Yhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi.

Transkriptio

1 Yhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi.

2 Tavoitteet hankesuunnitelmassa Toimenpide 1 Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan tarvittaessa monitoimijaisena yhteistyönä, jossa osallisina ovat lapsi, nuori ja hänen perheensä, tarvittavat ammattilaiset sekä muut perheen tuekseen nimeämät henkilöt. Arvioinnissa huomioidaan koko perheen palvelutarpeet Monitoimijainen arviointimalli on integratiivinen toimintatapa, joka sitoo yhteen peruspalvelut ja erityispalvelut. Toimenpide 2 Tavoitteena on yksi arviointi ja yksi yhteinen palvelusuunnitelma. Kootaan lapsen/nuoren tarvitsema apu pääsääntöisesti hänen ympärilleen tuttuun kasvuympäristöön ja hänelle/perheelle tehdään vain yksi suunnitelma.

3 Toimenpide 1: yhteinen arviointimalli Työryhmän ehdotus: Työstetään nykyisistä pks-kunnissa käytössä olevista palvelutarpeen arvioinnin malleista lapsi ja perhelähtöinen versio, sijoitetaan malli avoimelle nettialustalle. Pta-mallit kattavat laajasti perheen ja lapsen tilanteen ja perustuvat tutkittuun tietoon, ovat kansainvälisesti monitoimijaisessa käytössä (esim. Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska). Avoimen mallin avulla asiakas ja/tai työntekijät voivat koota yhteen työskentelyssä karttuneen tiedon ja tehdä sen perusteella yhteisen arvion ja suunnitelman. Koulu, varhaiskasvatus ja kolmannen sektorin toimijat voivat käyttää asiakkaiden kanssa yhteistä, avoimesti saatavilla olevaa arviointiviitekehystä. Ei korvaa kunnissa tai sairaanhoitopiireissä käytössä olevia laaja-alaisia kartoituksia, mutta luo eri ammattilaisten tekemien kartoitusten ja tiedon keruun välille jatkumollisuutta ja sisällöllistä yhdenmukaisuutta. Tukee jo kehitettyjen menetelmien käyttöön ottoa: esim. Lapset puheeksi.

4 Mallin sisältö Mitä: Laaja alainen, tutkimusperustainen jäsennys lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin keskeisistä osa tekijöistä ( lapsen ja perheen hyvinvointitalo ) Miten: Yhteistä, jatkumollista tiedon rakentamista tukevat työvälineet ja toimintaperiaatteet

5 Miksi yhteistä mallia tarvitaan, ammattilaisen hyödyt? Parannetaan laaja-alaisen tuen tarpeen varhaista tunnistamista tukea oikeaan aikaan, sopivasti mitoitettuna Rohkaistaan ja tuetaan palveluiden käyttäjiä ja ammattilaisia ottamaan puheeksi elämäntilanteeseen ja lapsen hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja tuen tarpeita kokonaisvaltaisesti Parannetaan monialaisen yhteistyön tarpeen tunnistamista kuormittava yksin työskentely vähenee, yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri vahvistuu Mallin tuella voi tunnistaa, kenen ammattilaisen tukea tarvitaan perheen tilanteeseen Parannetaan ammattilaisten kykyä tehdä koordinoitua yhteistyötä vähemmän tietokatkoksia ja päällekkäistä arviointia Selkeä työnjako: arviointi ja kartoitusvastuun jakaminen Luo pohjan yhteiselle suunnitelmalle

6 Miksi yhteistä mallia tarvitaan, lapsen ja perheen hyödyt? Parannetaan lasten ja perheiden palvelukokemusta: Tiedon jatkumollisuus: ei uudestaan kyselyä ja päällekkäisyyttä Työnjaon selkeys: ei pallottelua ja siilojen väliin tippumista. Avoimuus ja asioinnin ennakoitavuus: palveluita käyttävät kansalaiset tietävät, mitkä ammattilaisten mielestä ovat oleellisia lapsiperheen hyvinvoinnin osatekijöitä. Parannetaan lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta oman tilanteensa arvioimisessa Kiinnitetään avoimen mallin sisältöjen ja ulkoasun työstämisessä huomiota erityisesti siihen, että se soveltuu käytettäväksi asiakkaiden itsearviointi- ja monen toimijan yhteisarviointityökaluna (palvelumuotoilupajat kevät 2018) Kehittämistyön edetessä voidaan luoda otsikkotasoisiin teemoihin soveltuvia itsearviointikysymyksiä Työryhmän ehdotus on, että malliin voitaisiin kiinnittää jo olemassa olevia tai jatkossa kehitettäviä teemakohtaisia työvälineitä (esim. itsearviointitestit) Osallisuuden vahvistaminen on itsessään auttamista tukeva suunta: Kun ymmärrys omasta tilanteesta jäsentyy, myös oma toimijuus vahvistuu.

7 Lapsen voimavarat ja tarpeet Vanhemman/vanhempien voimavarat ja tuen tarpeet Fyysinen terveys Lapsen arki Lapsen fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi Elämänhallinta ja riippuvuudet Vanhemmuuden taidot ja vahvuudet Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarjoaminen Vanhemman elämäntilanne, hyvinvointi ja terveys Elämän -hallinta ja riippuvuudet Päiväkoti Vanhemmat Perheneuvola Esimerkki siitä, miten asiakas voi käyttää arviointimallia itsenäisesti tai osana palveluita. Vanhempi on voinut itse arvioida eri elämän osa-alueita mallin alle linkitettyjen työkalujen avulla. Hän voi myös viedä kootusti tietoa esimerkiksi päiväkotiin tai perheneuvolaan siitä, millaiset asiat ovat mietityttäneet tai huolestuttaneet häntä. Jos asiakas haluaa saada kokonaiskuvan esimerkiksi perheneuvolassa ja päiväkodissa käsitellyistä aiheista, malli auttaa asiakasta ja ammattilaisia hahmottamaan niitä. Kuka tahansa voi käyttää mallia itsenäisesti, ilman asiakkuutta, tai missä tahansa so-te-si alan arviointityöskentelyssä. Mallin teemat tekevät arvioinnin läpinäkyväksi ja auttavat koostamaan eri paikoissa arvioiduista asioista kokonaisuuden. 7 ja Anne Kantoluoto

8 Lapsen terveys, kasvu ja kehitys Esimerkki: yhteinen, monitoimijainen arviointi peruspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä (SI-SO-TE) Vanhempana toimiminen ja suhde lapseen Sosiaalinen hyvinvointi perhe ja ympäristötekijät Lapsen käsitys itsestään Lapsen käsitys turvallisuudes ta ja ihmissuhteist a Lapsen kokemus perheestä, päiväkodista, koulusta, vapaaajasta ystävistä Lastenpsykiatrian arviointi lapsen ja perheen kanssa Palvelutarpeen arviointi Koulukuraattorin ja lapsen tapaaminen Lapsella on asiakkuus lastenpsykiatrian poliklinikalle. Koulussa hän on tavannut koulukuraattoria, joka on tehnyt pyynnön palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä. Kun palvelutarpeen arviointiprosessi alkaa, perheen lisäksi kutsutaan paikalle lastenpsykiatrian edustaja sekä koulukuraattori. Kaikilla toimijoilla on ollut käytössä samat arvioinnin käsitteet. Palvelutarpeen arvioinnin tapaamisessa keskustellaan aluksi siitä, mitä osa-alueita perheen kanssa on jo käsitelty. Palvelutarpeen arviointia tekevä yksikkö tapaa vielä perhettä keskustellakseen lapsen käsityksestä itsestään, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja ympäristötekijöistä sekä vanhempana toimimisesta, joiden osalta tarvitaan lisää ymmärrystä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseksi. Yhdessä perheen kanssa sovitaan, että kaikki mukana olevat toimijat voivat hyödyntää tietoa, jota tällä kokoonpanolla on tuotu yhteen. Näin lapsi ja perhe saavat mahdollisimman hyvää palvelua eikä päällekkäisiä arviointeja tarvitse tehdä. Asiakkaat ovat voineet myös ennakkoon käydä katsomassa netissä avointa versiota arvioinnista, joten he tietävät, millaisia teemoja arviointiin voi kuulua ja mitä ne käytännössä tarkoittavat. Kaikki kirjaukset tehdään asiakastietojärjestelmiin ja asiakas voi nähdä ne kanta-palvelusta. ja Anne Kantoluoto

9 Miten arviointimallia on kehitetty ja kehitetään Lapetyöryhmässä? Työryhmän tapaamiset Yhteiskehittelypäivät Työrukkanen 12/17 ja 1/18 (Aino Taipalus, Elina Stenvall, Ulla Väisänen, Tarja Pelkonen, Anne Kantoluoto): nykymallien sisältöjen tarkka vertailu, alustava selkeytys. Osallistutaan valtakunnalliseen kehittämiseen (työrukkanen THL:ssä). Palvelumuotoilutyöpajat (kevät 2018, 3 pajaa, koonti 5/18) Kehittämiskysymys työpajoissa on: Miten mallia voisi työstää, jotta sitä voisi käyttää konkreettisena työkaluna itsearvioinnissa ja monen toimijan yhteistyössä? Osallistujat: Kokemusasiantuntijoita, palveluiden käyttäjiä (kansalaisia) ja ammattilaisia Näkökulmia ja kysymyksiä: Yhteiset käsitteet/käytetty kieli, ulkoasu ja visualisointi, menetelmällistäminen, pelillistäminen, digitalisoimisen mahdollisuudet?

10 Yhteinen arviointi ja yksi yhteinen suunnitelma Anne Kantoluoto