Raakamaan ja. hinnasta vallitsee epätietoisuutta. Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raakamaan ja. hinnasta vallitsee epätietoisuutta. Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta"

Transkriptio

1 Antero Aaltonen Risto Peltola hinnasta vallitsee epätietoisuutta. Raakamaan ja Raakamaakauppojen hintojen hajonta kertoo, että kaupan osapuolilla on suuri epätietoisuus oikeasta hinnasta. Markkinat ovat ohuet ja käypä hintataso on epämääräinen. Miten raakamaa pitäisi arvioida? Kysymys antaa keskeisen näkökulman myös kaupunkien kasvuongelmien pohdintaan. tonttien hintasuhde Uusi lähestymistapa arviointiin ja markkinoihin Artikkelissa esitellään raakamaan ja tonttimaan hintasuhde. Miten se määritellään ja mitataan? Miten sen avulla saadaan jäsentynyt kuva raakamaamarkkinoista? Voidaanko hintasuhdetta käyttää raakamaan arviointiin? Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta kaupunkimaata, jolla on käyttötarkoituksen muutokseen perustuvaa odotusarvoa, mutta tuleva käyttö ei ole tarkasti ja varmuudella tiedossa. Määritelmästä johtuu, ettei raakamaata voida tunnistaa yksiselitteisesti. Tiettyjen kaavamaisten oletusten mukaan laskien Uudellamaalla on myyty raakamaata 85 km 2 viimeisten 2 vuoden aikana. Se vastaa puolta Helsingin kaupungin maapinta-alasta, ja kaupoissa käytettiin rahaa 25 miljoonaa euroa. Raakamaan arvioinnista on kirjoitettu hyvin vähän. Ehkä tarvetta ei olekaan? Ehkä riittää, että kaupan osapuolet pääsevät asiassa molempia tyydyttävään ratkaisuun. Raakamaan ostaja on lähes aina ammattilainen ja raakamaan myyjäkin melko usein. Heillä on asiassa suuri intressi ja varmaankin heidän sopimansa kauppahinta on tarkan harkinnan tulos ja molempien osapuolten etu. Hintatilastot kertovat kuitenkin, että raakamaan hintojen hajonta on suurta. Ilmeisesti kaupan osapuolilla on usein suuri epätietoisuus oikeasta hinnasta. Useimmille myyjille raakamaakauppa 28

2 on ainutkertainen. Myös ostajalle raakamaakauppa on harvinainen tapahtuma. Hintatilastot kertovat lisäksi raakamaakauppojen vähentyneen selvästi mm. Vantaalla. Raakamaamarkkinoista on kirjoitettu ja keskusteltu, jos mahdollista, vielä vähemmän kuin raakamaan arvioinnista. Tämä on vahinko, sillä raakamaamarkkinat antavat keskeisen näkökulman kaupunkien kasvuongelmien pohdintaan. Kaupunkien kasvu tarvitsee runsaasti uutta maata. Helsingin seudulla maan käyttöönsaantia ja kaavoitusta on pidetty pullonkaulana, joka johtaa korkeisiin asuin- ja elinkustannuksiin, korkeisiin palkkavaatimuksiin ja viime kädessä vaikeuksiin saada työvoimaa jopa hyvinpalkatuilla aloilla. Periaatteessa kunnat voivat hankkia omistukseensa raakamaata ja kaavoittaa sitä, tai kaavoittaa yksityisten omistamaa maata. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat vaikeutensa. Kuntien maanhankinnassa ongelmana on se, että yksityinen maanomistaja ei usein halua myydä raakamaata kunnan tarjoamaan hintaan, joskus ei mihinkään hintaan. Kunnilla ei aina riitä aikaa ja taitoa pitkällisiin kauppaneuvotteluihin. Kunnan päättäjät eivät toisaalta halua käyttää lain sallimia pakkokeinoja maanhankintaan. Lisäksi väitetään, että kunnat pelkäävät raakamaan hankinnan lisäävän liiaksi velkataakkaa (Suomen kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopaisen haastattelu, Maankäyttö 3/4). Yksityisten omistaman maan kaavoittamisessa löytyy ongelmia. Tontit eivät ehkä tule myyntiin riittävän nopeasti. Kunnan kannalta ongelmallista on, että infrastruktuurin rakentamisen rahoittaminen saattaa olla epäselvää ja kunta ei ehkä saa perittyä kuluja maanomistajalta. Maan arvonnousua ei saada lainkaan kunnan yleisen palvelutuotannon kustannusten rahoittamiseen. Raakamaan käyvän hintatason tunteminen on tarpeen sekä kunnan ostaessa maata että kun sopimuskaavoitetaan yksityistä maata. Usein kunnat ja maanomistajat ovat epätietoisia raakamaan oikeasta hinnasta. Tämä sinänsä on joskus este raakamaakaupan syntymiselle. Termi käypä hintataso antaa raakamaan kohdalla hieman väärän kuvan markkinoiden tehokkuudesta. Raakamaamarkkinat ovat niin ohuet ja ostajia ja myyjiä on niin vähän, että hinnat ovat pakosti jossain määrin keinotekoiset. Joskus voidaan puhua vain raakamaan hallinnollisesta hintatasosta. Joskus ainoa hintataso on toimituskäytännön hintataso tontit raakamaa asunnot Kuva 1. Asuinpientalotonttien, raakamaan ja asuinhuoneistojen reaalihintaindeksi Uudellamaalla (vuosi 2=1). Asuinhuoneistot pääkaupunkiseudulla (Tilastokeskus). Kuva 2. Raakamaan ja asuinpientalotonttimaan hintasuhde Vantaan kaupoissa asuntotontti raakamaa asuntotontti raakamaa Kuva 3. Päätien läheisyyden vaikutus asuinpientalotonttien ja raakamaan hintaan. Kuva 4. Meren läheisyyden vaikutus asuinpientalotonttien ja raakamaan hintaan

3 Kunta voi halutessaan vaikuttaa suuresti hintatasoon. (Kunta voi suostua ostamaan vain tiettyyn hintaan, kunta voi kieltäytyä kaavoittamasta yksityistä maata, kunta voi pakkolunastaa.) Periaatteessa kuntien erilainen maapolitiikka voi johtaa raakamaan hintatasojen eroihin kuntien välillä. Käytännössä tällaisia eroja on vaikea tunnistaa. Pääosa raakamaan hinnan erosta johtuu tonttien hintojen eroista. Artikkelin tarkoitus Maankäyttö-lehden viime numerossa (1/5) kuvasin Ylöjärven keskustassa tehdyn raakamaan lunastuksen. Arvostelin maaoikeuden asiassa soveltamaa ratkaisua, koska se oli arvioinut kohteen tuoton perusteella, vaikka vertailukauppoja olisi ollut tarjolla. Kirjoitus päättyi suositukseen uudeksi arviointimenetelmäksi: raakamaan tulisi arvioida raakamaan ja tonttien hintojen suhteen avulla, jos hyviä vertailukauppoja on niukalti. Uusi menetelmä on kauppaarvomenetelmä, jossa käytetään sekä tonttikauppoihin että raakamaakauppoihin sisältyvää informaatiota. Tässä artikkelissa esitellään raakamaan ja tonttimaan hintasuhde. Miten se määritellään ja mitataan? Miten sen avulla saadaan jäsentynyt kuva raakamaamarkkinoista? Voidaanko hintasuhdetta käyttää myös raakamaan arviointiin? Artikkeli perustuu 8 7 tonttikaupan ja 83 raakamaakaupan empiiriseen analyysiin. Tutkimustulokset ovat alustavia eikä artikkelia saa siteerata ilman tekijän lupaa. Raakamaan hintatekijöistä Raakamaan kysyntä on tonttimaan kysynnästä johdettua kysyntää. Se on puolestaan asuntojen ja toimitilojen kysynnästä johdettua kysyntää. Useimpien asuntojen ja tonttien hintatekijöiden vaikutuksen voidaan olettaa näkyvän myös raakamaan hinnassa. Käytännössä kaikkia hintatekijöitä ei kuitenkaan voida mitata raakamaan osalta. Suuri osa hintatekijöistä on yhteisiä ketjun kaikissa vaiheissa. Osa hintatekijöistä on puolestaan jalostusketjun tiettyyn lenkkiin liittyviä. Asuntotonttien ja raakamaan yhteiset hintatekijät: aika (pitkän ajan trendi, suhdannetilanne) makrosijainti (etäisyydet keskuksiin, hallinnollinen sijainti) mikrosijainti (mm. vesistöön ja tiestöön nähden). Asuntotonttien spesifit hintatekijät: tontin koko, muoto ja rakennusoikeus Raakamaan spesifit hintatekijät: sijainti taajamarakenteeseen nähden yleiskaavoitus (-vaihe ja -varaus) asemakaavoitusvaihe muoto. Jos yhteiset hintatekijät, sijainti ja aika, ovat riittävän dominoivia, voidaan raakamaan hintaa arvioida karkeasti asuinpientalotonttien hintojen avulla. Tutkimusaineisto Tutkimuksen apuna on analyysi 2 viime vuoden aikana Uudellamaalla tehdyistä raakamaa- ja asuinpientalotonttikaupoista. Kaikkien kauppojen yhteiset valintakriteerit olivat: Uusimaa ei rakennuksia. Asuinpientalotonttikaupat on valittu seuraavin kriteerein: pinta-ala 5 2 m 2 asemakaava, käyttötarkoitus asuinpientalojen tai asuinrakennusten korttelialue ostajana yksityishenkilö tai yritys, myyjänä voi olla myös kuolinpesä. Potentiaaliset raakamaa kaupat on valittu seuraavin, väljin kriteerein: pinta-ala vähintään 2 ha ei detaljikaavaa sijainti alle 27 km Helsingistä tai alle 7 km kaupunkitaajamasta ostaja kunta tai yritys tai KHR-käyttötarkoituskoodi jokin seuraavista: asuinrakennuspaikka, teollisuus- ja varastorakennuspaikka, muu rakennuspaikka (719), raakamaa-alue. Muut kaava-alueen ulkopuoliset kaupat jäivät vertailuryhmäksi: maa- ja metsätalouskaupat (ostaja yksityinen) muut detaljikaava-alueen ulkopuoliset kaupat. Päätietolähteenä on käytetty Kiinteistöjen kauppahintarekisteriä (KHR). Maastotietojärjestelmästä (MTJ) on mitattu etäisyydet rantaan ja tieverkkoon. Pääosa Espoon, Vantaan ja Tuusulan raakamaakaupoista on inventoitu kaavoitustietojen osalta manuaalisesti Uudenmaan maanmittaustoimistossa. Hintamallit Tutkimuksessa laskettiin neljä hintamallia: asuinpientalotonttien malli raakamaan malli raakamaan malli, jossa käytetään tontin hintaa selittäjänä raakamaan ja asuinpientalotonttien hintasuhteen malli. Raakamaan hintamallit on sovitettu sekä Uudenmaan kaikille kaupoille (mallit 2U, 3U ja 4U) että Espoon ja Vantaan kaupoille (mallit 2EV, 3EV ja 4EV). Espoosta ja Vantaalta ovat mukana vain ne kaupat, joille kaikki tiedot on saatu linkitettyä. Asuinpientalotonttien hintamallilla on kaksi tarkoitusta: sen avulla voidaan verrata tonttien ja raakamaan arvoon vaikuttavia tekijöitä keskenään se tuottaa asuinpientalotontin hintaarvion raakamaakaupan paikalla ja ajankohtana. Hintamallien muoto on seuraava: log (neliöhinta) = vakio + β i * log (jatkuvat muuttujat1) + β j (jatkuvat muuttujat2) + β k luokkamuuttujat Selitettävä muuttuja on neliöhinnan logaritmi (euroa/m 2 ) deflatoituna vuoden 2 hintatasoon. Mallissa 4 selitettävä muuttuja on raakamaan ja tonttimaan hintasuhteen logaritmi. Selittävät muuttujat ovat jatkuvia tai dikotomisia (1/). Jatkuvat muuttujat (i) on logaritmoitu. Seuraavia kolmea muuttujaa (j) ei logaritmoida: aika, päätie-etäisyyden käänteisluku ja yleiskaavassa rakennettavaksi tuleva osuus. Hintamallien tulkinta Hintamallien tulokset esitetään taulukoissa 2 4. Taulukon ensimmäinen numerosarake sisältää havaintoaineiston esittelyn (keskiarvo ja -hajonta). Muissa sarakkeissa esitetään hintamallien muuttujien kertoimet (β i, β j, β k ). Ajan vaikutus raakamaan hintaan näkyy pääosin asuntojen hintaindeksin ja tonttien hintaennusteen kautta. Näillä molemmilla on voimakas suhdannevaihtelu ja voimakas nouseva trendi. Lisäksi malleissa 1, 3U ja 4U on käytetty itsenäistä aika-muuttujaa, joka korjaa selitettävän muuttujan trendiä: Tonttimaan hinnalla on ylimääräinen nouseva trendi asuntojen hintoihin verrattuna ja raakamaalla puolestaan ylimääräinen laskeva trendi vertailtaviin ilmiöihin nähden. Esimerkki taajaman reunalla sijaitsevan raakamaakohteen hintasuhteen laskemisesta Espoossa tai Vantaalla mallilla 4EV: etäisyys asemakaava-alueesta (km): 1 pinta-ala (ha): 1 yleiskaavassa rakennettavaksi (%): 5 etäisyys pääkokoojatielle (m): 1. Hintasuhde on: e 1,42 1,28 1,13 e,8 5 1,2 =,7. Ajan vaikutus Kuvassa 1 esitetään asuinpientalotonttien, raakamaan ja asuinhuoneistojen reaali- 3

4 hintaindeksit. Asuinpientalotonttien indeksi on laskettu kaupoista. Toisaalta mallista 1 nähdään, että asuinpientalotonttien hintakehitys seuraa asuntojen hintakehitystä noin 1½kertaisina noin 9 kuukauden viiveellä. Kuva kertoo, että asuinpientalotontit ovat kallistuneet 2 vuodessa noin 2,3-kertaisesti. Samalla ne ovat kallistuneet asuntoihin verrattuna noin 1½-kertaisesti. Raakamaan hintaindeksiä ei ole laskettu suoraan raakamaakaupoista, koska tällainen indeksi olisi liian epästabiili. Sen sijaan asuntojen hintaindeksi on sovitettu, projisoitu, raakamaadataan. Mallin 2 perusteella tiedetään, että raakamaan reaalihinta seuraa vuoden viiveellä asuntojen hintojen vaihteluja noin 1½-kertaisina. Raakamaa on halventunut tontteihin verrattuna Uudellamaalla keskipitkällä juoksulla 2 % vuodessa (malli 3U). Raakamaan hinnan vaihtelevat yhtä voimakkaasti kuin asuinpientalotonttien hinnat, mutta viive asuntojen hintaindeksiin verrattuna on hieman pitempi. Raakamaan hinnalla on vain heikko nouseva trendi asuntojen hintoihin verrattuna. Kuntien maapolitiikka on saattanut hillitä raakamaan hinnan nousua. Sijainnin vaikutus Edullisesti sijaitseva raakamaa on kallista. Lisäksi raakamaan ja tonttimaan hintasuhde on korkea, kun raakamaa sijaitsee edullisesti. Raakamaan hinta on siten sijainnin suhteen herkempi kuin tonttimaan hinta. Tämä perustuu siihen, että keskeisesti sijaitsevan raakamaan käyttöönottoaika on lyhyempi kuin syrjäisen. Raakamaan hinnan mitattu vaihtelu on erityisen suurta, koska raakamaan laatuerot ovat suuret.kun tonttimaata on tuotettu vain hyvissä sijaintiolosuhteissa, voi potentiaalinen raakamaa sijaita myös vähemmän edullisesti. Raakamaan yliherkkyyttä sijainnin suhteen havainnollistaa kuva 2, jossa on verrattu raakamaan ja asuinpientalotonttimaan hintasuhdetta samalla paikalla samana ajankohtana. Asuinpientalotontin hinta on laskettu mallilla 1 olettaen pinta-alaksi 1 m 2 ja tonttitehokkuudeksi,25. Kuvassa 2 vihreät pallot ovat raakamaakauppoja, joissa raakamaasta on maksettu vähemmän kuin 5 % vastaavan asuinpientalotontin hinnasta. Punaisissa palloissa raakamaan hinta ylittää 5 % asuinpientalotontin hinnasta. Poikkeamat voivat olla suuriakin. Mitä enemmän hintasuhde poikkeaa 5 %:sta, sitä suurempi pallo. Tarkka hintasuhde on merkitty karttaan pienellä sinisellä numerolla. Kartasta käy ilmi voimakas spatiaalinen jatkuvuus, eli kalliit kaupat keskittyvät tietyille alueille ja halvat toisaalle. Kartalla voidaan hahmottaa homogeenisia alueita, joiden sisällä hintasuhde näyttää suhteellisen vakaalta. Pääliikenneväylien liittymien lähialueet ovat silmiinpistävän kalliita. Hintasuhdekartta on siinä mielessä keinotekoinen, että kaikkein kalleimmat ja halvimmat alueet eivät tule koskaan asuinpientaloalueeksi. Niinpä kalleimmassa kaupassa hintasuhde on yli 1 % ja muutamissa halvimmissa, rakentamiseen huonosti sopivissa kohteissa suhde on alle 1 %. Koska asuinpientalotontteja on kuitenkin melkein kaikkialla, on nimenomaan asuinpientalotontin hinta sopivin vertailukohta (benchmark) raakamaalle. Kuva 2 tarjoaa käyttökelpoisen yleiskuvan raakamaan hintamaisemasta ja lähtökohdan raakamaan tunnistamiselle. Punaisella värillä kuvatut kaupat ovat ilmeisiä Hinta /m 2 Hintojen summa milj. Lukumäärä Pinta-alojen summa ha Raakamaa 831 1, Maa- ja metsätalous 2 637, , Kaupat yhteensä 4 64, Taulukko 1. Uudenmaan kaava-alueen ulkopuoliset yli 2 ha:n suuruiset rakentamattomat kaupat v (v. 2 euroina). Aika (vuosi+kuu/12-2) Asuntojen reaalihintaindeksi v. 2 =1 Muuttujien jakaumat Keskiarvo Keskihajonta 4,79 6,11 94,5 18,2 Muut kaupat detaljikaava-alueen ulkopuolella Hintamalli 1, kertoimet,1,67 12 kk viivästettynä,59 24 kk viivästettynä,25 Asuntojen reaalihinnat yhteensä 1,52 Pinta-ala m Tonttitehokkuus,23,6 Etäisyys Helsingistä km 28,7 16,3 Etäisyys pääradan kaupunkikeskuksesta km (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava) Etäisyys kaupunkikeskuksesta km (myös Hyvinkää, Järvenpää, Kerava) 17,7 15,9 4,5 3, Etäisyys päätielle (käänteisluku),19, Etäisyys päätielle m (max = 3 ) Etäisyys pääkokoojatielle m (max = 3 ) Etäisyys järven rantaan m (min = 1, max = 3, min = 3 ha) Etäisyys meren rannasta m ,35 1,21,94,12,17 1,7,14,34,9,14 Rajoittuu meren rantaan,3,45 Rajoittuu järven rantaan,9,4 Määräala,42,2 Espoo,16,18 Helsinki,9,11 Vantaa,2,5 Kauniainen,4,58 Hyvinkää,3,26 Järvenpää,4,13 Vihti,3,12 Karkkila,2,24 Tammisaari,8,4 Mäntsälä,5,16 Pornainen,2,29 Porvoo,12,37 Vakio 4,54 Hintamallin selitysaste (R 2 ),8 Tontin hinta /m 2 (v. 2 rahassa) 47,1 Taulukko 2. Uudenmaan asuinpientalotonttien hintamalli, n =

5 Hintamalli raakamaakauppoja tai jopa tosiasiallisia tontteja, joilla ei ole raakamaan tunnusmerkkeihin kuuluvaa epävarmuutta tulevasta käyttötavasta. Vihreällä värillä kuvatut ovat kauppoja, joissa on maksettu vähemmän lisähintaa maa- ja metsätalousmaahan verrattuna, muutamissa tapauksissa ei lainkaan. On kuitenkin selvää, että myös vihreiden kauppojen joukossa on raakamaakauppoja. Kuva 2 on piirretty kaikkien 2 viime vuoden aikana tehtyjen raakamaakauppojen avulla. Se kuvaa siten raakamaamarkkinoiden melko pysyviä rakennepiirteitä. Yleiskuva olisi kuitenkin samanlainen, jos piirrettäisiin kaksi eri kuvaa peräkkäisten 1-vuotisjaksojen kaupoista. Raakamaan hinta reagoi erityisen herkästi päätie-etäisyyteen (kuva 3). Lähellä päätietä raakamaa tulee usein kaupallis-teolliseen käyttöön, joten päätien läheisyys vaikuttaa niiden kohdalla lähes päinvastaisesti kuin asuntotonttien kohdalla. Helsingin läheisyys vaikuttaa suunnilleen yhtä voimakkaasti raakamaan ja tonttimaan hintaan. Kaupunkitaajaman ja meren (kuva 4) läheisyys vaikuttaa raakamaahan hieman voimakkaammin kuin tonttiin. Muut mikrosijaintitekijät Hintamalleissa on joukko muuttujia, joilla ei pitäisi olla vaikutusta raakamaan hintaan. Näyttää siltä, että seuraavat muuttujat kuvaavat epäsuorasti mikrosijainnin vaikutusta: Määräalakaupat ovat kiinteistökauppoja kalliimpia, vaikka teoriassa edellisten pitäisi olla ainakin lohkomiskustannusten verran halvempia. Käytännössä määräalat myydään edullisista paikoista ja myös Aika (vuosi + kuu / 12-2) 5,98 6,1 Tontin reaalihinta (mallista 1) (euroa/m 2 ) 31,2 18,1 Asuntojen reaalihinnat, 12 kk viiv. 9,1 19,1 Pinta-ala (ha) 1,3 19,5 Etäisyys Helsingistä km 35,2 18,3 Etäisyys kaupunkikeskuksesta km 5,1 2,3 Etäisyys päätielle m Etäisyys pääkokoojatielle m Etäisyys kokooja- tai pikkutielle m Etäisyys meren rannasta m Hintamallien kertoimet 2U 3U 4U 1,43 Muuttujien jakaumat Keskiarvo Keskihajonta Raakamaa Raakamaa Taulukko 3. Raakamaan hintamallit, Uusimaa, n = 827. Raakamaan ja tonttien hintasuhde,3,2 1,4,18,18,92,31,18,6,1,11 Meriranta,2 1,64 Makeavesiranta,5,3,18,17,3,26 Maa- ja metsätalouskäyttö (KHR),24,39,32 Yleiskaavavaraus ei-rakentamiseen,4,68,68 Ostaja yritys,35,28,22 Ostaja kunta,3,12 Määräala,43,24,28 Espoo,1,52,32 Vantaa,12,4,39 Vakio 2,14 3,26,95 Hintamallin selitysaste (R 2 ),53,34,28 Raakamaan ja tonttien hintasuhde Mediaani,8,9,5 Raakamaan hinta ( /m 2 ) 2,5 4,5 muodoltaan edullisina. Ostajan tyypin ei pitäisi vaikuttaa kauppahintaan. Koska yritysten ostamat raakamaakohteet ovat laatuvakioitunakin muita kalliimpia, täytyy niiden olla sijainniltaan parempia. Kun käyttötarkoitukseksi on kiinteistöjen kauppahintarekisterissä koodattu maa- ja metsätalous, on laatuvakioitu hinta alhaisempi, joten sijainnin tulee olla huonompi. Kunta tai yritys ostajana Kunta on raakamaan ostajana edullisessa asemassa. Myyjä välttyy monissa tapauksissa luovutusvoiton verosta, jos ostajana on kunta, joten kunnalle kannattaa myydä halvemmalla kuin muille. Kunta voi lisäksi maksaa osan vastikkeesta muussa muodossa kuin rahana, usein kaavoitussopimuksen muodossa antamalla myyjän jäljelle jäävälle raakamaalle ilmaiseksi rakennusoikeutta. Jotkut kunnat ostavat raakamaata säännönmukaisesti siten, että kauppaan liittyy kaavoitussopimus. Tämän tulisi näkyä hintamallissa siten, että kunnan ollessa ostajana kauppahinnan ennuste on alhaisempi. Hintamalli kertookin kuntien maksavan raakamaasta vähemmän kuin yritykset, erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Selitys on kuitenkin sikäli huono, että yritykset maksoivat kovia hintoja 198-luvun lopulla, jolloin kaavoitussopimukset eivät olleet niin yleisiä kuin nykyään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kunnat eivät ole maksaneet vähempää kuin mikään muu taho. Joko kunnat ovat ostaneet paremmilta paikoilta kuin muut tai kunnat eivät ole osanneet käyttää neuvotteluvalttejaan tehokkaasti. Useissa 198-luvun lopun kaupoissa yritykset maksoivat raakamaasta huippuhintoja, joilla on enää vain historiallinen merkitys. Yrityksillä oli halua ottaa suuri riski, mahdollisuus jakaa sitä pankille, vahva optimismi ja usein epärealistinen käsitys siitä, että kunnallistekniikan kustannukset voidaan jättää yhteiskunnan maksettavaksi. Yritysten rooli raakamaan ostajana on sittemmin vähentynyt. Toisaalta yrityksen tai muun yksityisen maanomistajan rooli kaavoitussopimuksen osapuolena on kasvanut. Yleiskaavan vaikutus Espoon ja Vantaan malleissa on voitu käyttää yleiskaavoitusta mittaavia muuttujia. Kahden kaavoitusmuuttujan käyttö lisäsi mallien tehokkuutta huomattavasti. Samalla raakamaan ja tonttimaan hintasuhteen (suuresta) hajonnasta voitiin selittää varsin suuri osa (puolet), kun Uudenmaan mallissa tästä hajonnasta voitiin selittää vain neljäsosa. 32

6 Yleiskaavoitus ja tien läheisyys korreloivat keskenään. Kaikkien tieluokkien läheisyys nostaa voimakkaasti raakamaan hintaa Uudenmaan mallissa, jossa yleiskaavoitustietoa ei ollut käytössä. Vaikutus voi olla osittain näennäistä ja johtua siitä, että teiden lähellä olevat alueet ovat yleiskaavan piirissä ja ne on osoitettu kaavassa rakentamiseen. Kun malleihin lisätään (Espoossa ja Vantaalla) yleiskaavoitus, tien vaikutusta on enää vaikea mitata, mikä johtuu havaintojen vähyydestä. Toisaalta yleiskaavavaraus on aina sijainnin funktio. Maakunnan mallissa kaavoitustekijöiden vaikutus tulee näkyviin primäärien sijaintitekijöiden kautta, tosin puutteellisesti. Pinta-alan ja rakennusoikeuden vaikutus Pinta-ala vaikuttaa melko vähän raakamaan yksikköhintaan. Hintamallilla 1 on laskettu pinta-alan ja rakennusoikeuden vaikutus tontin hintaan. Hintamallien luotettavuus Hintamalli ei koskaan voi olla parempi kuin data, johon se on sovitettu. Hintamalleista saataisiin paljon parempia, jos ne perustuisivat korkealaatuiseen kauppahintatilastoon. Vaikka maakunta-data on melko hyvää, ainakin kaksi muuttujaryhmää puuttuu: yleiskaavoitus ja kohteiden sijainti rakennettuun infrastruktuuriin nähden. Näiden inventointi on suuritöistä ja vanhojen kauppojen osalta vaikeaakin. Tutkimusaineiston laatua tulisi muutenkin parantaa. Epäedustavat kaupat tulisi karsia, puusto tulisi inventoida ja kunnan ostamien kohteiden osalta kauppaan liittyvän kaavoitusedun arvo tulisi ottaa huomioon. Hintasuhdemenetelmän ja tuottoarvomenetelmän vertailu Nämä kaksi menetelmää muistuttavat toisiaan siinä mielessä, että molemmissa raakamaan arvo johdetaan tonttimaan tai tontinmyyntitulojen arvosta. Muuten menetelmät ovat täysin erilaisia. Linkki raakamaan ja tontin arvon välillä johdetaan menetelmissä eri tavoin: hintasuhdemenetelmässä vertailukauppojen avulla ja tuottomenetelmässä kassavirtalaskelman ja pääomituskorkokannan avulla. Esimerkkinä menetelmien vertailusta valitaan tyypillinen raakamaakohde: pinta-ala 1 ha, Vantaalla tai Espoossa vertailukauppojen avulla päätellään, että raakamaa maksaa 7 % tonttimaan yksikköhinnasta tonttimaan hinnaksi arvioidaan 1 /m 2, joten raakamaan hinnaksi saadaan 7 /m 2 raakamaan hinta yht. 7 euroa. Tuottoarvomenetelmää käyttäen samaan lopputulokseen päästäisiin valitsemalla: tonttimaaksi voidaan käyttää 3 % pinta-alasta bruttotontinmyyntitulot 3 tonttien tuottamisen kulut 575 (vastaa 25 % arvonnoususta) tonttien markkinointikulut 21 (7 % myyntihinnasta) yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että kaikki tulot ja menot ajoittuvat samaan hetkeen tulevaisuudessa verotuksen vaikutusta ei oteta huomioon nettotuotot ovat = pääomituskertoimeksi saadaan 7 / =,32 laskentakorkokannaksi valitaan 1 % (riskitön reaalikorko 3 % odotettu reaalinen vuotuinen arvonnousu 3 % + riskipreemio 8 % + epälikvidisyyspreemio 2 %) investointiaika on 12 v (aika, jolla 7 :n sijoitus raakamaahan tuottaa 1 %:n korolla :n tulot). Miten tuottoarvokaavan soveltaja Hintamalli Tontin reaalihinta (mallista 1) (euroa/m 2 ) Asuntojen reaalihinnat, 12 kk viiv. Muuttujien jakaumat Keskiarvo osaisi valita oikein kaikki nämä muuttujat, joista esimerkiksi riskipreemiota on vaikea lähestyä tieteellisesti tai intuitiivisesti? Hintasuhdemenetelmän soveltaja tarvitsee kaksi muuttujaa, jotka molemmat ovat intuitiivisesti hallittavissa. 45,6 17,7 91,6 21,2 Pinta-ala (ha) 1,9 Yleiskaavassa rakennettavaksi (%) Etäisyys asemakaava-alueesta (km) Etäisyys meren rannasta (m) Etäisyys pääkokoojatielle (m) 22,4 17,2 2,9 2,6 2, Hintamallien kertoimet 2EV Hintasuhde tapana kuvata markkinoita Artikkelissa on pyritty osoittamaan, että raakamaan ja tonttien hintasuhde on käyttökelpoinen tapa kuvata raakamaamarkkinoita. Kuva 2 kertoo, miten hintasuhde tuo esiin mikrosijainnin suuren merkityksen raakamaan hintaan. Vastaavasti voitaisiin taulukoin ja kuvin esittää hintasuhteen vaihteluja kunnittain, ajan funktiona ja monen muun asian funktiona. Tässä artikkelissa on käytetty Helsingin seudun kauppoja demonstroimaan lähestymistapaa ja työvälineitä. Artikkelin tarkoitus ei ole ollut antaa virheetöntä ja tyhjentävää kuvaa seudun raakamaamarkkinoista, vielä vähemmän asuntotonttimarkkinoista. Näistäkin artikkelissa kerrotaan paljon uutta tietoa, ja esitelty apparaatti soveltuu varsin hyvin perusteellisempaankin tutkimukseen. Raakamaamarkkinoiden rakenteessa on tunnetusti tapahtunut suuria muutok- Keskihajonta Raaka- maa 1,18 3EV Raaka- maa 1,35 4EV Raakamaan ja tonttien hintasuhde,13,13,9,8,36,28,28,2,2 Ostaja yritys,17,63,6 Maa- ja metsätalouskäyttö (KHR),21,34,31 Vakio,75 4,35 1,42 Hintamallin selitysaste (R 2 ),61,26,48 Raakamaan ja tonttien hintasuhde Mediaani,7,8,5 Raakamaan hinta ( /m 2 ) 3,4 Taulukko 4. Raakamaan hintamallit, Espoo ja Vantaa, n = ,2 33

7 sia kahden vuosikymmenen aikana, ja markkinoiden kuntakohtaiset erityispiirteet ovat suuria. Kaavoitussopimukset ovat muuttamassa toimintaympäristöä, ja alueelliset vaatimukset raakamaamarkkinoiden toimivuudelle vaihtelevat. Näistä kaikista olisi tarpeen saada tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon ja rakennusalan yritysten käyttöön. Hintasuhde arviointimenetelmänä Onko hintasuhde käyttökelpoinen myös arviointimenetelmänä, kuten Maanmittauslaitoksen arviointisuosituksessa kerrotaan? Kuva 2 antaa asiasta ristiriitaista tietoa. Toisaalta hintasuhteeltaan vakaita osa-alueita esiintyy. Toisaalta koko Vantaan ja Espoon alueella hintasuhteen hajonta on hyvin suurta, ja tästä hajonnasta puolet voidaan selittää kaavoituksen ym. avulla. Oletan, että hintasuhde on käytännön arvioinnissa yleinen intuitiivinen malli. Tietääkseni sitä ei kuitenkaan käytetä arviointilausunnon perustelemiseen, ikään kuin intuitiivista menetelmää pidettäisiin (virheellisesti) epätieteellisenä. Todennäköisesti hintasuhdemenetelmä kalibroituisi itsestään, jos sitä ryhdyttäisiin käyttämään tietoisesti ja kirjallisessa muodossa. Hintasuhdemallin käyttökelpoisuus paranisi, jos sitä tutkittaisiin systemaattisesti. Tähän artikkeliin sisältyvän suppean empiirisen osan perusteella käytännön hintasuhdemenetelmän ohjeena voi mainita seuraavaa: Vertailukauppojen, joille hintasuhde lasketaan, tulee olla edustavia. Tärkein valintaperuste on vertailukauppojen yleiskaavallinen samankaltaisuus. Myös sijainti tiestöön ja valmiiseen kaupunkirakenteeseen nähden pitäisi olla samankaltainen. Hintasuhdemenetelmän suuri etu on siinä, että vertailukauppojen ajallinen tuoreus ja makrosijainti eivät ole kovin tärkeitä, sillä näistä seikoista johtuva vaihtelu tulee näkyviin tontinhintojen kautta. Kiitän artikkelia kommentoineita asiantuntijoita. Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti, joka tutkii kiinteistöarviointia Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti maanmittauslaitos.fi. Olipa kerran aika, jolloin johtajat valittiin virka-aseman ja -iän mukaan. Esimerkiksi kaupungin teknisenä johtajana ei voinut olla muu kuin kaupungininsinööri tai -arkkitehti. Eräässäkin kaupungissa se oli arkkitehti, ja mitä suurempia ongelmia virastossa oli, sitä varmemmin hänen ovellaan paloi punainen valo. Hän piirsi kaupungin asemakaavaa. Onko nyt kaikki hyvin? Olin äskettäin naapuriviraston johtajan läksiäisissä. Puheita pidettiin ja kunniamerkki jaettiin. Mutta kun boolia oli otettu vähän enemmän, niin alkoivat toisenlaiset puheet. Johtaja johti vain sähköpostin ja kokousten välityksellä. Kahvilla hän ei käynyt, yhteisiin rientoihin ei ottanut osaa eivätkä kaikki nuorimmat työntekijät olleet häntä koskaan nähneetkään. Toisessa kaupungissa olevassa alayksikössään hän oli käynyt kuuden vuoden aikana kaksi kertaa. Hän oli hallintomies. Hesarissa juuri kirjoitettiin, että johtamiskulttuuri on siirtymässä siihen suuntaan, pois päin ihmisistä. Mikä johtamisessa on niin vaikeaa, vaikka sen pitäisi olla perimmältään hyvin yksinkertaista? Olisiko se siinä, että hyvä johtaja ja johtaminen ei ole yksikäsitteinen asia. Vänrikki Koskelasta ei olisi ollut Marskin paikalle, mutta ei Marskistakaan olisi ollut Koskelan paikalle. Ainakaan kaikki nimittäjät eivät vieläkään ymmärrä tätä asiaa, vaan valitsevat ehkä oikeita miehiä, mutta väärille paikoille. Kun armeijasta puhe tuli, niin se on johtamisen laboratorio ja korkeakoulu. Siellä ymmärretään, että johtaja pystyy johtamaan enimmillään vain noin kuutta miestä. Ei kai Marskikaan juuri sen useampaa kenraalia käskyttänyt ja sen verran miehiä ketjun alapään alikersantillakin on. Mutta siviilissä voi olla ison yksikön johtaja, joka ilmoittaa, että täällä on vain yksi johtaja ja se olen minä. Muut ovat minun alaisiani. Johtamista ei kai vieläkään mielletä aina työksi, jonka ei tarvitse olla kauhean lähellä substanssitoimintaa. Liike-elämässä tämä on tajuttu. Mies voi siellä hypätä terästehtaan johtajasta jäätelötehtaan johtajaksi tietämättä mitään enempää teräksen kuin jäätelönkään valmistamisesta. Valtion virastoissa ammattikuntaetuuksista pidetään sen sijaan tiukasti kiinni. Maanmittauslaitoksen johtajana voi olla varatuomari, mutta minkään oikeuslaitoksen yksikön johtaja ei voi olla maanmittari. Eikä koulun rehtorina voi olla muu kuin opettaja tai sairaalan johtajana muu kuin lääkäri. Mutta sitä saa mitä pyytää. Sekä V E T U R I M I E S NIIN HELPPOA, NIIN VAIKEA A koulu- että sairaalamaailmoista kuuleekin karmeita kertomuksia siitä, mihin joudutaan, kun ei osata: opettaja tai lääkäri ei olekaan johtaja. Olipa sairaalan potilas tai hoitaja, niin kaikki todistavat yhdenmukaisesti, että suuri osa sairaanhoidon kustannuksia valuu heikkoon organisaatioon ja johtamiseen. Tuttavani oli kaksi viikkoa sairaalassa ja sanoi sen jälkeen, ettei hän lopulta tiennyt, oliko hän enemmän sairas varsinaisen sairautensa takia, vaiko siitä aggressiosta, mikä hänelle syntyi, kun hän sitä hommaa katseli. Kaikenlaiset konsultit ovat löytäneet johtamisesta itselleen kultakaivoksen. Markkinoille ilmestyy säännöllisin väliajoin uusia oppeja, jotka eivät taida olla paljon muuta kuin uusia miniä vanhoille asioille. Ja johtajia koulutetaan jos jonkinlaisilla kursseilla, mutta muuttuuko ihminen niillä? Eräskin maanmittauslaitoksen isoherra pistettiin aikanaan sellaiselle kurssille, jossa hänen piti oppia ottamaan huomioon muidenkin mielipiteet. Kurssin seuraus oli, että muut oppivat ottamaan huomioon hänen mielipiteensä. Minä luulen, ettei hyvää johtamista voi oppia, vaan se on ihmisen luontainen ominaisuus, joka joko on taikka ei ole. Mitähän johtajataidon kursseja Hitler kävi? Se, että joku johtaa, on luonnollista. Kollektiiviseen päätöksentekoon, siihen iän ikuisen hiertämisen kautta siunaukselliseen yhteisymmärrykseen en usko ollenkaan. Joku johtaa jo hiekkalaatikollakin ja on johtajatyyppi, mutta hän ei olekaan välttämättä enää johtaja työelämässä. Johtajatyypin käsite voi olla pettävä. Ajattelen tässä pariakin tuttavaani, joista on vaikea kuvitella, että he olisivat olleet hiekkalaatikkojohtajia ja joiden johtajataidoista en olisi lyönyt ropoakaan vetoa vielä teekkariaikanakaan. mutta niinpä he vain ovat isojen virastojen päälliköitä. Hallinnon kaksiosainen ja omia osiaan korville lyövä määritteleminen on helppoa, mutta miten määrittelisi johtamisen? Niinkö, että johtaminen on sitä, että käytät 7 % ajastasi saadaksesi sen viimeisen 3 % väestä tuottamaan jotakin tulosta palkkansa eteen. Loppu työstä meneekin sitten ihan itsestään. Vai niinkö, että hyvällä johtajalla on järki ja sydän oikeassa balanssissa (naisen määritelmä!). Ihan hyvä määritelmiä, mutta eivät varmaan kaiken kattavia. Huomaan, että mitä enemmän tätä kirjoittaa, sitä vaikeampi johtamisesta on selvää saada. Pitäisikö otsikkoakin jo muuttaa? 34

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Maunulan kesäseminaari 06.06.2008 Peter Fredriksson Ylitarkastaja 2 3 4 5 Hallinnan hallitsemattomuus? Hajauttamisen riskit kunnan edun suhde metropolin yhteisiin

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (5) 8.12.2015 Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen 1/7 Valtuutussäännös Päivämäärä Kiinteistöverolaki (654/1992) 20 a 25.10.2016 Voimassaolo toistaiseksi Korvaa normin A6/200/2014 Diaarinumero A34/200/2016 Vastaanottaja Kunnat Rakentamattomien rakennuspaikkojen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2248/02.07.00/2015 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Asuminen 2011 Kiinteistöjen hinnat 2010, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 05.05.2014 Sivu 1 / 1 1937/02.07.00/2014 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas).

Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas). MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 14.10.2015 PARAINEN HOUTSKARI TRÄSK, BRÄNDHOLM RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi. 17.11.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.2334 Korvausarviointi. 17.11.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:20 Palaute lokikirjoituksista 14:20 14:30 Täsmennyksiä ryhmätyöharjoitukseen 14:30 15:00 Raakamaan sekä asuin- ja lomakiinteistön

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

1. Keskusurheilukenttä

1. Keskusurheilukenttä Lainvoimaiset kaavat 1. Keskusurheilukenttä Vastuuhenkilö: Kaisu Kuusela Urheilu- ja virkistystoimintojen korttelialue. Pinta-ala (%) 24 600 m² (100%) Rakennusoikeutta 4470 k-m² Kadut Vesiputket 2013 Aikataulu:

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 04.04.2016 Sivu 1 / 1 1374/2016 02.07.00 39 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2011 1 (5) 556 Esitys kaupunginhallitukselle ennakkolausunnon antamiseksi etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä VR-Yhtymä Oy:n ja VR Eläkesäätiön välisessä kiinteistökaupassa

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Luento 6: Monitavoitteinen optimointi

Luento 6: Monitavoitteinen optimointi Luento 6: Monitavoitteinen optimointi Monitavoitteisessa optimointitehtävässä on useita optimoitavia kohdefunktioita eli ns kriteereitä: f,,f m Esimerkki ortfolion eli arvopaperijoukon optimoinnissa: f

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot