Raakamaan ja. hinnasta vallitsee epätietoisuutta. Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raakamaan ja. hinnasta vallitsee epätietoisuutta. Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta"

Transkriptio

1 Antero Aaltonen Risto Peltola hinnasta vallitsee epätietoisuutta. Raakamaan ja Raakamaakauppojen hintojen hajonta kertoo, että kaupan osapuolilla on suuri epätietoisuus oikeasta hinnasta. Markkinat ovat ohuet ja käypä hintataso on epämääräinen. Miten raakamaa pitäisi arvioida? Kysymys antaa keskeisen näkökulman myös kaupunkien kasvuongelmien pohdintaan. tonttien hintasuhde Uusi lähestymistapa arviointiin ja markkinoihin Artikkelissa esitellään raakamaan ja tonttimaan hintasuhde. Miten se määritellään ja mitataan? Miten sen avulla saadaan jäsentynyt kuva raakamaamarkkinoista? Voidaanko hintasuhdetta käyttää raakamaan arviointiin? Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta kaupunkimaata, jolla on käyttötarkoituksen muutokseen perustuvaa odotusarvoa, mutta tuleva käyttö ei ole tarkasti ja varmuudella tiedossa. Määritelmästä johtuu, ettei raakamaata voida tunnistaa yksiselitteisesti. Tiettyjen kaavamaisten oletusten mukaan laskien Uudellamaalla on myyty raakamaata 85 km 2 viimeisten 2 vuoden aikana. Se vastaa puolta Helsingin kaupungin maapinta-alasta, ja kaupoissa käytettiin rahaa 25 miljoonaa euroa. Raakamaan arvioinnista on kirjoitettu hyvin vähän. Ehkä tarvetta ei olekaan? Ehkä riittää, että kaupan osapuolet pääsevät asiassa molempia tyydyttävään ratkaisuun. Raakamaan ostaja on lähes aina ammattilainen ja raakamaan myyjäkin melko usein. Heillä on asiassa suuri intressi ja varmaankin heidän sopimansa kauppahinta on tarkan harkinnan tulos ja molempien osapuolten etu. Hintatilastot kertovat kuitenkin, että raakamaan hintojen hajonta on suurta. Ilmeisesti kaupan osapuolilla on usein suuri epätietoisuus oikeasta hinnasta. Useimmille myyjille raakamaakauppa 28

2 on ainutkertainen. Myös ostajalle raakamaakauppa on harvinainen tapahtuma. Hintatilastot kertovat lisäksi raakamaakauppojen vähentyneen selvästi mm. Vantaalla. Raakamaamarkkinoista on kirjoitettu ja keskusteltu, jos mahdollista, vielä vähemmän kuin raakamaan arvioinnista. Tämä on vahinko, sillä raakamaamarkkinat antavat keskeisen näkökulman kaupunkien kasvuongelmien pohdintaan. Kaupunkien kasvu tarvitsee runsaasti uutta maata. Helsingin seudulla maan käyttöönsaantia ja kaavoitusta on pidetty pullonkaulana, joka johtaa korkeisiin asuin- ja elinkustannuksiin, korkeisiin palkkavaatimuksiin ja viime kädessä vaikeuksiin saada työvoimaa jopa hyvinpalkatuilla aloilla. Periaatteessa kunnat voivat hankkia omistukseensa raakamaata ja kaavoittaa sitä, tai kaavoittaa yksityisten omistamaa maata. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat vaikeutensa. Kuntien maanhankinnassa ongelmana on se, että yksityinen maanomistaja ei usein halua myydä raakamaata kunnan tarjoamaan hintaan, joskus ei mihinkään hintaan. Kunnilla ei aina riitä aikaa ja taitoa pitkällisiin kauppaneuvotteluihin. Kunnan päättäjät eivät toisaalta halua käyttää lain sallimia pakkokeinoja maanhankintaan. Lisäksi väitetään, että kunnat pelkäävät raakamaan hankinnan lisäävän liiaksi velkataakkaa (Suomen kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopaisen haastattelu, Maankäyttö 3/4). Yksityisten omistaman maan kaavoittamisessa löytyy ongelmia. Tontit eivät ehkä tule myyntiin riittävän nopeasti. Kunnan kannalta ongelmallista on, että infrastruktuurin rakentamisen rahoittaminen saattaa olla epäselvää ja kunta ei ehkä saa perittyä kuluja maanomistajalta. Maan arvonnousua ei saada lainkaan kunnan yleisen palvelutuotannon kustannusten rahoittamiseen. Raakamaan käyvän hintatason tunteminen on tarpeen sekä kunnan ostaessa maata että kun sopimuskaavoitetaan yksityistä maata. Usein kunnat ja maanomistajat ovat epätietoisia raakamaan oikeasta hinnasta. Tämä sinänsä on joskus este raakamaakaupan syntymiselle. Termi käypä hintataso antaa raakamaan kohdalla hieman väärän kuvan markkinoiden tehokkuudesta. Raakamaamarkkinat ovat niin ohuet ja ostajia ja myyjiä on niin vähän, että hinnat ovat pakosti jossain määrin keinotekoiset. Joskus voidaan puhua vain raakamaan hallinnollisesta hintatasosta. Joskus ainoa hintataso on toimituskäytännön hintataso tontit raakamaa asunnot Kuva 1. Asuinpientalotonttien, raakamaan ja asuinhuoneistojen reaalihintaindeksi Uudellamaalla (vuosi 2=1). Asuinhuoneistot pääkaupunkiseudulla (Tilastokeskus). Kuva 2. Raakamaan ja asuinpientalotonttimaan hintasuhde Vantaan kaupoissa asuntotontti raakamaa asuntotontti raakamaa Kuva 3. Päätien läheisyyden vaikutus asuinpientalotonttien ja raakamaan hintaan. Kuva 4. Meren läheisyyden vaikutus asuinpientalotonttien ja raakamaan hintaan

3 Kunta voi halutessaan vaikuttaa suuresti hintatasoon. (Kunta voi suostua ostamaan vain tiettyyn hintaan, kunta voi kieltäytyä kaavoittamasta yksityistä maata, kunta voi pakkolunastaa.) Periaatteessa kuntien erilainen maapolitiikka voi johtaa raakamaan hintatasojen eroihin kuntien välillä. Käytännössä tällaisia eroja on vaikea tunnistaa. Pääosa raakamaan hinnan erosta johtuu tonttien hintojen eroista. Artikkelin tarkoitus Maankäyttö-lehden viime numerossa (1/5) kuvasin Ylöjärven keskustassa tehdyn raakamaan lunastuksen. Arvostelin maaoikeuden asiassa soveltamaa ratkaisua, koska se oli arvioinut kohteen tuoton perusteella, vaikka vertailukauppoja olisi ollut tarjolla. Kirjoitus päättyi suositukseen uudeksi arviointimenetelmäksi: raakamaan tulisi arvioida raakamaan ja tonttien hintojen suhteen avulla, jos hyviä vertailukauppoja on niukalti. Uusi menetelmä on kauppaarvomenetelmä, jossa käytetään sekä tonttikauppoihin että raakamaakauppoihin sisältyvää informaatiota. Tässä artikkelissa esitellään raakamaan ja tonttimaan hintasuhde. Miten se määritellään ja mitataan? Miten sen avulla saadaan jäsentynyt kuva raakamaamarkkinoista? Voidaanko hintasuhdetta käyttää myös raakamaan arviointiin? Artikkeli perustuu 8 7 tonttikaupan ja 83 raakamaakaupan empiiriseen analyysiin. Tutkimustulokset ovat alustavia eikä artikkelia saa siteerata ilman tekijän lupaa. Raakamaan hintatekijöistä Raakamaan kysyntä on tonttimaan kysynnästä johdettua kysyntää. Se on puolestaan asuntojen ja toimitilojen kysynnästä johdettua kysyntää. Useimpien asuntojen ja tonttien hintatekijöiden vaikutuksen voidaan olettaa näkyvän myös raakamaan hinnassa. Käytännössä kaikkia hintatekijöitä ei kuitenkaan voida mitata raakamaan osalta. Suuri osa hintatekijöistä on yhteisiä ketjun kaikissa vaiheissa. Osa hintatekijöistä on puolestaan jalostusketjun tiettyyn lenkkiin liittyviä. Asuntotonttien ja raakamaan yhteiset hintatekijät: aika (pitkän ajan trendi, suhdannetilanne) makrosijainti (etäisyydet keskuksiin, hallinnollinen sijainti) mikrosijainti (mm. vesistöön ja tiestöön nähden). Asuntotonttien spesifit hintatekijät: tontin koko, muoto ja rakennusoikeus Raakamaan spesifit hintatekijät: sijainti taajamarakenteeseen nähden yleiskaavoitus (-vaihe ja -varaus) asemakaavoitusvaihe muoto. Jos yhteiset hintatekijät, sijainti ja aika, ovat riittävän dominoivia, voidaan raakamaan hintaa arvioida karkeasti asuinpientalotonttien hintojen avulla. Tutkimusaineisto Tutkimuksen apuna on analyysi 2 viime vuoden aikana Uudellamaalla tehdyistä raakamaa- ja asuinpientalotonttikaupoista. Kaikkien kauppojen yhteiset valintakriteerit olivat: Uusimaa ei rakennuksia. Asuinpientalotonttikaupat on valittu seuraavin kriteerein: pinta-ala 5 2 m 2 asemakaava, käyttötarkoitus asuinpientalojen tai asuinrakennusten korttelialue ostajana yksityishenkilö tai yritys, myyjänä voi olla myös kuolinpesä. Potentiaaliset raakamaa kaupat on valittu seuraavin, väljin kriteerein: pinta-ala vähintään 2 ha ei detaljikaavaa sijainti alle 27 km Helsingistä tai alle 7 km kaupunkitaajamasta ostaja kunta tai yritys tai KHR-käyttötarkoituskoodi jokin seuraavista: asuinrakennuspaikka, teollisuus- ja varastorakennuspaikka, muu rakennuspaikka (719), raakamaa-alue. Muut kaava-alueen ulkopuoliset kaupat jäivät vertailuryhmäksi: maa- ja metsätalouskaupat (ostaja yksityinen) muut detaljikaava-alueen ulkopuoliset kaupat. Päätietolähteenä on käytetty Kiinteistöjen kauppahintarekisteriä (KHR). Maastotietojärjestelmästä (MTJ) on mitattu etäisyydet rantaan ja tieverkkoon. Pääosa Espoon, Vantaan ja Tuusulan raakamaakaupoista on inventoitu kaavoitustietojen osalta manuaalisesti Uudenmaan maanmittaustoimistossa. Hintamallit Tutkimuksessa laskettiin neljä hintamallia: asuinpientalotonttien malli raakamaan malli raakamaan malli, jossa käytetään tontin hintaa selittäjänä raakamaan ja asuinpientalotonttien hintasuhteen malli. Raakamaan hintamallit on sovitettu sekä Uudenmaan kaikille kaupoille (mallit 2U, 3U ja 4U) että Espoon ja Vantaan kaupoille (mallit 2EV, 3EV ja 4EV). Espoosta ja Vantaalta ovat mukana vain ne kaupat, joille kaikki tiedot on saatu linkitettyä. Asuinpientalotonttien hintamallilla on kaksi tarkoitusta: sen avulla voidaan verrata tonttien ja raakamaan arvoon vaikuttavia tekijöitä keskenään se tuottaa asuinpientalotontin hintaarvion raakamaakaupan paikalla ja ajankohtana. Hintamallien muoto on seuraava: log (neliöhinta) = vakio + β i * log (jatkuvat muuttujat1) + β j (jatkuvat muuttujat2) + β k luokkamuuttujat Selitettävä muuttuja on neliöhinnan logaritmi (euroa/m 2 ) deflatoituna vuoden 2 hintatasoon. Mallissa 4 selitettävä muuttuja on raakamaan ja tonttimaan hintasuhteen logaritmi. Selittävät muuttujat ovat jatkuvia tai dikotomisia (1/). Jatkuvat muuttujat (i) on logaritmoitu. Seuraavia kolmea muuttujaa (j) ei logaritmoida: aika, päätie-etäisyyden käänteisluku ja yleiskaavassa rakennettavaksi tuleva osuus. Hintamallien tulkinta Hintamallien tulokset esitetään taulukoissa 2 4. Taulukon ensimmäinen numerosarake sisältää havaintoaineiston esittelyn (keskiarvo ja -hajonta). Muissa sarakkeissa esitetään hintamallien muuttujien kertoimet (β i, β j, β k ). Ajan vaikutus raakamaan hintaan näkyy pääosin asuntojen hintaindeksin ja tonttien hintaennusteen kautta. Näillä molemmilla on voimakas suhdannevaihtelu ja voimakas nouseva trendi. Lisäksi malleissa 1, 3U ja 4U on käytetty itsenäistä aika-muuttujaa, joka korjaa selitettävän muuttujan trendiä: Tonttimaan hinnalla on ylimääräinen nouseva trendi asuntojen hintoihin verrattuna ja raakamaalla puolestaan ylimääräinen laskeva trendi vertailtaviin ilmiöihin nähden. Esimerkki taajaman reunalla sijaitsevan raakamaakohteen hintasuhteen laskemisesta Espoossa tai Vantaalla mallilla 4EV: etäisyys asemakaava-alueesta (km): 1 pinta-ala (ha): 1 yleiskaavassa rakennettavaksi (%): 5 etäisyys pääkokoojatielle (m): 1. Hintasuhde on: e 1,42 1,28 1,13 e,8 5 1,2 =,7. Ajan vaikutus Kuvassa 1 esitetään asuinpientalotonttien, raakamaan ja asuinhuoneistojen reaali- 3

4 hintaindeksit. Asuinpientalotonttien indeksi on laskettu kaupoista. Toisaalta mallista 1 nähdään, että asuinpientalotonttien hintakehitys seuraa asuntojen hintakehitystä noin 1½kertaisina noin 9 kuukauden viiveellä. Kuva kertoo, että asuinpientalotontit ovat kallistuneet 2 vuodessa noin 2,3-kertaisesti. Samalla ne ovat kallistuneet asuntoihin verrattuna noin 1½-kertaisesti. Raakamaan hintaindeksiä ei ole laskettu suoraan raakamaakaupoista, koska tällainen indeksi olisi liian epästabiili. Sen sijaan asuntojen hintaindeksi on sovitettu, projisoitu, raakamaadataan. Mallin 2 perusteella tiedetään, että raakamaan reaalihinta seuraa vuoden viiveellä asuntojen hintojen vaihteluja noin 1½-kertaisina. Raakamaa on halventunut tontteihin verrattuna Uudellamaalla keskipitkällä juoksulla 2 % vuodessa (malli 3U). Raakamaan hinnan vaihtelevat yhtä voimakkaasti kuin asuinpientalotonttien hinnat, mutta viive asuntojen hintaindeksiin verrattuna on hieman pitempi. Raakamaan hinnalla on vain heikko nouseva trendi asuntojen hintoihin verrattuna. Kuntien maapolitiikka on saattanut hillitä raakamaan hinnan nousua. Sijainnin vaikutus Edullisesti sijaitseva raakamaa on kallista. Lisäksi raakamaan ja tonttimaan hintasuhde on korkea, kun raakamaa sijaitsee edullisesti. Raakamaan hinta on siten sijainnin suhteen herkempi kuin tonttimaan hinta. Tämä perustuu siihen, että keskeisesti sijaitsevan raakamaan käyttöönottoaika on lyhyempi kuin syrjäisen. Raakamaan hinnan mitattu vaihtelu on erityisen suurta, koska raakamaan laatuerot ovat suuret.kun tonttimaata on tuotettu vain hyvissä sijaintiolosuhteissa, voi potentiaalinen raakamaa sijaita myös vähemmän edullisesti. Raakamaan yliherkkyyttä sijainnin suhteen havainnollistaa kuva 2, jossa on verrattu raakamaan ja asuinpientalotonttimaan hintasuhdetta samalla paikalla samana ajankohtana. Asuinpientalotontin hinta on laskettu mallilla 1 olettaen pinta-alaksi 1 m 2 ja tonttitehokkuudeksi,25. Kuvassa 2 vihreät pallot ovat raakamaakauppoja, joissa raakamaasta on maksettu vähemmän kuin 5 % vastaavan asuinpientalotontin hinnasta. Punaisissa palloissa raakamaan hinta ylittää 5 % asuinpientalotontin hinnasta. Poikkeamat voivat olla suuriakin. Mitä enemmän hintasuhde poikkeaa 5 %:sta, sitä suurempi pallo. Tarkka hintasuhde on merkitty karttaan pienellä sinisellä numerolla. Kartasta käy ilmi voimakas spatiaalinen jatkuvuus, eli kalliit kaupat keskittyvät tietyille alueille ja halvat toisaalle. Kartalla voidaan hahmottaa homogeenisia alueita, joiden sisällä hintasuhde näyttää suhteellisen vakaalta. Pääliikenneväylien liittymien lähialueet ovat silmiinpistävän kalliita. Hintasuhdekartta on siinä mielessä keinotekoinen, että kaikkein kalleimmat ja halvimmat alueet eivät tule koskaan asuinpientaloalueeksi. Niinpä kalleimmassa kaupassa hintasuhde on yli 1 % ja muutamissa halvimmissa, rakentamiseen huonosti sopivissa kohteissa suhde on alle 1 %. Koska asuinpientalotontteja on kuitenkin melkein kaikkialla, on nimenomaan asuinpientalotontin hinta sopivin vertailukohta (benchmark) raakamaalle. Kuva 2 tarjoaa käyttökelpoisen yleiskuvan raakamaan hintamaisemasta ja lähtökohdan raakamaan tunnistamiselle. Punaisella värillä kuvatut kaupat ovat ilmeisiä Hinta /m 2 Hintojen summa milj. Lukumäärä Pinta-alojen summa ha Raakamaa 831 1, Maa- ja metsätalous 2 637, , Kaupat yhteensä 4 64, Taulukko 1. Uudenmaan kaava-alueen ulkopuoliset yli 2 ha:n suuruiset rakentamattomat kaupat v (v. 2 euroina). Aika (vuosi+kuu/12-2) Asuntojen reaalihintaindeksi v. 2 =1 Muuttujien jakaumat Keskiarvo Keskihajonta 4,79 6,11 94,5 18,2 Muut kaupat detaljikaava-alueen ulkopuolella Hintamalli 1, kertoimet,1,67 12 kk viivästettynä,59 24 kk viivästettynä,25 Asuntojen reaalihinnat yhteensä 1,52 Pinta-ala m Tonttitehokkuus,23,6 Etäisyys Helsingistä km 28,7 16,3 Etäisyys pääradan kaupunkikeskuksesta km (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava) Etäisyys kaupunkikeskuksesta km (myös Hyvinkää, Järvenpää, Kerava) 17,7 15,9 4,5 3, Etäisyys päätielle (käänteisluku),19, Etäisyys päätielle m (max = 3 ) Etäisyys pääkokoojatielle m (max = 3 ) Etäisyys järven rantaan m (min = 1, max = 3, min = 3 ha) Etäisyys meren rannasta m ,35 1,21,94,12,17 1,7,14,34,9,14 Rajoittuu meren rantaan,3,45 Rajoittuu järven rantaan,9,4 Määräala,42,2 Espoo,16,18 Helsinki,9,11 Vantaa,2,5 Kauniainen,4,58 Hyvinkää,3,26 Järvenpää,4,13 Vihti,3,12 Karkkila,2,24 Tammisaari,8,4 Mäntsälä,5,16 Pornainen,2,29 Porvoo,12,37 Vakio 4,54 Hintamallin selitysaste (R 2 ),8 Tontin hinta /m 2 (v. 2 rahassa) 47,1 Taulukko 2. Uudenmaan asuinpientalotonttien hintamalli, n =

5 Hintamalli raakamaakauppoja tai jopa tosiasiallisia tontteja, joilla ei ole raakamaan tunnusmerkkeihin kuuluvaa epävarmuutta tulevasta käyttötavasta. Vihreällä värillä kuvatut ovat kauppoja, joissa on maksettu vähemmän lisähintaa maa- ja metsätalousmaahan verrattuna, muutamissa tapauksissa ei lainkaan. On kuitenkin selvää, että myös vihreiden kauppojen joukossa on raakamaakauppoja. Kuva 2 on piirretty kaikkien 2 viime vuoden aikana tehtyjen raakamaakauppojen avulla. Se kuvaa siten raakamaamarkkinoiden melko pysyviä rakennepiirteitä. Yleiskuva olisi kuitenkin samanlainen, jos piirrettäisiin kaksi eri kuvaa peräkkäisten 1-vuotisjaksojen kaupoista. Raakamaan hinta reagoi erityisen herkästi päätie-etäisyyteen (kuva 3). Lähellä päätietä raakamaa tulee usein kaupallis-teolliseen käyttöön, joten päätien läheisyys vaikuttaa niiden kohdalla lähes päinvastaisesti kuin asuntotonttien kohdalla. Helsingin läheisyys vaikuttaa suunnilleen yhtä voimakkaasti raakamaan ja tonttimaan hintaan. Kaupunkitaajaman ja meren (kuva 4) läheisyys vaikuttaa raakamaahan hieman voimakkaammin kuin tonttiin. Muut mikrosijaintitekijät Hintamalleissa on joukko muuttujia, joilla ei pitäisi olla vaikutusta raakamaan hintaan. Näyttää siltä, että seuraavat muuttujat kuvaavat epäsuorasti mikrosijainnin vaikutusta: Määräalakaupat ovat kiinteistökauppoja kalliimpia, vaikka teoriassa edellisten pitäisi olla ainakin lohkomiskustannusten verran halvempia. Käytännössä määräalat myydään edullisista paikoista ja myös Aika (vuosi + kuu / 12-2) 5,98 6,1 Tontin reaalihinta (mallista 1) (euroa/m 2 ) 31,2 18,1 Asuntojen reaalihinnat, 12 kk viiv. 9,1 19,1 Pinta-ala (ha) 1,3 19,5 Etäisyys Helsingistä km 35,2 18,3 Etäisyys kaupunkikeskuksesta km 5,1 2,3 Etäisyys päätielle m Etäisyys pääkokoojatielle m Etäisyys kokooja- tai pikkutielle m Etäisyys meren rannasta m Hintamallien kertoimet 2U 3U 4U 1,43 Muuttujien jakaumat Keskiarvo Keskihajonta Raakamaa Raakamaa Taulukko 3. Raakamaan hintamallit, Uusimaa, n = 827. Raakamaan ja tonttien hintasuhde,3,2 1,4,18,18,92,31,18,6,1,11 Meriranta,2 1,64 Makeavesiranta,5,3,18,17,3,26 Maa- ja metsätalouskäyttö (KHR),24,39,32 Yleiskaavavaraus ei-rakentamiseen,4,68,68 Ostaja yritys,35,28,22 Ostaja kunta,3,12 Määräala,43,24,28 Espoo,1,52,32 Vantaa,12,4,39 Vakio 2,14 3,26,95 Hintamallin selitysaste (R 2 ),53,34,28 Raakamaan ja tonttien hintasuhde Mediaani,8,9,5 Raakamaan hinta ( /m 2 ) 2,5 4,5 muodoltaan edullisina. Ostajan tyypin ei pitäisi vaikuttaa kauppahintaan. Koska yritysten ostamat raakamaakohteet ovat laatuvakioitunakin muita kalliimpia, täytyy niiden olla sijainniltaan parempia. Kun käyttötarkoitukseksi on kiinteistöjen kauppahintarekisterissä koodattu maa- ja metsätalous, on laatuvakioitu hinta alhaisempi, joten sijainnin tulee olla huonompi. Kunta tai yritys ostajana Kunta on raakamaan ostajana edullisessa asemassa. Myyjä välttyy monissa tapauksissa luovutusvoiton verosta, jos ostajana on kunta, joten kunnalle kannattaa myydä halvemmalla kuin muille. Kunta voi lisäksi maksaa osan vastikkeesta muussa muodossa kuin rahana, usein kaavoitussopimuksen muodossa antamalla myyjän jäljelle jäävälle raakamaalle ilmaiseksi rakennusoikeutta. Jotkut kunnat ostavat raakamaata säännönmukaisesti siten, että kauppaan liittyy kaavoitussopimus. Tämän tulisi näkyä hintamallissa siten, että kunnan ollessa ostajana kauppahinnan ennuste on alhaisempi. Hintamalli kertookin kuntien maksavan raakamaasta vähemmän kuin yritykset, erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Selitys on kuitenkin sikäli huono, että yritykset maksoivat kovia hintoja 198-luvun lopulla, jolloin kaavoitussopimukset eivät olleet niin yleisiä kuin nykyään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kunnat eivät ole maksaneet vähempää kuin mikään muu taho. Joko kunnat ovat ostaneet paremmilta paikoilta kuin muut tai kunnat eivät ole osanneet käyttää neuvotteluvalttejaan tehokkaasti. Useissa 198-luvun lopun kaupoissa yritykset maksoivat raakamaasta huippuhintoja, joilla on enää vain historiallinen merkitys. Yrityksillä oli halua ottaa suuri riski, mahdollisuus jakaa sitä pankille, vahva optimismi ja usein epärealistinen käsitys siitä, että kunnallistekniikan kustannukset voidaan jättää yhteiskunnan maksettavaksi. Yritysten rooli raakamaan ostajana on sittemmin vähentynyt. Toisaalta yrityksen tai muun yksityisen maanomistajan rooli kaavoitussopimuksen osapuolena on kasvanut. Yleiskaavan vaikutus Espoon ja Vantaan malleissa on voitu käyttää yleiskaavoitusta mittaavia muuttujia. Kahden kaavoitusmuuttujan käyttö lisäsi mallien tehokkuutta huomattavasti. Samalla raakamaan ja tonttimaan hintasuhteen (suuresta) hajonnasta voitiin selittää varsin suuri osa (puolet), kun Uudenmaan mallissa tästä hajonnasta voitiin selittää vain neljäsosa. 32

6 Yleiskaavoitus ja tien läheisyys korreloivat keskenään. Kaikkien tieluokkien läheisyys nostaa voimakkaasti raakamaan hintaa Uudenmaan mallissa, jossa yleiskaavoitustietoa ei ollut käytössä. Vaikutus voi olla osittain näennäistä ja johtua siitä, että teiden lähellä olevat alueet ovat yleiskaavan piirissä ja ne on osoitettu kaavassa rakentamiseen. Kun malleihin lisätään (Espoossa ja Vantaalla) yleiskaavoitus, tien vaikutusta on enää vaikea mitata, mikä johtuu havaintojen vähyydestä. Toisaalta yleiskaavavaraus on aina sijainnin funktio. Maakunnan mallissa kaavoitustekijöiden vaikutus tulee näkyviin primäärien sijaintitekijöiden kautta, tosin puutteellisesti. Pinta-alan ja rakennusoikeuden vaikutus Pinta-ala vaikuttaa melko vähän raakamaan yksikköhintaan. Hintamallilla 1 on laskettu pinta-alan ja rakennusoikeuden vaikutus tontin hintaan. Hintamallien luotettavuus Hintamalli ei koskaan voi olla parempi kuin data, johon se on sovitettu. Hintamalleista saataisiin paljon parempia, jos ne perustuisivat korkealaatuiseen kauppahintatilastoon. Vaikka maakunta-data on melko hyvää, ainakin kaksi muuttujaryhmää puuttuu: yleiskaavoitus ja kohteiden sijainti rakennettuun infrastruktuuriin nähden. Näiden inventointi on suuritöistä ja vanhojen kauppojen osalta vaikeaakin. Tutkimusaineiston laatua tulisi muutenkin parantaa. Epäedustavat kaupat tulisi karsia, puusto tulisi inventoida ja kunnan ostamien kohteiden osalta kauppaan liittyvän kaavoitusedun arvo tulisi ottaa huomioon. Hintasuhdemenetelmän ja tuottoarvomenetelmän vertailu Nämä kaksi menetelmää muistuttavat toisiaan siinä mielessä, että molemmissa raakamaan arvo johdetaan tonttimaan tai tontinmyyntitulojen arvosta. Muuten menetelmät ovat täysin erilaisia. Linkki raakamaan ja tontin arvon välillä johdetaan menetelmissä eri tavoin: hintasuhdemenetelmässä vertailukauppojen avulla ja tuottomenetelmässä kassavirtalaskelman ja pääomituskorkokannan avulla. Esimerkkinä menetelmien vertailusta valitaan tyypillinen raakamaakohde: pinta-ala 1 ha, Vantaalla tai Espoossa vertailukauppojen avulla päätellään, että raakamaa maksaa 7 % tonttimaan yksikköhinnasta tonttimaan hinnaksi arvioidaan 1 /m 2, joten raakamaan hinnaksi saadaan 7 /m 2 raakamaan hinta yht. 7 euroa. Tuottoarvomenetelmää käyttäen samaan lopputulokseen päästäisiin valitsemalla: tonttimaaksi voidaan käyttää 3 % pinta-alasta bruttotontinmyyntitulot 3 tonttien tuottamisen kulut 575 (vastaa 25 % arvonnoususta) tonttien markkinointikulut 21 (7 % myyntihinnasta) yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että kaikki tulot ja menot ajoittuvat samaan hetkeen tulevaisuudessa verotuksen vaikutusta ei oteta huomioon nettotuotot ovat = pääomituskertoimeksi saadaan 7 / =,32 laskentakorkokannaksi valitaan 1 % (riskitön reaalikorko 3 % odotettu reaalinen vuotuinen arvonnousu 3 % + riskipreemio 8 % + epälikvidisyyspreemio 2 %) investointiaika on 12 v (aika, jolla 7 :n sijoitus raakamaahan tuottaa 1 %:n korolla :n tulot). Miten tuottoarvokaavan soveltaja Hintamalli Tontin reaalihinta (mallista 1) (euroa/m 2 ) Asuntojen reaalihinnat, 12 kk viiv. Muuttujien jakaumat Keskiarvo osaisi valita oikein kaikki nämä muuttujat, joista esimerkiksi riskipreemiota on vaikea lähestyä tieteellisesti tai intuitiivisesti? Hintasuhdemenetelmän soveltaja tarvitsee kaksi muuttujaa, jotka molemmat ovat intuitiivisesti hallittavissa. 45,6 17,7 91,6 21,2 Pinta-ala (ha) 1,9 Yleiskaavassa rakennettavaksi (%) Etäisyys asemakaava-alueesta (km) Etäisyys meren rannasta (m) Etäisyys pääkokoojatielle (m) 22,4 17,2 2,9 2,6 2, Hintamallien kertoimet 2EV Hintasuhde tapana kuvata markkinoita Artikkelissa on pyritty osoittamaan, että raakamaan ja tonttien hintasuhde on käyttökelpoinen tapa kuvata raakamaamarkkinoita. Kuva 2 kertoo, miten hintasuhde tuo esiin mikrosijainnin suuren merkityksen raakamaan hintaan. Vastaavasti voitaisiin taulukoin ja kuvin esittää hintasuhteen vaihteluja kunnittain, ajan funktiona ja monen muun asian funktiona. Tässä artikkelissa on käytetty Helsingin seudun kauppoja demonstroimaan lähestymistapaa ja työvälineitä. Artikkelin tarkoitus ei ole ollut antaa virheetöntä ja tyhjentävää kuvaa seudun raakamaamarkkinoista, vielä vähemmän asuntotonttimarkkinoista. Näistäkin artikkelissa kerrotaan paljon uutta tietoa, ja esitelty apparaatti soveltuu varsin hyvin perusteellisempaankin tutkimukseen. Raakamaamarkkinoiden rakenteessa on tunnetusti tapahtunut suuria muutok- Keskihajonta Raaka- maa 1,18 3EV Raaka- maa 1,35 4EV Raakamaan ja tonttien hintasuhde,13,13,9,8,36,28,28,2,2 Ostaja yritys,17,63,6 Maa- ja metsätalouskäyttö (KHR),21,34,31 Vakio,75 4,35 1,42 Hintamallin selitysaste (R 2 ),61,26,48 Raakamaan ja tonttien hintasuhde Mediaani,7,8,5 Raakamaan hinta ( /m 2 ) 3,4 Taulukko 4. Raakamaan hintamallit, Espoo ja Vantaa, n = ,2 33

7 sia kahden vuosikymmenen aikana, ja markkinoiden kuntakohtaiset erityispiirteet ovat suuria. Kaavoitussopimukset ovat muuttamassa toimintaympäristöä, ja alueelliset vaatimukset raakamaamarkkinoiden toimivuudelle vaihtelevat. Näistä kaikista olisi tarpeen saada tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon ja rakennusalan yritysten käyttöön. Hintasuhde arviointimenetelmänä Onko hintasuhde käyttökelpoinen myös arviointimenetelmänä, kuten Maanmittauslaitoksen arviointisuosituksessa kerrotaan? Kuva 2 antaa asiasta ristiriitaista tietoa. Toisaalta hintasuhteeltaan vakaita osa-alueita esiintyy. Toisaalta koko Vantaan ja Espoon alueella hintasuhteen hajonta on hyvin suurta, ja tästä hajonnasta puolet voidaan selittää kaavoituksen ym. avulla. Oletan, että hintasuhde on käytännön arvioinnissa yleinen intuitiivinen malli. Tietääkseni sitä ei kuitenkaan käytetä arviointilausunnon perustelemiseen, ikään kuin intuitiivista menetelmää pidettäisiin (virheellisesti) epätieteellisenä. Todennäköisesti hintasuhdemenetelmä kalibroituisi itsestään, jos sitä ryhdyttäisiin käyttämään tietoisesti ja kirjallisessa muodossa. Hintasuhdemallin käyttökelpoisuus paranisi, jos sitä tutkittaisiin systemaattisesti. Tähän artikkeliin sisältyvän suppean empiirisen osan perusteella käytännön hintasuhdemenetelmän ohjeena voi mainita seuraavaa: Vertailukauppojen, joille hintasuhde lasketaan, tulee olla edustavia. Tärkein valintaperuste on vertailukauppojen yleiskaavallinen samankaltaisuus. Myös sijainti tiestöön ja valmiiseen kaupunkirakenteeseen nähden pitäisi olla samankaltainen. Hintasuhdemenetelmän suuri etu on siinä, että vertailukauppojen ajallinen tuoreus ja makrosijainti eivät ole kovin tärkeitä, sillä näistä seikoista johtuva vaihtelu tulee näkyviin tontinhintojen kautta. Kiitän artikkelia kommentoineita asiantuntijoita. Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti, joka tutkii kiinteistöarviointia Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti maanmittauslaitos.fi. Olipa kerran aika, jolloin johtajat valittiin virka-aseman ja -iän mukaan. Esimerkiksi kaupungin teknisenä johtajana ei voinut olla muu kuin kaupungininsinööri tai -arkkitehti. Eräässäkin kaupungissa se oli arkkitehti, ja mitä suurempia ongelmia virastossa oli, sitä varmemmin hänen ovellaan paloi punainen valo. Hän piirsi kaupungin asemakaavaa. Onko nyt kaikki hyvin? Olin äskettäin naapuriviraston johtajan läksiäisissä. Puheita pidettiin ja kunniamerkki jaettiin. Mutta kun boolia oli otettu vähän enemmän, niin alkoivat toisenlaiset puheet. Johtaja johti vain sähköpostin ja kokousten välityksellä. Kahvilla hän ei käynyt, yhteisiin rientoihin ei ottanut osaa eivätkä kaikki nuorimmat työntekijät olleet häntä koskaan nähneetkään. Toisessa kaupungissa olevassa alayksikössään hän oli käynyt kuuden vuoden aikana kaksi kertaa. Hän oli hallintomies. Hesarissa juuri kirjoitettiin, että johtamiskulttuuri on siirtymässä siihen suuntaan, pois päin ihmisistä. Mikä johtamisessa on niin vaikeaa, vaikka sen pitäisi olla perimmältään hyvin yksinkertaista? Olisiko se siinä, että hyvä johtaja ja johtaminen ei ole yksikäsitteinen asia. Vänrikki Koskelasta ei olisi ollut Marskin paikalle, mutta ei Marskistakaan olisi ollut Koskelan paikalle. Ainakaan kaikki nimittäjät eivät vieläkään ymmärrä tätä asiaa, vaan valitsevat ehkä oikeita miehiä, mutta väärille paikoille. Kun armeijasta puhe tuli, niin se on