Lapsikeskeinen työskentely lastensuojelutarpeen selvityksessä. LasSe -hankkeen koulutuspäivä Tiina Muukkonen ja Hanna Tulensalo
|
|
- Tiina Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsikeskeinen työskentely lastensuojelutarpeen selvityksessä LasSe -hankkeen koulutuspäivä Tiina Muukkonen ja Hanna Tulensalo
2 LAPSIKESKEISYYS Periaatteena Prosessissa Kohtaamisissa Lapsikeskeisyys tarkoittaa lapseen keskittyvää orientaatiota, jossa lapsi nähdään yleisissä hyvinvointiohjelmissa itsenäisenä subjektina ja käytännön työssä lapsen oikeudet, tarpeet sekä ääni ovat nousseet toiminnan, lapsityön käytännön ja tutkimuksen keskiöön (Gilbert et al ja Pösö, Skivenes & Hestbaek 2014, 11-12).
3 Tarve lapsikeskeisen lastensuojelutyön kehittämiseen Asiakkaiden (aikuisten) subjekti-aseman vahvistuminen (Pohjola 2010, 35) Tutkimusten esittämä kritiikki vanhempi- ja aikuiskeskeisyydestä sosiaalityössä (Hurtig 2003, Forsberg 1998) Lapsen kohtaamisen ja lapsen kanssa työskentelyn vaikeus (Oranen 2001, Sinko 2003) Perhekeskeisyyteen liittyvä kritiikki lapsen näkökulmasta (Pohjola 1999) Lasten/nuorten kokemukset ohittamisesta, sivuuttamisesta ja kuulemattomuudesta ammatillisissa kohtaamisissa (Pösö 2004, Pekkarinen 2005) Lapsen kanssa työskentelyn kehittämisvisiot (Kananoja&Turunen 1996) Hyvät kokemukset asiakaslasten osallisuudesta (Oranen 2008, Muukkonen 2008, Välimäki 2009)
4 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa Päähuomio vanhempien tukemisessa, lapsi jää sivurooliin Lasten sopeutumista yliarvioidaan Lasta aliarvioidaan tiedon tuottajana, kokemustensa tulkitsijana Lapsi nähdään suojelun kohteena Lasta suojellaan sivussa pitämällä Moraalisia kannanottoja vältetään Päätöksentekoon tarvittavan tiedon keruu hidasta Puuttuu suunnitelmallisuutta Perhetilanteen muutoksissa lapsen paha olo jää käsittelemättä Hurtig 2003, Oranen 2001, Möller 2004, Pösö
5 Lastensuojelun kolme orientaatiota (Gilbert, Parton & Skivenes 2011, 16, suomennos Hanna Tulensalo ja Tiina Muukkonen) Puuttumisen/ intervention ajuri Ongelman kehys LAPSIKESKEINEN PERHEKESKEINEN SUOJELUA PAINOTTAVA Yksilöllisen lapsen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa; yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia ja myötävaikuttavia kansalaisia Lapsen kehitys ja epätasaarvoiset lähtökohdat Perheyksikkö tarvitsee tukea Sosiaalinen/psykologinen (systeemisyys, köyhyys, rasismi ym.) Lapsen kaltoinkohtelu vanhempien taholta Yksiköllinen/ moralistinen Puuttumisen moodi Varhainen tuki ja sääntely (regulatory)/ tarve selvittämiselle Terapeuttinen/ tarvitsee selvitystä Juridinen/ investigative= tutkinta Puuttumisen tavoite Edistää lapsen hyvinvointia sosiaalisella panostuksella ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia tarjoamalla Ennaltaehkäisy/ sosiaalinen yhteen liittäminen (social bonding) Suojelu/haitan vähentäminen (harm reduction) Valtio-vanhempisuhde Korvaava/ kumppanuussuhde Kumppanuussuhde Vihamielinen Suhde oikeuksiin Lapsen oikeudet/ vanhempien velvollisuudet Vanhempien oikeutta perhe-elämään sovittelevat ammattilaiset, sosiaalityöntekijät Lasten ja vanhempien oikeuksia valvotaan juridisessa mielessä
6 Lapsikeskeisyyden kompastuskivet Työntekijöiden ammatillis-eettiset tulkinnat lapsesta: (Hurtig 2006) Perhekehys: Lasta ei nähdä yksilönä oikeuksineen perheen takaa. Kestämiskehys: Lapsi kestää paljon, sopeutuu ja toipuu itsekseen. Särkymiskehys: Lapsi särkyy ja vahingoittuu taitamattomasti lähestyttäessä, lasta ei pidä kuormittaa huolilla. Lojaalikehys: Lapsi ei halua kertoa perheen asioista, vaan haluaa suojella vanhempiaan ja läheisiään. Seurauskehys: Ikävistä asioista kertova lapsi voi joutua kärsimään.
7 TIHKUVAN AUTTAMISTAVAN MALLI Työtä ohjaavat teoriat Käsitys menetelmästä Työntekijä Ammatillinen kohtaamistilanne Vanhemmat Aikuisten välinen työskentelysuhde Perheen arki Lapsi ja lapsen todellisuus (Hurtig 2003)
8 Uusi lapsikäsitys Lapsi on aktiivinen ja osaava yksilö. Lapsi rakentaa ymmärrystään elämästä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsi on aikuiseen nähden tasa-arvoinen toimija, joka osallistuu ja tekee valintoja. Lapsen toiveet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan. Lapsilähtöisyys/ lapsikeskeisyys Lapsen kanssa työskennellään. Aikuinen opettelee lapselle luontaista kommunikointitapaa. Vanhempien kanssa työskentelyssä mukana lapsen näkökulma. Työskentelyt liitetään yhteen. (Tarja Heinon jäsennys)
9 LAPSI ASIAKKAANA Lapsi on subjekti-objekti (Hyytinen 2007) Lapsen kypsyvä subjektius (Itäpuisto 2005) Aikuiset suurelta osin määrittelevät, mikä on lapselle parhaaksi Pelkkä subjektina olo olisi lapselle liian vaativaa Lapsi on kuitenkin myös subjekti ja toimija Lapsuustutkimus on nostanut lapsen toimijana esiin > Lastensuojelussa se on tarkoittanut työkäytäntöjen kehittämistä sekä lapsen osallisuuden, paikan, toimijuuden ja todellistumisen tutkimista
10 LAPSIKESKEISYYS JA LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN TASOT JA TEHTÄVÄT Tavoite: Lapsen suojelun, osallisuuden ja voimavarojen saamisen varmistaminen LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ TOIMINTAPERIAATE TYÖPROSESSI TYÖNTEKIJÄ LAPSI Lapsen arki: kokemukset ja tunteet KOHTAAMINEN VAN- HEMMAT Vanhempien elämä ja vanhemmuus suhteessa lapsen tarpeisiin LAPSEN JA VANHEMPIEN ELÄMÄ Tehtävät: 1) Lapsen kokemusten välittäminen vanhemmille ja vanhempien näkemysten välittäminen lapselle 2) Suora lapsen kanssa työskentely 3) Vanhempien tukeminen lapsen tarpeisiin vastaamistehtävässä Hurtigin (2003, s.39) tihkuvan auttamisen mallia muuntaen, Lapsen kanssa ja Kohtaavaa lastensuojelua -hankkeet, Muukkonen, Tulensalo ja Ervast
11 Esteitä lapsen osallisuudelle lastensuojelussa miksi Norjalaiset sosiaalityöntekijät pitävät sitä vaikeana Vis, Holtan & Thomas (2010) 1. Lapsen kanssa kommunikointi: henkilökohtaiset taitopuutteet ja organisaatiolliset esteet 2. Osallisuuden edistämistehtävä ei ole selvä Suhtautuminen osallisuuteen vaihtelee Osallisuutta ei pidetä tarpeellisena tai sen toteuttamista pidetään vaikeana 3. Suojelutehtävä sosiaalityössä Lapsen suojelu mahdollisilta järkyttäviltä tai kuohuttavilta kokemuksilta Pelko siitä, että aiheuttaa lapselle harmia
12 Johtopäätöksiä (Vis, Holtan & Thomas 2010) Kommunikaatiotaitojen opettelu ja oppaat sitä varten Oppaiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten työskennellä lapsen kanssa (with children) prosessinomaisesti sen sijaan että osallisuus rajoittuu lapsen kuulemiseen (hearing children) Koko prosessi tulisi olla enemmän lapsiystävällinen (child friendly), jotta päästään eroon organisaatioon liittyvistä esteistä
13 LAPSIKESKEINEN PERIAATE ARVIOINNISSA
14 LAPSIKESKEISYYS ARVIOINTIA OHJAAVANA PERIAATTEENA 1/2 Lapsen oikeus suojeluun, osallisuuteen ja voimavaroihin Tavoitteena on saada kokonaiskuva lapsen arjesta ja elämäntilanteesta yhdessä lapsen, vanhempien ja muiden läheisten kanssa huomioiden myös lapsen kehitysympäristöt Arviointi ei ole vain arviointia, vaan suoraa apua myös lapselle Vanhempien kanssa työskennellessä huomio on lapsen tarpeissa sekä vanhempien valmiuksissa ja kyvyissä vastata niihin Perhelähtöisyys (Ervast & Tulensalo 2006) Lapsisensitiivinen vanhemmuustyö (Pitkänen 2011)
15 LAPSIKESKEISYYS ARVIOINTIA OHJAAVANA PERIAATTEENA 2/2 Arvioinnissa pyrkimys on yhteiseen arviointiin (Holland 2004: reflective evaluation vs. scientific observation) Lapsikeskeisyys huomioi lapsen yksilönä olematta kuitenkaan lapsiyksilökeskeisyyttä (ks. Sipilä & Österbacka 2013) Lapsikeskeisyys ei tarkoita kaavamaista työskentelyä lapsen kanssa, vaan herkistymistä tilannesidonnaiselle lapsilähtöisyydelle (ks. Eskonen ym. 2006)
16 LAPSEN JA LAPSUUDEN TAVOITTAMISEN ULOTTUVUUKSIA SOSIAALITYÖSSÄ (Rousu & Holma 1999) Lapsikeskeisyys toteutuu, kun 1. Asiakkaana oleva lapsi kohdataan 2. Työntekijän oma sisäinen lapsi ja lapsuudenkokemukset kohdataan 3. Vanhempien lapsuuskokemukset tavoitetaan
17 ORIENTOITUMINEN LAPSEN TIETOON
18 LAPSEN TIETO 1/3 Olennaista on, miten lapsi nähdään 1. Kohteena: lapsi on aikuisten ja yhteiskunnan toiminnan kohde, vrt. kasvatus (vanhemmat jne.), opetus, hoitaminen (ammattilaiset) vai 2. Toiminnan osapuolena: lapsen oma toiminta (esim. leikki) tai sellainen, johon aikuinen osallistuu. Vuorovaikutuksen huomioiva tapa. Liisa Karlsson (2005)
19 LAPSEN TIETO 2/3 Lapsi -tiedon hankkimisessa voi olla erilaisia tapoja, tavoitteita ja tarkoituksia itseään vahvistava toimintatapa: aikuisen pyrkimys on etsiä perusteluja omille tulkinnoille ja käsityksille vaikuttamaan pyrkivä toimintatapa: tiedonkerääjä pyrkii vaikuttamaan tai kehittämään lasta, lapsen mielipiteitä tai tapaa toimia sellaiseksi, jota aikuinen pitää tärkeänä. Vaikuttamaan pyrkivässä toimintatavassa katse on helposti siinä, mitä lapsi ei osaa. Tämä vaikuttaa siihen, mitä aikuinen tarkkailee ja miten hän näkee lapsen. vastavuoroinen, osallistava ja kohtaava toimintakulttuuri: Aikuinen on kiinnostunut siitä, miten lapsi ajattelee ja mihin lapsen tuottama tieto perustuu. Tietoa tuotetaan lasten kanssa. Liisa Karlsson (2005)
20 LAPSEN TIETO 3/3 Miten tietoa hankitaan? 1. Asiantuntijapuhe: lapsen puolesta puhuminen. Toisen käden lähteet esim. vanhemmat tai muut aikuiset. 2. Haastattelu: lapsi itse toimii tiedon lähteenä, mutta tiedon hankintaa määrittää vahvasti vastaamaan pyytäminen. On kysymistä asioista, jotka kiinnostavat aikuisia, ovat heidän tärkeäksi kokemiaan ja määrittelemiään. 3. Kerrotuttaminen: kuuntelemiseen keskittyvän tiedon keruu. Tällöin keskeistä on lapsen itse valitsema aihe omalla tavalla kerrottuna. Leikillisyys ja tarinallisuus. vaatii uskallusta pysähtyä lapsen sanoman äärelle sekä uudenlaista tapaa nähdä tieto Liisa Karlsson (2005)
21 LAPSEN HYVINVOINTITIETO 1. Lasta koskeva - Aikuisten ja asiantuntijoiden tuottamaa - Yleistävää - Usein ongelma- ja riskikeskeistä 2. Lasten tuottama - Kokemuksellista - Tuntevaa - Arkista - Asiat eivät näyttäydy yksinomaan ongelmallisina tai myönteisinä > samoin asioihin kietoutuu sekä iloa että huolta Susanna Helavirta (2011)
22 LAPSEN INSTITUTIONAALISEN KOHTAAMISEN TAPOJA 1. Juridis-muodollinen tiedonkeruu: lapselta tarvitaan tietoa juridista prosessia tai päätöstä varten Vuorovaikutuksen tavoite faktatieto 2. Arvioiva orientaatio: työntekijä ei rajoitu keräämään tietoa, vaan työstää tapahtumia, tunteita ja asioita lapsen kanssa. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä saa tietää, mihin tietoa kerätään tai mitä kuulija lapsen tilanteesta ajattelee. Vuorovaikutuksen tavoite arviointeja arjesta elämänhallinnan tueksi 3. Lasta osallistava tiedon keruun muoto liittää lapsen itseään koskevaan prosessiin. Tieto on tärkeää myös lapselle itselleen, lapsi on kohtaamisen osapuoli ja asianosainen. Vuorovaikutuksen tavoite kokemusten jakaminen selviytymisen tueksi Hurtig 2006; Eskonen ym. 2006
23 LAPSIKESKEISYYS PROSESSISSA
24 LAPSIKESKEISYYS ARVIOINNIN PROSESSISSA Työskentely lapsen kanssa (with the child) vai Lapsen vuoksi tai puolesta (for the child) Rasmusson ym. (2010)
25 LAPSIKESKEISYYS ARVIOINNIN PROSESSISSA - Mitä se tarkoittaa käytännössä? ALKU- TAPAAMINEN Lapsi ja vanhemmat Lapsi on läsnä Lapsi voi esittää toiveita yhteisestä työskentelystä Lapsi saa tietoa asiakkuudesta ja auttamisen keinoista LAPSEN JA VANHEMPIEN OMAT TAPAAMISET 1-3 TEEMAT liittyvät lapsen arkeen ja ovat lapselle ymmärrettäviä: Koti, perhe ja läheiset suhteet Päiväkoti tai koulu vapaa-aika lapsen näkemys itsestään tunteet vanhempien toiminta -> lapsi voi kertoa omasta elämästään YHTEENVETO lapsen omia kuvauksia sekä näkemyksiä on kirjattu YHTEEVETO-/ SIIRTONEUVOTTELU Lapsi ja vanhemmat Lapsi saa tietoa arvioinnista ja päätöksistä Lapsi voi ilmaista omia näkemyksiään jatkosuunnitelmiin
26 LAPSIKESKEISYYS KOHTAAMISISSA
27 LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELY Lapsen omissa tapaamisissa Perheen yhteisissä tapaamisissa Neuvotteluissa Kotikäynnillä
28 LAKI TUKEE LAPSEN KOHTAAMISTA Lapsen edun arvioiminen (4 ) Lapsen oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa (5 ) Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen (20 ) Lapsen tapaaminen (29 ) HE 130/2013
29 LAPSEN JA VANHEMPIEN KANSSA TYÖSKENTELYN TEEMAT Teemoja valitessa pohdittava mm. Mitä työskentelyllä tavoitellaan? Miten saan kokonaiskäsitystä lapsen elämäntilanteesta? Mitkä teemat ja miten kerrottuina ovat lapsiystävällisiä? Suomessa ollut erilaisia tapoja jäsentää teemoja Kohtaavaa lastensuojelua Valtakunnallinen lastensuojelutarpeen selvitys -malli Helsingin arvioinnin kriteeristö 2014-
