Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys S E L V I T Y S O S A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys S E L V I T Y S O S A"

Transkriptio

1 Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys S E L V I T Y S O S A Selvitysmies Esko Riepula

2 2 SISÄLLYSLUETTELO I HANKKEEN TAUSTA Kuntien välinen seudullinen yhteistyö Pohjois-Kymenlaaksossa Suuri Suunnitelma Kunta- ja palvelurakenneuudistus; ns. PARAS hanke Kuuden kunnan valtuustojen päätös Selvitystyön lähtökohta: strateginen yhdistyminen tai syvenevä yhteistyö Selvitystyön organisointi ja selvitystyön suorittaminen...6 II SEUDULLISEN KEHITYKSEN STRATEGISET MAHDOLLISUUDET JA TAVOITTEET Seudullisen yhteistyön kehitys Suomessa Seudullinen kehitys Pohjois-Kymenlaaksossa Kuntien yhdistymisen/yhteistyön tavoitteet: katse vuoteen Strategisen yhdistymisen/yhteistyön perusedellytykset...16 III KUNTIEN YHDISTYMISVAIHTOEHTO Yhdistymisen lähtökohdat Kunta nykymääritelmän mukaan Kouvolan seutu nykymääritelmän mukaisena kuntana Monikuntaliitos strategisen yhdistymisen ajankuvana Uuden kunnan muodostamisperiaatteet Strategisten tavoitteiden saavuttaminen monikuntaliitoksella Yhdistymisen vaikutukset henkilöstön asemaan ja työtyytyväisyyteen Uusi yhteinen toimintatapa hallintoon. Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä Demokratia vaikutukset Yhdistymisavustuksen käyttö Kunnan nimi ja vaakuna Taitavan yhdistymisen uusi kunta Vahvan peruskunnan tunnusmerkit...39 IV SYVENEVÄN YHTEISTYÖN VAIHTOEHTO Seudullisen yhteistyön nykytila ja arvio sen onnistuneisuudesta Syvenevän yhteistyön mahdollisuudet seutuhallinnallisesti Strategisten tavoitteiden saavuttaminen syvenevän yhteistyön avulla Vaikutukset henkilöstön asemaan ja työtyytyväisyyteen Demokratia vaikutukset...46 V VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Toimintaympäristön muutos yhdistymiseen/yhteistyöhön vaikuttavana Strategisten tavoitteiden saavuttaminen yhdistymisen/yhteistyön avulla Perusedellytykset yhdistymiselle/yhteistyölle Yhdistymisen/ yhteistyön tahtotila Vaihtoehtojen vertailu...50 VI KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala...55 VII SUURESTA SUUNNITELMASTA LAADITUN SOPIMUKSEN 4. KOHDAN 1. MOMENTTI...56 VIII SELVITYSMIEHEN SUOSITUS...57

3 3 I HANKKEEN TAUSTA 1.1. Kuntien välinen seudullinen yhteistyö Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymenlaaksossa on ollut jo viiden vuosikymmenen ajan vahva kuntien välisen yhteistyön perinne. Kuntayhteistyö alkoi 1950 luvulla Pohjois-Kymen aluesairaalan perustamisella (1957) ja on jatkunut laajentuvana seuraavilla vuosikymmenillä siten, että luvulla se ulottui seutukaavayhteistyöhön, ammatilliseen koulutukseen ja yhteisen musiikkiopiston perustamiseen; luvulla kansanterveystyöhön ja yhteiseen maankäytön ja asuntotuotannon suunnitteluun ja erityishuollon kuntayhtymään; luvulla yhteiseen seutustrategiaan ja seudulliseen yhteistyötoimikuntaan sekä kaupunkiseudun suunnitteluyhteistyöhön; luvulla laaja-alaisen Kouvolan seudun kuntayhtymän perustamiseen (1994), jonka tehtäviin on kuulunut elinkeinotoimen ohella toisen asteen ammatillinen koulutus samoin kuin maankäytön suunnittelu, jäsenkuntien yhteistyön koordinointi ja seudullinen edunvalvonta luvulla kansanterveystyön uudelleen organisointiin (Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä) ja aluekeskusohjelman toteutukseen osallistumiseen seudullisesti sekä palvelutuotannon yhteistyöhankkeisiin Suuri Suunnitelma Kuluvan vuosikymmenen alussa seudullisen yhteistyön tiivistäminen ja sen ulottaminen kunnalliseen palvelutuotantoon entistä laajempana nähtiin välttämättömäksi kustannustason nousun ja kuntatalouden heikentymisen johdosta. Iittiä lukuun ottamatta seudun kuusi kuntaa sopivat kuntien välisen yhteistyön lisäämistä ja syventämistä koskevan hankkeen toteuttamisesta. Hanke käynnistyi ja sai nimekseen Suuri Suunnitelma. Sen oli tarkoitus kestää vuoteen 2008, johon ajankohtaan hankkeen tavoitteet oli asetettu. Mukana hankkeessa olivat valtuustojensa päätöksin Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala.

4 4 Tavoitteeksi hankkeelle asetettiin, että lisääntyvän kuntien välisen yhteistyön tuloksena kunnalliset peruspalvelut voidaan turvata tulevaisuudessa toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ja että alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä voidaan tehostaa resurssien yhteiskäytöllä ja uusia toimintatapoja omaksumalla. Taustana hankkeen käynnistämiselle olivat havainnot paitsi kuntien taloudellisen aseman heikentymisestä ja samanaikaisesta palvelutuotannon kustannusten noususta ja velvoitteiden lisääntymisestä myös huoli heikentyvästä väestökehityksestä ja työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Tavoitteeksi asetettiin, että kuntien taloutta pyritään harmonisoimaan siten, että vuoteen 2008 mennessä veroprosentti ei saa poiketa 0,5 prosenttiyksikköä enempää kaikkien kuntien painotetusta keskiarvosta; kunnan maksuvalmiuden tulee olla vähintään 15 päivää; taseen tappioiden tulee olla katettuina; velka/asukas ei saa ylittää maan keskiarvoa. Selvitettävistä yhteistyökohteista muodostui hankkeen yhteistyöohjelma, jonka kuntien valtuustot hyväksyivät ja sitoutuivat päättämään selvitystyön tuottamien tulosten pohjalta lopullisesta lähdöstään yhteistyöhön. Yhteistyöohjelman mukaisia selvityskohteita oli kahdeksan: Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tekninen toimi Sosiaalitoimi Kirjastotoimi Kansalais- ja työväenopistotoiminta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Selvitykset näistä tehtiin vuosien aikana ja ne toimitettiin toukokuussa 2007 peruskuntiin niiden kannanottoa varten Kunta- ja palvelurakenneuudistus; ns. PARAS hanke Päättäessään Suuren Suunnitelman käynnistämisestä seudun kunnat olivat noin vuoden edellä valtakunnan hallitusta ennakoidessaan kuntarakenteen haasteita tulevaisuudessa. Keväällä 2005 valtioneuvosto näet käynnisti laajan kunta- ja palvelurakennehankkeen ilman että siitä oli minkäänlaisia mainintoja Matti Vanhasen I hallituksen hallitusohjelmassa. Syyt olivat täsmälleen samat, jotka oli tuotu esille Suuren Suunnitelman taustalta eli kuntatalouden ja kunnallisten peruspalveluiden turvaaminen tulevaisuudessa väestön ikärakenteen ja palvelutarpeiden muuttuessa sekä seudullisen elinvoiman turvaaminen nykyistä vahvempien peruskuntien avulla.

5 5 Hankkeesta tuli kansallinen hanke hallituksen pyydettyä myös oppositiopuolueiden samoin kuin Suomen Kuntaliiton edustuksen hankkeen valmisteluun. Huoli tulevaisuudesta jaettiin näiden kaikkien keskuudessa samalla tavalla. Koska hankkeen toimeenpano ulottui kulunutta vaalikautta seuraaville vaalikausille, oli siltäkin osin perusteltua, että kaikki poliittiset ryhmät olivat siinä mukana alusta saakka. Valmistelun tuloksena hallitus antoi eduskunnalle 2006 esitykset laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi esitykset alkuvuodesta 2007 ja lait tulivat voimaan Ne ovat määräaikaisia ja voimassa vuoden 2012 loppuun, johon mennessä hankkeen tavoitteet tulisi olla pääasiassa saavutettu. Lait liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niiden tarkoitus on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta kunnallisen jaotuksen muutoksin ja saada aikaan elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne, vahvistaa palvelurakennetta kokoamalla laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja kehittämällä palvelujen tuotantotapoja ja organisointia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta. Tämän lisäksi lainsäädännössä kiinnitetään huomiota henkilöstön asemaan ja yhdistymisavustuksiin, jotka on lakisääteistetty, ja joilla kannustetaan ennen kaikkea monikuntaliitosten aikaan saamista Kuuden kunnan valtuustojen päätös Valtiollisen Paras hankkeen nopea eteneminen ja Suuren Suunnitelman ehdotusten takkuinen käsittely peruskunnissa johti Suuren Suunnitelman käynnistäneiden kuntien keskuudessa keskusteluun kuntien yhdistymisvaihtoehdon selvittämisestä ja siinä tapauksessa, että yhdistämiseen ei ole edellytyksiä, syvenevästä yhteistyöstä. Tässä tarkoituksessa minuun oltiin yhteydessä vuoden vaihteessa 2006/2007 ja pyydettiin tekemään tarjous tällaisen selvityksen tekemisestä. Tarjouduin tekemään selvityksen, jonka tavoitteena on mukaan lähtevien kuntien strateginen yhdistyminen vuoden 2009 alusta, tahi ellei siihen voida päästä, syvenevä yhteistyö vahvemman kuntarakenteen ja nykyistä suuremman alueellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Tekemäni tarjouksen pohjalta kuusi kuntaa (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) tekivät kuntien valtuustoissa samansisältöisen päätöksen, jonka mukaan tehdään selvitys kuntien yhdistämisen ja yhteistyön syventämisen eduista ja haitoista sekä kuntakohtaisista toiminnallis-taloudellisista vaikutuksista ja joka auttaa samalla kuntia hakemaan vastausta ns. Suuresta Suunnitelmasta laaditun sopimuksen 4. kohdan 1. momenttiin. Käsillä oleva hanke on siten nähtävissä myös jatkona sille työlle, jota Suuren Suunnitelman yhteydessä on jo tehty.

6 Selvitystyön lähtökohta: strateginen yhdistyminen tai syvenevä yhteistyö Kuten tarjouskirjeestäni jo ilmenee, tarjouduin selvityksen tekijäksi vain sillä ehdolla, että tavoitteena on kuntien strateginen yhdistyminen tahi, ellei siihen päästä, syvenevä yhteistyö vahvemman kuntarakenteen ja nykyistä suuremman alueellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi esitin ohjausryhmälle tavoitteeksi palvelujen turvaamisen vähintään kansallisella keskimääräistasolla; kuntatalouden turvaamisen verorasituksella, joka ei ylitä kansallista keskimääräistasoa; alueen vetovoiman turvaamista elinkeinoelämän, työvoiman saatavuuden, väestön viihtyvyyden ja tasaisen väestökehityksen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti; palveluiden tuottavuuden kehityksen turvaamisen; ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen yhdyskuntatekniikan ja palveluiden taloudellisuuden varmistamiseksi. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi korostin kuntien erityispiirteiden huomioon ottamista; luottamushenkilöorganisaation tiivistä mukana oloa; yhteisen tahtotilan ja yhteishengen rakentamista; henkilöstön ja henkilöstöhallinnon erityistä huomioon ottamista; haittojen eliminoimisen ja hyötyjen aikaan saamisen vaatimaa aktiivista otetta kaikilta; talouden pitämistä tasapainossa sopimusohjauksella; yhdistymisavustuksen käyttämistä kehittämispanoksina; ajan ja resurssien varaamista muutosjohtamiseen. Työn aikana tavoitteet ja keinot ovat ohjausryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa selkiytyneet sillä tavalla kuin ne tässä raportissa myöhemmin esitetään Selvitystyön organisointi ja selvitystyön suorittaminen Selvityshenkilön lisäksi työhön ovat osallistuneet Ohjausryhmä, jossa on ollut kolme (3) kunkin kunnan valtuuston valitsemaa luottamushenkilöä. Koska tavoitteena oli saada ohjausryhmään edustaja jokaisesta alueen valtuustoissa edustettuina olevista ryhmistä, lisättiin ohjausryhmän kokoa kristillisten (Valkeala) ja vihreiden (Elimäki) edustuksella. Ohjausryhmän kokonaisvahvuus on siten ollut 20 kuntien itsensä valitsemaa luottamushenkilöä. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Ohjausryhmän jäsenet ja puheenjohtajisto on esitelty selvitysosan liitteessä 1.

7 7 YS-työryhmä, jonka ovat muodostaneet ohjausryhmän puheenjohtajisto ja kunnan-/kaupuginjohtajat sekä selvitysmies. Ryhmän jäsenet on esitelty selvitysosan liitteessä 2. Alatyöryhmät, joita on ollut neljällä eri sektorilla (perusturva, sivistystoimi, elinkeinot ja henkilöstö) yhteensä kymmenen. Ryhmien jäsenet on esitelty selvitysosan liitteessä 3. * Kuntalais-/tiedotustilaisuudet, joita on järjestetty jokaisessa kunnassa kaksi, toinen kevätkaudella ja toinen syyskaudella, ja joihin on osallistunut yhteensä noin 1000 henkeä. Lisäksi tilaisuuksia on järjestetty henkilöstölle ja tiedotusvälineille. Kuvio 1. SELVITYSTYÖN ORGANISOINTI Ohjausryhmä 3 luottamushenkilöä kustakin kunnasta valitsee itse puheenjohtajiston YS-työryhmä ohjausryhmän puheenjohtajisto kaupungin-/kunnanjohtajat selvitysmies Alatyöryhmät perusturva sivistystoimi elinkeinot henkilöstö Asukas-/tiedotustilaisuudet jokaisessa kunnassa 2 road showta; toinen keväällä, toinen syksyllä tiedottaminen henkilökunnalle tiedotusvälineet

