1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE??

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE??"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE?? 2. YHTEISJOUKKUEEN PERUSTAMINEN 2.1. Pelaajavalinnat 2.2. Yhteisjoukkueen valmentajat VASTUUVALMENTAJA APUVALMENTAJA 2.3. Yhteisjoukkueen vanhempien ja valmentajan yhteistyö 3. PELIASU JA MUUT VARUSTEET 4. ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN 5. YHTEISTYÖ SEUROJEN IKÄKAUSIJOUKKUEIDEN KANSSA 6. OTTELUT 6.1. Peluuttaminen 6.2. Pelijärjestelmä 6.3. Ottelutapahtuman rakenne OTTELUUN SAAPUMINEN OTTELUPALAVERI ALKUVERRYTTELY OTTELU 6.4. Vastuuhenkilöiden roolit otteluissa VASTUUVALMENTAJA APUVALMENTAJA HUOLTAJA JOUKKUEENJOHTAJA VANHEMMAT 7. HARJOITUKSET 7.1. Harjoitusten kesto 7.2. Omaehtoinen harjoittelu 7.3. Harjoittelun ohjelmointi 8. MUUT TAPAHTUMAT 8.1. Turnaukset 8.2. Leirit 8.3. Taitokilpailut 8.4. Joukkuepalaverit 8.5. Futsal 8.6. Kykykoulu ja akatemia 9. TESTAUS 10. KUORMITUSKOLMIO 11. SUPERKOMPENSAATIO 12. LEPO 13. RAVINTO Aterian koostaminen NESTE HIILIHYDRAATIT PROTEIINIT RASVA VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET Ateriarytmi 14. MUUTA HUOMIOITAVAA Muiden lajien harrastaminen Harjoituspäiväkirja Häiriötapaukset

3 1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE?? Piirin sarjoissa pelaavat seurat voivat tehdä keskenään joukkuetta koskevan yhteisjoukkuesopimuksen. Yhteisjoukkuesopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa pelaajakehitystä tukeva vuotiaiden nuorten peluuttaminen eri joukkueissa. EsPa ja HooGee perustavat vuosittain D12-ikäluokkaan yhteisen ikäluokan edustusjoukkueen. Perustettavan joukkueen pelaajien edustusoikeudet pysyvät niissä seuroissa, joissa he pelaavat yhteisjoukkueen perustamishetkellä. Pelaajat maksavat jäsenmaksun sille seuralle ja ovat velvollisia noudattamaan sen seuran toimintalinjauksia, jossa heidän edustusoikeutensa on. Yhteisjoukkueen tarkoituksena on tarjota motivoituneimmille ja kehittyneimmille pelaajille omaa taitotasoa vastaava harjoitteluympäristö sekä mahdollisuus haastaviin otteluihin, vähentää drop out -ilmiötä ja antaa mahdollisuus kehittyä suunnitelmallisen, kokonaisvaltaisen, yksilöllisen ja tavoitteellisen harjoittelun ja valmennuksen avulla kohti omaa huippuaan. Yhteisjoukkueen pelaajien kehityspolku on suunniteltu D12-ikäluokasta A-junioreihin asti nousujohteiseksi ja seurojen valmennuslinjauksia noudattaviksi. Valmennus perustuu taitoportaisiin, joiden jokaisella askelmalla on omat, aiemmin opittuun pohjautuvat oppimistavoitteensa fyysisellä, psyykkisellä, teknisellä ja taktisella alueella. taitoportaisiin perustuva pelaajan tie

4 2. YHTEISJOUKKUEEN PERUSTAMINEN D12-ikäluokkaan perustetaan uudet yhteisjoukkueet vuodenvaihteessa Pelaajavalinnat D12-ikäluokan joukkueeseen valitaan pelaajaa riippuen pelattavan sarjatason pelimuodosta (yleensä 9v9). Valinnan tekevät seurojen valmennuspäälliköt ikäluokkajoukkueiden valmentajien avustuksella. Uuden ikäluokan pelaajavalinnat tehdään syyskauden päätyttyä taitotestien, fyysisten testien, pelitapahtuman ja pelaajakyselyiden perusteella. Joukkuetta voidaan tarvittaessa täydentää vielä muutamalla pelaajalla, kun siirrytään D13-ikäluokkaan, jossa pelataan 11v11-otteluita. Pelaajavalinnoissa noudatetaan alla olevia kriteerejä: Pelaajan oma halu Pelaajan asennoituminen otteluihin ja harjoitteluun Pelaajan harjoitusaktiivisuus Pelaajan taitotaso Pelaajan huoltajien sitoutuminen joukkueen toimintaan Yhteisjoukkueen ja seurojen ikäkausijoukkueiden pelaajien tarkkailu on jatkuvaa. Pelaajia voidaan nostaa yhteisjoukkueeseen tai pudottaa yhteisjoukkueesta pois, mikäli pelaajan into, asennoituminen tai harjoitusaktiivisuus ei pysy riittävällä tasolla. Yhteisjoukkueessa ei ole seurakohtaisia pelaajakiintiöitä. Joukkueeseen valitaan EsPan ja HooGeen parhaiten kriteerit täyttävät pelaajat. Ääritapauksessa joukkue voi siis koostua pelkästään jommankumman seuran pelaajista. Uusia pelaajia mahdollisesti otetaan vastaan myös muista seuroista Yhteisjoukkueen valmentajat Seurat valitsevat joukkueelle parhaan saatavissa olevan vastuuvalmentajan. Perustamiskokouksessa yhteisjoukkueelle valitaan apuvalmentajat. Seuraavalla sivulla on lueteltu joukkueen valmentajien roolit (toimijoiden roolit ottelutapahtumissa on kirjattu erikseen kohdassa 7.4) VASTUUVALMENTAJA Sopimus seuran ja joukkueenjohtajan kanssa valmentajatehtävästä Kauden toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadinta vanhemmille ja seuralle yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Yhteistyö valmennuspäälliköiden ja muiden valmentajien (apuvalmentajat, ikäluokkajoukkueiden valmentajat, muiden YJ-ikäluokkien valmentajat) kanssa Harjoitusohjelman suunnittelu ja toteutus valmennuslinjauksen mukaisesti Harjoitusten suunnittelu ja vetäminen Osallistuminen valmennuslinjauksen mukaiseen koulutukseen, itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana

5 Joukkueen peluuttaminen Joukkueen pelaajien yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen sekä joukkuehengen luominen ja ylläpito APUVALMENTAJA Vastuuvalmentajan avustaminen joukkueen valmennuksessa, peluuttamisessa ja suunnittelutyössä Vastuuvalmentajan sijaisuus Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana Joukkuehengen luominen ja ylläpito 2.3. Yhteisjoukkueen vanhempien ja valmentajan yhteistyö Vanhemmat ovat joukkueiden toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan joukkueen toimihenkilöt, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja toivottavasti mahdollisimman monet vanhemmat osallistuvat seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja näin meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Seura kouluttaa asiasta kiinnostuneita henkilöitä mm. valmennus- ja huoltotehtäviin. Muita käytännön asioita vanhemmille: Lue tiedotteet, joita junioreille jaetaan. Näin vältytään sekaannuksilta ja yllätyksiltä Tuo lapsesi ajoissa harjoituksiin, otteluihin yms. tilaisuuksiin. Varaa tarvittaessa aikaa harjoitusten alussa tai lopussa myös keskusteluun valmentajan kanssa Vanhemmat sopivat tarvittaessa keskenään kimppakyydeistä junioreiden kuljetuksissa harjoituksiin ja otteluihin Vanhempien osuus joukkueen varainhankinnassa on tärkeä, sillä mm. talkoo- ja mainostuloilla voidaan hankkia varsin huomattava osuus joukkueen budjettiin. Turnauksissa ja otteluissa tarvitaan aina ahkeria vanhempia erilaisissa töissä. Mikään työ yhteisen harrastuksen eteen ei ole turhaa ja mitään taitoja ei kannata pitää piilossa, sillä yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset Aikuinen on aina nuorelle malli, joten muistetaan se niin kielenkäytössä kuin muussakin käytöksessä. Rehti ja raitis käytös ovat perinteisiä urheilun arvoja, jota seura vaalii ja edellyttää kaikilta toiminnassa mukana olevilta. Vanhempien kannattaa pitää yhteyttä valmentajiin jos kotona tai koulussa esiintyy ongelmia. Valmentaja on tärkeä vaikuttaja nuorelle ja hänen sanaansa uskotaan myös em. asioissa. Mikäli haluat keskustella vastuuvalmentajan kanssa esimerkiksi peluutuksesta, joukkueen pelitavasta tai harjoittelusta, sovi etukäteen, milloin on sopiva hetki jutella asiasta. Vanhemmat toivottavasti käyvät seuraamassa joukkueen otteluita ja kannustavat pelaajia. Vanhemmat eivät kuitenkaan anna pelillisiä ohjeita pelaajille. Osallistuminen vanhempainkokouksiin

6 3. PELIASU JA MUUT VARUSTEET Yhteisjoukkueiden edustusasumallistot löytyvät molempien seurojen nettisivuilta. Joukkue pelaa aina virallisessa, yhtenäisessä peliasussa. Kylmällä säällä shortsien alla käytetään trikoohousuja. Verryttely- tai college-housuja ei käytetä otteluissa verryttelyn jälkeen. Hanskoja ja pipoja voidaan käyttää sään mukaan. Harjoituksiin sopivan asustuksen lisäksi pelaajat ottavat jokaiseen harjoitustapahtumaan mukaan juomapullon (jos joukkueella ei ole omia pulloja), oman pallon pumpattuna (jos joukkueella ei ole omia palloja) ja säärisuojat. Lisäksi jokaiselta joukkueen pelaajalta tulee löytyä pallopumppu, ellei joukkueella ole huoltolaukussa useampaa pallopumppua. 4. ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN Joukkue käyttää otteluista ja harjoituksista sekä niihin ilmoittautumisesta tiedotuskanavanaan futaajat.com -sivustoa (nimenhuuto.com) tai EsPan ja HooGeen tarjoamia joukkuesivustoja. Osallistumisesta harjoituksiin tai peleihin ilmoitetaan edellä mainittujen palveluiden kautta viimeistään 48 tuntia ennen tapahtumaa. Mikäli tämän jälkeen tulee äkillisiä poissaoloja, ilmoitetaan niistä sekä joukkueenjohtajalle että vastuuvalmentajalle puhelimitse, soittamalla tai tekstiviestillä (pelaaja soittaa itse). 5. YHTEISTYÖ SEUROJEN IKÄKAUSIJOUKKUEIDEN KANSSA Yhteisjoukkueen vastuuvalmentaja on jatkuvasti yhteydessä seurojen ikäkausijoukkueiden valmentajien kanssa harjoittelun painopisteitä, pelaajien kehittymistä ja pelaajien peluuttamista koskien. Ikäkausijoukkueissa kunnostautuneita pelaajia voidaan nostaa yhteisjoukkueeseen joko pysyvästi tai yksittäisiin otteluihin ja harjoituksiin. Yhteisjoukkueen pelaajia voidaan siirtää yhteisjoukkueesta ikäkausijoukkueisiin pysyvästi tai väliaikaisesti, mikäli pelaajan into, asennoituminen tai harjoitusaktiivisuus ei pysy riittävällä tasolla. Yhteisjoukkueessa vähemmän peliaikaa saaneille pelaajille voidaan tarjota pelikokemusta myös ikäkausijoukkueissa, koskien myös loukkaantumisista kuntoutuvia pelaajia. Yhteisjoukkueiden pelaajat pelaavat aina ensisijaisesti oman ikäluokkansa yhteisjoukkueessa. Jos pelaajan katsotaan olevan poikkeuksellisen lahjakas, voidaan hänet kuitenkin siirtää osittain tai kokonaan vanhemman ikäluokan yhteisjoukkueeseen. Pelaajien siirroista eri joukkueiden välillä vastaavat seurojen valmennuspäälliköt ja yhteisjoukkueiden vastuuvalmentajat. Pelaaminen eri joukkueissa eritasoisia vastustajia vastaan on tärkeää myös siksi, että pelaajat saavat kehitykselle sopivan jakauman pelejä eri vaikeustasoilta. Ihanteena on, että 50% otteluista olisi sellaisia, joissa vastustajan kanssa ollaan tasavahvoja. Neljäsosa peleistä tulisi olla helppoja ja toinen neljäsosa otteluita, joissa vastustaja on selvästi parempi.

7 6. OTTELUT Yhteisjoukkueelle pyritään järjestämään noin yksi ottelu viikkoa kohden vuoden ympäri (lukuun ottamatta kesä ja talvitaukoa). Otteluissa pelaajilta odotetaan voitontahtoa ja itsensä likoon laittamista. Ottelut ovat kuitenkin ensisijaisesti oppimistapahtumia, joissa teemana ovat ne asiat, joita on harjoiteltu saman viikon aikana tai edellisellä viikolla. Ottelut pyritään voittamaan oman pelin ja pelaajien kehittämisen kautta. Otteluissa pelaajat pelaavat aina yhtenäisessä ja virallisessa peliasussa. Mikäli ottelupaikalla on käytössä pukukopit, pelaajat pukevat siellä peli-/verryttelyvarusteet päälleen ja ottavat mukaansa kentälle ainoastaan juomapullon ja pallon (jos joukkueella ei ole omia pulloja ja palloja). Mikäli pukukoppeja ei ole käytössä, peli-/verryttelyvarusteet puetaan kentän laidalla. Tällöin pelaajat ottavat mukaansa kentälle ainoastaan juomapullon ja pallon. Muut varusteet pakataan kassiin ja kassit asetetaan siistiin riviin valmentajan tai huoltajan osoittamaan paikkaan Peluuttaminen 9v9 peleissä yksittäiseen otteluun nimetään pelaajaa. 11v11 otteluihin nimetään enintään 16 pelaajaa. B16-A19-ikäluokissa otteluihin nimetään enintään 18 pelaajaa. D- ja C-ikäluokissa otteluihin nimetyillä pelaajilla on voimassa puolen pelin takuu. Koko vuotta ajatellen D- ja C-ikäluokissa yksittäinen pelaaja nimetään vähintään 50 prosenttiin joukkueensa otteluista. Loukkaantumiset tai muut esteellisyydet saattavat kuitenkin pienentää tätä prosenttia. Vastuuvalmentaja päättää pelaajien pelipaikoista. D12- ja D13-ikäluokissa pelaajat kokeilevat eri pelipaikkoja, mutta yksittäisessä ottelussa pelipaikat pyritään pitämään samoina. C14-15-ikäluokissa pelaajille yritetään löytää 2-3 vaihtoehtoista pelipaikkaa (esimerkiksi keskuspelaaja/laitapelaaja tai puolustavan/hyökkäävän roolin pelaaja). B16-A19-ikäluokissa pelaajille pyritään löytämään yksi ensisijainen ja yksi vaihtoehtoinen pelipaikka. Tämä toimintamalli perustuu pelipaikkakohtaisen harjoittelun vaiheisiin Pelijärjestelmä Yhteisjoukkueet pelaavat D12- ja D13-ikäluokan 9v9-peleissä pääsääntöisesti tai pelijärjestelmällä. 11v11-peleissä yhteisjoukkueet pelaavat pääsääntöisesti tai pelijärjestelmällä. Mahdollisissa pienen kentän harjoitusotteluissa ja futsalissa yhteisjoukkueet käyttävät pääsääntöisesti 5v5-peleissä 2-2-pelijärjestelmää ja 7v7-peleissä 3-3-pelijärjestelmää. D12- ja D13- ikäluokkien pelijärjestelmät valmistavat pelaajat myöhemmin 11v11-peleissä käytettäviin pelijärjestelmiin, jotka noudattavat piirijoukkueiden ja nuorisomaajoukkueiden käyttämiä pelijärjestelmiä. Tämä helpottaa lahjakkaimpien pelaajien pääsyä ja sopeutumista piirijoukkueisiin ja nuorisomaajoukkueisiin. Yksittäisissä otteluissa pääasiallisesti käytössä olevista pelijärjestelmistä voidaan poiketa, jos sen nähdään palvelevan kyseisen ottelun oppimistavoitteita Ottelutapahtuman rakenne Kaikki yhteisjoukkueet ikäluokasta riippumatta noudattavat samankaltaisia toimintatapoja otteluissa. Tämä luo toimintakulttuuria, joka helpottaa pelaajien mahdollista siirtymistä vanhempaan ikäluokkaan.

8 OTTELUUN SAAPUMINEN Ottelutapahtumiin on tärkeää saapua riittävän ajoissa, jotta päivän koulu- ja muut asiat ehditään pyyhkiä mielestä ja keskittyä otteluun. On myös tärkeää, että pelaajat ehtivät vaihtaa varusteensa kiireettä ja myös vaihtaa kuulumisia keskenään tai joukkueen toimihenkilöiden kanssa ennen verryttelyn ja varsinaisen otteluun valmistautumisen alkamista. Pukukoppiin tulevat ainoastaan pelaajat ja ottelupöytäkirjaan nimetyt joukkueen toimihenkilöt D12-ikäluokassa otteluihin saavutaan 45 minuuttia ennen pelin alkua. D13-ikäluokassa paikalle tullaan 50 minuuttia ennen ottelun alkua. C14- ja C15-ikäluokissa ottelupaikalle saavutaan 60 minuuttia ennen pelin alkua. B16-A19-ikäluokissa pelaajien tulee olla paikalla 75 minuuttia ennen alkuvihellystä. Kun varusteet on laitettu päälle, pelaajat menevät kentälle pallottelemaan vapaasti muutamaksi minuutiksi OTTELUPALAVERI Lyhyen omatoimisen pallottelun jälkeen pelaajat kutsutaan kentältä koppiin tai valmentajan sopivaksi katsomaan paikkaan ottelupalaveria varten. Ottelupalaverissa käydään läpi seuraavat asiat: Yleistä (päivän ykkösteema, jotain vastustajasta yms.) Hyökkäyspeli (muistutus viimeksi harjoitelluista hyökkäyspeliasioista) Puolustuspeli (muistutus viimeksi harjoitelluista puolustuspeliasioista) Rohkaistaan laittamaan kaikki peliin. B16-A19-ikäluokissa voidaan lisäksi antaa pelaajille tietoa vastustajasta ja sopia pelitavan varioinnista vastustajan pelitapaan ja/tai olosuhteisiin (kentän koko, tuuli, kentän pinta jne) sopivaksi. Ottelupalavereissa ei oteta esille mitään uutta asiaa, jota ei ole käyty läpi harjoituksissa. Vastuuvalmentaja vastaa ottelupalaverin vetämisestä. Ottelupalaverin kesto on ikäluokasta riippuen noin 5-20 minuuttia ALKUVERRYTTELY Ottelupalaverin jälkeen pelaajat siirtyvät yhdessä ryhmässä kentälle alkuverryttelyä varten. Yksi apuvalmentajista vastaa kenttäpelaajien verryttelystä ja toinen maalivahdin verryttelystä. Alkuverryttelyn rakenne on seuraava: Pallollisia perustaitoja ilman vastustajaa (esim. syöttöjä, kuljetusta, harhautusliikkeitä, laukauksia) Juoksua, koordinaatiota, kehonhallintaa ja avaavia liikkeitä Venyttelyt Pienpeli (lyhyet työskentelyjaksot ja riittävästi palautumisaikaa) D12-ikäluokassa valmentaja ohjaa koko alkuverryttelyn. D13-ikäluokasta lähtien joukkueen kapteeni vetää pallottoman verryttelyn ja venyttelyt. C14-ikäluokasta lähtien pelaajat vastaavat itse venyttelystä.

9 OTTELU Ennen pelin alkua joukkue kerätään yhteen ja kapteenin johdolla huudetaan yhteinen tsemppihuuto. Ottelun aikana ainoastaan vastuuvalmentaja huutaa ohjeita pelaajille. Apuvalmentajat tarkkailevat ottelun teemaan liittyen pelaajien suoriutumista kentällä ja voivat kutsua pelaajan luokseen antaakseen ohjeita. Apuvalmentajat voivat myös antaa palautetta vaihtoon tuleville ja ohjeita kentälle menoon valmistautuville pelaajille. Kannustaminen ja hyvistä suorituksista (etenkin teemaan liittyvistä) kehuminen kuuluu kaikkien valmentajien tehtäviin. Teknisellä alueella (vaihtopenkin ympärys) ovat ainoastaan pelaajat ja ottelupöytäkirjaan merkityt joukkueen toimihenkilöt. Tauolla pelaajat ottavat juomapullonsa mukaan vastuuvalmentajan osoittamaan paikkaan. Pelaajat muodostavat puoliympyrän vastuuvalmentajan ympärille. Tauolla palaverissa käydään läpi, mikä teeman mukaisissa asioissa ensimmäisellä jaksolla onnistui ja missä jäi parannettavaa. B16-A19-ikäluokissa kiinnitetään huomiota myös vastustajan pelitapaan ja mahdollisesti sen mukaan varioidaan omaa pelitapaa. Vastuuvalmentaja ohjaa tauon palaverin. Ottelun aikana vaihtopelaajilla on liivit yllään. Otteluissa, joissa on lentävät vaihdot, vaihtopelaajat pitävät itsensä jatkuvasti pienessä liikkeessä, jotta ovat mahdollisimman valmiita menemään kentälle. Pelaajat ohjeistetaan antamaan valmentajille työrauha, jotta nämä pystyvät keskittymään pelitapahtumien arviointiin. Pelaajat eivät pyydä valmentajaa päästämään heitä kentälle. Ottelun päätyttyä kätellään vastustajat ja käydään juomassa. Sen jälkeen tehdään apuvalmentajan ohjauksessa loppuverryttelyt, joihin kuluu 5-10 minuuttia kevyttä liikkumista ja venyttelyt. Venyttelyiden aikana vastuuvalmentaja käy lyhyesti pelaajien kanssa ottelun läpi. Otteluiden jälkeen vastuuvalmentaja täyttää otteluarviointilomakkeen Vastuuhenkilöiden roolit otteluissa On tärkeää, että rooleista ja toimintamalleista on sovittu jo ennen ottelutapahtumaa. Myös vanhempien on hyvä ymmärtää, mikä on joukkueen toiminnan kannalta paras tapa toimia. Sovitut säännöt rakentavat laadukasta toimintakulttuuria, joten on tärkeää huolehtia, että niitä noudatetaan VASTUUVALMENTAJA Johtaa ottelupalaverin Päättää kokoonpanon yhdessä apuvalmentajan kanssa Suunnittelee ottelutaktiikan Antaa ohjeet kentällä pelin aikana Huolehtii yhteisjoukkueiden linjan toteutumisesta Täyttää otteluarviointilomakkeen (LIITE)

10 APUVALMENTAJA Johtaa alkuverryttelyn Valvoo kentälle menevien pelaajien lämmittelyä Ohjeistaa vaihtopelaajat vaihtojen yhteydessä Antaa palautteen vaihtoon tuleville pelaajille Johtaa loppuverryttelyn HUOLTAJA Huolehtii liivit ja kartiot ottelupaikalle Vastaa ensiapulaukun sisällöstä Osaa antaa tarvittavan ensiavun pelitilanteissa sattuneisiin tapaturmiin JOUKKUEENJOHTAJA Sopii ja organisoi kuljetukset peleihin Vastaa ja tarvittaessa huomauttaa vanhempien toiminnasta otteluissa Tekee ottelupöytäkirjan Varmistaa kotiotteluiden tuomarit EEK:sta VANHEMMAT Kannustavat omaa joukkuetta Osallistuvat kuljetuksiin ottelupaikalle Eivät anna mitään pelillisiä ohjeita pelaajille Eivät kritisoi pelaajia tai tuomaria Ovat apuna juoksevissa asioissa (esim. otteluiden videointi) 7. HARJOITUKSET Yhteisjoukkue harjoittelee D12-C15-ikäluokissa noin neljä kertaa viikossa vuoden ympäri lukuun ottamatta kesä- ja talvitaukoa. B16-A19-ikäluokissa yhteisjoukkueen harjoitukset ovat noin viidesti viikossa vuoden ympäri lukuun ottamatta kesä- ja talvitaukoja. Yhteisjoukkueen pelaaja sitoutuu joukkueen toimintaan ja osallistuu harjoituksiin säännöllisesti ollessaan terveenä. Harjoituksiin ei osallistuta sairaana. Harjoituksissa pelaajilta odotetaan huolellista ja keskittynyttä tekemistä sekä pyrkimystä jatkuvaan itsensä kehittämiseen sekä harjoitusrauhan suomista joukkuetovereille. D12- ja D13-ikäluokassa pelaajat saapuvat valmentajan ohjeistuksen mukaan pukukoppiin tai suoraan kentälle ja ovat varusteet päällä valmiina aloittamaan harjoitukset siihen kellonaikaan, joka on joukkueen ilmoittautumiskalenterissa ilmoitettu harjoitusten alkamisajankohdaksi. Kun harjoitusvarustus on puettu ylle, muut varusteet pakataan pelikasseihin, jotka asetetaan kentän laidalle siistiin riviin, jos pukukoppia ei käytetä.

11 C14-ikäluokasta ylöspäin pelaajat saapuvat pukukoppiin siihen kellonaikaan, joka on joukkueen ilmoittautumiskalenterissa ilmoitettu harjoitusten alkamisajankohdaksi. Pelaajat ottavat kentälle mukaan ainoastaan pallon ja juomapullon. Muut varusteet jätetään pukukoppiin Harjoitusten kesto Yksittäisten harjoituskertojen kestossa voi olla muutoksia esimerkiksi harjoitusteeman ja harjoituspaikan suhteen, mutta lähtökohtaisesti harjoitusten kesto pyritään pitämään mahdollisimman vakiona noudattaen alla olevaa taulukkoa. IKÄLUOKKA HARJOITUKSEN KESTO HARJOITUSKUUKAUDET OMAEHTOINEN (h/vko) A 18 1h 45min 11 vähintään 10h B 17 1h 45min 11 vähintään 10h Bn 16 1h 45min 11 vähintään 10h C 15 1h 40min 11 vähintään 10h Cn 14 1h 40min 11 vähintään 10h D 13 1h 35min 11 vähintään 12h Dn 12 1h 35min 11 vähintään 12h Yllä olevassa taulukossa mainittujen harjoitusmäärien lisäksi joukkueen viikko-ohjelmaan kuluu peruskestävyysharjoittelu, joka lisää viikoittaista harjoitusmäärää ikäluokasta riippuen minuuttia Omaehtoinen harjoittelu Omaehtoisen harjoittelun lisäämiseksi on lukuisia perusteluja. Tärkein syy on turvata lasten hyvinvoinnin kannalta riittävä liikkumisen määrä, joka on suositusten mukaan yli kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Lasten viikoittaisesta ja päivittäisestä liikunta-annoksesta suurimman osan tulisi muodostua omaehtoisesta liikunnasta yksin, yhdessä kavereiden ja perheen kanssa liikkuen. Parhaimmillaan omaehtoisesta harjoittelusta ja liikunnasta tulee lapselle osa elämäntapaa. Omaehtoinen harjoittelu on erityisen lapsilähtöistä. Lapsi useimmiten itse päättää mitä tekee ja kenen kanssa. Kukin lapsi saa liikkua omalla tasollaan ja kilpailua on juuri sen verran kuin lapsi haluaa. Paljon puhuttu eriyttäminen (kunkin yksilön osaamis- ja kehitystason huomiointi) ja sopivat ryhmäkoot toteutuvat lasten omaehtoisessa harjoittelussa luontaisesti. Omaehtoinen harjoittelu tutun kaveriporukan tai oman vanhemman kanssa on lapselle motivoivaa. Lapsilla on halu oppia aina vain lisää ja kokeilla kavereilta, valmentajilta tai esimerkiksi otteluista, videoilta tai dvd:ltä opittuja taitoja omassa rauhassa. Kun on sopivasti mielekästä ja haastavaa harjoiteltavaa, on motivaatiokin korkealla. Omaehtoinen harjoittelu on myös helppo toteuttaa, kun ei ole tarkkaa aikarajaa,

12 tapahtuma on useimmiten maksuton ja jalkapallossa olosuhteet tai vaadittavat välineet eivät aseta ylitsepääsemättömiä esteitä. Taitojen laadukkaan oppimisen kannalta omaehtoinen harjoittelu on välttämätöntä. Omaehtoisen harjoittelun yhteydessä lapsi tekee vapaasti erilaisia liikekokeiluja ja tekee runsaasti toistoja, jotka ovat taitojen oppimisen edellytys. Nopeaa oikotietä taituruuteen ei ole Omaehtoisen harjoittelun edistämiseksi voi huomioida monia asioita, kuten olosuhteet ja välineet. Kesällä nurmialueet ja pihapiiri ovat hyviä harjoittelupaikkoja. Koulujen piha-alueet, joissa on syöttöseiniä tai jopa uudenlaisia ministadioneita ovat mainioita omaehtoiseen harjoittelun paikkoja. Talvisin jalkapallohalleissa sekä lämmitettävillä tekonurmikentillä on myös usein tyhjää tilaa. Kannattaa kartoittaa kaikenlaiset liikkumisen paikat ja liikkua monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi monet tennis- tai koripallokentät ovat erinomaisia paikkoja omaehtoiseen liikkumiseen ja lajin sovellettuun harjoitteluun. Vastaavasti talvella sovellettuun liikkumiseen loistavia mahdollisuuksia antavat ladut, jääradat ja pulkkamäet. Yhteisjoukkueen valmentajat pyrkivät omalta osaltaan edistämään pelaajien omaehtoista harjoittelua kannustamalla ja antamalla vinkkejä omaehtoiseen harjoitteluun. Yhteisjoukkueen pelaajat saavat myös kotiläksyjä eli harjoitusteemoihin liittyviä taitotehtäviä, joita he harjoittelevat omalla ajallaan Harjoittelun ohjelmointi Yhteisjoukkueen valmennuksen ja harjoittelun tavoite on yksilön kehittäminen kokonaisvaltaisen valmennuksen periaatteella. Kokonaisvaltainen valmennus pitää sisällään yksilön huomioimisen täysipainoisesti. Se tarkoittaa pelaajan kehittämistä ja kasvun tukemista valmennuksen eri osa-alueilla. Kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueita ovat fyysinen, psyykkinen, tekninen ja taktinen alue. Fyysinen alue pitää sisällään lajivaatimukset (kuntotekijät ja taitavuustekijät) sekä niiden kehittämisen huomioiden pelaajien yksilöllisen fyysisen kehityksen vaiheet, kuten murrosiän. Psyykkisellä alueella huomioidaan kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehittyminen. Kognitiivisella alueella tähdätään pelaajan ajattelun ja etenkin omaehtoisen ajattelun kehittämiseen. Emotionaalinen alue käsittää tunne-elämän, kuten epäonnistumisiin suhtautumisen. Sosiaalisella alueella keskitytään ihmissuhdetaitojen hallintaan. Tekninen alue käsittää yksilötaidot (esimerkiksi harhauttaminen, laukaiseminen, syöttäminen ja haltuunotot) sekä pelitaidot (esimerkiksi prässääminen, tukeminen, pelattavaksi hakeutuminen ja tilan tekeminen) Taktisella alueella tarkoitetaan kykyä noudattaa sovittuja yhteistoiminnallisia toimintamalleja kahden pelaajan yhteistyöstä koko joukkueen yhteistyöhön. Taktinen opettaminen perustuu yhteisjoukkueiden pelikirjaan, joka määrittää joukkueen pelitavan. Varsinaiseen pelikirjaan perustuva harjoittelu aloitetaan C14-ikäluokassa, jolloin pelaajille jaetaan pelikirjat. Taktinen harjoittelu painottuu B16-A18-ikäluokissa. Yhteisjoukkueen harjoittelun teemat noudattavat nousujohteista kaavaa eli taitoportaita, jossa uuden opettaminen perustuu aina aiemmin opitun päälle johdonmukaisessa järjestyksessä. Järjestys perustuu herkkyyskausiin, jotka määrittävät, minkä ominaisuuksien kehittämistä missäkin iässä kannattaa painottaa. Herkkyyskausi on siis aikaa, jolloin tietyn ominaisuuden kehittäminen tai tietyn taidon oppiminen on nopeinta ja helpointa.

13 8. MUUT TAPAHTUMAT Harjoitusten ja sarjaotteluiden lisäksi yhteisjoukkueella on muitakin tapahtumia, jotka tulee huomioida jo mietittäessä, onko valmis sitoutumaan joukkueen toimintaan 8.1. Turnaukset Yhteisjoukkueelle pyritään löytämään joukkueen taitotasolle ja vaikeustasojakaumalle sopivia turnauksia. D12-ikäluokassa yhteisjoukkue osallistuu elokuussa pelattavan EsPa Iso Omena turnauksen lisäksi 2-4 turnaukseen vuoden aikana. D13-ikäluokassa yhteisjoukkue osallistuu 3-4 turnaukseen vuoden aikana. C14- ja C15-ikäluokissa yhteisjoukkue osallistuu 2-3 turnaukseen vuoden aikana ja B16-A19 ikäluokissa yhteisjoukkue osallistuu 1-2 turnaukseen vuoden aikana. C14-A19-ikäluokissa pyritään joka vuosi osallistumaan ainakin yhteen kansainväliseen turnaukseen Leirit Yhteisjoukkueet leireilevät vähintään kerran vuoden aikana viikonlopun mittaisilla leireillä. Mikäli joukkueet käyvät vuoden aikana kerran leirillä, tämä ajoitetaan kevääseen. Mahdollinen toinen leirikerta järjestetään syksyllä tai alkutalvesta Taitokilpailut Yhteisjoukkueen pelaajat osallistuvat syksyisin seuran järjestämiin taitokilpailuihin ja kevät-kesäaikaan järjestettäviin joukkueen sisäisiin taitokilpailuihin. Seuran taitokilpailuissa taitomerkin saavuttaneet pelaajat osallistuvat piirin taitokilpailuihin, joissa parhaiten menestyneet pelaajat pääsevät valtakunnallisiin taitokilpailuihin. Taitokilpailut koskevat D12-B17-junioreita Joukkuepalaverit Leireillä, turnauksissa ja otteluiden yhteydessä pidettävien palaverien lisäksi yhteisjoukkueella on ikäluokasta riippuen kaksi tai useampi joukkuepalaveri vuoden aikana. Palavereissa käsitellään urheilijan elämätapoja, harjoittelua, joukkueen pelitapaa, joukkueen toimintatapoja, sääntöjä ja muita joukkueen sisäisiä asioita sekä analysoidaan videolta joukkueen otteluita Futsal D12-C15-ikäluokkien yhteisjoukkueet voivat osallistua talvella futsalsarjoihin. Futsalottelut huomioidaan joukkueen harjoitussuunnitelmassa eli ne eivät lisää tapahtumien määrää eikä niitä lasketa tavoiteltavaan jalkapallo-ottelumäärään.

14 8.6. Kykykoulu ja akatemia D12- ja D13-ikäluokkien yhteisjoukkueista valitaan lahjakkaimmat pelaajat Kykykouluun 1:een. C14- ja C15- ikäluokkien yhteisjoukkueen pelaajista lahjakkaimmat valitaan Kykykoulu 2:een. Kykykoulujen harjoitukset ovat syyskuun alusta toukokuun loppuun asti kerran viikossa. Kykykoulujen jatko B16-A19-ikäluokkien pelaajille on Akatemia. Akatemiaan valitaan neljän ikäluokan lahjakkaimmat pelaajat. Akatemiapelaajat harjoittelevat yhteisjoukkueharjoitusten lisäksi 1-3 kertaa viikossa. Akatemian harjoituksista pääosa on aamuharjoituksia. 9. TESTAUS Yhteisjoukkueen pelaajien kehittymistä eri osa-alueilla seurataan paitsi otteluiden perusteella myös fyysisten testien ja taitotestien perusteella. Taitotesteinä toimivat taitokilpailulajit. Fyysiset testit järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Fyysiset testit sisältävät ainakin nopeuden, ponnistusvoiman, kimmoisuuden ja ketteryyden testaamisen. Lisäksi C15-ikäluokasta ylöspäin testataan myös pelaajien kestävyys. 10. KUORMITUSKOLMIO Kuormituskolmiolla tarkoitetaan kuormituksen (harjoittelu), levon ja ravinnon yhteisvaikutusta, joka mahdollistaa kehittymisen. Jokainen alla olevassa kuvassa oleva ison kolmion pieni kolmio tulisi huomioida, jotta kehittymistä tapahtuisi ja se olisi riittävän nopeaa. Fyysisen kehittymisen perusedellytys on, että harjoittelu, ravinto ja lepo ovat tasapainossa keskenään. Mikäli harjoittelukolmio kasvaa eli harjoitusmäärä tai sen tehoa nostetaan, tulisi samassa suhteessa kasvattaa myös lepo- ja ravintokolmioita. Tällä pystymme välttämään ylikuormitusta sekä turhia loukkaantumisia ja sairasteluja.

15 11. SUPERKOMPENSAATIO Superkompensaatio eli harjoitusvaikutus tarkoittaa harjoituksen, levon ja ravinnon yhteisvaikutuksesta syntyvää kehitystä. Alla olevassa kuvassa on esitetty, kuinka kehittyminen tapahtuu harjoituksen, levon ja ravinnon avulla. Yhtenäinen punainen viiva kuvaa pelaajan suorituskyvyn lähtötasoa. Kovassa harjoituksessa suorituskyky laskee hetkellisesti väsymyksen ja energiavarastojen tyhjenemisen seurauksena. Elimistön sopeutumismekanismit nostavat suorituskyvyn uudelle tasolle (punainen katkoviiva), jos lepo ja ravinto ovat riittäviä. Tästä tapahtumasta käytetään termiä ylikorjautuminen eli superkompensaatio. Mikäli harjoituksen jälkeinen lepo ja ravinto eivät ole riittäviä, kuormituksen jälkeen suorituskyky palautuu vain lähtötasolleen tai pahimmassa tapauksessa elimistö ylikuormittuu eli suorituskyvyn palautuminen jää alle lähtötason. Jotta kehittyminen olisi optimaalista, on harjoittelua kuitenkin oltava riittävästi, sillä harjoittelemattomuus aiheuttaa suorituskyvyn alenemisen eli rappeutumisen. 12. LEPO Unen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle lienee itsestäänselvyys. Aikuisena sen merkitys vähenee, mutta elimistö - erityisesti keskushermosto - vaatii kuitenkin laadukasta unta muun muassa muistitoimintojen ylläpitoon ja kudosvaurioiden korjaamiseen. Yksi huonosti nukuttu yö ei vielä johda suuriinkaan muutoksiin, mutta univelan kasvaessa keskittymiskyky laskee, refleksiajat pitenevät, muistitoiminnot heikkenevät, infektioriski lisääntyy ja hormonitoiminnot häiriintyvät. Varsinkin urheilijan kohdalla tämä asia tulee muistaa ensimmäisenä, kun puhutaan kehittävästä harjoittelusta ja siitä palautumisesta. Lihaksiston kudosvauriot korjautuvat ja energiavarastot palautuvat harjoittelusta tehokkaimmin anabolisten eli rakentavien hormonien vaikutuksen alaisina. Ihmisen anabolisten hormonien, kuten testosteronin ja kasvuhormonin eritys on syklittäistä - eli hormonipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikana varsin suuresti. Jo useiden vuosikymmenien ajan on kuitenkin tiedetty, että näiden hormonien eritys on vilkkaimmillaan tietyssä syvän unen vaiheessa. Nämä anabolisen unen vaiheet saavutetaan parhaiten kun nukahtaminen ja herääminen ovat vuorokaudesta toiseen säännöllisiä. Tämä johtuu elimistön sisäisestä biologisesta kellosta, joka pyrkii noudattamaan säännöllistä rytmiä. Näin ollen nukahtaminen ja syvän unen saavuttaminen samoihin aikoihin vuorokaudesta tukee anabolisten hormonien eritystä ja elimistön palautumista. Yhden tai kahden tunnin heitto nukahtamisajassa ei vielä vaikuta tilanteeseen,

16 mutta jos nukahtamisaika vaihtuu kolme tuntia tai enemmän, elimistön biologinen kello menee hetkeksi sekaisin ja hormonaaliset rytmit heikkenevät. Tämä ilmiö on varmasti tuttu kaikille aikaerojen taakse matkustaneille. Vastaavasti päivätorkkujen aikana on myös mahdollista saavuttaa anaboliset unen vaiheet. Monet urheilijat ovatkin ottaneet päiväunet osaksi päivärutiineja. Päiväunet sopivan mittaisina (30-60 min) tukevatkin palautumista, mutta liian pitkinä voivat häiritä säännöllistä yöllistä unirytmiä ja näin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös hermoston palautuminen vaatii säännöllistä unta. Lukuisat tutkijat ovat analysoineet pitkän valvomisen vaikutusta erilaisiin havaintokykyä tai koordinaatiota vaativiin suorituksiin. Yhteistä näille tutkimuksille on, että yli tunnin valvominen huonontaa tehtävissä suoriutumista sitä enemmän mitä kauemmin valvomista on jatkunut. 19 tunnin valvomisen väitetään vastaavan koordinaatiotehtävissä 0,5 promillen alkoholitilaa ja 24 tunnin valvominen 1 promillen humalatilaa. Vastaavia tuloksia koordinaatiokyvyn heikkenemisestä on havaittu myös osittaisessa univajeessa, jossa seitsemänä peräkkäisenä yönä univaje on ollut kaksi tuntia. Maksimaalisen palautumisen ja kehittymisen turvaamiseksi urheilijan tulisi siis noudattaa mahdollisimman säännöllistä vuorokausirytmiä, niin unen kuin ravinnonkin suhteen. Liikkuva ja kasvava lapsi tai nuori tarvitsee säännöllistä unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 13. RAVINTO Kuten lepokin, kuormitusta edeltävä, sen aikainen ja kuormituksen jälkeinen ravinto vaikuttaa oleellisesti palautumisnopeuteen ja siten kehittymiseen. Palautuminen vaatii energiaa ja rakennusaineita. Näiden saanti turvataan monipuolisella ravinnolla. Suomalaista perusruokaa pidetään varsin riittävänä ja monipuolisena. Tätä puoltavat myös tieteelliset näytöt. Monipuolista suomalainen perusruoka onkin, jos se sisältää seuraavia ravintolähteitä: Viljatuotteet Kasvikset Marjat Vihannekset Hedelmät Vähärasvainen liha / kala Kananmuna Vähärasvaiset maitotuotteet Mineraalipitoiset juomat Useat ravintoanalyysit kuitenkin osoittavat, että vain harvat urheilijat syövät riittävän monipuolisesti päivittäin. Monesti varsinkin kasvikset ja marjat unohtuvat usein päivittäisestä ruokavaliosta. Etenkin nuoret oikaisevat helposti valitsemalla valmisruuan tai pikaruokalan. Tämän vuoksi on tärkeää, että valmentajat opastavat pelaajia myös ravintoasioissa. Joukkueleirit ovat tähän tarkoitukseen otollisia. Urheilevien lasten ja nuorten energiatarve on urheilua harrastamatonta suurempaa runsaan liikunnan vuoksi. Aktiivisesti harjoittelevien pelaajien ruokailuun tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Tällöin kannattaa tarkastella erityisesti aterioiden koostamista ja vaalia oikeaoppista ateriarytmiä.

17 13.1. Aterian koostaminen Lautasmalli (kuva seuraavalla sivulla) auttaa hyvän aterian koostamisessa. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja toinen neljännes kala-, liha- tai munaruoalla. Ruokajuomana käytetään rasvatonta maitoa tai piimää ja lisäksi syödään leipää, jonka päälle laitetaan kasvimargariinia tai kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian NESTE Aktiiviset pelaajat tarvitsevat huomattavasti enemmän nestettä kuin valtaväestö, sillä harjoittelun aikainen hikoilu aiheuttaa nestehukkaa. Juominen harjoittelun aikana pienentää nestehukkaa, mutta ei estä nestehukan syntymistä kokonaan. Nestehukan poistamiseksi urheilijan on juotava aktiivisesti pitkin päivää HIILIHYDRAATIT Hiilihydraatit toimivat lihasten pääasiallisena energianlähteenä jalkapalloharjoittelussa. Hiilihydraattien tarve kasvaa energiankulutuksen kasvaessa. Koska aktiivisten pelaajien energiantarve on keskivertoa suurempaa, myös hiilihydraatteja tarvitaan enemmän. Hyviä ja suositeltavia hiilihydraattien lähteitä ovat kokojyväviljatuotteet, peruna, riisi ja pastatuotteet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat PROTEIINIT Proteiini on lihasten rakennusaine, joka edistää palautumista ja lihasten voima-, nopeus- ym. ominaisuuksien kehittymistä. Proteiini on tärkeä ravintoaine myös muun muassa hormonitoiminnan ja vastustuskyvyn kannalta. Hyviä proteiinin lähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kana, kala ja vähärasvainen liha sekä kasvikunnan tuotteista mm. soijapavut ja herneet.

18 RASVA Urheilu ei suurenna rasvantarvetta yhtä paljon kuin hiilihydraattien- ja proteiinintarvetta. Tämän takia kannattaa suosia vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita. Rasva on kuitenkin tärkeä energianlähde, jolla on myös useita aineenvaihdunnallisia tehtäviä. Mahdollisimman vähärasvaista ruokavaliota ei siis kannata tavoitella. Ennemmin tulee varmistaa rasvan hyvä laatu. Hyvälaatuista rasvaa sisältävät mm. rypsiöljy, oliiviöljy, kasvimargariinit ja kala VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä aineita/yhdisteitä elimistön toimintojen säätelijöinä(esimerkiksi rauta hapen kuljettajana) ja rakennusaineina (esimerkiksi kalsium luustossa). Monipuolinen ruokavalio riittää yleensä kattamaan elimistön vitamiini- ja kivennäisainetarpeet Ateriarytmi Ravinnon monipuolisuuden lisäksi oleellinen perusasia on ateriarytmi. Urheilijoiden tulee syödä riittävän usein, jotta koko päivän ajalle turvattaisiin elimistöön tasainen energia ja rakennusainetaso. Optimaalinen ateriarytmi riippuu harjoitusmäärästä ja yleisestä liikunnan määrästä, mutta päivän aikana tulisi pyrkiä syömään 5-8 ateriaa. Aterioiden väli ei saisi venyä yli neljän tunnin, joten ottelumatkoilla on hyvä olla mukana eväitä tai pidemmillä reissuilla järjestettynä joukkueelle yhteinen ruokailu. Kun aterioita on tasaisesti eikä kerralla syödä valtavia määriä, myös imeytyminen on tehokkaampaa ja ravintoaineiden pitoisuus veressä pysyy optimaalisena. Säännöllisellä syömisellä ei kuitenkaan tarkoiteta jatkuvaa napostelua. Aterioiden, myös välipalojen, tulisi olla selkeitä ja täysipainoisia kokonaisuuksia, joiden välissä on syömätön jakso. Varsinainen ateria ennen harjoituksia tai ottelua kannattaa syödä noin 3-4 tuntia ennen tapahtuman alkamista. Noin minuuttia ennen ottelun tai harjoitusten alkua on suositeltavaa vielä nauttia pieni hiilihydraattipitoinen välipala. Tyhjällä vatsalla ei kannata lähteä pelaamaan, koska verensokeri voi olla liian alhainen, mikä saattaa aiheuttaa ennenaikaista väsymistä ja huonovointisuutta. Esimerkki koululaiselle sopivasta ateriarytmistä harjoituspäivänä: klo 8:00 Runsas aamiainen klo 11:00 Lounas klo 13:00 Välipala klo 16:00 Päivällinen klo 18:00 Välipala klo 19:00 HARJOITUS klo 21:00 Iltapala

19 14. MUUTA HUOMIOITAVAA Edellä läpikäytyjen asioiden lisäksi yhteisjoukkueen toiminnassa on huomioitava seuraavat asiat Muiden lajien harrastaminen Jalkapallon lisäksi muiden lajien harrastaminen on hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa. Lähtökohtana kuitenkin on, että yhteisjoukkueen pelaajille jalkapallo on ykköslaji. Koska yhteisjoukkueen tapahtumien määrä on suuri, on tärkeää, että valmentaja on tietoinen pelaajiensa muista harrastuksista ja niiden tapahtumamääristä ja ajankohdista. Jokainen pelaaja voi jättää harjoitukset kerran viikossa väliin toisen lajin harrastuksen takia. Lisäksi joukkueen vastuuvalmentaja voi myöntää tapauskohtaisesti erityislupia useampiin poissaoloihin harjoituksista muiden lajien takia Harjoituspäiväkirja C14-ikäluokasta lähtien yhteisjoukkueen pelaajat, jotka käyvät kykykoulua pitävät yllä harjoituspäiväkirjaa. C15-ikäluokasta lähtien kaikki yhteisjoukkueen pelaajat täyttävät harjoituspäiväkirjaa. Harjoituspäiväkirja on pelaajan ja valmentajan apuväline pelaajan harjoittelun sekä kuormituksen ja levon suhteen seurantaan Häiriötapaukset Yhteisjoukkueessa harjoituskuri on suuressa roolissa, koska optimaalinen kehittyminen vaatii maksimaalista keskittymistä, jonka häiriökäyttäytyminen estää. Jos yhteisjoukkueen pelaaja aiheuttaa kurinpidollisia ongelmia joukkueen tapahtumissa, valmentaja antaa hänelle yhden varoituksen. Mikäli häiriökäyttäytyminen jatkuu varoituksesta huolimatta, pelaaja lähetetään pois tapahtumasta. Tällaisissa tapauksissa valmentaja keskustelee sekä pelaajan vanhempien että itse pelaajan kanssa. Mikäli sama pelaaja joudutaan toistamiseen poistamaan harjoitus- tai ottelutapahtumasta, suljetaan hänet myös pois yhteisjoukkueesta.

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN LIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOIUS URHEILULLIUS LUOVUUS ROHUS YRITTÄMINEN OPPIMINEN Hyvä Pelimies, Riittävän, laadukkaan ja erityisesti monipuolisen harjoittelun avulla Sinulla on mahdollisuus kehittyä

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Yleiskatsaus taitouintimaailmaan 15.09.2014

Yleiskatsaus taitouintimaailmaan 15.09.2014 Yleiskatsaus taitouintimaailmaan 15.09.2014 Taitouinti pähkinänkuoressa Taitouinti on olympialaji, jota harrastetaan kaikilla viidellä mantereella, noin 90 eri maassa. Suomessa taitouinnin harrastajia

Lisätiedot

Vanhempainilta 22.1.2015

Vanhempainilta 22.1.2015 Vanhempainilta 22.1.2015 Tapanilan Erä Nyrkkeily Tapanilan Erä saavuttanut lukuisia Suomen mestaruuksia ja jopa olympiamitaleja. Northern Stars tiimin perustajaseura (MiNy, PoNS) N. 220 jäsentä Kilparyhmä

Lisätiedot

JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO

JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO LOKAKUU Vanhempainilta 1. Toimintasuunnitelma joukkueelle Budjetti Taitokisailmoittautumiset Hallitalkoot SYYSKUU Talviliigan maksujen eräpäivä Vuoden palkittavat Seuran taitokisat

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Vanhempainilta 3.5.2016

Vanhempainilta 3.5.2016 Vanhempainilta 3.5.2016 Perustettu 2006 Palloliiton Grassroots-palkinto Vuoden 2014 harraste- ja kasvattajaseura FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin

Lisätiedot

Fortum Tutor on Palloliiton ja Fortumin yhdessä käynnistämä valtakunnallinen ohjelma, jonka tärkein tavoite on taata jokaiselle suomalaiselle

Fortum Tutor on Palloliiton ja Fortumin yhdessä käynnistämä valtakunnallinen ohjelma, jonka tärkein tavoite on taata jokaiselle suomalaiselle Fortum Tutor on Palloliiton ja Fortumin yhdessä käynnistämä valtakunnallinen ohjelma, jonka tärkein tavoite on taata jokaiselle suomalaiselle jalkapallojuniorille osaava ja kannustava valmentaja. Peli-iloa

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

D-03 Try out info 2014

D-03 Try out info 2014 D-03 Try out info 2014 Seurayhteistyö Yleistä Pallokerho Keski-Uusimaa, IF Sibbo-Vargarna ja Koivukylän Palloseura muodostavat kaudelle 2015 yhteisjoukkueet poikien Dn, D, Cn ja C-ikäluokissa. PKKU toimii

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Omaa taustaa Ylioppilas Kastellin urheilulukio 1990 Liikuntatieteiden maisteri 1995 Lääketieteen Lisensiaatti 2005 pituushypyn / 3-loikan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Vanhempainilta 20.4.2015

Vanhempainilta 20.4.2015 Vanhempainilta 20.4.2015 Perustettu 2006 FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin nuoremmat ikäluokat isoja Yhteensä noin 500 pelaaja Visio 2017: Iloista

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Joukkueenjohtaja. Hoitaa varuste- ja muut hankinnat yhdessä ennalta sovitun varustevastaavan kanssa

Joukkueenjohtaja. Hoitaa varuste- ja muut hankinnat yhdessä ennalta sovitun varustevastaavan kanssa Joukkueenjohtaja Vanhempien ehdottama ja seuran hyväksymä Järjestää kauden aikana vähintään kaksi vanhempainiltaa: 1. Kauden alussa laaditaan budjetti yhdessä rahastonhoitajan kanssa, hyväksytetään se

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

BLUESIN TERVEYSTIETOA / SISÄLTÖ:

BLUESIN TERVEYSTIETOA / SISÄLTÖ: BLUES TERVEYSTIETOA BLUESIN TERVEYSTIETOA / SISÄLTÖ: 1) Terveyden edistäminen seuratoiminnassa 2) Fyysinen ulottuvuus 3) Psyykkinen ulottuvuus 4) Sosiaalinen ulottuvuus 5) Ravinto 6) Energiaravintoaineet

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Ylioppilas Kastellin urheilulukio 1990 Liikuntatieteiden maisteri 1995 Lääketieteen Lisensiaatti pituushypyn / 3-loikan päävalmentaja 1994-2000 Oulun Pyrinnön

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940 TOIMINNAN KÄIKIRJA 1940 JALKAPALLOA VUODETA 1940 IÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 2 JÄNTEVÄN ARVOT JA TAVOITTEET 3 ORGANIAATIO MALLI 3.1 EURAN JOHTOKUNTA 4 JÄNTEVÄ JA VIETINTÄ 4.1 IÄINEN JA ULKOINEN VIETINTÄ 4.2

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Panelian Raikas ry Toimintatapasäännöt TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Panelian Raikas ry Toimintatapasäännöt TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Panelian Raikas ry Toimintatapasäännöt TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Panelian Raikkaan tavoitteena on kehittää ja luoda mahdollisimman monelle hyvät ja monipuoliset jääurheilun harrastus ja osallistumismahdollisuudet,

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors HUOLTAJAT Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors 5.9.2009 Nurmijärvi Seven Ringettes 1 RAVINTO Hyvä ravinto ja ruokailu on ehdoton edellytys tehokkaalle

Lisätiedot

Urheilevan nuoren arki

Urheilevan nuoren arki Urheilevan nuoren arki Viikossa nuori on n. 100 h hereillä Taekwondo Muu liikunta Muu aika Yläkouluikäisen urheilijan polku Erikoistuminen vs. monilajisuus Taekwondossa on monenlaisia toimivia polkuja

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

KONTU OPAS Ohjeita jalkapalloilua aloittavien perheille

KONTU OPAS Ohjeita jalkapalloilua aloittavien perheille KONTU OPAS Ohjeita jalkapalloilua aloittavien perheille FC Kontu - kaikille avoin FC Kontussa joukkuetoiminta alkaa 6-ikävuodesta niin tytöillä kuin pojillakin. Jalkapallon voi aloittaa myöhemminkin. Suositeltavaa

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto Kaikki 07 syntyneet pelaajat ovat tervetulleita perustettavaan ikäluokkaan mukaan.

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

eli-iloa otteluihin! Opas lasten ja nuorten valmentajalle Teemana pelitapahtuman johtaminen

eli-iloa otteluihin! Opas lasten ja nuorten valmentajalle Teemana pelitapahtuman johtaminen eli-iloa otteluihin! Opas lasten ja nuorten valmentajalle Teemana pelitapahtuman johtaminen Lue lisää Fortum Tutor -ohjelmasta www.fortumtutor.fi. Sieltä löydät muuan muassa vinkkejä lasten valmenta miseen

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui.

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui. 1. Johdanto Seurakäsikirja on laadittu kaikkien seuratyötä tekevien avuksi. Tämän seurakäsikirjan tarkoituksena on esitellä Joutsan Seudun Pallon toimintaa sekä antaa suuntaviivat kaikille seuran toiminnassa

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Sisällysluettelo 1. D-tyttöjen missio, visio ja arvot 2. D-tyttöjen toiminnan linjaukset ja tavoitteet 3. Joukkueen kasvatuskeinot 4. Reilu peli 5. Joukkueen johtohenkilöiden

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015 Koivukylän Palloseura ry B-juniorit Toimintasuunnitelma kaudella 2015 01.12.2014 Suunnitelma koskee aikaväliä 1.11.2014 31.10.2015. Toimihenkilöt ja yhteystiedot Joukkueenjohtaja: Vastuuvalmentaja: Valmentaja:

Lisätiedot

jalkapalloilijan ravitsemusasiaa Eerikkilä joulukuu 2007 Leif Bäck LT

jalkapalloilijan ravitsemusasiaa Eerikkilä joulukuu 2007 Leif Bäck LT jalkapalloilijan ravitsemusasiaa Eerikkilä joulukuu 2007 Leif Bäck LT taustaa terveellinen ja monipuolinen ruoka edellytys hyvälle toimintakyvylle jalkapalloilussa erityspiirteitä jalkapallossa erityistä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

eli-iloa otteluihin! Opas lasten ja nuorten valmentajalle

eli-iloa otteluihin! Opas lasten ja nuorten valmentajalle eli-iloa otteluihin! Opas lasten ja nuorten valmentajalle Peli-iloa otteluihin! 3 Hyvä lasten valmentaja ienoa, että käytät aikaa lasten kanssa ja haluat varmistaa heidän peli-ilonsa ja tukea oppimista.

Lisätiedot

Futsalin Kymiliiga. Kouvolan jalkapallo 2014-2015

Futsalin Kymiliiga. Kouvolan jalkapallo 2014-2015 20142015 Futsalin Kymiliiga Kouvolan jalkapallo 2014-2015 Juniorijalkapalloilijoille futsal on mitä parhain taidon ja peliälyn kehittämismuoto. Pienellä kentällä kaikki pääsevät osalliseksi peliin. Pelin

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

IF Sibbo-Vargarna r.f.

IF Sibbo-Vargarna r.f. IF Sibbo-Vargarna r.f. Valmennuksen tavoitteet eri ikäluokissa IKÄ TAVOITE SISÄLTÖ ± 7 4 v 4 5 v 5 PALLON HALLITSEMINEN: minä ja pallo pallokosketus pallon hallinta potkut PIENPELIT, TAITOPELIT: suunta

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015 -

TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015 - TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015-20.12014 TPV:n arvot 4. Mihin toimintamme perustuu? Tavoitteellisuus Positiivisuus Vastuullisuus!loisuus! Visio 2017 Tähtien tekijä TPV toimii monipuolisesti osana tamperelaista

Lisätiedot

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Lappeenranta 26.4.2014 Janne Mellin Janne Mellin 43-vuotias (s. 1971) Rehtori, Tuusula KJT Hockey ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

RAVINTO. Miten: Mitä sitten tulisi syödä?

RAVINTO. Miten: Mitä sitten tulisi syödä? RAVINTO Hyvä ravinto ja ruokailu on ehdoton edellytys tehokkaalle harjoittelulle ja huippu suoritukselle. Oikealla ruokavaliolla nopeutat palautumistasi ja varmistat jaksamisen myös seuraavassa tapahtumassa.

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

EeNet harjoituspäiväkirja ohje

EeNet harjoituspäiväkirja ohje EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta

Lisätiedot