Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys S E L V I T Y S O S A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys S E L V I T Y S O S A"

Transkriptio

1 Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys S E L V I T Y S O S A Selvitysmies Esko Riepula

2 2 SISÄLLYSLUETTELO I HANKKEEN TAUSTA Kuntien välinen seudullinen yhteistyö Pohjois-Kymenlaaksossa Suuri Suunnitelma Kunta- ja palvelurakenneuudistus; ns. PARAS hanke Kuuden kunnan valtuustojen päätös Selvitystyön lähtökohta: strateginen yhdistyminen tai syvenevä yhteistyö Selvitystyön organisointi ja selvitystyön suorittaminen...6 II SEUDULLISEN KEHITYKSEN STRATEGISET MAHDOLLISUUDET JA TAVOITTEET Seudullisen yhteistyön kehitys Suomessa Seudullinen kehitys Pohjois-Kymenlaaksossa Kuntien yhdistymisen/yhteistyön tavoitteet: katse vuoteen Strategisen yhdistymisen/yhteistyön perusedellytykset...16 III KUNTIEN YHDISTYMISVAIHTOEHTO Yhdistymisen lähtökohdat Kunta nykymääritelmän mukaan Kouvolan seutu nykymääritelmän mukaisena kuntana Monikuntaliitos strategisen yhdistymisen ajankuvana Uuden kunnan muodostamisperiaatteet Strategisten tavoitteiden saavuttaminen monikuntaliitoksella Yhdistymisen vaikutukset henkilöstön asemaan ja työtyytyväisyyteen Uusi yhteinen toimintatapa hallintoon. Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä Demokratia vaikutukset Yhdistymisavustuksen käyttö Kunnan nimi ja vaakuna Taitavan yhdistymisen uusi kunta Vahvan peruskunnan tunnusmerkit...39 IV SYVENEVÄN YHTEISTYÖN VAIHTOEHTO Seudullisen yhteistyön nykytila ja arvio sen onnistuneisuudesta Syvenevän yhteistyön mahdollisuudet seutuhallinnallisesti Strategisten tavoitteiden saavuttaminen syvenevän yhteistyön avulla Vaikutukset henkilöstön asemaan ja työtyytyväisyyteen Demokratia vaikutukset...46 V VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Toimintaympäristön muutos yhdistymiseen/yhteistyöhön vaikuttavana Strategisten tavoitteiden saavuttaminen yhdistymisen/yhteistyön avulla Perusedellytykset yhdistymiselle/yhteistyölle Yhdistymisen/ yhteistyön tahtotila Vaihtoehtojen vertailu...50 VI KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala...55 VII SUURESTA SUUNNITELMASTA LAADITUN SOPIMUKSEN 4. KOHDAN 1. MOMENTTI...56 VIII SELVITYSMIEHEN SUOSITUS...57

3 3 I HANKKEEN TAUSTA 1.1. Kuntien välinen seudullinen yhteistyö Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymenlaaksossa on ollut jo viiden vuosikymmenen ajan vahva kuntien välisen yhteistyön perinne. Kuntayhteistyö alkoi 1950 luvulla Pohjois-Kymen aluesairaalan perustamisella (1957) ja on jatkunut laajentuvana seuraavilla vuosikymmenillä siten, että luvulla se ulottui seutukaavayhteistyöhön, ammatilliseen koulutukseen ja yhteisen musiikkiopiston perustamiseen; luvulla kansanterveystyöhön ja yhteiseen maankäytön ja asuntotuotannon suunnitteluun ja erityishuollon kuntayhtymään; luvulla yhteiseen seutustrategiaan ja seudulliseen yhteistyötoimikuntaan sekä kaupunkiseudun suunnitteluyhteistyöhön; luvulla laaja-alaisen Kouvolan seudun kuntayhtymän perustamiseen (1994), jonka tehtäviin on kuulunut elinkeinotoimen ohella toisen asteen ammatillinen koulutus samoin kuin maankäytön suunnittelu, jäsenkuntien yhteistyön koordinointi ja seudullinen edunvalvonta luvulla kansanterveystyön uudelleen organisointiin (Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä) ja aluekeskusohjelman toteutukseen osallistumiseen seudullisesti sekä palvelutuotannon yhteistyöhankkeisiin Suuri Suunnitelma Kuluvan vuosikymmenen alussa seudullisen yhteistyön tiivistäminen ja sen ulottaminen kunnalliseen palvelutuotantoon entistä laajempana nähtiin välttämättömäksi kustannustason nousun ja kuntatalouden heikentymisen johdosta. Iittiä lukuun ottamatta seudun kuusi kuntaa sopivat kuntien välisen yhteistyön lisäämistä ja syventämistä koskevan hankkeen toteuttamisesta. Hanke käynnistyi ja sai nimekseen Suuri Suunnitelma. Sen oli tarkoitus kestää vuoteen 2008, johon ajankohtaan hankkeen tavoitteet oli asetettu. Mukana hankkeessa olivat valtuustojensa päätöksin Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala.

4 4 Tavoitteeksi hankkeelle asetettiin, että lisääntyvän kuntien välisen yhteistyön tuloksena kunnalliset peruspalvelut voidaan turvata tulevaisuudessa toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ja että alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä voidaan tehostaa resurssien yhteiskäytöllä ja uusia toimintatapoja omaksumalla. Taustana hankkeen käynnistämiselle olivat havainnot paitsi kuntien taloudellisen aseman heikentymisestä ja samanaikaisesta palvelutuotannon kustannusten noususta ja velvoitteiden lisääntymisestä myös huoli heikentyvästä väestökehityksestä ja työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Tavoitteeksi asetettiin, että kuntien taloutta pyritään harmonisoimaan siten, että vuoteen 2008 mennessä veroprosentti ei saa poiketa 0,5 prosenttiyksikköä enempää kaikkien kuntien painotetusta keskiarvosta; kunnan maksuvalmiuden tulee olla vähintään 15 päivää; taseen tappioiden tulee olla katettuina; velka/asukas ei saa ylittää maan keskiarvoa. Selvitettävistä yhteistyökohteista muodostui hankkeen yhteistyöohjelma, jonka kuntien valtuustot hyväksyivät ja sitoutuivat päättämään selvitystyön tuottamien tulosten pohjalta lopullisesta lähdöstään yhteistyöhön. Yhteistyöohjelman mukaisia selvityskohteita oli kahdeksan: Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tekninen toimi Sosiaalitoimi Kirjastotoimi Kansalais- ja työväenopistotoiminta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Selvitykset näistä tehtiin vuosien aikana ja ne toimitettiin toukokuussa 2007 peruskuntiin niiden kannanottoa varten Kunta- ja palvelurakenneuudistus; ns. PARAS hanke Päättäessään Suuren Suunnitelman käynnistämisestä seudun kunnat olivat noin vuoden edellä valtakunnan hallitusta ennakoidessaan kuntarakenteen haasteita tulevaisuudessa. Keväällä 2005 valtioneuvosto näet käynnisti laajan kunta- ja palvelurakennehankkeen ilman että siitä oli minkäänlaisia mainintoja Matti Vanhasen I hallituksen hallitusohjelmassa. Syyt olivat täsmälleen samat, jotka oli tuotu esille Suuren Suunnitelman taustalta eli kuntatalouden ja kunnallisten peruspalveluiden turvaaminen tulevaisuudessa väestön ikärakenteen ja palvelutarpeiden muuttuessa sekä seudullisen elinvoiman turvaaminen nykyistä vahvempien peruskuntien avulla.

5 5 Hankkeesta tuli kansallinen hanke hallituksen pyydettyä myös oppositiopuolueiden samoin kuin Suomen Kuntaliiton edustuksen hankkeen valmisteluun. Huoli tulevaisuudesta jaettiin näiden kaikkien keskuudessa samalla tavalla. Koska hankkeen toimeenpano ulottui kulunutta vaalikautta seuraaville vaalikausille, oli siltäkin osin perusteltua, että kaikki poliittiset ryhmät olivat siinä mukana alusta saakka. Valmistelun tuloksena hallitus antoi eduskunnalle 2006 esitykset laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi esitykset alkuvuodesta 2007 ja lait tulivat voimaan Ne ovat määräaikaisia ja voimassa vuoden 2012 loppuun, johon mennessä hankkeen tavoitteet tulisi olla pääasiassa saavutettu. Lait liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niiden tarkoitus on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta kunnallisen jaotuksen muutoksin ja saada aikaan elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne, vahvistaa palvelurakennetta kokoamalla laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja kehittämällä palvelujen tuotantotapoja ja organisointia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta. Tämän lisäksi lainsäädännössä kiinnitetään huomiota henkilöstön asemaan ja yhdistymisavustuksiin, jotka on lakisääteistetty, ja joilla kannustetaan ennen kaikkea monikuntaliitosten aikaan saamista Kuuden kunnan valtuustojen päätös Valtiollisen Paras hankkeen nopea eteneminen ja Suuren Suunnitelman ehdotusten takkuinen käsittely peruskunnissa johti Suuren Suunnitelman käynnistäneiden kuntien keskuudessa keskusteluun kuntien yhdistymisvaihtoehdon selvittämisestä ja siinä tapauksessa, että yhdistämiseen ei ole edellytyksiä, syvenevästä yhteistyöstä. Tässä tarkoituksessa minuun oltiin yhteydessä vuoden vaihteessa 2006/2007 ja pyydettiin tekemään tarjous tällaisen selvityksen tekemisestä. Tarjouduin tekemään selvityksen, jonka tavoitteena on mukaan lähtevien kuntien strateginen yhdistyminen vuoden 2009 alusta, tahi ellei siihen voida päästä, syvenevä yhteistyö vahvemman kuntarakenteen ja nykyistä suuremman alueellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Tekemäni tarjouksen pohjalta kuusi kuntaa (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) tekivät kuntien valtuustoissa samansisältöisen päätöksen, jonka mukaan tehdään selvitys kuntien yhdistämisen ja yhteistyön syventämisen eduista ja haitoista sekä kuntakohtaisista toiminnallis-taloudellisista vaikutuksista ja joka auttaa samalla kuntia hakemaan vastausta ns. Suuresta Suunnitelmasta laaditun sopimuksen 4. kohdan 1. momenttiin. Käsillä oleva hanke on siten nähtävissä myös jatkona sille työlle, jota Suuren Suunnitelman yhteydessä on jo tehty.

6 Selvitystyön lähtökohta: strateginen yhdistyminen tai syvenevä yhteistyö Kuten tarjouskirjeestäni jo ilmenee, tarjouduin selvityksen tekijäksi vain sillä ehdolla, että tavoitteena on kuntien strateginen yhdistyminen tahi, ellei siihen päästä, syvenevä yhteistyö vahvemman kuntarakenteen ja nykyistä suuremman alueellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi esitin ohjausryhmälle tavoitteeksi palvelujen turvaamisen vähintään kansallisella keskimääräistasolla; kuntatalouden turvaamisen verorasituksella, joka ei ylitä kansallista keskimääräistasoa; alueen vetovoiman turvaamista elinkeinoelämän, työvoiman saatavuuden, väestön viihtyvyyden ja tasaisen väestökehityksen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti; palveluiden tuottavuuden kehityksen turvaamisen; ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen yhdyskuntatekniikan ja palveluiden taloudellisuuden varmistamiseksi. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi korostin kuntien erityispiirteiden huomioon ottamista; luottamushenkilöorganisaation tiivistä mukana oloa; yhteisen tahtotilan ja yhteishengen rakentamista; henkilöstön ja henkilöstöhallinnon erityistä huomioon ottamista; haittojen eliminoimisen ja hyötyjen aikaan saamisen vaatimaa aktiivista otetta kaikilta; talouden pitämistä tasapainossa sopimusohjauksella; yhdistymisavustuksen käyttämistä kehittämispanoksina; ajan ja resurssien varaamista muutosjohtamiseen. Työn aikana tavoitteet ja keinot ovat ohjausryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa selkiytyneet sillä tavalla kuin ne tässä raportissa myöhemmin esitetään Selvitystyön organisointi ja selvitystyön suorittaminen Selvityshenkilön lisäksi työhön ovat osallistuneet Ohjausryhmä, jossa on ollut kolme (3) kunkin kunnan valtuuston valitsemaa luottamushenkilöä. Koska tavoitteena oli saada ohjausryhmään edustaja jokaisesta alueen valtuustoissa edustettuina olevista ryhmistä, lisättiin ohjausryhmän kokoa kristillisten (Valkeala) ja vihreiden (Elimäki) edustuksella. Ohjausryhmän kokonaisvahvuus on siten ollut 20 kuntien itsensä valitsemaa luottamushenkilöä. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Ohjausryhmän jäsenet ja puheenjohtajisto on esitelty selvitysosan liitteessä 1.

7 7 YS-työryhmä, jonka ovat muodostaneet ohjausryhmän puheenjohtajisto ja kunnan-/kaupuginjohtajat sekä selvitysmies. Ryhmän jäsenet on esitelty selvitysosan liitteessä 2. Alatyöryhmät, joita on ollut neljällä eri sektorilla (perusturva, sivistystoimi, elinkeinot ja henkilöstö) yhteensä kymmenen. Ryhmien jäsenet on esitelty selvitysosan liitteessä 3. * Kuntalais-/tiedotustilaisuudet, joita on järjestetty jokaisessa kunnassa kaksi, toinen kevätkaudella ja toinen syyskaudella, ja joihin on osallistunut yhteensä noin 1000 henkeä. Lisäksi tilaisuuksia on järjestetty henkilöstölle ja tiedotusvälineille. Kuvio 1. SELVITYSTYÖN ORGANISOINTI Ohjausryhmä 3 luottamushenkilöä kustakin kunnasta valitsee itse puheenjohtajiston YS-työryhmä ohjausryhmän puheenjohtajisto kaupungin-/kunnanjohtajat selvitysmies Alatyöryhmät perusturva sivistystoimi elinkeinot henkilöstö Asukas-/tiedotustilaisuudet jokaisessa kunnassa 2 road showta; toinen keväällä, toinen syksyllä tiedottaminen henkilökunnalle tiedotusvälineet

8 8 II SEUDULLISEN KEHITYKSEN STRATEGISET MAHDOLLISUUDET JA TAVOITTEET 2.1. Seudullisen yhteistyön kehitys Suomessa Suomi seutuistui 1990 luvulla. Syynä oli paitsi EU-jäsenyydestä aiheutunut tukialuejako ja kuntien ja maakuntien väliin jäävä virallinen sisäasiainministeriön määräämä seutujako, ennen muuta seutukunnilla itsellään herännyt pyrkimys turvata laman jälkeisessä Suomessa seudun oma elinvoima samoin kuin kunnalliset palvelut kiristyvän kuntatalouden aikana. Tunnusomaisena piirteenä viime vuosikymmenellä virinneestä seutuyhteistyöstä ovat elinkeinopolitiikkaan painottuneet kuntayhtymät kuten Kouvolan seudun kuntayhtymä (1994). Tavoitteena niillä oli huomioarvon lisääminen kansallisessa elinkeinopolitiikassa ja alueiden välisessä kilpailussa, kun havaittiin, että aluerakenne muuttuu laman jälkeisessä tilanteessa nimenomaan elinkeinoelämän ohjaamana valtion ja kuntien menetettyä aktiivista ohjausvaltaansa ja vaikutustaan. Kilpailu kansallisista ja myöhemmin myös kansainvälisistä toimijoista johti kuntien yhteenliittymiin paremman huomioarvon, resurssihallinnan ja sitä kautta alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vahvemman aseman saamiseksi uudessa aluerakenteessa. Myös ohjelmaperusteinen kehittämispolitiikka niin EU-ohjelmien ja niihin liittyvien tukien kuin valtiollisten alue- ja osaamiskeskusohjelmien ja niihin liittyvien tukien hyödyntämiseksi edellyttivät kuntia laaja-alaisempia toimintayksiköitä, jollaisiksi seutukunnalliset elinkeinoyhtymät (kuntayhtymät, yhtiöt etc) miellettiin. Onnistuneinta seudullinen yhteistyö onkin ollut kuntien elinkeinopolitiikassa. Elinkeinoyhtymien lisäksi seutuyhteistyötä on yritetty saada aikaan myös palvelutuotannossa, mutta perin heikoin tuloksin. Asiaa on yritetty edistää myös seutukokeiluilla niitä lainsäädännölläkin tukien, mutta niidenkin kohdalla tulokset ovat jääneet lähes olemattomiksi. Innostuneesta vastaanotostaan huolimatta seutuyhteistyö ei ole täyttänyt niitä toiveita, joita siihen vielä tämän vuosikymmenen alussa asetettiin. Syynä on ollut se, että peruskuntien vallankäyttö suhteessa seutuhallintaan on ollut siinä määrin kokonaisvaltaista, ettei seutujen omalle hallinnalle ole jäänyt riittävästi tilaa. Seutuhallinnolta on jäänyt puuttumaan mahdollisuus päättää asioista oman hallinnan vaatimalla tavalla, kun rahoitus ja päätöksentekijät ovat edustaneet peruskuntien intressejä. Seutuyhteistyön edellytyksiä väitöskirjassaan tutkineen Aaro Tiilikaisen mukaan kuntien peruspalveluiden siirtäminen seutuyhteistyönä tapahtuvaksi ei ole mahdollista muuttamatta seutujen hallinnan rakenteita; ts. antamatta seututoimijoille omaa budjettivaltaa ja välittömiin vaaleihin perustuvaa päätösvaltaa. Nämä reunaehdot toteutuvat seututasolla ainoastaan sitä vastaavassa kuntarakenteessa ja Kainuun mallin kaltaisessa kuntayhteistyössä.

9 9 Kuluneella vuosikymmenellä on jouduttu toteamaan myös entistä selkeämmin, että seudun on sopeuduttava globaaliin talous- ja yhteiskuntakehitykseen, ja kansainvälistymiseen sekä alueiden väliseen kilpailuun yrityksistä osaavasta väestä asukkaista asemastaan aluerakenteessa. Vaikka seutukunnille onkin perustettu erilaisia hallinto-organisaatioita palveluiden tuottamiseksi, hallintaan tätä toimintaa ei ole yhteistyöorganisaatioiden toimesta saatu sen vuoksi että yhteistyöorganisaatioilta on puuttunut tarvittava legitimaatio ja peruskunnista riippumaton resurssihallinta. Näiden hallinta toteutuu vain peruskuntatasolla. Tämä oli yksi syy vaikka ehkä tiedostamaton -, jonka vuoksi valtioneuvosto käynnisti 2005 PARAS hankkeen. Jos asiat olisivat olleet järjestettävissä seutukuntatasoisesti yhteistyöorganisaatioiden toimesta, PARAS -hanketta ei olisi tarvittu. Seutuhallinnon epäonnistuttua oli pakko palata perusteisiin eli riittävän vahvojen peruskuntien aikaansaamiseen kunnallisen palvelutuotannon järjestämisen tasona. Myöskään Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa ei enää toisin kuin Vanhasen I hallituksen ohjelmassa korostu seutuyhteistyö, vaan painopiste on kokonaisuudessaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, PARAS -hankkeessa Seudullinen kehitys Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymenlaakso on (edelleen) kappale vaurainta ja kauneinta Suomea. Sen vaurauden lähteet tukijalat ovat olleet metsäteollisuus maatilatalous julkinen hallinto kauppa Kaikki nämä aiemmat vaurauden lähteet ovat kokeneet 1990 luvulta lähtien voimakkaan muutospaineen eikä vieläkään ole nähtävissä, että ne hellittäisivät otettaan. Globalisaation tuomat haasteet metsäteollisuudelle ovat erittäin suuret, mistä yhtenä rajuimpana esimerkkinä on Voikkaan paperitehtaan toiminnan lopettaminen pari vuotta sitten. Alueen elinvoiman kannalta teollisuuden alan säilyminen on erityisen tärkeää, vaikka se ei tulevaisuudessa tullekaan lisäämään työvoimaansa vaan on sitä pikemminkin vähentämässä. Maatilatalouden osalta paineet tulevat lähinnä EU:n yhteisöpolitiikan suunnalta, missä tuotannon rajoitukset ja hintapolitiikka ajavat yhä suurempiin ja tehokkaampiin tuotantoyksikköihin, mikä merkitsee alan henkilöstömäärän hidasta supistumista edelleen.

10 10 Erityisesti Kouvolan kaupunki on joutunut kokemaan rajun valtionhallinnon työpaikkojen menetyksen niin lääninuudistuksen kuin puolustusvoimain rakenneuudistusten kautta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta johtuen kehitys jatkunee saman suuntaisena vaikkakin vaimeampana, joten julkisen hallinnon työpaikkakehitys riippuu lähinnä kuntien kyvystä palkata uutta työvoimaa. On luonnollista, että kaupan palvelut siirtyvät myös sinne missä väestö- ja ostovoima kasvavat, mikä merkitsee kasvavien lähialueiden Kotkan/Porvoon, Lahden ja Lappeenrannan kilpailuaseman vahvistumista Pohjois-Kymenlaakson kustannuksella. Edellä mainitut rakennemuutostekijät ovat kääntäneet alueen väestökehityksen voimakkaaseen laskuun kymmenen viime vuoden aikana. Koko seutukunnalla väestön vähenemä on ollut runsaat kuusituhatta henkeä ja puheena olevien kuuden kunnan kohdalla yli 5000 henkeä. Tämä merkitsee, että väestö on vähentynyt yhden keskikokoisen suomalaisen kunnan verran. Kuitenkaan mitään rakenneratkaisuja kunnissa ei ole tämän johdosta tehty, vaan rakenteet ovat todennäköisesti raskaampia kuin ne olivat väestökadon alkaessa. Kuvio 2: Pohjois-Kymenlaakson väestökehitys ja ennuste 2020 (Iitti mukana) Väestökehitys jatkuu edelleen alenevana. Vuonna 2006 selvityksessä mukana olevien kuntien väestö väheni 532 hengellä, mikä on noin 0,5 prosenttia alueen väestöstä. Kuluvan vuoden kehitys on ollut saman suuntainen. Rajuin väestön vähenemä on ollut alkuvuodesta Kuusankoskella, jonka väestö on vähentynyt elokuun 2007 loppuun mennessä 168 henkeä, mikä merkinnee koko vuoden osalta noin 300 hengen vähentymistä eli 1 ½ prosentin vuosivauhtia ja Kuusankosken asukasluvun painumista

11 11 alle :nen. Minkä tahansa kunnan kohdalla tällainen kehitys on kestämätön ja johtaa nopeaan tulopohjan romahtamiseen. On luonnollista, että kehitys näkyy myös asuntotuotannossa. Kun kasvun kautena, 1980 luvulla, alueella valmistui noin 600 asuntoa vuodessa, viime vuosikymmenellä se oli pudonnut puoleen, ja tällä vuosikymmenellä siitäkin vielä kolmanneksen ollen nyt noin 200 asuntoa vuodessa. Väestön väheneminen ei pelasta seutukuntaa demografiselta muutokselta, vaan tekee sen entistäkin haastavammaksi, koska nimenomaan työikäinen väki vähenee ja iäkkäämmän väestön osuus suhteellisesti lisääntyy jopa voimakkaammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Kuvio 3: Väestökehitys ikäluokittain, Efekon ennakointiaineisto Väestökehitys ikäluokittain Kouvolan seutukunta vuotiaat 7-18-vuotiaat Työikäiset vuotiaat Yli 75-vuotiaat Väestö = vuotiaat vuotiaat Työikäiset vuotiaat Yli 75-vuotiaat Väestö Lähde:Tilastokeskus Nuorempiin ikäluokkiin verrattuna eläkeikäisten (65 vuotta ja vanhempien) suhteellinen osuus on jo lähtenyt kasvuun ja kasvu voimistuu ensivaiheessa 65 vuotta täyttäneiden

12 12 osalta ja myöhemmin 75 vuotta ylittäneiden ryhmässä, jossa osuus kasvaa vuodesta 2010 alkaen erittäin voimakkaasti. Nimenomaan vanhimpien ikäluokkien kohdalla kasvu jatkuu jopa kiihtyvänä aina vuoteen 2030 saakka, joten väestön huoltosuhde heikkenee erittäin voimakkaasti 2020 luvulla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus laskee samaan aikaan koko maata voimakkaammin. Kuvio 4: Työikäisen väestön kehitys vuoteen 2025, Efekon ennakointiaineistoa Työikäiset 105 Kouvolan seutukunta vuotiaat Kouvolan seutukunta Kymenlaakso Koko maa = Kouvolan seutukunta Kymenlaakso Koko maa Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Väestökehityksen vaikutukset seudun elinvoimaan ja kuntatalouteen ovat samansuuntaiset; niitä heikentävät. Kun väestö vähenee, verotulot ja valtionosuudet vähenevät, mutta niiden kautta saatavien tulojen tarve palvelutarpeiden lisääntymisen johdosta vain kasvaa. Tulojen ja menojen välille syntyy jatkuvasti kasvava aukko, jonka paikkaaminen pelkällä veroprosentilla ei ole käytännössä mahdollinen. Seudulla meneillään olevan vanhustyöprojektin yhteydessä tuotetusta aineistosta näkee myös edellä mainitun kehityksen. Samalla kun asukasmäärä putoaa jokaisessa

13 13 yksittäisessä kunnassa veroa maksavan väestön osuus putoaa tätäkin voimakkaammin, mikä vaikuttaa verotuloihin alentuvasti. Jos siis verotulo halutaan pitää edes nykyisen suuruisena, veroprosenttia joudutaan nostamaan jatkuvasti vuodesta 2015 lukien. Koska kuntien verotuloilla katettavat menot nousevat jo ennen sitä vuositasolla arviolta 3-4 prosentin verran, veroprosentin nosto tulee tämän johdosta eteen jo huomattavasti tätä aikaisemmin. Kuvio 5: Asukasmäärä, veroa maksava väestö ja verotulot seudun 5 kunnassa. Nordic Healhtcare Group. Asukaslukumäärän kehitys, veroa maksavan väestön sekä vaikutukset nimelliset verotuloihin (2006 kuntaverotasolla) ASUKASLUKUMÄÄRÄ (lkm) VEROA MAKSAVA VÄESTÖ (lkm, kertoimilla suhteutettu) VEROTULOT (M ) (nimellisarvoina) -6,9% -11,2% -23,6 M Valkeala Kuusankoski Kouvola Jaala Anjalankoski Veronmaksukertoimet/ikäryhmä 0-17 vuotiaat 0 % vuotiaat 25 % vuotiaat 100 % vuotiaat 75 % yli 75 vuotiaat 50 % Valkeala Kuusankoski Kouvola Jaala Anjalankoski Kuntien yhdistymisen/yhteistyön tavoitteet: katse vuoteen 2020 On ilmeistä, ettei seudulla ole tunnistettu meneillään olevan kielteisen kehityksen merkitystä, koska seudulla on edelleen hyvä julkinen ja yksityinen infrastruktuuri ja se kuuluu monilta ominaisuuksiltaan maamme vauraimpiin, ja myös kuntien palvelut on kyetty pitämään valtakunnallisella tasolla. Tulevaisuudessa kuitenkaan tämän infrastruktuurin ja palvelujen ylläpitäminen ei ole mahdollista ellei kehityksen suuntaa saada kääntymään. Koska kehityksen negatiivinen suunta on jatkunut jo toistakymmentä vuotta vähittäisesti, muutosta ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen ei ole tiedostettu riittävän laaja-alaisesti. Olenkin verrannut ilmiötä

14 14 kuntatilaisuuksissa ns. sammakkoefektiin; kun sammakko pannaan veteen, jota hitaasti lämmitetään, se ei huomaa muutosta edes veden kiehuessa, jolloin sammakko onkin jo kykenemätön sieltä pois hyppäämään. Jos taas se heitetään jo kiehuvaan veteen, se loikkaa sieltä välittömästi pois. Muutostietoisuuden heräämiseksi kertarysäys on usein parempi kuin vähittäinen hiipuminen. Kouvolan seudun vaarana on hidas huuhtoutuminen kilpaileviin seutukuntiin, Kotka/Porvoo, Lahti, pääkaupunkiseutu ja Lappeenranta/Etelä-Saimaa. Jotta seudulle voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta, alueen väestö on saatava tietoiseksi tapahtuneesta ja edelleen meneillään olevasta negatiivisesta kehityksestä sekä siitä, mitä se heille jatkuessaan tulevaisuudessa merkitsee. Siksi huomiota on kiinnitettävä MUUTOSTIETOISUUDEN ja -valmiuden herättämiseen alueen väestössä. Siinä huomio kohdistetaan: taantuvaan väestökehitykseen ja sitä kautta seudun elinvoiman hiipumiseen; kuntien huomattavasti heikkenevään kykyyn tuottaa kuntalaisille tarjottavat palvelut tulevaisuudessa; ja kuntatalouden kriisiytymisen mahdollisuuteen selviytyä kasvavien palvelutarpeiden aiheuttamista kustannuksista. Näistä asioista vastuu on koko seutukunnalla yhteinen, joten niihin tulee myös vastata yhteisesti. Yhden, nykyisen kuntarakenteen mukaisen kunnan toimenpiteillä niihin ei kyetä vaikuttamaan. Muutoksen tiedostamisesta lähtee myös oma vastuullinen toiminta; TAHTO vaikuttaa asioihin niitä tervehdyttävästi. Sen jälkeen on vain löydettävä KEINOT tuon tahtotilan toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmässä MUUTOSTIETOISUUS on tullut selvästi esille: kukaan ei ole kiistänyt viimeaikaisen kehityksen vakavuutta ja ongelmallisuutta. Voimattomuutta on kuitenkin tunnettu siitä, voidaanko ja miten kehityksen suuntaan vaikuttaa. Ohjausryhmä kykeni varsin selkeästi määrittelemään yhteisen TAHTOTILAN asiat, joihin pitää voida vaikuttaa kehityksen suunnan muuttamiseksi samoin kuin kriteerit sille, miten niiden toteutumista seurataan. Ohjausryhmän mukaan tulevaisuuden tavoitteena on: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi. Kriteerinä onnistumisesta on positiivinen väestökehitys. 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen. Kriteerinä onnistumisesta on lähipalveluiden hyvä saatavuus ja vuotuisessa hyvinvointikatsauksessa esitettä kehitys.. 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Kriteerinä onnistumisesta ovat uudet yritykset ja paraneva työllisyysaste.

15 15 4. Kuntatalouden tasapaino. Kriteerinä sille on veroprosentti verrattuna valtakunnalliseen keskimääräistasoon ja poistoja suurempi kuntatalouden vuotuinen ylijäämä. 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Kriteerinä onnistumisesta on valtuuston asettamien tuottavuustavoitteiden saavuttaminen. Pääasiallisina KEINOINA näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat yhden voimakkaan, noin asukkaan, uuden kunnan muodostaminen monikuntaliitoksen eli kuuden kunnan yhdistymisen kautta, tahi ellei yhdistymisiä voida toteuttaa, kuntien välisen syvenevän yhteistyön avulla. Molemmat edellä mainituista keinoista edellyttävät sekä riittävää tietoa vaihtoehtojen vaikutuksista että riittävää luottamusta ja avoimuutta toimijoiden kesken tuloksiin pääsemiseksi. Aktiivisella otteella ja yhteisesti toimien, näitä edellytyksiä voidaan lisätä lähes rajattomasti. Salon seudun kuntaliitoshankkeen selvitysmiehenä menestyksekkäästi toiminut FT Arto Koski on kuvannut kuntiin kohdistuvia toimintaympäristön muutospaineita seuraavanlaisella asetelmalla. Kuvio 6: Kuntakenttää kohdistuvat muutospaineet Koski 2007, s. 34.

16 16 Koko Suomessa, mutta aivan erityisesti muuttotappioalueilla, joihin Pohjois- Kymenlaaksokin kuuluu, väestön ikääntyminen on nopeaa ja demografiset vaikutukset sekä kunnallisten palveluiden kysyntään että kuntatalouteen ovat suuret.( Ks. edeltä s. 9-12). Jo nyt tiettyihin avaintehtäviin on kunnissakin vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä voimakkaan eläköitymisen ollessa vasta edessäpäin ja kuntien kilpaillessa tulevaisuudessa entistä enemmän osaajista sekä avoimen sektorin toimijoiden että toistensa kanssa. Pienille kunnille tämä tulee olemaan erityisen suuri haaste. Väestön ikääntyminen johtaa väistämättä erityisesti hoiva- ja hoitopalvelujen tarpeen kasvuun. Vaikka lasten ja kouluikäisten palvelutarpeet jonkin verran vähenevät, tästä saatava säästö ei kykene kompensoimaan vanhusväestön palvelutarpeiden lisääntyviä kustannuksia. Kun kuntien tulokehitys tullee olemaan muuttotappioalueilla selvästi keskimääräistä heikompaa, yhtälö johtaa väistämättä alueen kuntien talouden heikentymiseen samalla kun valtion kuntapolitiikka tulee olemaan entistä kireämpää niin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen kuin PARAS hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Alueiden välinen kilpailu tulee puolestaan muuttamaan Suomen aluerakennetta rajustikin ja ennustettavissa on, että tässä pärjäävät vain vahvan peruskunnan omaavat alueet, joilla on kykyä vastata sekä elinkeinoelämän että siinä tapahtuvista muutoksista seuraavan väestön muuttoliikkeen nostattamiin haasteisiin. Myös kansainvälistymisen vahvistuminen on yhteydessä muuttuvaan aluerakenteeseen ja vahvoihin peruskuntiin, koska vain menestyvien alueiden ja vahvojen peruskuntien kautta voidaan luoda uskottavaa toimintaympäristöä niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille. Uuden teknologian hyödyntäminen ja sitä kautta saatavien tuottavuusetujen aikaan saaminen vaatii niin ikään nykyistä suurempia, vahvemman osaamispotentiaalin omaavia yksiköitä myös kunnallisessa palvelutoiminnassa Strategisen yhdistymisen/yhteistyön perusedellytykset Niin yhdistymisen kuin syvenevän yhteistyönkin perusedellytyksenä on yhteinen alue, joka muodostaa kuntalaisten yhteisen työssäkäynnin ja muun asioinnin toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä edellyttää tietenkin niin alueen sisäistä kuin ulkopuolistakin hyvää saavutettavuutta. Niin yhdistymisessä kuin yhteistyössä perusedellytyksiin kuuluu myös kuntien tasavertaisuus.

17 17 Onnistunut yhdistyminen/yhteistyö vaatii toimijoiltaan myös riittävät sosiaaliset valmiudet. Strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkitystä on myös yhdistymisen kannalta otollisella ajankohdalla. Selvityksen kohteena oleva kuuden kunnan kokonaisuus täyttää jopa ideaalisella tavalla kaikki nämä perusedellytykset. Alue on yhtenäinen kenties yhtenäisin kuuden kunnan työssäkäynti- ja asiointialue koko Suomessa. Kuvio 7: Yhdistymisen perusedellytykset Kouvolan seudulla Pendelöinti kunnan rajat ylittäen on hyvin tasapuolista eri kuntien kesken, (ks. tästä kuvio 9 s.21.), ja sisäinen saavutettavuus on hyvä; etäisyydet lyhyet ja väestö keskittynyt 2/3 väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä kuvatusta keskipisteestä, kuten kuvio 8 osoittaa.

18 18 Kuvio 8: Kouvolan seudun väestön keskittyminen Seudun väestö Yhteistyön perinteestä johtuen kunnat ovat myös tasavertaisessa asemassa toisiinsa. Koska vanhoja jännitteitä vielä esiintyy paljonkin, ne vaikuttavat haitallisesti sosiaalisiin valmiuksiin. Jännitteiden purkamiseen on pyritty hankkeen aikana, mutta asia vaatii vielä erityisen huomion kiinnittämistä jatkossa hanketta kuntien valtuustoissa käsiteltäessä. Sen sijaan ajankohta (2009) on hyvinkin otollinen monikuntaliitokselle. Yhdistymisavustukset ovat tuolloin maksimissaan. Henkilöstön eläköitymisen takia uuteen kuntaan ei tarvitse palkata uutta väkeä samassa määrin kuin erikseen toimiviin kuntiin joudutaan palkkaamaan. Yhdistymisen avulla uuteen kuntaan saadaan myös riittävät voimavarat 2020 luvulle, jolloin palvelutarpeet ovat suurimmillaan.

19 19 III KUNTIEN YHDISTYMISVAIHTOEHTO 3.1. Yhdistymisen lähtökohdat Kosken (2007, s. 9) mukaan kuntien yhdistymisen perusedellytykset ovat kunnossa, jos (1) kunnat ovat samaa toiminnallista aluetta; (2) etäisyydet uudessa kunnassa eivät ole kohtuuttoman pitkät; (3) uudessa kunnassa on luontainen keskuspaikka; (4) mikään kunnista ei ole joutunut taloudelliseen umpikujaan, ja (5) johtavat virka- ja luottamushenkilöt kykenevät työskentelemään keskenään. Kuten edellisestä jaksosta jo käy ilmi, puheena olevien kuuden kunnan kohdalla näistä toteutuvat hyvin kohdat 1,2, ja 5; soveltuvin osin myös kohdat 3 ja 4. Vaikka Kouvolaa pidetään kiistattomana seutukeskuksena, pidetään seudulla voimakkaasti kiinni myös Kuusankosken ja Anjalankosken osakeskusten asemasta samoin kuin Elimäen, Jaalan ja Valkealan kuntaidentiteeteistä. Kohdan 4 osalta ongelman muodostavat Kuusankosken ja Anjalankosken kattamattomat alijäämät, vaikka niillä ei olekaan tosiasiallista vaikutusta uuden kunnan taloudelliseen asemaan. Toisaalta on huomioitava, ettei minkään kunnan taloudellinen asema ole niin vahva, että se voisi olla varma kantokykynsä kestävyydestä tulevaisuudessa. Koski on kuvannut myös rutiiniyhdistymisen ja taitavan yhdistymisen tunnuspiirteitä. Edellisiä hänen mukaansa ovat: 1. tulevaisuuden haasteisiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota; 2. etujen ja haittojen oletetaan syntyvän automaattisesti; 3. toiminnassa turvaudutaan suurimman kunnan käytäntöihin ilman niiden kehittämistä; 4. henkilöstöhallinto jätetään liian vähälle huomiolle; 5. viestintä ei ole riittävää; 6. resursseja ei varata muutoksen johtamiseen; 7. luottamushenkilöhallinnon merkitystä ei tiedosteta riittävästi. Taitavan strategisen yhdistymisen tunnuspiirteitä taas ovat (Koski 2007, s. 12): 1. tulevaisuuden haasteisiin suuntautuminen; 2. yhteisen tahtotilan löytäminen; 3. toimintoja uudistava lähestymistapa; 4. muutoksen johtamiseen varataan aikaa ja resursseja; 5. henkilöstöhallintoon kiinnitetään paljon huomiota; 6. edut on hankittava ja haitat torjuttava kummatkaan eivät synny itsestään; 7. vastuullinen ja hyvä taloudenhoito; 8. yhdistymisavustusten taitava käyttö; 9. luottamushenkilöhallinnon keskeinen merkitys; 10. tehokas viestintä.

20 20 On selvää, että tässä hankkeessa pyritään taitavan yhdistymisen tunnuspiirteet täyttävän monikuntafuusion aikaan saamiseen. Koko selvitysprosessin ajan huomiota on kiinnitetty juuri edellä mainittuihin Kosken esittämiin näkökohtiin Kunta nykymääritelmän mukaan Sekä laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ( 5 ) että kuntajakolaki muutetussa muodossaan (1 ) sisältävät aiemmasta (PerustusL 121 1mom. ja KunL 1 ) poikkeavan määritelmän kunnasta: Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Toisin kuin aiemmin lainsäädännössä, jossa kunta kuvattiin nimenomaan alueellisella perusteella ( Suomi on jaettu kuntiin ), nykymääritelmässä korostus on alueen toiminnallisessa kokonaisuudessa, jota yhteinen työssäkäyntialue ja/tai muu toiminnallinen (asiointi)kokonaisuus osoittaa. Lisäksi kunnan perustunnusmerkkeihin on lisätty kyky vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta riittävällä talouden toimintakyvyllä ja henkilöstövoimavaroilla Kouvolan seutu nykymääritelmän mukaisena kuntana Kuten sivulla 21 olevasta kuviosta (kuvio 9) käy ilmi, Kouvolan seutu täyttää hyvin nykylainsäädännön mukaisen kunta määritelmän yhtenäisenä työssäkäynti- ja muuna asiointialueena. Pendelöinti keskuskunnan ja muiden kuntien välillä on suurin piirtein yhtä voimakasta samoin kuin ohi keskuskunnan, mikä tiedetään, vaikka kuvio ei sitä suoranaisesti kerrokaan. Kuten edellä totesin, näin kiinteää kuuden kunnan muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta tuskin löytyy toista Suomessa.

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 Päijät-Hämeen Palvelurakenneuudistus Lahti 1.4.2009 ERI Consulting Paras -hankkeen tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta-

Lisätiedot

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi?, muutosjohtaja Salo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella ilmoittautumaan Ehdokasehdotuksia saatiin riittävästi.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät Mikkeli 2020 luentosarja Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät - kokemuksia uuden kaupungin alkutaipaleelta Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari 1.2.2012 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Henkilöstö mukana kuntaliitoksen valmistelussa

Henkilöstö mukana kuntaliitoksen valmistelussa Henkilöstö mukana kuntaliitoksen valmistelussa UusiKunta henkilöstöryhmän kokous Lahti Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu 1 Heinola Mikkeli Lahti Helsinki Kotka Lappeenranta Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori 29.11.2013

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori 29.11.2013 Kokemuksia SJK-selvitystyöstä Pori 29.11.2013 Yleistä luonnehdintaa prosessista Pääsääntöisesti ysäri -mallilla toteutettu -> nojattu vahvasti asiantuntijuuteen Vaikutteita 00 mallista -> vahva projektihallinta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015, Rauma Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 23.4.2015 Page 1 Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus, Rauman valtuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot