HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB VAIKUTUSARVIO

Transkriptio

1 VAIKUTUSARVIO Tielinjauksella VeB kävellessä tulivat viereisellä Natura-alueella Takalammella pesivät lokit varoittelemaan. Kuva Jari Venetvaara HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB VAIKUTUSARVIO Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, Kouvola

2 2 Sisällys 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Jari Venetvaara, FM maastotyöt ja raportointi sekä valokuvat Yhteystiedot: Viitakummuntie 3 A 10, Kouvola puh jari.venetvaara@svk.fi kotisivu:

3 3

4 4 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena oli arvioida Oulun Haukiputaan Hämeenjärvelle, Eerolan tilallle, suunnitellun Hiljaisuudenkeskuksen (Hotelli) kahden eri tielinjauksen vaihtoehdon luontovaikutuksia viereisille Natura-alueille. Kyseessä ei ole siis Natura-arvio, vaan mahdollisen Natura-arvion tarveselvitys. Lisäksi selvitettiin tievaihtoehtojen välille sijoittuvan suunnitellun retkeilypolun ja muualla Natura-aluetta sivuavan retkeilyreitin tilanne. Eerolan tila sijaitsee Hämeenjärven lounaisrannalla, linnuntietä n. 14 km Oulun keskustasta pohjoiseen. Tievaihtoehtojen pituudet Alakyläntielle ovat 4,9 km (VeA) ja 3,3 km (VeB) (kuvat 1 ja 2). Työn tilasi yrittäjä Tarja Iso-Hätälä. Kuva 1. Hämeenjärven yleiskartta (Airfix) sekä luontoselvitysalueen (Venetvaara 2012) rajaus (mustat viivat). Hämeenjärven suunnittelualueella on Natura-alue Kummunlammit- Uikkulanjärvi. Natura-alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alue on vähäravinteista aapasuoaluetta, jonka avosuoalueet ovat karuja nevoja ja puustoiset suoalueet lähinnä saravaltaisia rämeitä. Heinisuo on verraten yhtenäinen ja luonnontilanen suoalue, jonka länsiosat ovat rimpipintaisia. Luontodirektiivin luontotyyppien jakauma on: humuspitoiset lammet ja järvet 10%, aapauot (priorisoitu luontotyyppi) 89% ja puustoiset suot 10%. Lintudirektiivin liitteen I lintuja alueella ovat kalatiira, kuikka, lapintiira,

5 5 laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku ja suokukko. Tievaihtoehdoista VeA kulkee Heinisuon länsipuolella ja VeB kulkee Heinisuon ja Kummunlammit välistä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Molemmat tielinjausvaihtoehdot sekä niitä yhdistävä ulkoilureittiehdotus käveltiin läpi. Lisäksi ajettiin autolla muuta suunniteltua ulkoilureitistöä pitkin Aaltokankaan suuntaan. Maastotyö tehtiin ajalla Maastotyöt teki biologi, FM Jari Venetvaara. Maastotöissä katsottiin luontotyyppejä sekä kasvillisuutta linjausvaihtoehdoilla ja reitillä sekä niiden läheisyydessä. Kuitenkaan itse Natura-alueille ei menty. Myöskään pesimälinnustoselvitystä ei voitu enää tehdä, se olisi pitänyt tehdä toukokuun puolivälissä ensimmäisen kerran ja toisen kerran kesäkuun alussa. (Venetvaara 2012: Hämeenjärvi, tielinjausvaihtoehtojen Ve A ja Ve B luontoselvitys). Natura-arvion tarveselvitys tehtiin luontoselvityksen ja muiden viitteissä mainittujen selvitysten pohjalta. 3 TULOKSET Kummankaan tielinjausvaihtoehdon (VeA ja VeB) reitillä ei kasvanut mitään uhanlaista tai harvinaista kasvilajia eikä ollut uhanalaista luontotyyppiä. Sensijaan tielinjausvaihtoehtojen välille suunnitellulla retkeilypolun kohdalla Natura-alueella on hyvin herkkää ja kulumiselle altiita, melko ohutturpeisia (turvekerroksen paksuus on vain cm, jonka alla hiekka) uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). (Venetvaara 2012: Hämeenjärvi, tielinjausvaihtoehtojen Ve A ja Ve B luontoselvitys). Seuraavana on tulokset kartalla ja kuvina.

6 6 Kuva 2 Paksu punainen viiva: Takalammella pesivien lokkien ja tiirojen varoittelualue, kun alueella 16 käveltiin luontokartoitusta tehtäessä. Alue on avohakattua (kuva 3). Punainen paksu ympyrä: Alue 29, joka Heinisuolla Natura-alueella oleva mesotrofinen suon osa. Vihreä paksu ympyrä: Pärräperänsuon ja Lopakkasuon Natura-alue, joka rajautuu jo olemassa olevaan metsätiehen. Muut rajaukset perustuvat luontoselvityksen (Venetvaara 2012) maastokäyntiin ajalla ja Airix Ympäristön laatimaan karttapohjaan. Selite: Punainen vino viivoitus = Natura-alue (suo), keltainen alue = avohakkuu tai taimikko, heleänvihreä alue = muu suo, vihreä = metsää, musta katkoviiva = uusia ajouria. Valokuvat 3-7 -LINJAUSVAIHTOEHTO VeA: Ei huomauttamista, ei kuvia -LINJAUSVAIHTOEHTO VeB: Kuva 3 -RETKEILYREITTI AALTOKANKAALLE: Kuvat 4-5 -RETKEILYREITTI TIEVAIHTOEHTOJEN VeA ja VeB VÄLILLÄ: Kuvat 6-7

7 7 Kuva 3 Puolukka-poronjäkälä -tyypin kuivakangas, joka avohakattua. Tielinjausvaihtoehto VeB kulkee tässä. Natura-alueella Takalammilla pesivät linnut selvästi häiriintyivät kun tässä käveltiin. Takalammille on matkaa n. 100 m. Kuva 4 Natura-alueen koivurämettä letolla (Pärräperänsuon se osa joka on Naturassa). Suunniteltu retkeilyreitti kulkee aivan alueen vieritse Pärräperänsuon halki jo olemassa olevaa tietä pitkin. Suunniteltu retkeiyreitti Aaltokankaan suuntaan oli autolla ajettava (kuva 5).

8 8 Kuva 5 Suunniteltu retkeilyreitti Aaltokankaalle kulkee olemassa olevaa metsätietä pitkin Pärräperänsuon yli. Auton kohdalla tien vasemmalta puolelta (itäpuoli) alkaa Natura-alue. Kuva 6 Alue 29. Ohutturpeista mesotrofista suota, ruohokorpea (RhK). Naturaalue. Tässä kohtaa kulkisi suunniteltu retkeilyreitti. Tarkemmin luontoselvityksessä.

9 9 Kuva 7. Alue 29a. Ohutturpeista mesotrofista suota, ruohoista sararämettä (RhSR). Natura-alue. Tässä kohtaa kulkisi suunniteltu retkeilyreitti. Kasvilajeina mm. maariankämmekkä (Dactylorchiza maculata), kaitakämmekkä (D. traunstaineri), lettorahkasammal (Sphagnum teres) jne. Tarkemmin luontoselvityksessä. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Hämeenjärvellä tielinjausvaihtoehdoilla VeA ja VeB ei havaittu mitään sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tien rakentamisen. Sensijaan mikäli retkeilypolku toteutetaan Natura-alueen poikki tielinjausten VeA ja VeB välillä, olisi se hyvä rakentaa irti suon pinnasta ettei suon luontoarvoja vahingoiteta liikaa, esimerkiksi lankkusiltana 50 cm:n korkeudella. Kohdassa esiintyy harvinaisia ja uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). Linjausvaihtoehdolla VeB alueen 16 läheisyydessä Natura-alueen puolella olevan Takalammen kohdalla voi tien rakentaminen lintujen pesimäaikaan aiheuttaa häiriöitä lammella pesiville linnuille (kuikka, lapintiira, kalalokki, laulujoutsen). Muuten teiden rakentaminen suunnitellulla tavalla tuskin aiheuttavat uhkaa Natura-alueille, koska kuivalle kankaalle ei tarvita syviä kuivatusojia eikä liikenteen pölyhaitta ole saveuksen jälkeen kovin iso. Suurimpana uhkana nykyisin Naturaalueen soille on Alakyläntien itäpuolella tapahtuva maa-ainesten otto. Sen on havaittu aiheuttavan Natura-alueen soiden itäosien kuivumista (Siira 2011).

10 1 0 Johtopäätökset vaikutusarvion tarpeellisuudesta 1. Tielinjausvaihtoehto VeA Nykyisen tien pohjan muuttaminen savipintaiseksi ja tielinjauksen oikaisu lännessä Natura-alueen vieressä. Heinisuon Natura-alueen vesitalous on havaintojen mukaan muuttunut kuivempaan suuntaan johtuen itäpuolisen soranoton vuoksi (Siira 2011). Ei mitään mikä vaatisi Natura-arvion tekemistä tien rakenteen muuttamisessa suunnitellulla tavalla tai kun valmista tietä liikennöidään. 2. Tielinjausvaihtoehto VeB Takalammen lokkikolonia ja muut pesimälinnut häiriintyisivät tietyön aikana, mikäli se tehdään välisenä lintujen pesintä-aikana. Tietyöstä kuuluu työkoneiden ääntä, pölyhaittoja ja on liikehdintää häiritsevässä määrin pesimäalueen läheisyydessä. Valmiin tien käyttämiseen ne luultavasti tottuisivat melko nopeasti. Tie tulisi enimmäkseen korkealle suon yläpuolelle, joten se ei vaikuttane kuivalle kankaalle rakennettuna suon vesitalouteen. Natura-arvio ei siten ole aivan välttämättömyys, jos rakentaminen voidaan tällä kohtaa tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella. 3. Retkeilyreitistö 3.1. Retkeilyreitistö on pääosin suunniteltu kulkevaksi jo olemassa olevia teitä tai polkuja pitkin. Natura-arviota ei tarvita kartalla aluetta 29 lukuunottamatta Suunniteltu mahdollinen uusi retkipolku Heinisuon kapean kannaksen yli (kartalla alue 29). Tässä kohtaa on Natura-alue, jossa kulumiselle herkkää ohutturpeista lettoa. Mikäli tähän aiotaan retkeilyreitti tuoda, täytyisi se nostaa n. puolimetriä suon pinnan yläpuolelle esim. lankkusillalle harvinaisten kasvien vuoksi (tarkemmin luontoselvityksessä). Natura-arviota ei välttämättä tarvita, mikäli polku toteutetaan kapeana. Alue on kahden aapasuon osan välissä oleva mesotrofinen pieni lettosuon alue. Suositukset Ongelmattomin tielinjausvaihtoehto Naturan kannalta on VeA. Lisäksi kannattaa jättää rakentamatta uusi retkeilyreitti mesotrofiselle Heinisuon osalle Natura-alueella (alue 29), tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB välillä. 5 VIITTEET Airix Ympäristö 2012: Hämeenjärven hiljaisuuden keskus. Yleissuunnitelman tie- ja reittivaihtoehdot sekä käytettävissä olevat selvitykset. Viranomaisneuvottelu

11 1 1 Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Meriluoto, M., & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus Tapio, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. - Punainen kirja Edita. Sierla Liisa, Esa Lammi, Jari Mannila ja Markku Nironen (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Siira, Olli-Pekka 2011: Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus, vuosiraportti Luonto-Osuuskunta Aapa, Tutkimusraportti 102. Venetvaara, Jari 2012: Hämeenjärvi. Tielinjauvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys. 25 s.