8 8 II SEUDULLISEN KEHITYKSEN STRATEGISET MAHDOLLISUUDET JA TAVOITTEET 2.1. Seudullisen yhteistyön kehitys Suomessa Suomi seutuistui 1990 luvulla. Syynä oli paitsi EU-jäsenyydestä aiheutunut tukialuejako ja kuntien ja maakuntien väliin jäävä virallinen sisäasiainministeriön määräämä seutujako, ennen muuta seutukunnilla itsellään herännyt pyrkimys turvata laman jälkeisessä Suomessa seudun oma elinvoima samoin kuin kunnalliset palvelut kiristyvän kuntatalouden aikana. Tunnusomaisena piirteenä viime vuosikymmenellä virinneestä seutuyhteistyöstä ovat elinkeinopolitiikkaan painottuneet kuntayhtymät kuten Kouvolan seudun kuntayhtymä (1994). Tavoitteena niillä oli huomioarvon lisääminen kansallisessa elinkeinopolitiikassa ja alueiden välisessä kilpailussa, kun havaittiin, että aluerakenne muuttuu laman jälkeisessä tilanteessa nimenomaan elinkeinoelämän ohjaamana valtion ja kuntien menetettyä aktiivista ohjausvaltaansa ja vaikutustaan. Kilpailu kansallisista ja myöhemmin myös kansainvälisistä toimijoista johti kuntien yhteenliittymiin paremman huomioarvon, resurssihallinnan ja sitä kautta alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vahvemman aseman saamiseksi uudessa aluerakenteessa. Myös ohjelmaperusteinen kehittämispolitiikka niin EU-ohjelmien ja niihin liittyvien tukien kuin valtiollisten alue- ja osaamiskeskusohjelmien ja niihin liittyvien tukien hyödyntämiseksi edellyttivät kuntia laaja-alaisempia toimintayksiköitä, jollaisiksi seutukunnalliset elinkeinoyhtymät (kuntayhtymät, yhtiöt etc) miellettiin. Onnistuneinta seudullinen yhteistyö onkin ollut kuntien elinkeinopolitiikassa. Elinkeinoyhtymien lisäksi seutuyhteistyötä on yritetty saada aikaan myös palvelutuotannossa, mutta perin heikoin tuloksin. Asiaa on yritetty edistää myös seutukokeiluilla niitä lainsäädännölläkin tukien, mutta niidenkin kohdalla tulokset ovat jääneet lähes olemattomiksi. Innostuneesta vastaanotostaan huolimatta seutuyhteistyö ei ole täyttänyt niitä toiveita, joita siihen vielä tämän vuosikymmenen alussa asetettiin. Syynä on ollut se, että peruskuntien vallankäyttö suhteessa seutuhallintaan on ollut siinä määrin kokonaisvaltaista, ettei seutujen omalle hallinnalle ole jäänyt riittävästi tilaa. Seutuhallinnolta on jäänyt puuttumaan mahdollisuus päättää asioista oman hallinnan vaatimalla tavalla, kun rahoitus ja päätöksentekijät ovat edustaneet peruskuntien intressejä. Seutuyhteistyön edellytyksiä väitöskirjassaan tutkineen Aaro Tiilikaisen mukaan kuntien peruspalveluiden siirtäminen seutuyhteistyönä tapahtuvaksi ei ole mahdollista muuttamatta seutujen hallinnan rakenteita; ts. antamatta seututoimijoille omaa budjettivaltaa ja välittömiin vaaleihin perustuvaa päätösvaltaa. Nämä reunaehdot toteutuvat seututasolla ainoastaan sitä vastaavassa kuntarakenteessa ja Kainuun mallin kaltaisessa kuntayhteistyössä.

9 9 Kuluneella vuosikymmenellä on jouduttu toteamaan myös entistä selkeämmin, että seudun on sopeuduttava globaaliin talous- ja yhteiskuntakehitykseen, ja kansainvälistymiseen sekä alueiden väliseen kilpailuun yrityksistä osaavasta väestä asukkaista asemastaan aluerakenteessa. Vaikka seutukunnille onkin perustettu erilaisia hallinto-organisaatioita palveluiden tuottamiseksi, hallintaan tätä toimintaa ei ole yhteistyöorganisaatioiden toimesta saatu sen vuoksi että yhteistyöorganisaatioilta on puuttunut tarvittava legitimaatio ja peruskunnista riippumaton resurssihallinta. Näiden hallinta toteutuu vain peruskuntatasolla. Tämä oli yksi syy vaikka ehkä tiedostamaton -, jonka vuoksi valtioneuvosto käynnisti 2005 PARAS hankkeen. Jos asiat olisivat olleet järjestettävissä seutukuntatasoisesti yhteistyöorganisaatioiden toimesta, PARAS -hanketta ei olisi tarvittu. Seutuhallinnon epäonnistuttua oli pakko palata perusteisiin eli riittävän vahvojen peruskuntien aikaansaamiseen kunnallisen palvelutuotannon järjestämisen tasona. Myöskään Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa ei enää toisin kuin Vanhasen I hallituksen ohjelmassa korostu seutuyhteistyö, vaan painopiste on kokonaisuudessaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, PARAS -hankkeessa Seudullinen kehitys Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymenlaakso on (edelleen) kappale vaurainta ja kauneinta Suomea. Sen vaurauden lähteet tukijalat ovat olleet metsäteollisuus maatilatalous julkinen hallinto kauppa Kaikki nämä aiemmat vaurauden lähteet ovat kokeneet 1990 luvulta lähtien voimakkaan muutospaineen eikä vieläkään ole nähtävissä, että ne hellittäisivät otettaan. Globalisaation tuomat haasteet metsäteollisuudelle ovat erittäin suuret, mistä yhtenä rajuimpana esimerkkinä on Voikkaan paperitehtaan toiminnan lopettaminen pari vuotta sitten. Alueen elinvoiman kannalta teollisuuden alan säilyminen on erityisen tärkeää, vaikka se ei tulevaisuudessa tullekaan lisäämään työvoimaansa vaan on sitä pikemminkin vähentämässä. Maatilatalouden osalta paineet tulevat lähinnä EU:n yhteisöpolitiikan suunnalta, missä tuotannon rajoitukset ja hintapolitiikka ajavat yhä suurempiin ja tehokkaampiin tuotantoyksikköihin, mikä merkitsee alan henkilöstömäärän hidasta supistumista edelleen.

10 10 Erityisesti Kouvolan kaupunki on joutunut kokemaan rajun valtionhallinnon työpaikkojen menetyksen niin lääninuudistuksen kuin puolustusvoimain rakenneuudistusten kautta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta johtuen kehitys jatkunee saman suuntaisena vaikkakin vaimeampana, joten julkisen hallinnon työpaikkakehitys riippuu lähinnä kuntien kyvystä palkata uutta työvoimaa. On luonnollista, että kaupan palvelut siirtyvät myös sinne missä väestö- ja ostovoima kasvavat, mikä merkitsee kasvavien lähialueiden Kotkan/Porvoon, Lahden ja Lappeenrannan kilpailuaseman vahvistumista Pohjois-Kymenlaakson kustannuksella. Edellä mainitut rakennemuutostekijät ovat kääntäneet alueen väestökehityksen voimakkaaseen laskuun kymmenen viime vuoden aikana. Koko seutukunnalla väestön vähenemä on ollut runsaat kuusituhatta henkeä ja puheena olevien kuuden kunnan kohdalla yli 5000 henkeä. Tämä merkitsee, että väestö on vähentynyt yhden keskikokoisen suomalaisen kunnan verran. Kuitenkaan mitään rakenneratkaisuja kunnissa ei ole tämän johdosta tehty, vaan rakenteet ovat todennäköisesti raskaampia kuin ne olivat väestökadon alkaessa. Kuvio 2: Pohjois-Kymenlaakson väestökehitys ja ennuste 2020 (Iitti mukana) Väestökehitys jatkuu edelleen alenevana. Vuonna 2006 selvityksessä mukana olevien kuntien väestö väheni 532 hengellä, mikä on noin 0,5 prosenttia alueen väestöstä. Kuluvan vuoden kehitys on ollut saman suuntainen. Rajuin väestön vähenemä on ollut alkuvuodesta Kuusankoskella, jonka väestö on vähentynyt elokuun 2007 loppuun mennessä 168 henkeä, mikä merkinnee koko vuoden osalta noin 300 hengen vähentymistä eli 1 ½ prosentin vuosivauhtia ja Kuusankosken asukasluvun painumista

11 11 alle :nen. Minkä tahansa kunnan kohdalla tällainen kehitys on kestämätön ja johtaa nopeaan tulopohjan romahtamiseen. On luonnollista, että kehitys näkyy myös asuntotuotannossa. Kun kasvun kautena, 1980 luvulla, alueella valmistui noin 600 asuntoa vuodessa, viime vuosikymmenellä se oli pudonnut puoleen, ja tällä vuosikymmenellä siitäkin vielä kolmanneksen ollen nyt noin 200 asuntoa vuodessa. Väestön väheneminen ei pelasta seutukuntaa demografiselta muutokselta, vaan tekee sen entistäkin haastavammaksi, koska nimenomaan työikäinen väki vähenee ja iäkkäämmän väestön osuus suhteellisesti lisääntyy jopa voimakkaammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Kuvio 3: Väestökehitys ikäluokittain, Efekon ennakointiaineisto Väestökehitys ikäluokittain Kouvolan seutukunta vuotiaat 7-18-vuotiaat Työikäiset vuotiaat Yli 75-vuotiaat Väestö = vuotiaat vuotiaat Työikäiset vuotiaat Yli 75-vuotiaat Väestö Lähde:Tilastokeskus Nuorempiin ikäluokkiin verrattuna eläkeikäisten (65 vuotta ja vanhempien) suhteellinen osuus on jo lähtenyt kasvuun ja kasvu voimistuu ensivaiheessa 65 vuotta täyttäneiden

12 12 osalta ja myöhemmin 75 vuotta ylittäneiden ryhmässä, jossa osuus kasvaa vuodesta 2010 alkaen erittäin voimakkaasti. Nimenomaan vanhimpien ikäluokkien kohdalla kasvu jatkuu jopa kiihtyvänä aina vuoteen 2030 saakka, joten väestön huoltosuhde heikkenee erittäin voimakkaasti 2020 luvulla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus laskee samaan aikaan koko maata voimakkaammin. Kuvio 4: Työikäisen väestön kehitys vuoteen 2025, Efekon ennakointiaineistoa Työikäiset 105 Kouvolan seutukunta vuotiaat Kouvolan seutukunta Kymenlaakso Koko maa = Kouvolan seutukunta Kymenlaakso Koko maa Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Väestökehityksen vaikutukset seudun elinvoimaan ja kuntatalouteen ovat samansuuntaiset; niitä heikentävät. Kun väestö vähenee, verotulot ja valtionosuudet vähenevät, mutta niiden kautta saatavien tulojen tarve palvelutarpeiden lisääntymisen johdosta vain kasvaa. Tulojen ja menojen välille syntyy jatkuvasti kasvava aukko, jonka paikkaaminen pelkällä veroprosentilla ei ole käytännössä mahdollinen. Seudulla meneillään olevan vanhustyöprojektin yhteydessä tuotetusta aineistosta näkee myös edellä mainitun kehityksen. Samalla kun asukasmäärä putoaa jokaisessa

13 13 yksittäisessä kunnassa veroa maksavan väestön osuus putoaa tätäkin voimakkaammin, mikä vaikuttaa verotuloihin alentuvasti. Jos siis verotulo halutaan pitää edes nykyisen suuruisena, veroprosenttia joudutaan nostamaan jatkuvasti vuodesta 2015 lukien. Koska kuntien verotuloilla katettavat menot nousevat jo ennen sitä vuositasolla arviolta 3-4 prosentin verran, veroprosentin nosto tulee tämän johdosta eteen jo huomattavasti tätä aikaisemmin. Kuvio 5: Asukasmäärä, veroa maksava väestö ja verotulot seudun 5 kunnassa. Nordic Healhtcare Group. Asukaslukumäärän kehitys, veroa maksavan väestön sekä vaikutukset nimelliset verotuloihin (2006 kuntaverotasolla) ASUKASLUKUMÄÄRÄ (lkm) VEROA MAKSAVA VÄESTÖ (lkm, kertoimilla suhteutettu) VEROTULOT (M ) (nimellisarvoina) -6,9% -11,2% -23,6 M Valkeala Kuusankoski Kouvola Jaala Anjalankoski Veronmaksukertoimet/ikäryhmä 0-17 vuotiaat 0 % vuotiaat 25 % vuotiaat 100 % vuotiaat 75 % yli 75 vuotiaat 50 % Valkeala Kuusankoski Kouvola Jaala Anjalankoski Kuntien yhdistymisen/yhteistyön tavoitteet: katse vuoteen 2020 On ilmeistä, ettei seudulla ole tunnistettu meneillään olevan kielteisen kehityksen merkitystä, koska seudulla on edelleen hyvä julkinen ja yksityinen infrastruktuuri ja se kuuluu monilta ominaisuuksiltaan maamme vauraimpiin, ja myös kuntien palvelut on kyetty pitämään valtakunnallisella tasolla. Tulevaisuudessa kuitenkaan tämän infrastruktuurin ja palvelujen ylläpitäminen ei ole mahdollista ellei kehityksen suuntaa saada kääntymään. Koska kehityksen negatiivinen suunta on jatkunut jo toistakymmentä vuotta vähittäisesti, muutosta ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen ei ole tiedostettu riittävän laaja-alaisesti. Olenkin verrannut ilmiötä

14 14 kuntatilaisuuksissa ns. sammakkoefektiin; kun sammakko pannaan veteen, jota hitaasti lämmitetään, se ei huomaa muutosta edes veden kiehuessa, jolloin sammakko onkin jo kykenemätön sieltä pois hyppäämään. Jos taas se heitetään jo kiehuvaan veteen, se loikkaa sieltä välittömästi pois. Muutostietoisuuden heräämiseksi kertarysäys on usein parempi kuin vähittäinen hiipuminen. Kouvolan seudun vaarana on hidas huuhtoutuminen kilpaileviin seutukuntiin, Kotka/Porvoo, Lahti, pääkaupunkiseutu ja Lappeenranta/Etelä-Saimaa. Jotta seudulle voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta, alueen väestö on saatava tietoiseksi tapahtuneesta ja edelleen meneillään olevasta negatiivisesta kehityksestä sekä siitä, mitä se heille jatkuessaan tulevaisuudessa merkitsee. Siksi huomiota on kiinnitettävä MUUTOSTIETOISUUDEN ja -valmiuden herättämiseen alueen väestössä. Siinä huomio kohdistetaan: taantuvaan väestökehitykseen ja sitä kautta seudun elinvoiman hiipumiseen; kuntien huomattavasti heikkenevään kykyyn tuottaa kuntalaisille tarjottavat palvelut tulevaisuudessa; ja kuntatalouden kriisiytymisen mahdollisuuteen selviytyä kasvavien palvelutarpeiden aiheuttamista kustannuksista. Näistä asioista vastuu on koko seutukunnalla yhteinen, joten niihin tulee myös vastata yhteisesti. Yhden, nykyisen kuntarakenteen mukaisen kunnan toimenpiteillä niihin ei kyetä vaikuttamaan. Muutoksen tiedostamisesta lähtee myös oma vastuullinen toiminta; TAHTO vaikuttaa asioihin niitä tervehdyttävästi. Sen jälkeen on vain löydettävä KEINOT tuon tahtotilan toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmässä MUUTOSTIETOISUUS on tullut selvästi esille: kukaan ei ole kiistänyt viimeaikaisen kehityksen vakavuutta ja ongelmallisuutta. Voimattomuutta on kuitenkin tunnettu siitä, voidaanko ja miten kehityksen suuntaan vaikuttaa. Ohjausryhmä kykeni varsin selkeästi määrittelemään yhteisen TAHTOTILAN asiat, joihin pitää voida vaikuttaa kehityksen suunnan muuttamiseksi samoin kuin kriteerit sille, miten niiden toteutumista seurataan. Ohjausryhmän mukaan tulevaisuuden tavoitteena on: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi. Kriteerinä onnistumisesta on positiivinen väestökehitys. 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen. Kriteerinä onnistumisesta on lähipalveluiden hyvä saatavuus ja vuotuisessa hyvinvointikatsauksessa esitettä kehitys.. 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Kriteerinä onnistumisesta ovat uudet yritykset ja paraneva työllisyysaste.

15 15 4. Kuntatalouden tasapaino. Kriteerinä sille on veroprosentti verrattuna valtakunnalliseen keskimääräistasoon ja poistoja suurempi kuntatalouden vuotuinen ylijäämä. 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Kriteerinä onnistumisesta on valtuuston asettamien tuottavuustavoitteiden saavuttaminen. Pääasiallisina KEINOINA näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat yhden voimakkaan, noin asukkaan, uuden kunnan muodostaminen monikuntaliitoksen eli kuuden kunnan yhdistymisen kautta, tahi ellei yhdistymisiä voida toteuttaa, kuntien välisen syvenevän yhteistyön avulla. Molemmat edellä mainituista keinoista edellyttävät sekä riittävää tietoa vaihtoehtojen vaikutuksista että riittävää luottamusta ja avoimuutta toimijoiden kesken tuloksiin pääsemiseksi. Aktiivisella otteella ja yhteisesti toimien, näitä edellytyksiä voidaan lisätä lähes rajattomasti. Salon seudun kuntaliitoshankkeen selvitysmiehenä menestyksekkäästi toiminut FT Arto Koski on kuvannut kuntiin kohdistuvia toimintaympäristön muutospaineita seuraavanlaisella asetelmalla. Kuvio 6: Kuntakenttää kohdistuvat muutospaineet Koski 2007, s. 34.

16 16 Koko Suomessa, mutta aivan erityisesti muuttotappioalueilla, joihin Pohjois- Kymenlaaksokin kuuluu, väestön ikääntyminen on nopeaa ja demografiset vaikutukset sekä kunnallisten palveluiden kysyntään että kuntatalouteen ovat suuret.( Ks. edeltä s. 9-12). Jo nyt tiettyihin avaintehtäviin on kunnissakin vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä voimakkaan eläköitymisen ollessa vasta edessäpäin ja kuntien kilpaillessa tulevaisuudessa entistä enemmän osaajista sekä avoimen sektorin toimijoiden että toistensa kanssa. Pienille kunnille tämä tulee olemaan erityisen suuri haaste. Väestön ikääntyminen johtaa väistämättä erityisesti hoiva- ja hoitopalvelujen tarpeen kasvuun. Vaikka lasten ja kouluikäisten palvelutarpeet jonkin verran vähenevät, tästä saatava säästö ei kykene kompensoimaan vanhusväestön palvelutarpeiden lisääntyviä kustannuksia. Kun kuntien tulokehitys tullee olemaan muuttotappioalueilla selvästi keskimääräistä heikompaa, yhtälö johtaa väistämättä alueen kuntien talouden heikentymiseen samalla kun valtion kuntapolitiikka tulee olemaan entistä kireämpää niin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen kuin PARAS hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Alueiden välinen kilpailu tulee puolestaan muuttamaan Suomen aluerakennetta rajustikin ja ennustettavissa on, että tässä pärjäävät vain vahvan peruskunnan omaavat alueet, joilla on kykyä vastata sekä elinkeinoelämän että siinä tapahtuvista muutoksista seuraavan väestön muuttoliikkeen nostattamiin haasteisiin. Myös kansainvälistymisen vahvistuminen on yhteydessä muuttuvaan aluerakenteeseen ja vahvoihin peruskuntiin, koska vain menestyvien alueiden ja vahvojen peruskuntien kautta voidaan luoda uskottavaa toimintaympäristöä niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille. Uuden teknologian hyödyntäminen ja sitä kautta saatavien tuottavuusetujen aikaan saaminen vaatii niin ikään nykyistä suurempia, vahvemman osaamispotentiaalin omaavia yksiköitä myös kunnallisessa palvelutoiminnassa Strategisen yhdistymisen/yhteistyön perusedellytykset Niin yhdistymisen kuin syvenevän yhteistyönkin perusedellytyksenä on yhteinen alue, joka muodostaa kuntalaisten yhteisen työssäkäynnin ja muun asioinnin toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä edellyttää tietenkin niin alueen sisäistä kuin ulkopuolistakin hyvää saavutettavuutta. Niin yhdistymisessä kuin yhteistyössä perusedellytyksiin kuuluu myös kuntien tasavertaisuus.

17 17 Onnistunut yhdistyminen/yhteistyö vaatii toimijoiltaan myös riittävät sosiaaliset valmiudet. Strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkitystä on myös yhdistymisen kannalta otollisella ajankohdalla. Selvityksen kohteena oleva kuuden kunnan kokonaisuus täyttää jopa ideaalisella tavalla kaikki nämä perusedellytykset. Alue on yhtenäinen kenties yhtenäisin kuuden kunnan työssäkäynti- ja asiointialue koko Suomessa. Kuvio 7: Yhdistymisen perusedellytykset Kouvolan seudulla Pendelöinti kunnan rajat ylittäen on hyvin tasapuolista eri kuntien kesken, (ks. tästä kuvio 9 s.21.), ja sisäinen saavutettavuus on hyvä; etäisyydet lyhyet ja väestö keskittynyt 2/3 väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä kuvatusta keskipisteestä, kuten kuvio 8 osoittaa.

18 18 Kuvio 8: Kouvolan seudun väestön keskittyminen Seudun väestö Yhteistyön perinteestä johtuen kunnat ovat myös tasavertaisessa asemassa toisiinsa. Koska vanhoja jännitteitä vielä esiintyy paljonkin, ne vaikuttavat haitallisesti sosiaalisiin valmiuksiin. Jännitteiden purkamiseen on pyritty hankkeen aikana, mutta asia vaatii vielä erityisen huomion kiinnittämistä jatkossa hanketta kuntien valtuustoissa käsiteltäessä. Sen sijaan ajankohta (2009) on hyvinkin otollinen monikuntaliitokselle. Yhdistymisavustukset ovat tuolloin maksimissaan. Henkilöstön eläköitymisen takia uuteen kuntaan ei tarvitse palkata uutta väkeä samassa määrin kuin erikseen toimiviin kuntiin joudutaan palkkaamaan. Yhdistymisen avulla uuteen kuntaan saadaan myös riittävät voimavarat 2020 luvulle, jolloin palvelutarpeet ovat suurimmillaan.

19 19 III KUNTIEN YHDISTYMISVAIHTOEHTO 3.1. Yhdistymisen lähtökohdat Kosken (2007, s. 9) mukaan kuntien yhdistymisen perusedellytykset ovat kunnossa, jos (1) kunnat ovat samaa toiminnallista aluetta; (2) etäisyydet uudessa kunnassa eivät ole kohtuuttoman pitkät; (3) uudessa kunnassa on luontainen keskuspaikka; (4) mikään kunnista ei ole joutunut taloudelliseen umpikujaan, ja (5) johtavat virka- ja luottamushenkilöt kykenevät työskentelemään keskenään. Kuten edellisestä jaksosta jo käy ilmi, puheena olevien kuuden kunnan kohdalla näistä toteutuvat hyvin kohdat 1,2, ja 5; soveltuvin osin myös kohdat 3 ja 4. Vaikka Kouvolaa pidetään kiistattomana seutukeskuksena, pidetään seudulla voimakkaasti kiinni myös Kuusankosken ja Anjalankosken osakeskusten asemasta samoin kuin Elimäen, Jaalan ja Valkealan kuntaidentiteeteistä. Kohdan 4 osalta ongelman muodostavat Kuusankosken ja Anjalankosken kattamattomat alijäämät, vaikka niillä ei olekaan tosiasiallista vaikutusta uuden kunnan taloudelliseen asemaan. Toisaalta on huomioitava, ettei minkään kunnan taloudellinen asema ole niin vahva, että se voisi olla varma kantokykynsä kestävyydestä tulevaisuudessa. Koski on kuvannut myös rutiiniyhdistymisen ja taitavan yhdistymisen tunnuspiirteitä. Edellisiä hänen mukaansa ovat: 1. tulevaisuuden haasteisiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota; 2. etujen ja haittojen oletetaan syntyvän automaattisesti; 3. toiminnassa turvaudutaan suurimman kunnan käytäntöihin ilman niiden kehittämistä; 4. henkilöstöhallinto jätetään liian vähälle huomiolle; 5. viestintä ei ole riittävää; 6. resursseja ei varata muutoksen johtamiseen; 7. luottamushenkilöhallinnon merkitystä ei tiedosteta riittävästi. Taitavan strategisen yhdistymisen tunnuspiirteitä taas ovat (Koski 2007, s. 12): 1. tulevaisuuden haasteisiin suuntautuminen; 2. yhteisen tahtotilan löytäminen; 3. toimintoja uudistava lähestymistapa; 4. muutoksen johtamiseen varataan aikaa ja resursseja; 5. henkilöstöhallintoon kiinnitetään paljon huomiota; 6. edut on hankittava ja haitat torjuttava kummatkaan eivät synny itsestään; 7. vastuullinen ja hyvä taloudenhoito; 8. yhdistymisavustusten taitava käyttö; 9. luottamushenkilöhallinnon keskeinen merkitys; 10. tehokas viestintä.

20 20 On selvää, että tässä hankkeessa pyritään taitavan yhdistymisen tunnuspiirteet täyttävän monikuntafuusion aikaan saamiseen. Koko selvitysprosessin ajan huomiota on kiinnitetty juuri edellä mainittuihin Kosken esittämiin näkökohtiin Kunta nykymääritelmän mukaan Sekä laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ( 5 ) että kuntajakolaki muutetussa muodossaan (1 ) sisältävät aiemmasta (PerustusL 121 1mom. ja KunL 1 ) poikkeavan määritelmän kunnasta: Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Toisin kuin aiemmin lainsäädännössä, jossa kunta kuvattiin nimenomaan alueellisella perusteella ( Suomi on jaettu kuntiin ), nykymääritelmässä korostus on alueen toiminnallisessa kokonaisuudessa, jota yhteinen työssäkäyntialue ja/tai muu toiminnallinen (asiointi)kokonaisuus osoittaa. Lisäksi kunnan perustunnusmerkkeihin on lisätty kyky vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta riittävällä talouden toimintakyvyllä ja henkilöstövoimavaroilla Kouvolan seutu nykymääritelmän mukaisena kuntana Kuten sivulla 21 olevasta kuviosta (kuvio 9) käy ilmi, Kouvolan seutu täyttää hyvin nykylainsäädännön mukaisen kunta määritelmän yhtenäisenä työssäkäynti- ja muuna asiointialueena. Pendelöinti keskuskunnan ja muiden kuntien välillä on suurin piirtein yhtä voimakasta samoin kuin ohi keskuskunnan, mikä tiedetään, vaikka kuvio ei sitä suoranaisesti kerrokaan. Kuten edellä totesin, näin kiinteää kuuden kunnan muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta tuskin löytyy toista Suomessa.

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi?, muutosjohtaja Salo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella ilmoittautumaan Ehdokasehdotuksia saatiin riittävästi.

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta

Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Tehokas kuntarakenne?? Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Jarkko Majava Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Seutufoorumi 8.10.213 Jarkko Majava 8.10.2013 Page 1 Jarkko Majava Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 8.10.2013

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kemin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Niiranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke Lepojärvi Tommi LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke LAPIN HYVINVOINTIOHJELMA Lapin hyvinvointiohjelmassa yhdeksi keskeiseksi kehittämishankkeeksi asetettiin palvelurakenteiden kehittäminen Lapissa siten, että

Lisätiedot

Pentti Meklin (toim.)

Pentti Meklin (toim.) Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla

Lisätiedot

Aluevaiheen materiaalit III e. Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat

Aluevaiheen materiaalit III e. Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat Aluevaiheen materiaalit III e Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti 11.5.2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen sen jälkeen, kun asia oli valtioneuvoston

Lisätiedot