit ***sisältää Töölön sairaalan os. 2, 4, 5, 6, 7, 10 käynnit, Jorvin sairaalan os. K4 selkäpotilaat, Kirurgisen sairaalan suu- ja leukakirurgian käynnit ja neurokirurgiset potilaat Ortonissa. Siltasairaalan poliklinikalla potilaan tarpeiden määrittelemät hoitoprosesseihin liittyvät vastaanotot toimivat moduleittain. Jokaisen modulin vastaanottojen potilastyötä

35 Siltasairaalan hankesuunnitelma 34 (90) tukee ns. back office -toiminta, joka mahdollistaa esimerkiksi konsultoinnin ja epäsuoran potilastyön tehostaen poliklinikan ydinprosessia, joka on potilaan diagnoosin ja hoidon määrittely. Siltasairaalan poliklinikalle suunniteltu toimenpidehuone on eri erikoisalojen paikallispuudutuksessa tehtäviä pientoimenpiteitä varten sekä näiden toimenpiteiden valmistelutila. Suu- ja leukakirurgian tarpeisiin on varattu tulityötila sekä 3D-mallinnustila leikkaushoitojen suunnittelua varten. 4.5 Vuodeosastot Siltasairaalan valmistuttua Meilahden sairaaloissa on kolme vuodeosastotornia: Kolmiosairaalassa, Tornisairaalassa ja Siltasairaalassa. Siltasairaalan neljä vuodeosastoa, jotka sijaitsevat kerroksissa 4 7, sijoitetaan suunnitelmien mukaan nykyisen Meilahden tornisairaalan ja Syöpätautien klinikan purettavan torniosan väliin. Vuodeosastot ovat geneerisiä, muuntojoustavia ja palvelevat eri erikoisalojen potilaiden hoitoa. Suunnittelussa on huomioitu vuodeosaston huonetilojen modulaarisuus, koska merkittävän haasteen osastopaikkojen oikealle mitoittamiselle esim. ortopediassa ja traumatologiassa antaa suuri, jopa potilaan, päivittäin vaihteleva ja vuodenajoista riippuva vaihteluväli. Suunnitelluilla nykyistä suuremmilla vuodeosastokokonaisuuksilla pyritään vuodeosastopaikkojen tehokkaaseen käyttöön ja kuormitusasteeseen sekä henkilöstöresurssien optimaaliseen hyödyntämiseen. Siltasairaala-hankkeessa vuodeosastojen tavoitteelliseksi keskimääräiseksi käyttöasteeksi on asetettu 80 %, jolloin yhdellä sairaansijalla toteutetaan keskimäärin 290 hoitopäivää vuodessa ilman loma-aikaisia sulkuja (taulukot 6 ja 7). Suunnitelmissa yksi vuodeosastokerros muodostaa 54 sairaansijan (kerroksessa 4 on 53 sairaansijaa johtuen yhdyssillasta) osastokokonaisuuden jakautuen pääosin kahdelle käytävälle. Jokaisella vuodeosastolla on 30 yhden ja 12 kahden henkilön potilashuonetta WC- ja pesutiloineen (kerroksessa 4 yhden hengen huoneita on 29). Vuodeosastojen kokonaissairaansijamäärä on 215 tilanteessa, jossa kaikki kahden henkilön potilashuoneet ovat käytössä. Tavanomaisena kuormitusaikana kaikki potilaat voidaan hoitaa yhden hengen huoneessa käyttäen myös kahden henkilön potilashuoneita vain yhdelle potilaalle. Kuormitushuippuina kahden hengen huoneisiin voidaan sijoittaa kaksi potilasta.

36 Siltasairaalan hankesuunnitelma 35 (90) Vuodeosastoille kulku tukeutuu kolmeen hissiryhmään. Potilaiden ja omaisten käyttämät hissit saapuvat osastolla valoisaan aulaan, jossa sijaitsee osastosihteerin työpiste sekä tiloja omaisten käyttöön. Potilaiden kuljettaminen sairaalan sisällä kulkee erillisillä sänkypotilaan kuljettamista varten mitoitetuilla hisseillä. Nämä ja huoltoliikenteelle varatut hissit sijaitsevat vuodeosastokerroksen keskeisellä alueella ja ovat hyvin saavutettavissa osaston kaikista osista käsin. Ilmaeristyshuoneita rakennetaan vuodeosastoille yhteensä 11. Tämän lisäksi yhden hengen potilashuoneista 29 on mahdollisuus muuttaa myöhemmin ilmaeristyshuoneeksi. Vuodeosastokerrokseen 4, rakennetaan viisi sulullista ja lyijysuojattua säteilyeristyshuonetta sekä kymmenen yhden hengen potilashuonetta lyhyen kantaman isotooppihoidon tarpeisiin. Näissä huoneissa säteilysuojaus toteutetaan erikoisrakenteisin seinin ja lyijyovin. Kerroksiin 5 7 on suunniteltu kaksi sulullista yhden henkilön eristyshuonetta sekä kahdeksaan yhden henkilön potilashuoneeseen on tehty varaus mahdolliseen eristyshuoneiden lisätarpeeseen. Kerrokseen 4, joka rakennetaan syöpäpotilaiden hoitoon, tulee viisi eristyshuonetta potilaiden puhdaseristystarpeisiin ja viisi varausta mahdolliseen eristyshuoneiden lisätarpeeseen. Kerrokseen 4 rakennetaan myös säteilevän jätteen ja pyykin erillistilat ja hoitovälinevarastot. Jokaisella vuodeosastolla on lääkehuone ja sen yhteydessä biologinen suojakaappihuone, huoneet osaston potilaiden vastaanottotoimintaan, hoitohenkilökunnan työtilat sekä vuodeosastotoimintaa tukevat huoltohuoneet. Tärkeä muutos on käytävien hoitaja-asemien rakentaminen avoimiksi työskentelytiloiksi, jolloin hoitajat ovat entistä lähempänä ja paremmin tavoitettavissa potilaille, omaisille ja muille ammattiryhmille. Vuodeosastojen huoltoliikenne erotetaan omille reiteilleen erilleen potilastiloista. Jokaiseen kerrokseen on suunniteltu yhteistilat sisältäen fysioterapia-, toimisto-, konsultti-, tauko-, kokous-, päivähuone-, varasto-, siivous- ja jätehuonetilat. Töölön sairaalasta siirtyvien potilasryhmien vuodeosastohoidon kasvuarvio perustuu luvun 4 alussa kuvattuun laskennalliseen 7,2 % nousuun (taulukko 6). Sairaansijamäärissä on huomioitu poliklinikkatoimintojen tehostuminen sekä uusien toimintamuotojen kuten Leikon ja päivystysheräämön toiminnan käynnistyminen, jotka vähentävät vuodeosastoilta potilaiden alle vuorokauden pituisia osastohoitojaksoja. Siltasairaalaan on Töölöstä siirtyville ortopedian- ja traumatologian sekä neurokirurgian vuodeosastoille suunniteltu 137 sairaansijaa. Lisäksi suu- ja leukakirurgialle tulee 10 sairaansijaa Korvatautien klinikalta siirtyvälle suu- ja leukakirurgian toiminnalle. Sairaansijamäärä on yhteensä 147. Suu- ja leukakirurgian vuodeosastolla hoidetaan sekä syöpäpotilaita että trauma- ja deformiteettileikkauspotilaita. Näiden potilaiden integrointi vaativuustasoltaan vastaavien (esimerkiksi kasvotraumat ja vaativa suun- ja kasvojen alueen syöpäkirurgia) potilaiden kanssa on tarkoituksenmukaista. Valvontatasoista hoitoa vaativien potilaiden hoito on suunniteltu toteutettavaksi Siltasairaalan teho-, tehovalvonta- ja valvontaosastolla ja kuntoutusta vaativien potilaiden pidemmät kuntoutusjaksot alueen muissa sairaaloissa.

37 Siltasairaalan hankesuunnitelma 36 (90) TAULUKKO 6. Töölön sairaalan vuodeosastojen toimintaluvut 2015 ja Siltasairaala ennusteet 2025 Vuodeosastotoiminta Töölön sairaala Siltasairaala Sairaansijat 146*/** 147 Hoitojaksot Hoitopäivät (netto)*** *sisältää OT 90 ss, neurokirurgian 45 ss (sisältää Ortonin 3 ss), korvaklinikan suu- ja leukakirurgian 11 ss **vähennetty os. 7 valvontapaikat (7) ***vähennetty valvontahoitopäivät 627 Syöpäkeskuksen vuodeosastohoito lisääntyy. Osin kyseessä on vuodeosastoilla annettavan syövän lääkehoidon keskittämisestä yhteen yksikköön aiemman hajautetun mallin sijaan, erikoisalasta riippumatta. Osin lisäys muodostuu syövän hoidon komplikaatioista pohjautuen potilasmäärien kasvuun sekä lisääntyvästä vaativan palliatiivisen hoidon tarpeesta. Siltasairaalan Syöpäkeskuksen vuodeosastojen 68 sairaansijalla toteutetaan vaativia syövän lääkehoitoja ja varhaisen vaiheen tutkimushoitoja, osa kemosädehoidoista (solunsalpaajan ja sädehoidon yhtäaikainen toteuttaminen), säteilyeristystä vaativia radioisotooppihoitoja sekä vaativia palliatiivisia hoitoja ja saattohoitoja. Tiettyjen potilasryhmien polikliiniset hoidot toteutetaan edelleen vuodeosastostoilla kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi. Siltasairaalaan on suunniteltu hematologisten potilaiden vuodeosastopaikkoja helpottamaan Kolmiosairaalan vuodeosastojen ylikuormitustilanteita. Näin voidaan myös luopua Peijaksen sairaalan pienestä vuodeosastosaarekkeesta hematologian keskittyessä Meilahden alueelle. Syöpätautien vuodeosastoista yksi toimii osin ns. akuuttiosastona, joka vastaanottaa potilaita 24/7 ja johon varataan joitakin sairaansijoja suoraan kotoa tuleville Syöpäkeskuksen hoidossa oleville potilaille mahdollistaen näin nopean hoitoarvion ja vähentäen päivystyspoliklinikoiden kuormitusta. Päivystysaikaiset kuvantamistutkimukset tehdään Siltasairaalassa. TAULUKKO 7. Syöpäkeskuksen vuodeosastojen toimintaluvut 2015 ja Siltasairaala ennusteet 2025 Vuodeosastotoiminta Syöpäkeskus Siltasairaala Sairaansijat 50* 68 Hoitojaksot Hoitopäivät (netto)*** Pkl-suoritteet vuodeosastoilla *ei sisällä gynekologista syöpää ja keuhkosyöpää sairastavien potilaiden sairaansijoja

38 Siltasairaalan hankesuunnitelma 37 (90) 4.6 Syöpäkeskuksen päiväsairaala ja poliklinikka Syöpäkeskuksen poliklinikan ja päiväsairaalan toiminta keskittyy syöpään vaikuttavaan hoitoon ja seurantaan. Siltasairaalan tiloihin keskitetään eri syöpäsairauksien polikliininen hoito erikoisalasta riippumatta (onkologia, hematologia, gynekologinen onkologia ja keuhkosyöpä). Poliklinikan ja päiväsairaalan tilat, jotka muodostavat merkittävän osan Syöpäkeskuksen tilatarpeista, sijoitetaan pääosin kerrokseen ja pieneltä osin Syöpäkeskuksen pääsisäänkäynnin tasoon 1. kerrokseen. Koska Siltasairaalassa Syöpäkeskuksen päiväsairaalan päivittäinen toiminta-aika on pitempi kuin nykyisin voidaan osa nyt vuodeosastoilla annettavista hoidoista toteuttaa polikliinisesti. Myös hoidon kehitys tulee painottumaan polikliiniseen hoitoon. Vastaanottotoiminnan vuotuinen kasvuennuste erikoisalasta riippuen on 3 6,5 %. Suonensisäisesti annettavien lääkehoitojen vuotuinen kasvuennuste on erikoisalasta riippuen noin 1 4,5 %. Tavoitteena on hoitaa kaikki infuusiohoitoa tarvitsevat potilaat Siltasairaalassa varautuen kuitenkin siihen, että tulevaisuudessa osa poliklinikkavastaanotoista pidetään mahdollisesti Meilahden sairaala-alueella muissa soveltuvissa tiloissa. TAULUKKO 8. Poliklinikka ja päiväsairaalakäynnit vuonna 2015 ja ennuste vuoteen 2025 Poliklinikka ja päiväsairaalakäynnit Kaikki siirtyvä toiminta Siltasairaala Avohoitokäynnit yht.* Vastaanottokäynnit Lääkehoitotoimenpiteet *ei sisällä hoitopuheluita eikä hoitokirjeitä Poliklinikan vastaanottotiloissa potilas tapaa usein läheistensä kanssa lääkärin ja / tai sairaanhoitajan. Vastaanottohuoneet suunnitellaan geneerisiksi ja muuntojoustavuuden turvaamiseksi kiinteitä ratkaisuja on vähän. Vastaanottohuoneessa voidaan pitää myös videoneuvotteluja. Vastaanottotiloihin välittömästi liittyvä back office - alue toimii ammattilaisten keskinäisen konsultoinnin foorumina. Syöpäkeskuksen poliklinikalle on suunniteltu 54 varsinaista vastaanottohuonetta ja 17 toimistohuonetta, jotka soveltuvat myös vastaanottotoimintaan. Vastaanottohuoneen ja back office -tilan käyttö, ammattilaisten roolien selkeyttäminen, lisääntyvä etätyö ja potilaiden ikääntyminen tulevat muuttamaan vastaanottotyöhön liittyvää ajankäyttöä. Mikäli vuoden 2020 toimintalukujen pohjalta tehtävä simulointi osoittaa edelleen lisävastaanottohuoneiden tarvetta sijoitetaan toimintaa muualle sairaala-alueelle. Vastaanottohuoneiden lisäksi poliklinikalle on sijoitettu neljä toimenpidehuonetta. Potilaiden odotustilat avautuvat rakennuksen keskellä sijaitsevalle valopihalle, josta sormimaiset käytävät ohjaavat vastaanottohuoneisiin. Päiväsairaalaan on suunniteltu 69 hoitopaikkaa 5 6 potilaan modulein. Yhdellä hoitopaikalla on suunniteltu pidennetyn toiminta-ajan puitteissa tehtävän noin 815 hoi-

39 Siltasairaalan hankesuunnitelma 38 (90) 4.7 Sädehoito ja brakyterapia 4.8 Opetus ja tutkimus tosuoritetta vuodessa. Päiväsairaalaan on suunniteltu myös 6 yhden hengen eristyshoitopaikkaa, sijoitettuna 4 ja 2 huoneen yksiköihin. Näitä käytetään myös varhaisen vaiheen tutkimushoidon toteuttamiseen. Päiväsairaalassa potilas saa suonensisäisesti annettavaa syövän lääkehoitoa tai sen tukihoitoa. Hoidon kesto vaihtelee keskipituuden ollessa noin 3 tuntia. Päiväsairaalan hoitoalueelle potilas voi tuoda mukanaan yhden läheisen. Hoidon aikana potilas saa sairauteensa sekä hoitoonsa liittyvää ohjausta hoitajalta ja monipalvelupäätteen/oman laitteensa kautta. Päiväsairaalan hoitajat työskentelevät sekä potilaan vieressä että välittömästi hoitopaikkojen vieressä valvontamahdollisuuden tarjoavissa hoitajakanslioissa. Sädehoito Osana Siltasairaala-hanketta vahvistetaan syöpätautien klinikan 0 kerroksessa sijaitsevien lineaarikiihdyttimien 3 ja 4 säteilysuojausta. Lisäksi hankkeessa rakennetaan PET-TT-tilat 0. kerrokseen. PET-TT-laite tulee Syöpäkeskuksen sädehoitoyksikön käyttöön ja sitä käytetään sädehoidon suunnittelussa. Erillisenä hankkeena, mutta Siltasairaala-hankkeen suunnittelun osana rakennetaan 0. kerrokseen Linac 14 -tila samassa yhteydessä, kun sieltä Siltasairaalan rakennustöiden vuoksi purettavat Linac 7 ja 8 -tilat rakennetaan uudelleen. Brakyterapia Kudoksensisäisessä sädehoidossa eli brakyterapiassa säteilylähde asetetaan neuloin tai katetrein potilaan syöpäkudoksen sisään ja osa toimenpiteistä vaatii anestesian. Jotta toiminta olisi turvallista, brakyterapia-yksikkö sijoitetaan Siltasairaalassa 1. kerrokseen teho- ja tehovalvontayksikön läheisyyteen. Paikan sijoitusta tukee myös braky-yksikön toimenpidehuoneen synergiaetu Siltasairaalaan suunniteltujen anestesia-, heräämö- ja välinehuoltotoimintojen sekä MRI-kuvantamisen läheisyys. Uutena hoitomuotona TT-avusteinen brakyterapia hyötyy toimenpideradiologian läheisyydestä. Yksikkö koostuu säteilysuojatusta hoitohuoneesta, siihen liittyvästä säätötilasta, vastaanottotilasta ja tukitiloista. Hoitohuonetta voidaan käyttää myös tehoosastopotilaiden toimenpiteissä. Opetus ja tutkimus Hyksin yksi tärkeimmistä perustehtävistä on toimia lääketieteen kouluttavana ja tutkimusta tekevänä yksikkönä. Toiminnan suunnittelu edellyttää kunkin erikoisalan koulutuksellisten näkökohtien huomiointia. Harjoitus- ja simulaatiotilojen käyttö tulee olemaan edellytys hyvän kliinisen toiminnan opiskelussa. Opetustilojen suunnitteluun ovat vaikuttaneet mm. Meilahden kampukselta purettavat isot luentosalit sekä opiskelijamäärien kasvu: lääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikat lisääntyivät nykyiseen 150 opiskelijaan vuonna Perusopetuksen opiskelijaryhmien lisäksi kaikissa klinikoissa työskentelee lääketieteen opiskelijoita amanuensseina. Siltasairaalalla on myös huomattava rooli lähi- ja sairaanhoitajien, röntgenhoitajien, sairaalafyysikoiden, erikoistuvien ja erikoislääkäreiden koulutuksessa. Tämä lisää merkittävästi ryhmätilojen tarvetta ja myös kliinisten toimintojen yhteydessä sijaitsevia opiskelijoille tarvittavia tiloja.

40 Siltasairaalan hankesuunnitelma 39 (90) Siltasairaalaan suunnitellaan 3 isoa luentosalia, joissa on mahdollisuus järjestää yhdistämällä 350 hengen tilaisuuksia. Pareittain yhdistettäviä 50 hengen isoja seminaarihuoneita rakennetaan kuusi ja pienryhmäopetuksiin/neuvotteluihin soveltuvia tiloja yhteensä 14. Neuvottelutiloja on sijoitettu Siltasairaalan pääaulan 3. kerrokseen sekä Siltasairaalan rakennuksia kerroksissa 3. ja 4. yhdistävälle silloille. Lisäksi Siltasairaalan poliklinikan välittömään yhteyteen 3. kerrokseen sijoitetaan moniammatilliset kirurgiset opetustilat. Suurten luentosalien läheisyyteen 3. kerrokseen sijoitetaan tieteelliseen tutkimukseen soveltuvat tutkijoiden sekä opiskelijoiden käyttöön varatut toimisto- ja kohtaamistilat. Syövän kliinisen tutkimuksen yksikkö sijoitetaan poliklinikan ja päiväsairaalan 2. kerrokseen synergiahyödyt maksimoiden. Tiloihin sisältyvät mm. varhaisen vaiheen hoidon toteuttamisen vaatimat tilat, tilat tutkimushoitajien työskentelylle ja monitoroinnille. Siltasairaalaan sijoittuva simulaatiotoiminta Siltasairaalan pohjakerrokseen suunnitellaan sairaalan päivystystoimintoja tukeva simulaatiokeskus. Tähän keskukseen suunnitellaan Siltasairaalan päivystysalueen ryhmä 1 -prosessin potilaiden (kaikki hätätilapotilaat) hoitoa vastaava tila (shokkihuone), jossa voidaan harjoitella kriittisesti loukkaantuneiden tai sairaiden ryhmä 1 -potilaiden hoitoa kaikilta osin ja kaikkien ammattiryhmien yhteistyöllä. Lisäksi Siltasairaalan simulaatiokeskukseen suunnitellaan tila simulaattoreille, joilla voidaan harjoitella mm. kirurgisia toimenpiteitä, erityisesti ortopedian ja traumatologian alalla. Siltasairaalan simulaatiokeskus sijaitsee valtakunnallisen tilannejohtokeskuksen vieressä ja se tulee toimimaan suuronnettomuustilanteessa valtakunnallisen tilannejohtokeskuksen laajentumistilana. Meilahden sairaalan P-kerroksessa sijaitseva simulaatiokeskus vastaa ryhmä 2 -prosessin potilaiden simulaatiotoiminnasta sekä muista erityissimulaatioista (leikkaussali, vuodeosasto, teho-osasto jne.). 4.9 Muu toiminta Erityistyöntekijät Töölön sairaalasta Siltasairaalaan siirtyvät sosiaalityöntekijät ja sairaalapastorit, joiden toimistot/vastaanottotilat on suunniteltu Siltasairaalan 3. kerrokseen Siltasairaalan poliklinikan yhteyteen. Sosiaalityöntekijöillä on kahden vastaanottohuoneen lisäksi yksi toimisto vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä monitilatoimisto toimistotyöskentelyä varten viidelle sosiaalityöntekijälle. Sairaalapastoreilla on kaksi työhuonetta, joista toinen sijoittuu Siltasairaalan 3. kerrokseen ja toinen Syöpäkeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Sosiaalityöntekijöillä ja sairaalapastoreilla on lisäksi vuodeosastoilla käytössä konsultin huone joka on tarkoitettu osaston ulkopuolisten asiantuntijoiden potilastyöhön. Potilastapaamiset ja luottamukselliset keskustelut on mahdollista toteuttaa myös vuodeosastojen yhden henkilön potilashuoneissa. Töölön sairaalan fysio- ja toimintaterapeuteille suunnitellaan tilat Meilahden tornisairaalan 1. kerrokseen, Siltasairaalaan siirtyvän elinsiirtotoiminnan nykyisiin tiloihin. Vapautuvat tilat sijaitsevat Meilahden sairaalan nykyisen fysio- ja toimintaterapiayksikön välittömässä läheisyydessä, jolloin keskittämisellä saavutetaan merkittävää synergiaetua. Tämän lisäksi fysio- ja toimintaterapialle suunnitellaan Siltasairaalan 3.

41 Siltasairaalan hankesuunnitelma 40 (90) kerrokseen poliklinikan yhteyteen yksi huone toimintaterapialle ja kolme vastaanottohuonetta fysioterapialle potilasohjaukseen Elinsiirtotoimisto Toiminnan tukipalvelut Kuvantamisen palvelut Elinsiirtotoimisto sijaitsee Siltasairaalan 3. kerroksessa monitilatoimisto-alueen läheisyydessä. Tiloista on sujuva kulku tilojen alapuolella sijaitsevalle leikkaus- ja anestesiaosastolle. Toimistoalue käsittää elinsiirtokirurgien sekä elinsiirtokoordinaattoreiden ja järjestelmäsihteerin toimistotilat ja koulutustilat liittyen elinsiirtoihin. Tiloissa on huomioitu myös päivystäjien lepohuone-, neuvottelu- sekä taukotilat. HUS-Kuvantamisen kuvantamistoiminta jakautuu Siltasairaalassa kahteen pääasialliseen alueeseen, päivystyksen kuvantamiseen (2. kerros) ja kuvantamisosastoon (1. kerros). Syöpätautien klinikan vanhan rakennusosan 1. kerroksessa sijaitseva kuvantamisyksikkö säilyy nykyisessä paikassaan ja keskittyy syöpäpotilaiden kuvantamiseen. Siltasairaalassa isoimmat kuvantamisen muutospaineet kohdistuvat syöpätautien kuvantamiseen, sillä syöpätautien esiintyvyyden, parantuvien hoitotulosten ja näistä seuraavan seurantatarpeen vuoksi tietokonetomografiakuvausten ja tietokonetomografiaohjattujen toimenpiteiden tarve kasvaa. Yksilöllistetty syövän hoito ja potilaiden määrän kasvu lisää ultraäänen avulla tehtävien toimenpiteiden tarvetta. Myös päivystystoiminnassa tietokonetomografian ja magneettikuvausten käyttö tulee lisääntymään nykyisestä. Magneettikuvaukset ovat nousseet ensilinjan kuvantamismenetelmäksi, jolloin yhdellä kuvauksella ja vähemmillä käynneillä päästään täsmälliseen, oikeaan diagnoosiin ja hoitopäätökseen. Magneettikuvausten määrät ovat kasvaneet vuosittain 5 7 %. Suunnittelussa lasketaan kysynnän kasvun taittuvan ja asettuvan 2025 mennessä HUS:ssa hieman yli tutkimuksen tasolle. Kysynnän kasvuun varaudutaan tuottamalla lyhyempiä ja kohdennetumpia tutkimuksia, auttamalla kliinisiä yksiköitä turhien tutkimusten karsimisessa sekä laitekantaa modernisoimalla ja lisäämällä. Aivovaltimoiden tietokonetomografia- ja magneettikuvaukset ovat 2000-luvulla jo isolta osin syrjäyttäneet angiografian diagnostisena menetelmänä. Angiografiassa tehtävissä aivovaltimoiden toimenpiteissä on odotettavissa runsas kasvu: aivovaltimopullistumien ja aivovaltimotukosten suonensisäisten hoitojen määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 2025 mennessä. Päivystyksen kuvantaminen Päivystyksen kuvantaminen on suunnittelu siten, että kuvausten nopea saatavuus tukee nopeaa potilasprosessia. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, ettei päivystysalueen tehokas toiminta vaarannu poikkeustilanteissakaan, kuten laitehuolloissa tai tavanomaisissa monipotilastilanteissa. Radiologien sanelupisteet on sijoitettu päivystyksen ytimeen, joten radiologit ovat läsnä ja saavutettavissa sekä aktiivisesti osallistuvina päivystyksen prosesseihin.

42 Siltasairaalan hankesuunnitelma 41 (90) Päivystyksen kuvantamisessa on kriittisimpien potilasryhmien 1 ja 2 hoitoa varten kaksi tietokonetomografialaitetta, joista toinen on ominaisuuksiltaan sopivampi aivoverenkiertohäiriöihin ja toinen traumapotilaille. Kumpikin laite palvelee myös ryhmien 3 ja 4 prosesseja. Meilahden vanhan päivystysalueen tietokonetomografialaite (noin kuvausta vuodessa) jää päivystyksen takalinjaan ja palvelee muiden alueiden kuvauksia. Laitteen ansiosta päivystyksen kuvantamisen palvelutaso pystytään säilyttämään etulinjan tietokonetomografialaitteiden laiterikkojen ja -huoltojen aikana sekä poikkeuksellisissa ruuhkissa, mukaan lukien suuronnettomuustilanteet. Päivystysalueelle sijoitetaan kaksi ultraäänihuonetta ja kaksi natiivikuvaushuonetta, joista toiseen voidaan sijoittaa myös kartiokeilalaite. Meilahden vanhan päivystyksen alueelle jäävää natiivikuvaushuonetta voidaan tarvittaessa hyödyntää. Uudelle päivystysalueelle suunnitellaan yksi 1,5 T magneettikuvauslaite päivystyspotilaita varten. Laitteen sijainti leikkaussalien vieressä mahdollistaa neuro- ja leukakirurgisten potilaiden kuvauksen kesken leikkauksen. Kuvantamisosasto Kuvantamisosasto rakennetaan 1. kerrokseen, samaan tasoon teho-osastojen kanssa. Kuvantamisosasto suorittaa teho- ja vuodeosastojen sekä poliklinikoiden kuvauksia. Osaston rakenne on suunniteltu potilaiden näkökulmasta selkeäksi ja helpoksi liikkua. Sihteereiden työtiloja on sijoitettu siten, että kysymyksiä tai itse-ilmoittautumisen pulmia varten henkilökunta on helposti saavutettavissa. Vuodepotilaiden sänkyparkeissa on tavoiteltu toisaalta yksityisyyttä, mutta samalla riittävän valvottavuuden tuomaa turvallisuutta. Osastolle on suunniteltu Töölön nykyisiä vastaavat, päivävuorossa toimivat kaksi natiivikuvaushuonetta, ortopantomografiakuvaus sekä ultraääni-toimenpidehuone. Huoneilla on yhteinen säätötila. Osastolla on yhteisellä säätötilalla kaksi perustason tietokonetomografialaitetta, joista toinen on mitoitettu teho-osastojen kuvauksiin ja toinen elektiivisiin kuvauksiin ja toimenpideradiologiaan; em. kuvaukset eivät mahdu yhteen laitteeseen. TT-laitteilla on suunniteltu yhteinen valmistelutila ja ne toimivat toistensa varalaitteina. Toiseen TT-laitteista on suora kulku viereiseltä tehoosastolta ja laitteilla on yhteinen ohjaustila, jolla saavutetaan tehokas hoitajaresurssointi. Osastolle on suunniteltu, yhteisellä säätötilalla ja välinevarastolla, kaksi angiografiahuonetta, joista kumpaankin on erinomaiset yhteydet sekä päivystyksestä että teho-osaston neurokirurgiselta alueelta. Kuvantamisosastolle sijoitetaan neljä magneettikuvauslaitetta: Kaksi 3T-magneettikuvauslaitetta korvaavat Töölön nykyiset laitteet. Kolmas 1,5T-magneettikuvauslaite on syöpätautien kuvauksia varten; laite korvaa yhden kuvantamisen ikääntyvistä rekkamagneeteista ja siihen kootaan nykyisin Kolmiosairaalaan, rekkamagneetteihin ja muualle HUS:n hajautetut kuvaukset. Neljäs magneettikuvauslaite on 7T-laite, joka palvelee HUS:n tutkimus- ja kliinisiä kuvaustarpeita erityisesti Meilahden sairaalaalueella. Vasta markkinoille saapuvana laitetyyppi on kallis, mutta 20-luvulla hintatason odotetaan laskevan investoinnin kannalta suotuisammaksi. Laitteen tilavaatimus (kallioperusteinen, vahvat häiriökentät) säilynee jatkossakin ja on siksi edullisempi toteuttaa Siltasairaalan yhteyteen kuin myöhemmin uudisrakennuksena sairaala-alueelle.

43 Siltasairaalan hankesuunnitelma 42 (90) Lääkintälaitevarasto Siltasairaalan T-kerrokseen rakennetaan tila HUS-Kuvantamisen lääkintälaitevarastointia ja -luovutusta varten Laboratoriopalvelut HUSLABille on suunniteltu Siltasairaalassa kaksi näytteenottopistettä, Syöpäkeskuksen 1. kerrokseen pääsisäänkäynnin yhteyteen ja päivystysalueen 2. kerrokseen päivystystoimintaa varten. Molempien toimipisteiden näytteet lähetetään putkipostilla analysoitavaksi HUSLAB-talon laboratorioon. Syöpäkeskuksen ensimmäisen kerroksen näytteenottopiste (4 näytteenottohuonetta) palvelee polikliinisiä asiakkaita. Vuodeosaston näytteenotot toteutetaan näytekierroin ja lisäksi tarvittaessa haetaan myös kiireellisiä näytteitä Lääkehuoltopalvelut Yksiköiden lääkehuoneiden yhteyteen suunnitellaan biologinen suojakaappihuone, jota käytetään lääkevalmistuksessa. Infuusionesteiden täyttövarastot sijaitsevat Kolmiosairaalan ja Palvelukeskuksen kellarikerroksissa, joista infuusioiden kuljetus tapahtuu Siltasairaalan osastoille tunnelia pitkin osastokohtaisten etukäteen määriteltyjen liuostarpeiden mukaisesti. Siltasairaalan osastojen lääkehuoneisiin suunnitellaan tekniset ja tilavalmiudet sähköisille lääkekaapeille. Tilavaraus tulee myös solunsalpaajakuljetinta varten HUS-Apteekin ja Syöpäkeskuksen päiväsairaalan välille. Osastojen lääkehuolto kuuluu lääkäri- ja hoitohenkilökunnan tehtäviin. Lääkehuollon asiantuntija-apuna on suunniteltu osastofarmaseutin palveluja vuode-, teho- ja leikkausosastoilla, päivystykseen sekä Syöpäkeskuksen poliklinikalle ja päiväsairaalaan Välinehuoltopalvelut Siltasairaalan osastot käyttävät Meilahden välinehuoltokeskuksen palveluja. Tehoosastolta, vuodeosastoilta, brakyterapia-yksiköstä, Siltasairaalan poliklinikalta sekä Syöpäkeskuksen päiväsairaalasta ja poliklinikalta toimitetaan käytetty välineistö välinehuoltokeskukseen. Siltasairaalan leikkausosastolle on varattu sateliittivälinehuolto, jossa on mahdollisuus kiireellisten, erikoisinstrumenttien sekä lainavälineiden pesuun ja sterilointiin. Hoitoyksiköiden tarvike- ja välinehuoltoon liittyvät logistiset sekä muut toimenpiteiden valmisteluun liittyvät tehtävät on suunniteltu toteutettaviksi hoitologistikko-toimintamallin mukaisesti välinehuoltajien toteuttamina leikkaus- ja teho-osastoilla, päivystysalueella sekä Syöpäkeskuksen päiväsairaalassa ja poliklinikalla Apuvälinepalvelut Siltasairaalaan on suunniteltu tilat keskitetylle apuvälineen elinkaarenhallinnalle: apuvälineiden kunnossapidolle (sisältäen pesun ja pienkorjaustyöt) on varattu tilat yhdistettynä keskitettyyn sairaalasänkyjen ja apuvälineiden puhdistus- ja desinfiointiyksikköön. Osastoille sekä auloihin on suunniteltu tilat asiakkaiden sekä osastojen

44 Siltasairaalan hankesuunnitelma 43 (90) HUS-Desikon tuottamat palvelut Logistiikkapalvelut Ravitsemuspalvelut apuvälineiden nouto ja palautuspisteitä varten. Apuvälinekeskuksen keskitetty varasto ja korjaustilat säilyvät Ruskeasuolla. HUS-Desikon laitos- ja hygieniahuollon siivouskeskus on suunniteltu Siltasairaalan T- kerrokseen. Tilassa pestään eri osastoilla käytettävät siivousvälineet käyttökertojen välillä. Siivouskeskuksessa puhdistetaan, ladataan ja säilytetään siivouskoneet. Siivouskeskuksen varustukseen kuuluu muun muassa pyykinpesukoneita, kuivausrumpuja ja suihkupäiden pesu-ja desinfiointikone. Siltasairaalaan rakennetaan kerroskohtaiset siivoushuoneet. Vuodeosastoille suunnitellaan yksiosaiset siivoushuoneet. Teho-osastolla tulee kaksi kaksiosaista huoltohuonetta, jossa on likaisella puolella sairaalavälineiden pesukone, skooppien pesukone ja desinfioiva huuhtelulaite. Teho-osaston moduuleissa oleviin yksiosaisiin huoltohuoneisiin suunnitellaan oma eriteastioiden pesu- ja desinfektiokone. Puhdas pyykki säilytetään rullakoissa osastojen liinavaatevarastoissa. Siltasairaalan suunnitelmissa on keskitetty sairaalasänkyjen ja apuvälineiden puhdistus- ja desinfiointiyksikkö. Toimintamallissa HUS-Desiko myy tulosyksiköille palvelua, joka sisältää sänkyjen hankinnan, puhdistuksen, huollon, petauksen, patjan, perusvarusteet sekä liinavaatteet. Osastot saavat käyttöönsä potilassängyn, jossa on keskiriskin makuuhaavapatja, tyyny ja vuodevaatteet, kaksi laitaa ja pääty sekä kaksi tippatelinettä. Palvelun piiriin kuuluvat osastot teho-osastoa lukuun ottamatta. Sänkyjen varastointia, esim. sulkujen aikaan, ei kyseiseen tilaan ole suunniteltu. HUS-Logistiikka vastaa saapuvan ja lähtevän tavaran toimituksista. Toiminta edellyttää erilaisia varasto- ja kuljetustiloja (varastotavaran vastaanotto- ja kuljetus-, jätehuoneet, pyykki- ja sekajätekuilutilat, kylmäsäilytyshuoneet). Siltasairaalan osastoille on suunniteltu varastojen täyttöpalvelumallia, joka vapauttaa hoitohenkilökunnan työpanosta hoitotyöhön sekä vähentää tehokkaasti osastojen varastoarvoja. Leikkausosaston eri leikkaussali-modulien steriili- ja tehdassteriilitarvikkeisto toimitetaan sairaalan T-kerroksen tavaran vastaanottotilaan, jossa välinehuoltaja jakaa tarvikkeet oikeisiin leikkaussali-moduleihin. Siltasairaalaan suunnitellaan Meilahden tornisairaalassa käytössä olevaa keskitettyyn ruoanjakeluun perustuvaa cook and chill -tuotantotapaa, jossa ruoka valmistetaan potilaskohtaisina annoksina Raviolin ravitsemuskeskuksessa ja jäähdytetään valmistuksen jälkeen välittömästi. Ateriat kuljetetaan osastoille kylmäsäilytyksenä ja lämmitetään potilaskohtaisina annoksina keittiöiden telakka-asemissa. Cook and chill -vaunuun mahtuvat 30 potilaan valmiit ruoka-annokset. Toimintatapa edellyttää osastojen keittiöissä telakoita, joihin vaunut kiinnitetään 1 m 2 :n tilavarauksella. Ruokakuljetuksia on kahdesti päivässä. Siltasairaalaan kolmanteen kerrokseen pääsisääntuloaulan yhteyteen rakennetaan 300 hengen lounasravintolaa. Ravintola sijoittuu näköalapaikalle Paciuksenkadun

45 Siltasairaalan hankesuunnitelma 44 (90) Tietohallinnon palvelut varteen ja ravintolan ulkoterassi on suunniteltu alemman kerroksen katolle. Lounasravintolassa on jakelukeittiö, jossa valmistetaan myös asiakkaiden tilausten mukaisia grilliannoksia. Lounasruoan valmistus tapahtuu Raviolin ravitsemuskeskuksessa, josta se toimitetaan tunneliverkoston kautta Siltasairaalaan. Lounasravintolan eri toimittajien suoratoimitukset tapahtuvat Siltasairaalaan suunnitellun toimitusreitin kautta. Lounasravintolan päivittäisen käyttäjämäärän arvioidaan olevan n. 800 ruokailijaa. Lounasravintolalle suunnitellaan ravintolasali, keittiö, varasto- ja jäte sekä henkilökunnan puku-, tauko- ja WC-tilat sekä esimiesten toimistotilat. HUS-Tietohallinto on aloittanut Siltasairaalan tietoteknisten ratkaisujen alustavan suunnittelun osana hankesuunnitteluvaihetta. ICT-suunnittelun tavoitteina on parantaa potilaskokemusta, hoidon laatua ja turvallisuutta, tukea henkilökunnan työskentelyä toimintaa tehostaen ja vapauttaen aikaa potilastyöhön sekä tehostaa tilankäyttöä. Hankittavat tietojärjestelmäratkaisut pyritään yhtenäistämään muiden suurten rakennushankkeiden yhteydessä tehtävien linjausten mukaisesti huomioiden samalla Meilahden sairaala-alueen muut järjestelmät ja niiden yhteensopivuus hankittavien kanssa. Apotti-hankkeen myötä potilaiden sähköinen asiointi ja palvelut tehostuvat ja tiedon reaaliaikainen saatavuus paranee. Uusi potilastietojärjestelmä vastaa moniin toiminnallisessa suunnittelussa esille tuleviin tarpeisiin ja se on Siltasairaalan valmistuessa laajamittaisessa käytössä. Mobiilityöskentely tehostaa henkilökunnan toimintaa ja lisää potilastyöhön käytettävää aikaa. Alustava, kustannusten arviointia varten tehty suunnitelma Siltasairaalan tietojärjestelmistä sisältää seuraavat kokonaisuudet: Tietoliikenneyhteydet Paikannusjärjestelmä Hoitajakutsu- ja elvytyshälytysjärjestelmä Videoneuvottelujärjestelmä Monipalvelupäätteet Potilasvalvontakamerajärjestelmä Ovi- ja infonäyttöjärjestelmä Leikkaussalien kuvansiirtojärjestelmä Muut kuten ilmoittautuminen, infotaulut jne. Luettelo perustuu tässä vaiheessa nykytekniikkaan, vaikka tiedossa on, että hankkeen edetessä ICT-järjestelmien suunnitelma saattaa muuttua aivan toiseksi. Paikannukseen perustuvat ratkaisut tehostavat työskentelyä, laitteiden ja tilojen käyttöä sekä olosuhdevalvontaa. Yhtenäiset ilmoittautumis-, opastus- ja informaatiojärjestelmät mahdollistavat potilaiden itsenäisen ilmoittautumisen, opastuksen ja potilasvirtojen seurannan vähentäen tähän tarvittavan henkilöstön määrää. Potilasturvallisuutta sekä potilaan omaan hoitoonsa osallistumista parantavat automaattiset valvontaratkaisut, kuten kameravalvonta ja potilashuoneisiin tulevat monipalvelujärjestelmät. Leikkaussalien kuvansiirtojärjestelmän avulla tehostetaan

46 Siltasairaalan hankesuunnitelma 45 (90) mm. opetusta ja etäkonsultaatioita. Videoneuvottelujärjestelmillä turvataan monipuoliset reaaliaikaiset yhteydet esimerkiksi konsultaatioihin ja opetukseen. Virtuaalisairaalan etävastaanottotoiminnalla voidaan vähentää fyysisiä potilaskäyntejä Pesulapalvelut Toimintaa tukevat yhteiset tilat Puhtaiden tuotteiden tilaukset tehdään Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n pesulapalveluun, josta HUS-Logistiikka toimittaa tuotteet sairaalan jakelukeskukseen ja edelleen osastoille. Osastoilla puhdas pyykki säilytetään rullakoissa. Sairaalan keskitetty sänkyvarasto, jossa sängyt pedataan valmiiksi, vähentää huomattavasti osastokohtaisten liinavaatteiden tarvetta. Likaiset tuotteet lähetetään pyykkikuilun avulla T- kerroksen likapyykin keräystilaan. Henkilökunnan pukutiloissa henkilökunnan työvaatehuolto on suunniteltu modulihylly- ja täyttöpalvelukonseptilla. Terveydenhuollon erityistilanteet Päivystysalueen toiminta tulee pystyä ylläpitämään myös tilanteissa, joissa potilasmäärä tai potilaiden hoitoihin liittyvät erityistilanteet edellyttävät tehostettua tai normaalista laajennettua toimintamallia, esim. monipotilastilanteissa, suuronnettomuustilanteissa ja tarttuvien infektiotautien epidemioissa. Tämän kaltaisten tilanteiden ilmaantuvuutta pidetään niin todennäköisenä, että toiminnat ja tilat on suunniteltu niihin varautuen. Toimintaa näissä eritysitilanteissa johtavan ja koordinoivan sairaalan valmiuspäällikön tai HUS lääkintäpäällikön toimipiste sijoittuu päivystysalueelle, jolloin akuutin tilanteen toiminnallinen johtaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Toimitilana käytetään kokoustilaa, joka tarpeen vaatiessa osoitetaan suuronnettomuustilanteen johtamiseen. Suuronnettomuustilanteissa yhteiselle päivystysalueelle keskitetään erityisesti kiireellistä hoitoa edellyttävät potilaat. HUS:n tilannekeskus (TIKE) HUS:iin sijoittuu jatkossa yksi viidestä valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksesta, jonka osana Siltasairaalassa toimii HUS:n ja ensihoitopalvelun tilannekeskus (TIKE). Keskukset toimivat verkottuneesti sekä keskenään että Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmä ERICA:n kanssa. Siltasairaalassa TIKE hoitaa koko HUS:n erityisvastuualueen hoitolaitosten välillä suoritettavien potilassiirtojen järjestämisen (noin tehtävää vuodessa), koordinoi ensihoidon päivittäisvalmiutta ja antaa tarvittaessa etätukea hätäkeskuspäivystäjille ensihoitotehtävien riskinarvioinnissa ja kentällä toimivalle ensihoitohenkilöstölle. Lisäksi TIKEssä ylläpidetään valtakunnallisen terveydenhuollon valmiuden kokonaistilannekuvaa. TIKEssä työskentelee päiväsaikaan 6 henkilöä, iltaisin miehitystarve on vähäisempi mutta öisinkin tilassa työskentelee minimissään kolme henkilöä. Hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA) toimii viranomaisten suojatussa turvallisuusverkkoympäristössä. Suuronnettomuustilanteissa ja terveydenhuollon eritysitilanteissa TIKEn välittömässä yhteydessä on erillinen johtotila, jossa toimintoja johtavat johtajaylilääkärin

47 Siltasairaalan hankesuunnitelma 46 (90) määräämät viranhaltijat yhdessä HUS:n lääkintäpäällikön kanssa. Johtotilassa työskentelee erityistilanteen luonteesta ja laajuudesta riippuen 8-12 henkilöä kokoustilamuodossa. Johtotila on päivittäiskäytössä TIKEn henkilöstön ja päivystävän lääkärin ja kenttäjohtajan toimistona. Aulatilat Siltasairaalan aulatilat sijoittuvat Syöpäkeskuksen pääsisäänkäynnin yhteyteen 1. kerrokseen sekä Meilahden nykyisen 3. kerroksen pääsisäänkäynnistä jatkuvaan aulatilaan. Siltasairaalan pääsisäänkäynti rakennuksen 3. kerroksessa liittyy Meilahden sairaaloiden yhteiseen pääsisäänkäyntirakennukseen, jonka toinen rakennusvaihe ja sen alkuperäinen arkkitehtuuri integroituu Siltasairaalan toteutukseen. Varsinainen Siltasairaalan pääaula sijaitsee rakennuksen 3. kerroksessa, noin puoli kerrosta pääsisäänkäynnin nykyistä tasoa ylempänä. Aulassa sijaitsee vaatesäilytystilat, yleiset WC-tilat, apuvälineiden palautuspisteet ja kahvilatila. Pääaulan hiljainen huone sijaitsee rakennusten saumakohdalla. Hiljaisessa huoneessa voi uskontokunnasta riippumatta pysähtyä hiljentymään ja keräämään voimia kriisin keskellä. Huone on potilaiden, omaisten ja henkilökunnan käytössä. Siltasairaalan aulasta avautuu kulkuyhteys Syöpäkeskuksen puoleiseen rakennusosaan. Kolmannen kerroksen ja neljännen kerroksen kulkuyhteydet ja niiden väliin jäävä portaikkomainen tila muodostavat maantason ajoväylän ylittävään rakennusosaan auditoriomaisen oleskelu- ja kohtaamistilan, josta suuren lasisen ulkoseinän läpi aukeaa näkymä kohti Paciuksenkatua ja sen takana avautuvaa maisemaa. Pääaulan siltaa vastapäisellä puolella sijaitsee Siltasairaalan poliklinikka. Osa pääaulasta on koko rakennuksen korkean osan korkuinen tila, johon vuodeosastojen tuloaulat aukeavat. Syöpäkeskuksen aulatiloihin suunnitellaan lisäksi informaatiopiste, jonka yhteyteen sijoitetaan vartijatila sekä hiljainen huone. Aulatiloihin rakennetaan myös liiketiloja. Sisälogistiikka-analyysin (Delfoi ) mukaan Siltasairaalan saapuu vuorokauden aikana n henkilöä ja enimmillään Siltasairaalassa on 2700 henkilöä samaan aikaan. Logistiikkatilat Siltasairaalan tunnelitasolle on suunniteltu kolme lastausaluetta, jotka sisältävät myös jätevaunujen säilytyksen. Tunnelitasolla sijaitsee lisäksi liuosvarastoja sekä osastojen täyttöpalveluvarastoihin kuljetettavan tavaran purkutiloja. Tilat on sijoitettu niin, että ne palvelevat kattavasti koko Siltasairaalaa ja ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Pukutilat Siltasairaalan potilastyössä, liikelaitoksissa ja tukipalveluissa toimiville henkilölle sekä opiskelijoille on suunniteltu pukutilat Siltasairaalan T-kerrokseen. Pukutilojen tarve on 2000 henkilöä. Pukutiloihin varataan suunnitelman mukaan riittävä määrä WC- ja peseytymistiloja.

48 Siltasairaalan hankesuunnitelma 47 (90) Vainajien tilat Vainajien tilat suunnitellaan Siltasairaalan T-kerrokseen. Tilat koostuvat eteistilasta, 30 vainajan pesu- ja kylmäsäilytystiloista, omaisten huoneesta, kappeli/jäähyväishuoneesta sekä WC-tiloista. Tilat on mitoitettu Siltasairaalan vainajien säilytykseen. Tilojen sijoittelussa on huomioitu omaisten häiriötön kulku tiloihin. Tila sisustetaan rauhalliseksi ja harmoniseksi uskontokunnasta riippumattomaksi tilaksi, joka mahdollistaa poikkeustapauksissa myös pienimuotoisen siunaustilaisuuden järjestämisen. Toimistot ja monitoimitilat Toimistotilojen suunnittelu perustuu tilan käyttäjän tekemän työn vaatimuksiin. Töölön sairaalasta siirtyvien tulosyksiköiden hallinnon sekä lääkäreiden toimisto- ja monitoimitila-alueet suunnitellaan Siltasairaalan 3. kerrokseen. Syöpäkeskuksen vastaavat toimisto- ja monitila-alueet sijoitetaan Syöpäkeskuksen 1. kerrokseen, sisääntulokerroksen tiloihin. Siltasairaalan toimistoalueiden suunnittelussa on hyödynnetty Honkanen V. yms. (2014) raporttia Ehdotus lääkäreiden ja akateemisten erityistyöntekijöiden toimistotyötilojen laatusuosituksiksi. Siltasairaalan toimistomitoituksessa on huomioitu osastokohtaisesti välittömään potilaan hoitoon liittyvän toimistotyön sekä osastokohtaiseen esimiestyöhön liittyvän toimistotyön tilatarpeet. Siltasairaalassa varataan myös riittävä määrä toimistotilaa sairaalan hallintoa ja henkilökunnan muuta toimistotiloissa tehtävää työtä varten. Muuhun kuin välittömään potilastyöhön liittyvän tilan suosituksena on monitilatoimisto, jossa toimistotyötilat suunnitellaan työn tarpeista niin, että ne mahdollistavat työskentelyn sekä yksin että ryhmissä ja keskustelun sallivasta aina hiljaisuudessa työskentelyn ympäristöön. Verkkoneuvotteluihin ja puhelinkeskusteluihin suunnitellaan riittävästi äänieristettyjä "pienoistoimistoja. Päivystäjien tilat Sairaalassa päivystävien lääkäreiden käyttöön tarvitaan yöpymis- ja lepohuoneet. Siltasairaalaan on suunniteltu yhteensä 10 päivystys- /lepohuonetta; leikkausosastolle kolme, elinsiirtotoiminnan toimistotilojen yhteyteen kaksi, teho-osastoalueelle neljä sekä Syöpäkeskuksen etupäivystäjälle vuodeosastolle yksi. Huoneita voidaan virkaaikana käyttää toimistotyöhön. Erillisenä hankkeena toteutetaan Siltasairaalan päivystysalueen tarvitsemat 7 päivystys- / lepohuonetta, jotka rakennetaan samassa kerroksessa sijaitsevan Meilahden sairaalan vanhan päivystyspoliklinikan tiloihin. Kiinteistöhuolto Siltasairaalan kiinteistöhuollon tilat suunnitellaan T- kerrokseen. Tiloihin sijoitetaan kiinteistön valvontaan tarvittavat laitteet, työtilat, tulityötilat sekä huoltomestarin toimisto- ja henkilökunnan taukotilat. Jätehuolto Siltasairaalan kerroksiin suunnitellaan jätehuoneet, joissa on sekajätekuilut alas tunnelitason kuilujen kokoomahuoneisiin. Kerrosten jätehuoneista tai niiden läheisyydestä sijoitetaan huoltohissiyhteydet alas T-kerroksen lastausalueille. Siltasairaalan kolmen lastausalueen yhteydessä on kuilujen vastaanottopään huoneet, joihin on

49 Siltasairaalan hankesuunnitelma 48 (90) sekajätettä varten suunniteltu tilat 2 3 vaunulle ja pyykkiä varten vastaanottotaso ja rullakot. Lisäksi lähellä lastausalueen huoltohissejä on jätevaunujen ja -keräysastioiden välikeräystilat. Lastausalueiden läheisyyteen suunnitellaan tarvittavat jätteiden kylmähuoneet ja vaarallisten jätteiden huoneet. Suunnittelussa on huomioitu myös säteilevät jätteet. 5 SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ Siltasairaalan henkilöstösuunnitteluun heijastuvat toiminnallisen suunnittelun periaatteet, joiden mukaan tehokkaat prosessit, toimintojen yhdistäminen, digi- ja tukipalveluja kehittäminen sekä henkilöstön joustava sijoittuminen sekä laaja ammattitaito eri osastoilla mahdollistavat tehokkaan toiminnan. Ennustetut tuotantovolyymit pyritään toteuttamaan ilman suuria vakanssilisäyksiä myös siirtämällä vakansseja uusien yhdistyvien toimintojen mukana. Siltasairaalan siirtyvän kliinisen toiminnan henkilöstömäärä vuonna 2015 oli 950,5 vakanssia. Vuonna 2025 henkilöstön suunniteltu vakanssimäärä on eli 74 uuden vakanssin lisäys. Henkilöstölisäyksiä on suunniteltu HYKS Tukielin ja plastiikkakirurgian tulosyksikössä; neljä erikoislääkärin- ja kaksi erikoistuvan lääkärin vakanssia lisääntyvään polikliiniseen- ja leikkaustoimintaan sekä viisi sairaanhoitajan ja yksi perushoitajan vakanssia vuodeosastoille. Leikkaussalit- teho- ja kivunhoito tulosyksikön vakanssilisäyksenä on suunniteltu 15 sairaanhoitajaa teho-osastolle sekä 10 sairaanhoitajaa leikkausosastolle lisääntyvän toiminnan vuoksi. Syöpäkeskuksen vuodeosastoille suunnitellaan 10 sairaan- ja perushoitajan vakanssilisäystä lisääntyneen vuodeosastotoiminnan vuoksi. Poliklinikalle ja päiväsairaalaan suunnitellaan yhden osastonylilääkärin, kolmen erikoislääkärin, kolmen erikoistuvan lääkärin, 15 sairaanhoitajan ja kätilön, kahden lähihoitajan sekä kolmen osastonsihteerin vakanssin lisäystä toiminnan tehokkuuden noston sekä lisääntyvän potilaiden supportiivisen hoidon vuoksi. Syöpätautien toimintojen yhdistämisen myötä suunnitellaan myös 23.5 vakanssisiirtoa.

50 Siltasairaalan hankesuunnitelma 49 (90) TAULUKKO 9. Siltasairaalaan siirtyvien tulosyksiköiden vakanssimäärät vuonna 2015 ja ennuste vuoteen 2025 Tulosalue Vakanssit vuonna 2015 Vakanssit vuonna 2025 Uudet vakanssit Uusien vakanssien lkm Siirtovakanssit Syöpäkeskus ,5 Osastonylilääkäri Erikoislääkäri 3 Erikoistuva lääkäri Sairaanhoitaja 25 19,5 Lähihoitaja 2 1 Osastonsihteeri 3 3 YHTEENSÄ Tukielin- ja plastiikkakirurgia 245,5 257,5 Erikoislääkäri 4 Erikoistuva 2 lääkäri Sairaanhoitaja 5 Lähihoitaja 1 YHTEENSÄ 12 Leikkaussalit, tehoja kivunhoito Sairaanhoitaja 25 YHTEENSÄ 25 Pää- ja kaulakeskus YHTEENSÄ 950, ,5 Henkilöstön lisäystarve ratkaistaan erikseen vuosittaisen talousarviovalmistelun yhteydessä. HUS-Kuvantaminen Kuvantamisosaston radiologimitoituksessa natiivi-, UÄ-, ortopantomografia- ja TT-, sekä tavanomaisissa magneettikuvauksissa nykyisten vakanssien lasketaan riittävän. Uutena toimintana aloittava 7T MK edellyttää kaksi radiologia ja yhden fyysikkovakanssin, toinen angiografia kaksi radiologia. Potilasliikenteen yksinkertaisemman ohjauksen, ilmoittautumis- ja odotustilojen selkeyttämisellä säästetään kahden sihteerivakanssin verran. 7T magneettikuvaus, rekka-mk:n korvautuminen kiinteällä MKlaitteella (joissa henkilökuntaa vaativa nopeampi potilasvirta), toinen angiografia sekä toinen TT edellyttävät yhteensä, arkipäivinä, kaikki vuorot mukaan lukien 18 hoitajan lisäystä. Yhteensä uusien röntgenhoitajavakanssien tarve vuonna 2025 on 28 vakanssia. HUS-Apteekki HUS-Apteekin osastofarmasiapalveluja on suunniteltu toiminnallisen suunnittelun yhteydessä ostettavan yhdeksän osastofarmaseutin ja kahden lääketyöntekijän työpanoksen verran. Syöpätautien päiväsairaalaan on suunniteltu kolmen, päivystysalueelle yhden, leikkausosastolle yhden, ortopedian- ja traumatologian vuodeosastoille

51 Siltasairaalan hankesuunnitelma 50 (90) kahden ja teho-osastolle kahden osastofarmaseutin työpanosta. Lisäksi teho-osastolle on suunniteltu kahden lääketyöntekijän työpanoksen hankintaa. HYKS ATeK, Välinehuolto Siltasairaalan toimintojen ja uusien prosessien myötä Leikkaussalit, teho ja kivunhoito (ATeK) - tulosyksikön välinehuoltajapalvelujen leikkaus- ja teho-osastojen steriilin- ja tehdaspuhtaan tarvikkeiston sekä instrumenttikierron hoitamiseksi suunnitellaan yhteensä 11 uutta välinehuoltajan vakanssia. Siltasairaalan vuodeosastojen sekä Syöpäkeskuksen päiväsairaala ja poliklinikan tarvike- ja huoltoprosessien hoitamiseksi on suunniteltu tarvittavan yksi lisävakanssia. Lisäksi Meilahden sairaalan keskitettyyn välinehuoltokeskukseen esitetään neljää uutta palveluohjaaja ja neljää uutta välinehuoltajan vakanssia. HUS-Desiko HUS-Desiko on suunnitellut 7 uuden laitoshuoltajan vakanssin tarvetta, joista viisi vakanssia on suunniteltu tarvittavan keskitetyn sairaala- ja apuvälineiden huoltoyksikön toimintoihin. Ravioli Ravioli siirtää Töölön toimintojen siirtymisen myötä 10 vakanssia Siltasairaalan lounasravintolan toimintoihin, viisi Ravioli-Meilahden tuotantoon. Ravioli vähentää viisi vakanssia Siltasairaalan perustamisen yhteydessä. 6 TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Rakennuspaikka ja rakennuksen sijoittuminen Kohteen sijainti ja laajuus Siltasairaalan uudisrakennus, joka korvaa pääosan nykyisen Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan toiminnasta, sijoittuu Meilahden sairaala-alueella Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikan väliselle alueelle rajautuen lännessä Paciuksenkatuun ja idässä sairaala-alueen keskuskalliota kiertävään liikenneväylään. Rakennuspaikka on HUS-kuntayhtymän omistamalla tontilla, jolla on vahvistettu asemakaava. Hankkeen luonnossuunnitelmien mukainen laajuus Bruttoala brm 2 Kerrosala kem 2 Hyötyala hym 2 Tilavuus brm 3

52 Siltasairaalan hankesuunnitelma 51 (90) Meilahden sairaala-alueen asemakaava Arkkitehtuurikilpailu Keväällä 2006 vahvistuneessa asemakaavamuutoksessa uuden Traumakeskuksen rakennuspaikka oli määritelty Meilahden sairaalan laboratoriosiiven ja Syöpätautien klinikkarakennuksen väliselle alueelle. Kaavan vahvistumisen jälkeen HUSLAB-talohankkeen (Topeliuksenkatu 32) myötä mahdollistui Meilahden sairaalan laboratoriosiiven purkaminen, joka avasi uusia mahdollisuuksia uudisrakennuksen suunnittelulle. Lisäksi Syöpäkeskuksen rakentamistarpeet ja lastensairaalahankkeen käynnistyminen edellyttivät uutta asemakaavan muutosta sekä siihen liittyvää alueen laajaa toiminnallista ja kaupunkikuvallista tarkastelua. Uuden asemakaavamuutoksen valmistelu käynnistettiin yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa vuoden 2012 aikana, jolloin myös teetettiin asemakaavamuutosta valmisteleva rinnakkaiskonsulttityö. Kolmen suunnittelutoimiston avulla tutkittiin laajasti Meilahden lisärakentamismahdollisuuksia ja liikennejärjestelyjä. Työvaihe tuotti selkeän näkemyksen rakennusten sijoittamisen mahdollisuuksista asemakaavatyöskentelyn pohjaksi. Asemakaavamuutoshakemus jätettiin Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutoksen ja asemakaava tuli lainvoimaiseksi Asemakaavassa alue on kokonaisuudessaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Uuden asemakaavan mukainen koko tontin yhteinen sallittu rakennusoikeudellinen kerrosala on kem 2. Lastensairaalan lupapäätöksen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta tulee tontilla olemaan n kem 2. Käytännössä lisärakentamista voidaan suunnitella enemmän, koska uudisrakennusten paikalta puretaan vanhoja rakennusosia vapauttaen rakennusoikeudellista kerrosalaa uudisrakentamiseen. Siltasairaalan rakennusoikeudellinen kerrosala tulee olemaan noin kem 2. Siltasairaalan varsinainen suunnittelu käynnistettiin arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailuaika oli Kilpailun osallistujat valittiin julkisen ilmoittautumismenettelyn perusteella hakemuksen jättäneestä kahdestatoista hakijasta. Hankintailmoituksessa esitettyjen valintaperusteiden mukaisesti kilpailuun valittiin viisi ehdotusta. Kilpailussa kaikki suunnitteluryhmät laativat luonnostason suunnitelmat uudisrakennuksesta. Kilpailun palkintolautakunta laati perusteellisen arvion kilpailuehdotuksista punniten sekä toiminnallisia, rakennusteknisiä ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kilpailun tulos julkistettiin Kilpailuehdotusten vertailussa korostui erityisesti jatkokehitysmahdollisuuksien arviointi esitetyn arkkitehtonisen ja toiminnallisen ratkaisun puitteissa. Vaikka palkintolautakunta totesi, ettei yksikään kilpailuehdotus sellaisenaan täyttänyt kaikkia kilpailuohjelman vaatimuksia, löytyi kilpailuehdotusten joukosta laadukas ja kehittämiskelpoinen suunnitelma jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kilpailun voittaneen ehdotuksen Syke oli laatinut työyhteenliittymä TEAM INTEG- RATED, johon kuuluvat AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architecture, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy.

53 Siltasairaalan hankesuunnitelma 52 (90) Suunnittelukilpailu toimi rakennushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelun hankintamenettelynä. Suunnittelutyö jatkui voittaneen ehdotuksen suunnittelijoiden kanssa Rakennuksen sijoittuminen ja hankkeen rajaus Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Siltasairaalan uudisrakennus liittyy Meilahden sairaalan toimenpidesiiven lounaiskulmaan, peruskorjatun potilastornin länsisivuun, nykyiseen pääsisäänkäyntiaulaan ja Syöpätautien klinikkarakennuksen itäsivuun. Länsisivultaan rakennus rajautuu tiiviisti Paciuksenkadun ja siihen liittyvän uuden ajoväylän varteen. Rakennuksesta erottuu sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti kaksi rakennusosaa. Syöpätautien klinikkarakennuksen yhteyteen, Paciuksenkadulta keskusaukiolle johtavan uuden ajoväylän pohjoispuolelle, sijoittuu nelikerroksinen rakennusosa (jatkossa SY-rakennusosa) pääosin Syöpäkeskuksen käyttöön. Ajoväylän eteläpuolelle, Meilahden tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliselle alueelle laajaan matalaan jalustamaiseen osaan, sijoittuvat tilat sairaalan kuumimmille toiminnoille (jatkossa ST-rakennusosa). Niiden päälle sijoittuu korkeampi vuodeosastojen rakennusosa (osa ST-rakennusosaa). SY- ja ST-rakennusosia yhdistää siltamainen ajoväylän ylittävä matalampi rakennusosa. Rakennusalueelta puretaan Meilahden sairaalan laboratoriosiipi sekä sen vieressä olevat toimistoparakit ja väliaikainen MR-rakennus. Rakennuspaikan alapuolisessa kallioperässä on uusi kalliopysäköintilaitos, joka on käytössä koko rakentamisen ajan ja jota palvelevat iv-kuilut ja poistumistieportaat sijoittuvat osittain rakennusalueelle. Rakennusalueella on lisäksi purettavia piharakenteita, siirrettäviä tonttikohtaisia ja kunnallisteknisiä sähköjohtoja sekä säilytettäviä ja siirrettäviä rakennusosia. Rakennusalueen poikki kulkee käytössä oleva huoltoja tekniikkatunneli, jonka käyttö jatkuu katkeamattomana rakentamisen ajan. Huoltotunnelin lattia ja katto jäävät nykyisille tasoilleen, tunnelin maan painetta kantavia kattopalkistoja leikataan ja tunneliin tehdään tarvittavat vahvistukset uusia oviaukkoja varten. Rakennusalueella ja sen ympäristössä tehdään tarvittavat, rakentamisen edellyttämät, väistötyöt, joiden haittavaikutukset ennakoidaan ja ratkaistaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Joidenkin toimintojen osalta suunnittelualue ulottuu osin Meilahden tornisairaalan tiloihin. Suunnittelutehtävä kattaa osittain myös vanhoihin rakennuksiin sijoittuvan toiminnan sekä vanhojen rakennusten ja rakennusosien purkutöiden suunnittelun. Siltasairaalaan liittyvät suuret muutokset päivystysalueella, leikkausosastolla ja Syöpäkeskuksen vanhassa osassa toteutetaan erillisinä hankkeina. Liikennemäärät Meilahden sairaala-alueella tulevat lisääntymään uudisrakentamisen myötä. Sairaala-alueen pääsisäänajoväylä tulee säilymään Haartmaninkadulla, mutta myös toinen katuliittymä lännen suunnasta lähestyville tarvitaan. Liikenneratkaisu perustuu asemakaavan (12257 / vahvistettu ) liikennesuunnitelmaan.

54 Siltasairaalan hankesuunnitelma 53 (90) Siltasairaalan rakentamisen yhteydessä toteutetaan uusi valo-ohjattu liittymä Paciuksenkadulta sairaala-alueelle. Uusi liittymä palvelee erityisesti ambulanssiliikennettä ja yhteyksiä Siltasairaalan päivystykseen. Paciuksenkadulta keskusaukiolle johtava uusi ajoyhteys parantaa sairaala-alueen saavutettavuutta. Uuden ajoväylän varressa on kadunvarsipysäköintiä lyhytaikaiselle pysäköinnille ja saattoliikennettä varten sekä pysäköintipaikat kiireettömille ambulanssikuljetuksille. Ajoyhteyden molemmissa päissä on ajoneuvon kääntömahdollisuus. Myös ajo Syöpäkeskuksen länsipuolelle tapahtuu uuden liittymän kautta. Liittymän toimivuus varmistetaan rakentamalla siihen oma, vasemmalle kääntyvien kaista. Julkinen liikenne Joukkoliikenteen bussipysäkit sijoittuvat Biomedicumin eteläpuolelle, keskusaukion laidalle. Pysäkki muodostuu jättölaiturista ja lähtölaiturista. Suunnittelussa on huomioitu varauksena, että ambulanssihallin ulosajorampin viereen on tarvittaessa mahdollista sijoittaa odotuspaikka bussille. Jalankulku ja pyöräilyliikenne Suunnitellut jalankulkureitit täydentävät sairaala-alueen kattavaa jalankulkuliikenneverkostoa. Pyöräliikenne sairaala-alueelle kulkee ajoradalla. Siltasairaalan lähin pyöräpysäköinti sijaitsee Biomedicum 1 -pysäköintilaitoksen ajorampin lounaispuolella. Nykyisen pyöräpysäköinnin vieressä on tilaa laajentaa pysäköintialuetta. Suunnitelmissa ei ole esitetty muita uusia pyöräpysäköintialueita. Sairaankuljetukset Kiireelliset sairaankuljetukset pääsevät päivystyksen ambulanssihalliin kahta eri reittiä. Meilahden sairaala-alueen pääliikenneyhteys Haartmaninkadun suunnalta toimii ajoyhteytenä idän puolelta saapuville ambulansseille. Haartmaninkadun liittymän lisäksi sairaala-alueen kiireellistä ambulanssiliikennettä palvelee Paciuksenkadun uusi liittymä Syöpäkeskuksen ja Tornisairaalan välistä. Ambulanssihallissa on yhdeksän ambulanssipaikkaa. Ajo ambulanssihallille on suuronnettomuudet huomioon ottaen mitoitettu myös 14,5 metrisille telibusseille. Päivystyksen kiireettömille sairaankuljetuksille on varattu kolme pysäköintipaikkaa päivystyksen pohjoiskärjen sisäänkäynnin kohdalle siltarakenteen muodostaman katon alta. Ajo Haartmaninkadun suunnalta tapahtuu Syöpäkeskuksen lounaispuolisen kääntöpaikan kautta. Huoltoliikenne Siltasairaalan ravintolan tuoreruokakuljetuksille on varattu huoltopysäköintipaikka maan päältä. Muu huoltoliikenne on järjestetty sairaala-alueen maanalaisen huoltoja jätepihan kautta. Pysäköintijärjestelyt Autopaikkoja tarvitaan asemakaavan mukaan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon tiloille vähintään 1 ap / 250 k-m 2 eli Siltasairaalan pysäköintitarve on yhteensä n. 280 paikkaa. Pysäköintipaikat sijaitsevat sairaala-alueen pysäköintilaitoksissa. Maantasopysäköinti palvelee ensisijaisesti saattoliikennettä. Uuden ajoyhteyden varrelle ja Syöpäkeskuksen edustalle on osoitettu yhteensä noin 20 pysäköintipaikkaa. Syöpäkeskuksen ja Biomedicumin välisen ajoyhteyden varrella on 7 lyhytaikaista pysäköintipaikkaa.

55 Siltasairaalan hankesuunnitelma 54 (90) 6.2 Arkkitehtisuunnitelma Siltasairaala sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti erittäin keskeiselle ja näkyvälle paikalle. Siltasairaalan kokonaisratkaisu perustuu asemakaavaan ja arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotukseen Syke. Suurin kaupunkikuvallinen muutos kilpailuvaiheesta on uudisrakennuksen vuodeosastotornin sekä Syöpäkeskuksen madaltuminen yhdellä kerroksella. Meilahden sairaala-aluetta on viimeisen 100 vuoden aikana rakennettu pala palalta. Siltasairaalan kaupunkikuvallinen luonne on ympäristöään kokoava ja yhtenäistävä. Tavoitteena on ollut luoda rakennukselle kaupunkikuvassa tunnistettava ja arvokas rooli. Arkkitehtuuri pyrkii suhtautumaan neutraalisti alueen historiallisiin kerrostumiin. Siltasairaalan uudet korkeat rakennusosat antavat Meilahden tornisairaalalle jatkossakin tilaa dominoida maisemaa, mutta Siltasairaala tarjoaa tasapainoisen vastaparin ja uuden jalustan Paciuksenkadun puolelle. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että rakennusten välit säilyvät hengittävinä ja niiden väleistä aukeaa näkymiä. Sävyltään ja materiaaleiltaan Siltasairaala on vaalea ja hienovaraisesti ympäristöään peilaava Meilahden tornisairaalan tavoin. Pelkistetty muotokieli mahdollistaa monimuotoisen rakennuksen tunnistettavuuden missä tahansa tontin osassa. Rakennuksen keskeiseksi erityispiirteeksi on nostettu Syöpätautien klinikan suuntaan johtava siltarakenne, joka yhdistää rakennuksia, erikoisaloja ja toimintoja toisiinsa uudella tavalla. Silta myös avaa uuden kulkureitin Syöpätautien klinikan sisäänkäynnin kautta Meilahden tornisairaalan pääaulaan, mikä tulee parantamaan eri rakennusosien saavutettavuutta merkittävästi. Pääsisäänkäynti liittyy Meilahden tornisairaalan aularakennukseen, josta noustaan Siltasairaalan aulaan. Siltasairaalan julkisimmat tilat sijoittuvat tähän tasoon. Tila jatkuu yhtenäisenä henkilöstöravintolaan, luentosaleihin sekä Syöpäkeskuksen rakennusosaan. Ajoväylän yläpuolelle sijoittuva siltamainen rakennusosa, jossa sijaitsee nousevalattiainen kohtaamispaikka ja auditorio-tyyppinen aulatila, aukeaa lännen suuntaan. Siltasairaalan päivystysalue sijoittuu kerrosta alemmaksi ja on maantasossa Paciuksenkadun puoleisen ajoväylän varressa. Samaan kerrokseen sijoittuu Siltasairaalan leikkausosasto ja edelleen kerrosta alemmaksi teho-, tehovalvonta- ja valvontaosaston tilat. Jalustamaisen rakennusosan päällä sijaitsevat vuodeosastokerrokset ja siltaosan yhdistämänä Syöpäkeskuksen uudisrakennuksen nelikerroksinen rakennusosa, jotka muodostavat kaupunkikuvaan rakennusparin. Paciuksenkadun varteen muodostuvan seinämän luonne on tehty eläväksi ja aktiiviseksi sijoittamalla sen taakse monitilatoimisto-tyyppisiä työtiloja. Parhaat päivänvalo-olosuhteet on varattu tiloille, joissa suurin osa ihmisistä viettää suurimman osan aikaa, tiloihin jossa työskennellään, opiskellaan, konsultoidaan, verkostoidutaan ja levätään. Tilat avautuvat kohti parhaita näkymiä ja päivänvalo-olosuhteita, kaduille, aukioille, sisäpihoille ja muille oleskelualueille. Siltasairaalan suunnittelun tavoitteena läpi rakennuksen on muuntojoustavuus, monikäyttöisyys ja tilojen geneerisyys. Pyrkimyksenä on rakentaa tiloja, jotka soveltuvat

56 Siltasairaalan hankesuunnitelma 55 (90) eri erikoisalojen käyttöön mahdollisimman pienin muutoksin. Tämä tarkoittaa yhteneväisiä ratkaisuja esim. vuodeosastoilla ja poliklinikkatiloissa. Yksittäisissä tiloissa huomioidaan usean eri käyttötarkoituksen vaatimukset, jotta tilan käyttöaste voidaan pitää korkeana ja varmistaa tilojen soveltuvuus toimintatapojen muuttuessa. Mahdollisiin suurempiin muutostarpeisiin varaudutaan taloteknisten järjestelmien joustavuudella ja tilavarauksilla. Tavoitteena on pystyä muokkaamaan tiloja siten, että häiriöt sairaalatoiminnalle ovat muutoksissa mahdollisimman vähäisiä. Iv-konehuoneet on johdonmukaisesti sijoitettu rakennuksen vesikaton päälle ja pystykuilut on toteutettu isoina huonetiloina rakennuksen läpi. Energiatehokkuuden parantamiseksi rakennus on suunniteltu syvärunkoiseksi ja kaikki valopihat ovat katettuja. Joustava julkisivujärjestelmä perustuu 900 mm moduliin, joka mahdollistaa vapaasti sijoitettavia vaihtelevan levyisiä kiinteitä ja avattavia lasikenttiä sekä umpiosia. Tilakohtaiset suunnitteluratkaisut on esitetty luvussa 4. KUVA 2. Toimintojen sijoittuminen Siltasairaalaan Siltasairaalan arkkitehtuurin, sisustuksen ja rakennukseen sijoitettavan taiteen valintoja ohjaavaksi teemaksi on valittu Helsingin kantakaupungin rakennettu ympäristö. Teema tulee näkymään myös rakennuksen nimistössä, väreissä, valaistuksessa, näkymissä ja äänimaailmassa. Tilojen suunnittelussa huomioidaan taiteen sijoittaminen tiloihin ja taiteelle varataan paikat rakennussuunnitelmissa. 6.3 Rakennustekniset työt Louhinta- ja maanrakennustyöt sekä perustukset Siltasairaala perustetaan pääosin suoraan louhitun kallion päälle paikalla valetuilla pilari- ja seinäanturoilla. Rakennusalueelta poistetaan pintamaa. Louhintaa rajoittaa maanpäällisten kohteiden lisäksi louhittavan alueen alapuolella sijaitsevat Meilah-