johtamisen laboratorio ja korkeakoulu. Siellä ymmärretään, että johtaja pystyy johtamaan enimmillään vain noin kuutta miestä. Ei kai Marskikaan juuri sen useampaa kenraalia käskyttänyt ja sen verran miehiä ketjun alapään alikersantillakin on. Mutta siviilissä voi olla ison yksikön johtaja, joka ilmoittaa, että täällä on vain yksi johtaja ja se olen minä. Muut ovat minun alaisiani. Johtamista ei kai vieläkään mielletä aina työksi, jonka ei tarvitse olla kauhean lähellä substanssitoimintaa. Liike-elämässä tämä on tajuttu. Mies voi siellä hypätä terästehtaan johtajasta jäätelötehtaan johtajaksi tietämättä mitään enempää teräksen kuin jäätelönkään valmistamisesta. Valtion virastoissa ammattikuntaetuuksista pidetään sen sijaan tiukasti kiinni. Maanmittauslaitoksen johtajana voi olla varatuomari, mutta minkään oikeuslaitoksen yksikön johtaja ei voi olla maanmittari. Eikä koulun rehtorina voi olla muu kuin opettaja tai sairaalan johtajana muu kuin lääkäri. Mutta sitä saa mitä pyytää. Sekä V E T U R I M I E S NIIN HELPPOA, NIIN VAIKEA A koulu- että sairaalamaailmoista kuuleekin karmeita kertomuksia siitä, mihin joudutaan, kun ei osata: opettaja tai lääkäri ei olekaan johtaja. Olipa sairaalan potilas tai hoitaja, niin kaikki todistavat yhdenmukaisesti, että suuri osa sairaanhoidon kustannuksia valuu heikkoon organisaatioon ja johtamiseen. Tuttavani oli kaksi viikkoa sairaalassa ja sanoi sen jälkeen, ettei hän lopulta tiennyt, oliko hän enemmän sairas varsinaisen sairautensa takia, vaiko siitä aggressiosta, mikä hänelle syntyi, kun hän sitä hommaa katseli. Kaikenlaiset konsultit ovat löytäneet johtamisesta itselleen kultakaivoksen. Markkinoille ilmestyy säännöllisin väliajoin uusia oppeja, jotka eivät taida olla paljon muuta kuin uusia miniä vanhoille asioille. Ja johtajia koulutetaan jos jonkinlaisilla kursseilla, mutta muuttuuko ihminen niillä? Eräskin maanmittauslaitoksen isoherra pistettiin aikanaan sellaiselle kurssille, jossa hänen piti oppia ottamaan huomioon muidenkin mielipiteet. Kurssin seuraus oli, että muut oppivat ottamaan huomioon hänen mielipiteensä. Minä luulen, ettei hyvää johtamista voi oppia, vaan se on ihmisen luontainen ominaisuus, joka joko on taikka ei ole. Mitähän johtajataidon kursseja Hitler kävi? Se, että joku johtaa, on luonnollista. Kollektiiviseen päätöksentekoon, siihen iän ikuisen hiertämisen kautta siunaukselliseen yhteisymmärrykseen en usko ollenkaan. Joku johtaa jo hiekkalaatikollakin ja on johtajatyyppi, mutta hän ei olekaan välttämättä enää johtaja työelämässä. Johtajatyypin käsite voi olla pettävä. Ajattelen tässä pariakin tuttavaani, joista on vaikea kuvitella, että he olisivat olleet hiekkalaatikkojohtajia ja joiden johtajataidoista en olisi lyönyt ropoakaan vetoa vielä teekkariaikanakaan. mutta niinpä he vain ovat isojen virastojen päälliköitä. Hallinnon kaksiosainen ja omia osiaan korville lyövä määritteleminen on helppoa, mutta miten määrittelisi johtamisen? Niinkö, että johtaminen on sitä, että käytät 7 % ajastasi saadaksesi sen viimeisen 3 % väestä tuottamaan jotakin tulosta palkkansa eteen. Loppu työstä meneekin sitten ihan itsestään. Vai niinkö, että hyvällä johtajalla on järki ja sydän oikeassa balanssissa (naisen määritelmä!). Ihan hyvä määritelmiä, mutta eivät varmaan kaiken kattavia. Huomaan, että mitä enemmän tätä kirjoittaa, sitä vaikeampi johtamisesta on selvää saada. Pitäisikö otsikkoakin jo muuttaa? 34

Kaupunkimaan hintasuhteet

Kaupunkimaan hintasuhteet Kaupunkimaan hintasuhteet Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1/2011 Risto Peltola Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus 17.10.2011 Tekijät Toimeksiantaja ja toimeksiannon

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Asuntotontin hintaindeksit

Asuntotontin hintaindeksit Asuntotontin hintaindeksit 1985 2009 Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1 / 2010 Risto Peltola Juhani Väänänen 1 (27) Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus 24.5.2010

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hintaindeksit Suomessa

Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hintaindeksit Suomessa 9.12. 2014 Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hintaindeksit Suomessa Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/n Yhteenveto... 2 1. Markkinat ja siellä tapahtuneet muutokset... 3 2. Hintamallit...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Raakamaan RAAKAMAAN HINTA hinta Peltola, Risto Risto Peltola, Väänänen, Juhani Väänänen, Juhani Juhana Hiironen, Hiironen, Juhana Markus Eronen, Eronen Markus Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 109 Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

ASUNTOTONTIN HINTA. Risto Peltola, Juhani Väänänen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 105

ASUNTOTONTIN HINTA. Risto Peltola, Juhani Väänänen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 105 ASUNTOTONTIN HINTA Risto Peltola, Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 105 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa

Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa Tontin pinta-ala, kaavoitus ja mikrosijainti Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2/2010 Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit An International Associate of Juuan kunta Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit 5 kpl Paritalotontit 2 kpl Asuinliiketontit 3 kpl Lisämaaksi tuleva tontti 1 kpl Juuan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (5) 8.12.2015 Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 1(5) KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Vihdin kunta (jäljempänä kunta) PL 13 03101 Nummela Y-tunnus: 0131905-6 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa /

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari KIINTEISTÖARVIOINTI Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari Laatinut Ralf Rehnberg 7.4.2014 1. Yleistä Toimeksiantaja Paraisten kaupunki / kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg Arvioitsija Kiinteistöarviointitoimisto

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi. 17.11.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.2334 Korvausarviointi. 17.11.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:20 Palaute lokikirjoituksista 14:20 14:30 Täsmennyksiä ryhmätyöharjoitukseen 14:30 15:00 Raakamaan sekä asuin- ja lomakiinteistön

Lisätiedot

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2013, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

(1.-5. jäljempänä Maanomistajat tai Maanomistajayhtiöt ) Jäljempänä Myyjät ja Ostaja yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli.

(1.-5. jäljempänä Maanomistajat tai Maanomistajayhtiöt ) Jäljempänä Myyjät ja Ostaja yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli. ESISOPIMUS 1 OSAPUOLET Myyjät 1. Kiinteistö Oy Jorvaksen Kulma (y-tunnus 0860341-2), omistusosuus 1/5 2. Kiinteistö Oy Jorvaksen Portti (y-tunnus 0860338-3), omistusosuus 1/5 3. Kiinteistö Oy Jorvaksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Päivitys 7.8.2012 Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Rakennuskaava, asemakaava, asemakuva, asemapiirros?

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405

Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405 Kaupunginhallitus 286 03.11.2014 Rantatonttien myynti 698/10.00.02/2014 KH 286 Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405 Taustaa

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2013, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Korjattu 732014 klo 10:30 Korjaus on merkitty punaisella, oli aiemmin vuodessa

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2014, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2014 ensimmäisellä

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Pentti Siitonen lehtori (emeritus), tutkija (KUPERA) Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos

Pentti Siitonen lehtori (emeritus), tutkija (KUPERA) Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos KUPERA Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla - seminaari 12.5.2010 Pentti Siitonen lehtori (emeritus), tutkija (KUPERA) Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos MAAPOLITIIKKA RAHOITUSKEINONA

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA

HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA SISÄLLYSLUETTELO 1 SOTKAMON KUNNAN ENSIMMÄISEN MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJEL- MAN TOTEUTUMINEN 2 1.1 Maankäyttöasioiden hoito-organisaatio

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3

Lisätiedot

TONTTEJA JA KIINTEISTÖJÄ

TONTTEJA JA KIINTEISTÖJÄ TONTTEJA JA KIINTEISTÖJÄ 1. Tannila (tontit 1 ja 2) Alueella on valmis vesi- ja viemäriverkosto, omakotitalotonttien koot ovat noin 3500 m 2 4000 m 2 ja niiden rakennusoikeus on 0,15, kaavamerkintä on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2561/02.07.00/2015 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2015 Kiinteistöjen hinnat 2015, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotukseen on nähtävilläolon (1. 30.11.2012) jälkeen tehty muutoksia. Muutoksista on kuultu maanomistajia erikseen. Maanomistajat ovat kommentoineet muutoksista

Lisätiedot

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

HAJA-ASUNTOTONTIN KAUPPA-ARVO

HAJA-ASUNTOTONTIN KAUPPA-ARVO HAJA-ASUNTOTONTIN KAUPPA-ARVO Risto Peltola Juhani Väänänen MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 96 ISSN 1236-5084 ISBN 951-48-0183-0 MAANMITTAUSLAITOS Opastinsilta 12 C PL 84 00521 Helsinki Puh. 0205 41

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 203 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 203 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 176 24.09.2014. 176 Asianro 5990/10.00.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 176 24.09.2014. 176 Asianro 5990/10.00.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (1) 176 Asianro 5990/10.00.02.00/2014 Asuntotontin 297-33-5-1 (Kärängänkatu 2) myynti / Rakennusliike Lapti Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Luolalan teollisuusalueen louhinnat

Luolalan teollisuusalueen louhinnat Tekninen lautakunta 42 11.03.2009 Tekninen lautakunta 26 27.02.2013 Tekninen lautakunta 99 29.10.2014 Luolalan teollisuusalueen louhinnat 307/10.05.00/2013 Tekninen lautakunta 15.11.2005 127 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

M Y Y N T I E S I T E

M Y Y N T I E S I T E Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Torikatu 36 A, PL 40 80101 JOENSUU Puhelin, vaihde 029 56 27740 Telekopio 029 56 27746 Sähköposti: pohjois-karjala.uo@oikeus.fi M Y Y N T I E S I T E Myytävä omaisuus Huutokauppa

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot