Kasvillisuusselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

Transkriptio

1 Runsaskasvilajinen ohutturpeinen minerotrofinen tihkupinta alueella 9, joka ojitettu ja hakattu. Kuva: Jari Venetvaara Kasvillisuusselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, LAIHIA jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

2 Sisältö 2 1 JOHDANTO 3 2 ALUE JA MENETELMÄT 3 3 TULOKSET 5 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 17 5 KIRJALLISUUTTA 18 LIITE 1 LIITE 2 KASVILLISUUSKARTTA TAULUKKO KASVILAJEISTA KASVILLISUUSKARTTAAN Laihialla Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky FM Jari Venetvaara Yhteystiedot Karrakuja LAIHIA puh sähköposti jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

3 1 JOHDANTO 3 Työn tarkoituksena oli selvittää Laihian Isokylälle suunnitellun pyrolyysilaitosalueen kasvillisuuden tilannetta. Selvityskohteena olivat laitoksen reunat ja välittömät lähialueet. Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus Oy tilasi selvityksen Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky:ltä. Alueella on tehty aikaisemmin tänä vuonna Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky:n toimesta erilliset selvitykset liito-oravasta, viitasammakosta ja pesimälinnustosta. 2 ALUE JA MENETELMÄT Selvitysalue sijaitsee Laihian Isokylän alueella, n. 7 km Laihialta Jurvan suuntaan. Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus Oy:n pyrolyysilaitoksen nykyisen alueen pinta-ala on n. 5 ha?. Kartoitusalue oli tätä laajempi, sillä se ulottui keskimäärin 200 m:n leveydelle suunnittelualueesta, sen ulkopuolelle. Kasvillisuus kartoitettiin alueella Aluetta ja sen välitöntä lähistöä käveltiin jalan kartoitusmenetelmällä. Maastotöistä ja raportista vastasi biologi, FM Jari Venetvaara. Ellei muuta mainita niin kaikki valokuvat Jari Venetvaara. Sää oli maastotöiden aikana työhön hyvin soveltuvaa. Kuva 1. Pyrolyysilaitoksen selvitysalueen sijainti punaiset sisäkkäiset ympyrät. Kartta Maanmittauslaitos, karttapalvelu Karpalo

4 4 Kuva 2. Kasvillisuusaluerajaukset keltaisella ja aluenumerointi punaisella. Vihreä rajaus varsinainen rakennettava pyrolyysilaitosalue ym. Vihreä katkoviiva on todennäköinen tulevaisuuden laajennusalue. Kiinteistöjen rajat ohuella punaisella. Pohjakartta Maanmittauslaitos karttapalvelu Karpalo. Kuva 3. Sama kuin edellä, mutta ortokuvana. Ortokuva Maanmittauslaitos karttapalvelu Karpalo. (Liitteenä (liite 1) vääräväri-ortokuva).

5 3 TULOKSET 5 Kartoitusalue oli suurimmaksi osaksi nuorta kasvatusmetsää, puiden pituus alle 6 m ja rungon halkaisija rinnan korkeudella alle 7 cm. Laitoksen läheisyydessä oli myös edellistä varttuneempaa talousmetsää sekametsänä. Siellä puiden korkeus oli m ja enintään 16 m. Rungon halkaisija rinnan korkeudella oli cm, enintään 30 cm. Lisäksi alueella oli mm. isovarpurämettä ja paikallisesti hyvin varttunutta metsää, jossa puiden runkojen halkaisija rinnan korkeudella oli yli 40 cm ja pituus jopa 20 m. Vain tärkeimmät kasvilajit kirjattiin ylös, kasviluettelo kasvikarttaan (liite 2) kattaa 91 lajia. Uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja ei kartoitusalueella tavattu. Rajausalueilla 2, 5 ja 9 on metsälain 10 tarkoittamia kohteita. Kaikkiaan rajattiin 20 eri aluetta. Kuva 4. Aluetta 0. Toimenpidealuetta. Aikaisemmin tällä paikalla oli tiheätä 3-5m korkuista taimikkoa. Kuva: Jari Venetvaara

6 6 Kuva 5. Aluetta 1. Ohutturpeista, aikaisemmin luonnontilaista, isovarpurämettä IVR. Kuivatusojat tehty pohjois- ja itäreunaan keväällä Suolla lenteli rämehopeatäplä, Boloria eunomia. Se toimii indikaattorilajina sille että suo on sen toukka-aikana kesällä 2015 ollut luonnontilainen ja riittävän laaja. Suolla sen kaakkoisosassa ja länsiosassa pienialaiset pullosaraa kasvavat pläntit, joissa kalvakkarahkasammalta. Kuva 6. Aluetta 2. Pieni ohutturpeinen suo. Enimmäkseen tupasvillakorpea (TK), joukossa hyvin pienialainen pullosaraa kasvava alue. Kuva 7. Aluetta 2. Suon hyvin pienialainen suursaraikko jonka koko on n. 2 x 2 m. Kyseessä on pysyvästi märkä ohutturpeinen tihkupintainen lähde (tai vain vesiallikko), jossa minero-trofinen vaikutus. Vajorahkasammalta. Vesi on tummahumuksista, mutta ainakin jonkin verran ravinteista, koska pullosaraa paikalla kasvaa. Sensijaan varsinainen lähdekasvillisuus puuttuu kokonaan. Välittömässä läheisyydessä pajuja ja kitukasvuista hieskoivua, jotka kielivät lähdeperäisyydestä. KKJ /

7 7 Kuva 8. Aluetta 3. Taimikkoa, jonka korkeus 3 5m. Joukossa isoja siemenpuita pikku ryhminä. Enimmäkseen kuivaa puolukkatyypin kangasta. Kuva 9. Aluetta 4. Nuorta havusekametsää. Kuusten paksuus rinnankorkeudella 5 35 cm, mäntyjen 5 15 cm ja haapojen cm. Tuorekangas vaihtelee mustikka- ja oravanmarja-tyypin välillä. Pohjalla runsaasti kerrossammalta ja seinäsammalta. Tämän länsipuolella rinteessä tultaessa Isokyläntielle on järeämpää mustikkatyypin tuoretta kangasta.

8 8 Kuva 10. Aluetta 4b. Nuorta kuusisekametsää. Edellistä tiheämpää. Hyvin vähän varpuja. Pohjan peittää kerrossammal. Tämän länsipuolella rinteessä tultaessa Isokyläntielle on järeämpää mustikkatyypin tuoretta kangasta. Kuva 11. Aluetta 5. Ojitettua kuivaa suota.

9 9 Kuva 12. Aluetta 5. Alueella sen pohjoisreunassa on tihkupinta KKJ / , jossa kasvaa mm. kurjenjalkaa. Kuva 13. Aluetta 6. Matala pieni allikko, kooltaan 7m x 6m, syvyys n. 50 cm. Pullosara täytti allikon. KKJ /

10 10 Kuva 14. Aluetta 7. Pienialainen suo, ojitettu isovarpuräme (IVR-muuttuma). Kuva 15. Aluetta 8. Pienialainen suo, ojitettu isovarpuräme (IVR-muuttuma).

11 11 Kuva 16. Aluetta 9. Ojitettu ja hakattu ohutturpeinen luultavasti kangaskorpi (KgKmuuttuma, sillä lettosammalet puuttuvat), jossa kuitenkin selvä minerotrofinen pohjavesivaikutus. Monipuolinen kasvillisuus silti edelleen jäljellä (mm. rätvänä, luhtatähtimö ja luhtamatara). Alun perin valtapuuna ollut ilmeisesti kuusi. Korpirahkasammalta ja suo-orvokkia sekä metsäkortetta ja metsäalvejuurta. Tihkupinnan KKJ / Kuva 17. Aluetta 10. Osittain ojitettua mustikkakorpea (MK-muuttuma), jonka valtapuuna on kuusi. Pohjalla kerrossammal ja korpirahkasammal.

12 12 Kuva 18. Aluetta 11. Havupuusekametsää, jossa paikoin raivauksen jäljiltä risukkoa. Pohjalla vaihtelevasti kerrossammal ja seinäsammal. Kuva 19. Aluetta 12. Puolukkatyypin havupuuvaltaista (mänty) kuivaa kangasmetsää. Puusto on nuorta ja puiden korkeus yleensä m, rungon halkaisija rinnankorkeudella cm.

13 13 Kuva 20. Aluetta 13. Perusteellisesti ojitettu entinen korpi. Valtapuuna kuusi. Kuva 21. Aluetta 14. Harvennushakattua talousmetsää. Valtapuuna mänty. Kenttäkerroksessa runsaasti metsätähteä, oravanmarjaa ja kangasmaitikkaa.

14 14 Kuva 22. Aluetta 15. Nuorta kuusivaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Kenttäkerroksessa paljon mustikkaa ja vanamoa. Pohjalla enimmäkseen kerrossammalta. Kuva 23. Aluetta 15. Kuten edellä.

15 15 Kuva 24. Aluetta 16. Ojitettu pienialainen ohutturpeinen suopainanne. Kuva 25. Aluetta 17. Hieman varttuneempaa tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää ja mustikka-korpea.

16 16 Kuva 26. Aluetta 18. Hakattua ja ojitettua alun perin mustikka-korpea. Valtakasveina suuret heinät ja mesiangervo sekä vadelma. Kuva 27. Aluetta 18. Ojitettua alun perin mustikkakorpea.

17 17 Kuva 28. Aluetta 19. Kaurapelto. Takana ojitettua rämesuota. Alue 19 kattaa myös muita ihmistoiminnan alueita. Kuvan kaurapellon laidalla sijainnut muinainen karttaan merkitty pieni avolähde oli tuhoutunut pelto-ojan kaivamisen yhteydessä ja tihkui nyt vettä ojassa. Alue 20 on ojitettua rämesuota. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kasvillisuusselvitys tehtiin kesäkuun lopulla, Tehdyssä työssä etsittiin vain mahdollisia avainbiotooppeja ja pois-sulkevasti uhanalaisia kasvilajeja. Tarkka ja perusteellinen kasvitutkimus olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa. Yhden käyntikerran perusteella saatiin kuitenkin riittävän hyvä käsitys alueen kasviarvosta, joka on vähäinen. Yhtään uhanalaista tai harvinaista kasvilajia ei etsinnöistä huolimatta löydetty. Biotooppi-rajauksia tehtiin yhteensä 20 kpl, jotka ovat kuvissa 2 ja 3 sekä tarkemmin liitteenä (liite 1) olevasta kasvikartasta. Kasvikartoitetun alueen pinta-ala on n. 23 ha. Itse suunnittelualueen pinta-ala on vain n. 5 ha. Liitteenä (liite 2) on taulukko löydetyistä kasvilajeista, joiden numerointi vastaa liitteen 1 kasvikarttaan. Rajausalueella 2 on pienialainen suopainanne (kuva 6) sitä huomattavasti korkeamman moreenimaan ympäröimänä. Suopainanteesta löytyi pieni todennäköinen lähde (tai allikko) (kuva 7) KKJ / Se määritettiin melkein luonnontilaisen kaltaiseksi (ajoura) ja niukkatuottoiseksi tihkupintaiseksi lähteeksi (tai allikoksi). Sen koko on n. 2 x 2 m ja on kokonaan kasvipeitteinen. Siten se kuuluu metsälain (10 ) piiriin, mutta ei vesilain (1997 VesiL muut) piiriin. Mutta koska se ei ole aivan luonnontilainen eikä muutenkaan täytä metsälaissa tarkoitettua erityisen tärkeän elinympäristön vaatimuksia, päättää metsänomistaja mahdollisen lähteen ja sen lähiympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Rajausalueella 5 on pieni tihkupinta sen pohjoisosassa KKJ / Alueen luontoarvoja on muutettu hakkaamalla puustoa ja ojittamalla. Siten se kuuluu metsälain (10 ) piiriin, mutta ei vesilain (1997 VesiL muut) piiriin. Mutta koska se ei ole aivan luonnontilainen eikä muutenkaan täytä metsälaissa tarkoitettua erityisen

18 18 tärkeän elinympäristön vaatimuksia, päättää metsänomistaja mahdollisen lähteen ja sen lähiympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Rajausalueella 9 on ohutturpeinen suo (korpi) ja tihkupinta KKJ / , joka tuottaa kristallin kirkasta vettä kohtalaisesti ihan pikku noroksi saakka. Noron uomassa ja tihkupinnalla on hyvin monipuolinen mesotrofinen suokasvillisuus. Alue on ojitettu ja puusto (luultavasti alun perin järeä kuusimetsä kangaskorvessa) hakattu. Siten se kuuluu metsälain (10 ) piiriin, mutta ei vesilain (1997 VesiL muut) piiriin. Mutta koska se ei ole aivan luonnontilainen eikä muutenkaan täytä metsälaissa tarkoitettua erityisen tärkeän elinympäristön vaatimuksia, päättää metsänomistaja mahdollisen lähteen ja sen lähiympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Suojelun taso Toimenpidealueelta löydettiin mahdollinen luonnontilaisen kaltainen tihkupintainen lähde, kartassa alueelta 2. Lähde ei ole maakunnallisesti tai alueellisesti tai paikallisestikaan arvokas. Suositukset: Lähde olisi hyvä säilyttää ellei siitä koidu kohtuutonta haittaa tai kohtuuttomia kustannuksia. Suotuisan suojelun taso: Toisaalta jollei sitä voida em. rakennusteknisistä tai muista syistä säilyttää, on lähialueella muita samankaltaisia suopainanteita, joissa on tihkupintoja ja rehevääkin kasvillisuutta. Vastaavat suopainanteet mahdollisine lähteineen ovat alueella tavallisia. 5 KIRJALLISUUTTA Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J-P., Nuosiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T. 2012: Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metla, Helsingin yliopisto ja Metsäkustannus. Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna s. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus ja Tapio. Karisto Oy, Hämeenlinna s. Mossberg, B. Ja Stenberg, L. sekä suomenkielisen laitoksen asiantuntijat Vuokko, S. ja Väre, H. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Tammi. PDC Tangen, Norja s.

19 LIITE 1 KASVIKARTTA, ortoväärävärikuva 19 Kuva 29. Kasvillisuuden rajaukset Numerointi viittaa kuviin ja kasvillisuusalueisiin Selite: Vihreä viivarajaus = toimenpidealue, vihreä katkoviiva = mahdollinen toimenpidealueen lisäalue, keltainen viiva = kasvillisuusalueet, punainen numerointi = kasvillisuusalueen numerointi. Vääräväri-ortokuva Maanmittauslaitos ja karttapalvelu Karpalo.

20 20 LIITE 2. Taulukko 1. Havaitut kasvilajit. Luettelo ei ole täydellinen. Tärkeimmät kasvilajit runsaus 1-5 / aluenro b Puut: Haapa, Populus tremula x x Harmaaleppä, Alnus incana 2 3 Hieskoivu, Betula bubescens x Kuusi, Picea abies x x x Mänty, Pinus sylvestris x Pihlaja, Sorbus aucuparia 2 x 2 2 x x 2 2 Raita, Salix caprea 1 x x x 1 2 Lahopuuta pystyssä kokonaisena/katkenneena x x x x x x x x x x 1 2 Varvut ja ruohovartiset ym.: Ahomatara, Galium boreale 3 Ahopaju, Salix starkeana x x Harmaasara, Carex canescens x x Isokarpalo, Vaccinium oxyxoccoox 3 2 Jokapaikansara, Carex nigra 4 x Juolukka, Vaccinium uliginosum Kanerva, Calluna vulgaris x 3 x 2 Kangaskorte, Equisetum hyemale x Kangasmaitikka, Melampyrum pratense Kataja, Juniperus communis x 1 1 Kevätpiippo, Lutzula pilosa Kielo, Convallaria majalis x 1 Kiiltopaju, Salix phylicifolia x x x x 1 4 Korpi-imarre, Phegopteris connectilis Korpikastikka, Calamagrostis purpurea x 1 3 Korpisara, Carex loliacea x Kultapiisku, Solidago virgaurea Kurjenjalka, Comarum palustre x Käenkaali, Oxalis acetosella Lakka, Rubus chamaemorus 4 2 x Lampaannata, Festuca ovina 1 2 Lillukka, Rubus saxatilis 2 x 1 Luhtamatara, Galium uliginosum 3 Luhtatähtimö, Stellaria palustris 2 Maitohorsma, Epilobium anqustifolium 2 x Mesiangervo, Filipendula ulmaria x Metsäalvejuuri, Dryopteris carthusiana 1 x Metsäimarre, Gymnocarpium dryopteris Metsäkastikka, Calamagros arundinacea x 2 3 Metsäkorte, Equisetum sylvaticum Metsälauha, Deschampsia flexuosa 3 x x Metsämaitikka, Melampyrum sylvaticum x 4 3 Metsäriidenlieko, Lycopodium annotinum x Metsätähti, Trientalis europaea Metsätähtimö, Stellaria longifolia x 1 Mustikka, Vaccinium myrtillus Nuokkutalvikki, Orthilia secunda 1 1 Nurmilauha, Deschampsia cespitosa Nurmirölli, Agrostis capillaris x Oravamarja, Maianthemum bifolia

21 Tärkeimmät kasvilajit runsaus 1-5 / aluenro b Pallosara, Carex globularis 3 2 Pikkukarpalo, Vaccinium microcarpum 2 x Pikkumatara, Galium trifidum x Pikkutalvikki, Pyrola minor 2 2 Pitkälehtikihokki, Drosera rotundifolia x Pohjankallioimarre, Polypodium vulgare 1 Pohjanpaju, Salix lapponum x x Polkusara, Carex brunnescens 4 2 Pullosara, Carex rostrata x 3 5 Puolukka, Vaccinium vitis-idaea x x Rantavihvilä, Juncus fliliformis 3 Rauduskoivu, Betula verrucosa 2 Rätvänä, Potentilla erecta 2 Sananjalka, Pteridium aquilinum 2 2 Siniheinä, Molinia caerulea x x x x Sormisara, Carex digitata x Suohorsma, Epilobium palustre x Suo-ohdake, Cirsium palustre 2 Suo-orvokki, Viola palustris 3 Suokorte, Equisetum palustre x x x 2 Suokukka, Andromeda Polifolia 4 Suopursu, Ledum palustre Tupasvilla, Eriophorum vaginatum Tuppisara, Carex vaginata 3 Vadelma, Rubus idaeus Vaivaiskoivu, Betula nana 3 Vanamo, Linnaea borealis Variksenmarja, Empetrum nigrum 4 3 Virvapaju, Salix aurita x x x x Yövilkka, Goodyera repens Sammaleet: Heterahkasammal, Sphagnum warnstorfii 3 Isokynsisammal, Dicranum majus 3 x Kalvakkarahkasammal, Sphagnum papillosum 2 Kangasrahkasammal, Sphagnum capillifolium 2 Korpirahkasammal, Shpagnum girgensohnii x x Lehväsammalet, Mniaceae sp. 4 Metsäkerrossammal, Hylocomium splendens Rämekarhunsammal, Polytrichum strictum Rämerahkasammal, Sphagnum anqustifolium Seinäsammal, Pleurozium schreberi Sulkasammal, Ptilium crista-castrensis Vajorahkasammal, Sphagnum majus 1 2 Varvikkorahkasammal, Sphagnum russowii 2 x 21