30 LASTEN TAPAAMISTEN TEEMAT JA TYÖVÄLINEET 1. Perhe ja tärkeät ihmiset perhe läheiset 2. Lapsi/nuori ja perheen arki arjen kulku, kotonaolo, perushuolenpito koulu/päiväkoti vapaa-aika 3. Lapsen/nuoren tarpeet ja vanhemmuus minäkuva, tunteet ja tarpeet äiti ja isä vanhempina Asteikot Kortit (Nalle, eläin, personat ym.) Läheiskartta Verkostokartat Elämänjana Päivän kello Asteikot Kortit Turren huolehtimistesti Lapsen paikan havainnointi kotikäynnillä Elämän tärkeät asiat -kortit Tunnekortit Väittämäkortit
31 VANHEMPIEN TAPAAMISTEN TEEMAT JA TYÖVÄLINEET 1. LAPSI Mitä lapselle kuuluu Millaisena vanhemmat näkevät lapsen Lapsen menneisyys 2. LAPSEN ARKI JA TARPEET 3. VANHEMMUUS Vanhempana olo Tunteet ja arki vanhempana
32 PERUSTIEDOT LAPSESTA JA PERHEESTÄ Sekä lapsi että vanhemmat voivat kertoa Lomakkeita on olemassa tätä varten Muiden tahojen näkemys lapsesta ja lapsen tilanteesta
33 TOIMINNALLISTEN VÄLINEIDEN TAVOITTEET Tukea lapsen ilmaisua ja luoda kertomistilaa Synnyttää luottamuksellinen vuorovaikutussuhde Käynnistää tasa-arvoinen dialogi Antaa lapselle kokemus siitä, että hänen kertomisellaan on merkitystä, myös lapsen itsensä tuomilla aiheilla Voimavaraistaa lasta ja vanhempia Osallistaa vanhempia ja auttaa heitä näkemään asioita lapsen näkökulmasta
34 TOIMINNALLISTEN VÄLINEIDEN MERKITYS Ovat lapselle luontainen ilmaisuväylä Auttavat pukemaan sanoiksi koettua Konkretisoivat ja tekevät näkyväksi asioita Tarjoavat välimatkaa ja vähentävät uhkaavuutta Keventävät, tuovat leikkisyyttä työskentelyyn Synnyttävät oivalluksia, lisäävät lapsen itseymmärrystä Edistävät tunteiden ilmaisemista ja nimeämistä
35 LAPSEN OMA TAPAAMINEN Kiinnitä huomiota siihen, onko tila lapsiystävällinen Jos mahdollista, huomioi lapsen omat toiveet tapaamispaikasta Sopikaa työnjaosta työparin kanssa Kumpi huomioi lasta, kumpi vanhempia ja muita osallisia Huomioi lapsi tapaamisen alusta saakka kerro kuka olet, missä ollaan ja miksi kerro mihin tietoa käytät ja kelle siitä kerrot Aloita tapaaminen jollakin mukavalla asialla kysy lapsen kuulumiset ja päällimmäiset tunnelmat mahdollisuuksien tarjoa lapselle pientä välipalaa osoita lapselle kaikin tavoin, että on hän on tervetullut
36 LAPSEN KANSSA 1/3 Toimi lapsiystävällisesti, kunnioita lapsen tapaa olla vuorovaikutuksessa Anna lapsen valita ilmaisun tapa, myös lapsi itse voi tuottaa tavan ilmaista itseään voit käyttää apuna erilaisia välineitä, jos ne tuntuvat sinusta itsestäsi luontevilta ole valmis joustamaan omista suunnitelmista, jos joku väline tai menetelmä ei toimi Voit houkutella lasta puhumaan ja toimimaan, mutta älä pakota. Anna lapselle lupa olla myös puhumatta
37 LAPSEN KANSSA 2/3 Etene lapsen tahdissa älä kiirehdi, anna lapselle aikaa vastata älä jatka asian käsittelyä, jos lapsi osoittaa tai sanoo ettei halua puhua enempää anna lapsen valita työskentelyn taso ja tapa Puhu lapselle sopivalla kielellä. Käytä sanoja ja termejä, joita lapsi voi ymmärtää. Selitä vaikeat termit.
38 LAPSEN KANSSA 3/3 Anna lapsen kertoa omista kokemuksista ja valinnoista älä tulkitse lapsen kertomaa anna lapsen perustella itse Kysy, kuuntele ja tarkenna. Kysy asioista mahdollisimman suoraan ja kiertelemättä Älä petä lapsen luottamusta Ota vastaan ja todesta lapsen kertoma älä lupaa mitä et voi pitää, pidä se mitä lupaat älä toimi lapsen selän takana perustele lapselle aina mikäli joudut toimimaan vastoin lapsen toivetta
39 TAPAAMISEN LOPUSSA anna lapselle vielä mahdollisuus kysyä päätä tapaaminen johonkin mukavaan asiaan tai tekemiseen muista kysyä lapselta asioista, jotka sujuu ja tuottaa iloa voit kysyä lapselta miten hän tapaamisen koki ja millä mielellä hän tapaamisesta lähtee selitä lapselle mitä jatkossa tapahtuu
40 LAPSI NEUVOTTELUSSA Kolme perussääntöä: 1. Valmistele neuvottelu lapsen kanssa Tieto lapselta lapselle, sisällöllinen ja mielellinen läpikäynti Mitä käsitellään Ketkä paikalla Kuka on tukihenkilö 2. Sovi tapaamisen aluksi periaatteet, miten toimitaan (erityisen tärkeitä joka kerta, kun on joku uusi jäsen paikalla) 3. Varmista lapsen prosessiosallisuus Lapsen tiedonsaanti (vaikka hän ei ole paikalla) Asian käsittely ja mielipiteen kysyminen joka tapauksessa
41 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KIRJALLINEN YHTEENVETO Selvityksen lähtökohdat Ketä osallistunut Mitä menetelmiä käytetty Mistä muualta tietoja pyydetty Asianosaisten näkemykset tilanteesta Vahvuudet ja muutostarpeet Sosiaalityöntekijän näkemys lastensuojelun tarpeesta Asiakkuuden päättäminen tai mahdollinen jatkotyöskentely (Sirpa Taskinen, 2007: Lastensuojelulain soveltamisopas)
42 YHTEENVETOTAPAAMINEN Tapaamisen tavoitteena: Käydä läpi selvitystyöskentelyn yhteenveto (vahvuudet ja muutostarpeet ym.) Yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa arvioida lapsen tarpeita ja vanhempien mahdollisuutta/ kykyä/valmiuksia vastata niihin Yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa arvioida lastensuojelun tarvetta; sosiaalityöntekijä ottaa kantaa ja perustelee Sopia jatkotyöskentelystä huomioiden läheis- ja viranomaisverkostot
43 MITÄ TIEDÄMME TUTKIMUSTEN KAUTTA LAPSIKESKEISYYDESTÄ?
44 Keskeisiä löydöksiä Lapsikeskeisyys toteutuu prosessissa, kun siinä osalliset aikuiset muodostavat lapseen tai nuoreen dialogisen suhteen ja kun kohtaamisissa vallitsee välittämisen ilmapiiri. Lapsen toiveet ja aikuisen huolenaiheet eivät aina kohtaa -> huolenaiheet aikuiskeskeisiä Reinikainen (2007) Lapsilähtöisyys katoaa, jos työntekijä liittoutuu aikuisen näkökulman kanssa. Lapsella on oikeus kognitiivisesti, emotionaalisesti ja moraalisesti korjaaviin kokemuksiin. Hyytinen (2007)
45 Case -tutkimuksen toteutus Fokusryhmä Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöille työntekijää, 4 toteutunutta selvitysprosessia, joissa asiakkuus jatkunut Teemoina: prosessin kulku, arviointi, tieto, lapsen osallisuus ja arki, vaikutukset Kertomukset teemoista sekä työskentelyprosessin piirtäminen ja selittäminen muille, tehdyn reflektio ja koko keskustelun nauhoitus Keskustelu alustavista tuloksista Edellisen tapaamisen analyysi esitettiin koottuna, tulosten testautus Osallistujina fokusryhmäläisiä, muita työntekijöitä, opiskelija (K2) Keskustelun nauhoitus lisäaineistoksi
46 Havaintoja lapsen osallisuudesta tilannearvioinnissa 1. Lapset tavataan selvityksen aikana, heillä on pääsääntöisesti omat tapaamiset. Prosessi on auttava, arvioiva ja ihmissuhdetta rakentava.
47 HAVAINTOJA LAPSEN OSALLISUUDESTA TILANNEARVIOINNISSA 2. Vanhempien ja muiden aikuisten huolet (jotka on mainittu ilmoituksessa tai muut) keskustellaan lapsen kanssa. 3. Lapsen omat huolet tulevat kysytyiksi ja kuulluiksi heikosti ja osittain.
48 HAVAINTOJA LAPSEN OSALLISUUDESTA TILANNEARVIOINNISSA 4. Lapsen itse määrittämät tarpeet ja kertoma tieto arjestaan ei aina tule esiin tai tieto on niukkaa.
49 HAVAINTOJA LAPSEN OSALLISUUDESTA TILANNEARVIOINNISSA 5. Kun päätös lastensuojelutarpeesta on selvä, lapsesta kerättävä ja lapsen kanssa käsitelty tieto on niukkaa.
50 LAPSEN OSALLISUUS ARVIOINNISSA - KOONTI 1. Lapset tavataan selvityksen aikana, heillä on pääsääntöisesti omat tapaamiset. Prosessi on parhaimmillaan auttava, arvioiva ja ihmissuhdetta rakentava. 2. Vanhempien ja muiden aikuisten huolet (jotka on mainittu ilmoituksessa tai muut) keskustellaan lapsen kanssa. Lapsen omat huolet tulevat kysytyiksi ja kuulluiksi heikosti ja osittain. 3. Lapsen itse määrittämät tarpeet ja kertoma tieto arjestaan ei tule läpi tai tieto on niukkaa. 4. Jos päätös lastensuojelutarpeesta on selvä, lapsesta kerättävä ja lapsen kanssa käsitelty tieto on niukkaa.
51 MITEN VAHVISTAA NÄITÄ? 1. Lasten mukana olo yhteenvetotapaamisissa. Lapset eivät ole näissä aina mukana. Milloin pitäisi? 2. Miten vahvistamme tapoja kuulla lapsen omia murheita mutta myös voimavaroja? 3. Meillä saisi olla enemmän tietoa lasten arjesta, lasten itsensä kertomana. Miten vahvistamme lasten kanssa tapahtuvaa tiedontuotantoa yli ilmeisen ongelman käsittelyn? 4. Tarvitaan keskustelua siitä, a. Mitkä ovat selvitysprosessin tehtävät? b. Mitä selvityksessä arvioidaan? c. Miten kokonaiskuvaa lapsen tarpeista ja niihin vastaamisesta rakennetaan? d. Missä kohtaa lastensuojelua on paikka lapsen koko elämäntilanteen hahmottamiseen?
52 Suomalaisen kohtaavan lastensuojelumallin ominaispiirteitä Suomalainen kohtaava tapa tehdä lastensuojelutarpeen selvitys yhdistää sekä strukturoidun että ihmissuhdeperustaisen arviointitavan Miksi tarvitsemme sekä ihmissuhdeperustaista että strukturoitua tapaa tehdä lastensuojelua? Lapsen auttamis- ja suojelutehtävä on mahdollinen suhteen ja osallisuuden avulla Työ lasten ja perheiden kanssa vaatii yhdenmukaisen kohtelun ja avoimuuden vuoksi mallinnusta, jotta voimme kertoa jotain työskentelystä lapselle ja perheelle etukäteen. Se yhtenäistää työtä ja tekee selvityksestä myös avoimemman. Sosiaalityö selvityksen aikana sisältää arviointia, auttamista sekä suhdetyötä. Gillian Ruch & al (2010), Antti Särkelä (2001), Mikko Oranen (2013)
53 OSALLISUUS SUOJELU VOIMAVARAT TOIMINTA- PERIAATE asiakkailla on oikeus toimijuuteen lapsella on oikeus suojeluun lapsella on oikeus voimavaroihin PROSESSI KOHTAAMINEN TIETOA lapselta ja lapselle DIALOGI- SUUS Kokemus tiedonmuodostus, TURVANluomistekoja arkeen VÄLITTÄMISEN ILMAPIIRI ymmärrys suojelun tunnetyö RESURS- SEJA määrälliset VUORO- VAIKUTUS- TAIDOT laadulliset voimavarat ja välineet Heikki Waris -instituutti Lapsen kanssa -hanke Tiina Muukkonen ja Tiina Tiilikainen LAPSIKESKEISEN LASTENSUOJELUTYÖN TIMANTTI
TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?
TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotLapsikeskeisyys lastensuojelun arvioinnissa 2000-luvun kehityksen ja nykytilan arviointia Tampere LasSe ja LaskeTut seminaari
Lapsikeskeisyys lastensuojelun arvioinnissa 2000-luvun kehityksen ja nykytilan arviointia Tampere LasSe ja LaskeTut seminaari Tiina Muukkonen Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Hanna Tulensalo
LisätiedotPESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön
PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa
Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotLAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä
LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotIDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto
IDEA-projekti II koulutus 3.-4.5.2018 Tampereen yliopisto Twitter: @IDEAchildrights @UniTampere #lapsenoikeudet Co-funded by the Rights, Equality and Citizenship (REC) Programme of the European Union Toimiva
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotLasten ja nuorten oikeusturvakeinot
Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Valtakunnalliset LAPE-päivät Näkökulmia lapsiystävällisen maakunnan kehittämiseen ja ohjeistukseen -työpaja Kirsi Pollari, kirsi.pollari@lskl.fi Jaana Tervo, jaana.tervo@thl.fi
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotLapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja
Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja Pia Lahtinen Pesäpuu ry Kohti monitoimijaista arviointia - Yhteiskehittämispäivä 11.10.2017 Jyväskylä #lapemuutos Lastensuojelun arvioinnin kehittäminen Pesäpuussa
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotMiten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria
Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke 20.9.2017 13.40-14 Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa
LisätiedotLasten haastattelu lastensuojelussa
Lasten haastattelu lastensuojelussa Sauli Hyvärinen Johtava asiantuntija Lastensuojelun Keskusliitto 3.5.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotHyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Oletko kohdannut perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vastaavaa tuentarvetta? Mitä tiedämme perheistä Perheistä
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotLAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa
LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotAsiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on
LisätiedotArviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä
Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotYhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori
Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito VIP-verkosto, 12.3.2019 Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori DIALOGINEN VERKOSTOTYÖ YHDESSÄ TYÖSKENTELY Asiakas/työntekijä mukana
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA?
ASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ 24.10.2018 MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA? Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry. 26.11.2018 2 LAPSET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotRyhmätoiminnan tausta-ajatuksia
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotMITÄ ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELYSTÄ OPITTIIN LASSE-HANKKEESSA?
MITÄ ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELYSTÄ OPITTIIN LASSE-HANKKEESSA? 1. Hankkeesta lyhyesti 2. Asiakasosallisuuden kehittämisen monet muodot LasSe-hankkeessa 3. Asiakasosallisuus ja siihen liittyvät käytännöt tutkimus-
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotKuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotOsallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä
Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä Heli Ronimus, Espoon kaupunki Katariina Kontu, Eteva kuntayhtymä Osallisuuden vahvistaminen vammaispalveluissa
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotLapsen hyvinvoinnin malli työskentelyn lähtökohtana
Lapsen hyvinvoinnin malli työskentelyn lähtökohtana Päivi Petrelius paivi.petrelius@thl.fi Yhteiskehittämispäivä 1 Kuka ja millainen ihminen tämä lapsi on? Miten hän kokee elämänsä? Millaisia kokemuksia
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotAlueellisen yhteistyön hedelmiä
Alueellisen yhteistyön hedelmiä 28.10.2009 Helsinki Anne Waldèn/ YTT YTRY Kuopion alueellinen työryhmä YTRY/ 1984- Lastensuojelun keskusliiton toimikunta, joka työskentelee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotYhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi.
Yhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi. Tavoitteet hankesuunnitelmassa Toimenpide 1 Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan tarvittaessa
LisätiedotYhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote
Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut palvelupäällikkö
LisätiedotVastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010
Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa tehtyyn
LisätiedotSosiaalityötä lapsen kanssa
Kohtaavaa lastensuojelua Sosiaalityötä lapsen kanssa Kokemuksia lapsikeskeisen tilannearvion kehittämisestä Sari-Anne Ervast Hanna Tulensalo Huhtikuu 2006 Yhteystiedot: SOCCA fax 310 423 44 Heikki Waris
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotHyvinvointipäiväkoti - toimintamalli
Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli kokemuksellista hyvinvointitietoa arvioiva malli - mukana lapset, henkilöstö ja huoltajat Tuula Herranen 2018 alueellinen suunnittelija Hyvinvointipäiväkoti toimintamallin
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA
LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA Kaisa Pasanen 6.11.2015 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Lännen päihdepoliklinikka
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotVeturointi-toiminta Kokemuksen äärellä
Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä Mitä Veturointi on? Veturointi-toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten sekä perheiden/muiden lähiverkostojen tukena
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
Lisätiedot