Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Loppuraportti"

Transkriptio

1 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Loppuraportti

2 2 (25) Sisällys 1 Johdanto Hankkeen toimijat, kohderyhmät ja organisointi Hankkeen tavoitteet ja tulokset Yhteistyö erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien ja muiden kehittämiskumppaneiden kanssa Valtakunnallinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa Alueellinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa Arvio yhteistyön toteutumisesta Yhteistyö kehittämiskumppaneiden kanssa Kehittämiskumppaneiden arvio yhteistyöstä Asiantuntijapalvelut yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tukena Asiantuntijapalveluiden toteuttaminen ja sisällöt Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevien asiantuntijapalveluiden kehittäminen Asiantuntijanana toimiminen Asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen Yhteistyö tutkimustahojen kanssa, selvitystoiminta ja muu yhteistyö Johtopäätökset LIITTEET LIITE 1. Koulutuksen järjestäjäkohtainen toiminta ja tulokset LIITE 2. Rajatun erityistehtävän oppilaitosten loppuarvioinnin koonti LIITE 3. Talouden toteutuminen

3 3 (25) 1 Johdanto Ammatillisten erityisoppilaitosten tehtävänä on edistää yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tukemalla koulutusmahdollisuuksien luomista erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Tämä tarkoittaa ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ko. kohderyhmälle sekä erityisopetuksen kehittämistä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat monimuotoisia koulutuksia sekä neuvonta-, ohjaus- ja konsultaatiopalveluita erityisopetuksen asiantuntijapalveluina yleisille oppilaitoksille ja muille erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten parissa toimiville sidosryhmille. Tätä tehtävää on toteutettu eri hankkeissa sekä maksullisena palvelutoimintana. YTY-hanke on mahdollistanut tehtävän edelleen kehittämisen ja vahvistumisen osana ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmää. Tämä loppuraportti kuvaa Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -jatkohankkeen (YTY3) toteutumista ajalla Hankkeessa jatkettiin ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämistä ja toteuttamista, mille on luotu perusta aiemmissa YTY1- ja YTY2- hankkeissa. Erityisenä painopisteenä YTY3-hankkeessa oli työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden avulla. Työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamiseen ja työelämään siirtymisen tukemiseen liittyvää osaamista koottiin ja jaettiin hankkeen toimijoiden kesken sekä tuotteistettiin edelleen työelämälähtöisiksi erityisopetuksen asiantuntijapalveluiksi. Näiden rinnalla toteutettiin edelleen laajasti myös muihin ammatillisen erityisopetuksen osaamisalueisiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Hankkeessa kehitettiin myös asiantuntijapalveluiden laadunhallintaa ja vaikuttavuutta sekä vahvistettiin erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden näkyvyyttä valtakunnallisesti ja alueellisesti. YTY3-hankkeessa rakennettiin lisäksi yhteistyömalli ammatillisen erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyön tuloksena rajatun erityistehtävän oppilaitosten osaaminen saatiin käyttöön täydentämään asiantuntijapalveluiden palvelutarjontaa. Hankkeen toteuttamisesta vastasi ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) kumppanuusverkosto yhteistyössä erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Toiminta-alueena oli koko Suomi.

4 4 (25) 2 Hankkeen toimijat, kohderyhmät ja organisointi Hankkeen toteuttajina toimivat ammatilliset erityisoppilaitokset Ammattiopisto Luovi Bovallius-ammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kiipulan ammattiopisto Validia Ammattiopisto ( asti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus). Nämä oppilaitokset muodostavat ammatillisten erityisoppilaitosten AMEO-verkoston, joka tekee tiivistä yhteistyötä erityisopetuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Lisäksi AMEO-verkostoon kuuluvat Optima Samkommun ja Aitoon koulutuskeskus ovat olleet hankkeessa yhteistyökumppaneina ja oppilaitosten osaamista on hyödynnetty alueellisessa yhteistyössä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi ammatillisen erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät (jatkossa: rajatun erityistehtävän oppilaitokset) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Helsingin Diakoniaopisto) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä (Koulutuskeskus Salpaus) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (Lapin Ammattiopisto) Savon koulutuskuntayhtymä (Savon ammatti- ja aikuisopisto) Hanketta hallinnoi Invalidisäätiön ylläpitämä Keskuspuiston ammattiopisto. Hankkeen toimintaa ohjasi ja arvioi ohjausryhmä, jonka jäsenet edustivat seuraavia organisaatioita: Opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Lapin ammattiopisto, Keskuspuiston ammattiopisto, Bovallius-ammattiopisto ja Validia Ammattiopisto. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana seitsemän kertaa. Hankkeen valtakunnallinen organisointi YTY3-hankkeen projektipäällikkönä toimivat Laura Jauhola ( ) sekä Jonna Roos ( ). Valtakunnallinen YTY-projektiryhmä yhdessä projektipäällikön kanssa vastasi hankkeen toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, alueellisen toiminnan ohjaamisesta, tiedottamisesta ja raportoinnista. Projektiryhmän muodostivat AMEO-verkoston asiantuntijapalvelutyöryhmän jäsenet ja alueelliset YTY-vastaavat. Projektiryhmän vetäjinä toimivat projektipäällikkö sekä asiantuntijapalvelutyöryhmän puheenjohtaja. Puheenjohtajina toimivat Seija Eskola Validia Ammattiopistosta ( , ) ja Marja Jäntti Bovalliusammattiopistosta ( , ). Asiantuntijapalvelutyöryhmän puheenjohtaja työskenteli hankkeessa myös projektipäällikön työparina vastaten hankkeen sisältöjen toteutumisesta sekä yhteistyösuhteista esimerkiksi rajatun erityistehtävän koulutuksen järjestäjien kanssa. Hankkeen toteuttamista tukivat AMEO-verkoston johtoryhmä sekä muut työryhmät, joista hankkeen toteuttamiseen osallistuivat asiantuntijapalvelutyöryhmän lisäksi viestintätyöryhmä, laatutyöryhmä ja

5 5 (25) pedagoginen työryhmä. Viestintätyöryhmä tuki hanketoimijoita viestinnän, markkinoinnin ja julkaisujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Laatutyöryhmä tarjosi asiantuntemustaan laadunhallinnan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä ja käyttöönotossa. Laatutyöryhmä tuki hanketoimijoita myös hankkeen arvioinnin suunnittelussa. Pedagoginen työryhmä osallistui hankkeessa tuotettujen palveluiden, materiaalien ja julkaisujen sisällön kehittämiseen ja arviointiin. Alueellisten osahankkeiden organisointi Rahoitusta saaneet oppilaitokset perustivat osahankkeen projektiryhmän. Projektiryhmä yhdessä osahankkeen projektipäällikön kanssa vastasi alueellisen yhteistyön ja toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja raportoimisesta. Oppilaitosten toimintasuunnitelmat laadittiin yhteistyössä kehittämiskumppaneiden kanssa alueellisten tarpeiden pohjalta. Kuvaukset oppilaitoskohtaisista hankeorganisaatioista ja alueellisista toteutuksista löytyvät liitteestä 1. Kohderyhmät Hankkeen toimenpiteet suunnattiin seuraaville kohderyhmille: ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto (pääasiallisin kohderyhmä) työpajojen ohjaushenkilöstö yleisten ammatillisten oppilaitosten yhteistyöyritykset ja -työpaikat peruskoulunsa päättävien opetusryhmien opetus- ja ohjaushenkilöstö ammatilliseen koulutukseen ja nivelvaiheen koulutuksiin ohjaavat toimijat muut erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten parissa toimivat ammattihenkilöt Yllä luetellut kohderyhmät osallistuivat erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämiseen tai toteuttamiseen osallistujina ja palvelun saajina. Muutamien asiantuntijapalveluiden osallistujina oli myös opiskelijoita, tosin niin, että palvelun suunnitteluun ja toteutukseen osallistui myös opettaja, ohjaaja tai muu ammattilainen hänen oppilaitoksestaan. Pääsääntöisesti hankkeen toimenpiteet kohdistuivat opetus-, ohjaus- ja ammattihenkilöstöön, jonka osaamisen kehittymisen myötä opiskelijat olivat hankkeen toimenpiteiden välillisiä hyödynsaajia. 3 Hankkeen tavoitteet ja tulokset YTY3-hankkeen päätavoitteet olivat: A. Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistaminen B. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tutkimus- ja selvitystoiminnassa C. Yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vahvistaminen osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminta- ja laadunhallintajärjestelmää Alla olevassa taulukossa esitetään edellä mainituista kolmesta ylätavoitteesta johdetut tarkemmat osatavoitteet ja tulokset tiivistettynä. Tarkemmat tulokset on esitelty raportin luvuissa 4 6.

6 6 (25) Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Tavoite A: Asiantuntijapalveluiden, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen A.1. Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen kehittämiskumppanuudessa: erityisesti koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistaminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiin valmistumisessa ja työllistymisessä A.2. Yhteistyömallin rakentaminen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa A.3. Asiantuntijapalveluprosessin ja palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin edelleen kehittäminen A.4. Asiantuntijapalveluiden sisäistä ja ulkoista tiedottamista kehitetään. Tulosten levittämisessä hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia. Toimijaverkosto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tulokset Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen jatkui yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen kanssa. (Toteutuneiden palveluiden määrät taulukossa 2.) Kehittämiskumppanuudet syvenivät ja uusia muodostettiin. Kehittämiskumppanuus työtapana koettiin edelleen toimivaksi ja hyödylliseksi. (Kehittämiskumppaneiden määrät taulukossa 2.) Erityisesti pitkäaikaiset kehittämiskumppanuudet ja palveluprosessit koettiin mielekkäiksi ja vaikuttaviksi. Työelämälähtöistä koulutusta tukevia asiantuntijapalveluita kehitettiin ja tuotteistettiin yhteistyössä ammatillisen erityisoppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa. Palveluiden toteuttaminen jatkuu YTY4-hankkeessa. Yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa käynnistyi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Yhteistyössä kokeiltiin valtakunnallisia ja alueellisia osaamisen jakamisen ja kehittämisen toimintatapoja sekä asiantuntijapalveluiden toteuttamismalleja, esim. osaamisen jakamisen päivät, tuotteistamistyöryhmät ja työparimalli. Yhteistyön vakiinnuttaminen jatkuu YTY4-hankkeessa. Asiantuntijapalveluiden vaikuttavuuden arviointia pilotoitiin kaikkien AMEO-verkoston oppilaitosten toimesta. Palveluiden vaikuttavuudesta saatiin alustavia tuloksia. Asiantuntijapalveluiden toteuttamisprosessin mallintaminen aloitettiin keväällä Työ jatkuu YTY4-hankkeessa. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi luotiin valtakunnallisesti yhdenmukainen asiakaspalautekysely, jossa on mukana laatu- ja vaikuttavuusmittarit. Laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja parantamista jatketaan YTY4-hankkeessa. Asiantuntijapalveluita markkinoitiin aktiivisesti kaikille Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mukaan lukien ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät manner-suomessa ja Ahvenanmaalla. Asiantuntijapalveluiden viestinnän tueksi laadittiin viestintäsuunnitelma ja vuosikello. Sisäiseen viestintään käytössä oleva Sharepoint-työtila päivitettiin. Asiantuntijapalveluiden Facebook-sivuilla tiedotettiin palveluista, tapahtumista, julkaisuista sekä ajankohtaisista ammatillista erityisopetusta koskevista teemoista.

7 7 (25) Ruotsinkielistä tiedotus- markkinointimateriaalia ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluista tuotettiin yhteistyössä ruotsinkielisen Optima Samkommunin kanssa. Tavoite B: Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tutkimus- ja selvitystoiminnassa Tulokset B.1. Tutkimus- ja selvitystoiminnan jatkaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti erityisesti ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Pysyvien yhteistyöverkostojen muodostaminen. B.2 Erityisopetuksen perusteluokittelun kehittämistyö Yhteistyötä jatkettiin ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyö VALTERI-verkoston aloitettiin, ja sitä jatketaan YTY4- hankkeessa VALTERI-koulujen hallinnollisen yhdistymisen jälkeen. Valtakunnalliset verkkoluentosarjat Erkkaa verkossa ja Ammatillinen erityisopetus areenalla toteutuivat ja jatkuvat edelleen. (Rahoitus Erkkaa verkossa -luentosarjan toteuttamiseen tulee NET-hankkeesta. Luentosarjan sisältöjä suunnitteleva ERIKO-verkosto jatkoi toimintaansa.) Erityisopetuksen määrittelyn ja perusteluokituksen valmistelutyö saatiin päätökseen ja se oli vaikuttamassa hallituksen lakiesitykseen ammatillisesta koulutuksesta. Tavoite C. Yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vahvistaminen osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminta- ja laadunhallintajärjestelmää Tulokset C.1. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumisen arviointimalli levitetään osaksi oppilaitosten laadunhallintajärjestelmää C.2. Arvioinnilla tuotetaan malleja onnistuneiden yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisesta Hankkeessa toteutettiin kaksi yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vertaisarviointia osana asiantuntijapalvelua. Yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vertaisarvioinneista saaduista toimintamalleista sekä muista hyvistä käytännöistä koottiin Polut työelämään -julkaisu, joka on saatavissa painotuotteena ja pdfjulkaisuna ameo.fi-sivuilla. Julkaisu toimii oppaana yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteuttamisessa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.

8 8 (25) Toteutuneet asiantuntijapalvelut YTY3-hankkeessa toteutettiin yhteensä 552 yksittäistä erityisopetuksen asiantuntijapalvelua. Palveluihin osallistui ammatillisen koulutuksen, työpajojen ja muiden hankkeen kohderyhmien toimijaa. Palveluiden toteuttajina toimi 166 ammatillisten erityisoppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten asiantuntijaa. Palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen aktiivisesti osallistuneita kehittämiskumppaneita oli 116 kpl. Kehittämiskumppaneista valtaosa oli ammatillisia oppilaitoksia (99 oppilaitosta) ja työpajoja (9 pajaa). Alla olevassa taulukossa on YTY3-hankkeen asiantuntijapalveluiden määrälliset toteutumat. Lukuja on vertailtu YTY2-hankkeen toteumiin. Taulukko 2. YTY3-hankkeessa toteutuneiden toimenpiteiden määrälliset tulokset (suluissa YTY2- hankkeen vertailuluvut) Ammattiopisto Luovi Bovalliusammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kiipulan ammattiopisto Validiaammattiopisto Yhteensä Asiantuntijapalvelut (kpl) 203 (157) 87 (91) 96 (132) 76 (104) 90 (111) 552 (595) Palveluihin osallistuneet (hlöt) (3 045) (1 305) (1 382) 687 (1 192) (1 309) (8 233) Asiantuntijat 39 (41) 23 (36) 51 (57) 19 (29) 34 (38) 166 (201) Kehittämiskumppaniorganisaatiot (kpl) 32 (16) 19 (20) 16 (11) 27 (15) 22 (24) 116 (86) Toteutuneiden asiantuntijapalveluiden ja palveluihin osallistuneiden määrä laski hieman YTY2- hankkeen toteumista. Tämä johtuu mm. siitä, että hankkeen resursseja suunnattiin YTY3:ssa yhteistyömallin rakentamiseksi rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa. Uusien yhteistyökumppanien myötä myös rahoitus jakaantui useammille toimijoille. Keväällä 2015 oli lisäksi havaittavissa, että useita jo tilattuja asiantuntijapalveluita peruuntui oppilaitosten kiireiden takia, esimerkiksi liittyen tutkinnonuudistukseen valmistautumiseen. Palvelumäärien vähetessä myös asiantuntijana toimineiden työntekijöiden määrä laski. Osin tähän vaikuttavat laskentatekniset syyt, osin myös se, että toiminnan laadun ja vakiintumisen myötä myös asiantuntijatehtävät keskittyvät vain osalle AMEO-oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Rajatun erityistehtävän oppilaitosten työntekijöistä erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen osallistui muutama henkilö. Kehittämiskumppaneiden määrä hankkeessa sen sijaan kasvoi: mukaan saatiin uusia aktiivisia ammatillisen erityisopetuksen kehittäjä- ja toteuttajakumppaneita.

9 9 (25) 4 Yhteistyö erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien ja muiden kehittämiskumppaneiden kanssa Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli yhteistyömallin rakentaminen AMEO-oppilaitosten ja ammatillisen erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien välille. Hankkeessa olivat mukana seuraavat rajatun erityistehtävän oppilaitokset: Helsingin Diakoniaopisto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Koulutuskeskus Salpaus, Lapin Ammattiopisto, Optima Samkommun ja Savon ammatti- ja aikuisopisto. Yhteistyön tarkoituksena oli molempien oppilaitosverkostojen osaamisen saaminen käyttöön ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi sekä erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Rajatun erityistehtävän oppilaitosten rooli hankkeessa oli toimia palveluiden kehittäjinä ja toteuttajina yhteistyössä ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Lisäksi niillä oli mahdollisuus saada AMEO-oppilaitosten toteuttamia asiantuntijapalveluita oman oppilaitoksen erityisopetuksen ja yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteuttamisen tueksi. Rajatun erityistehtävän oppilaitoksille varattiin yhteensä hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa varten. Rahoituksen saaminen edellytti oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman laatimista. Toteutussuunnitelmat arvioitiin, hyväksyttiin ja niiden toteutumista seurattiin hankkeen projektiryhmässä. Seuraavissa alaluvuissa on esitelty hankkeen toimintaa ja tuloksia rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa tehdyn yhteistyön osalta. 4.1 Valtakunnallinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa AMEO-verkoston ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten yhteistyö valtakunnallisella tasolla eteni alla kuvatun prosessin mukaisesti. Yhteistyön suunnittelu Yhteistyösopimukset Toimintasuunnitelmat Työelämälöhtöisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvän osaamisen kartoittaminen ja jakaminen Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevien erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen Asiantuntijapalveluiden toteuttaminen alueilla Kuvio 1. Yhteistyö AMEO-verkoston ja rajatun erityistehtävän oppilaitosverkoston kanssa

10 10 (25) Yhteistyö aloitettiin tammikuussa 2014 suunnittelukokouksessa, jossa määriteltiin yhteistyön tavoitteet, toteutukset valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä laadittiin toimintasuunnitelma toimenpiteineen ja aikatauluineen. Tarkennettu toimintasuunnitelma lähetettiin rahoittajalle osana koko hankkeen suunnitelmaa. Helmikuussa 2014 solmittiin yhteistyösopimukset oppilaitosten välillä. Maaliskuussa aloitettiin koulutuksen järjestäjäkohtaisten toteutussuunnitelmien laatiminen. Suunnitelmat sisälsivät valtakunnallisen yhteistyön sekä alueellisen asiantuntijapalveluiden toteutuksen ja kehittämisyhteistyön. Hyväksyttyjen toteutussuunnitelmien perusteella määriteltiin toimijakohtaiset hankerahoitusosuudet. Valtakunnallisina yhteistyön toimintamalleina toteutettiin seuraavat toimenpiteet: YTY-yhteiskokoukset, joihin osallistuivat kaikkien AMEO-oppilaitosten ja rajatun eritystehtävän oppilaitosten YTY-yhteyshenkilöt. Kokousten tarkoituksena oli valtakunnallisen yhteistyömallin rakentaminen, alueellisen kehittämistyön tukeminen sekä mahdollisen yhteisen julkaisun tuottaminen. Työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvän osaamisen kartoittaminen. Kartoitus tehtiin sähköisenä kyselynä ja koottiin yhteiselle työalustalle toimijoiden hyödynnettäväksi. Osaamisen jakamisen päivät Oulussa sekä Tampereella. Osaamisen jakamisen päivissä esiteltiin alueellisen yhteistyön malleja ja oppilaitosten työelämälähtöisen koulutuksen hyviä käytäntöjä sekä levitettiin hankkeen työryhmissä tuotteistettuja työelämälähtöisiä erityisopetuksen asiantuntijapalveluita. Kaksi tuotteistamistyöryhmää, joissa kehitettiin ja tuotteistettiin työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä vahvistavia erityisopetuksen asiantuntijapalveluita. Työryhmien toiminta ja tulokset on esitelty luvussa 5.2. Edellä esiteltyjä yhteistyömalleja jatketaan YTY4-hankkeessa yhteiskokousten ja osaamisen jakamisen päivien osalta. 4.2 Alueellinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa AMEO-oppilaitokset ja rajatun erityistehtävän oppilaitokset muodostivat alueellisia kumppanuuksia ja yhteistyöfoorumeita. Ne on esitelty seuraavalla sivulla kuviossa 2.

11 11 (25) Ammattiopisto Luovi Bovalliusammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Lapin ammattiopisto Savon ammatti- ja aikuisopisto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Savon ammatti- ja aikuisopisto Helsingin Diakoniaopisto Kiipulan ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Ammattiopisto Validia Optima Samkommun Kuvio 2. AMEO-oppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten alueelliset kumppanuudet Alueellinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa toteutui säännöllisinä aluekokouksina ja -tapaamisina, joissa suunniteltiin yhteistyössä alueella toteutettavia erityisopetuksen asiantuntijapalveluita sekä erityisopetuksen kehittämisverkostojen tukemista. Rajatun erityistehtävän oppilaitokset osallistuivat jonkin verran asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen. Pääasiassa palvelujen toteutus järjestettiin työparimallilla, jossa AMEOoppilaitoksen ja rajatun erityistehtävän oppilaitoksen asiantuntijat työparina suunnittelevat ja toteuttavat palvelun asiakasorganisaatiolle. Yhteistyössä tehtyjen palveluiden toteumat sisältyvät taulukossa 2. esitettyihin AMEO-oppilaitosten palvelutoteutumiin. Rajatun erityistehtävän oppilaitokset olivat hankkeessa myös palveluiden saajina AMEO-oppilaitosten toteuttaessa palveluita rajatun erityistehtävän oppilaitoksen tarpeisiin. Osahankkeiden liitteissä on tarkemmin kuvattu alueellista yhteistyötä. Validia Ammattiopiston ja Optiman yhteistyön myötä myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjät pääsivät ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden piiriin. 4.3 Arvio yhteistyön toteutumisesta Rajatun erityistehtävän oppilaitosten yhdyshenkilöt osallistuivat YTY3-hankkeen loppuarviointiin vastaamalla heille suunnattuun sähköiseen arviointikyselyyn. Kyselyssä arvioitiin hankkeen tavoitteiden toteutumista ja toimintaa yhteistyön osalta kuluneella seurantakaudella. Kyselyyn vastasi kuusi henkilöä. Vastausten perusteella onnistuneinta yhteistyössä oli valtakunnallinen kehittäminen ja yhteistyömallien luominen, asiantuntijapalveluiden toteuttaminen yhteistyössä, osaamisen jakamisen päivät sekä tuotteistamistyöryhmien työskentely ja tulokset. Yhdyshenkilöt kokivat, että

12 12 (25) yhteistyö on tuonut uudenlaista osaamista, kehittänyt henkilöstöä sekä vahvistanut oppilaitoksen profiilia erityisopetuksen osaajana. Heikoimmin toteutuneeksi arvioitiin oman organisaation toiminnan suunnittelu, työnjako, rooli ja tehtävät YTY-hankkeessa sekä asiantuntijapalvelutoiminnassa. Haastavaksi koettiin myös kehittämiskumppanuuksien luominen omalla alueella. Yhdyshenkilöt toivoivat myös rajatun erityistehtävän oppilaitosten vahvuuksien huomioimista ja hyödyntämistä jatkossa yhteistyössä AMEO-verkoston kanssa. Saatujen kehittämistoiveiden mukaan YTY-projektiryhmä päätti selkeyttää rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävää yhteistyötä, tehtäviä ja rooleja syksyllä 2015 (YTY-yhteistyön kehittämispäivät Helsingissä). 4.4 Yhteistyö kehittämiskumppaneiden kanssa Kehittämiskumppanuus valittiin toimintatavaksi jo YTY1-hankkeessa ( ) ja sen toteuttamista ja kehittämistä on jatkettu edelleen. YTY3-hankkeen aikana yhteistyö lujittui entistä pidemmiksi kehittämiskumppanuuksiksi, mikä mahdollistaa asiakasorganisaation tarpeista lähtevän palveluiden suunnittelun ja toteuttamisen. Pitkät palveluprosessit lisäävät myös palveluiden laatua sekä vaikuttavuutta. Kehittämiskumppanuudella tarkoitetaan tarvelähtöistä ammatillisen erityisopetuksen palveluiden ja yhteistyön suunnittelua, toteuttamista ja arviointia yhdessä. Kehittämiskohteet valitaan paitsi organisaatioiden ja alueiden tarpeista lähtien, myös valtakunnallista erityisopetuksen kehittämisen tarpeet huomioiden. YTY1-hankkeessa tehtiin aluejako, jossa määriteltiin jokaiselle Suomen koulutuksen järjestäjälle ensisijainen yhteysoppilaitos AMEO-verkostosta. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjillä on tiedossa lähin ammatillinen erityisoppilaitos, jonka kanssa yhteistyössä on mahdollisuus kehittää erityisopetuksen järjestämistä ja saada erityisopetuksen asiantuntijapalveluita. YTY3-hankkeessa aluejako ohjasi edelleen pääsääntöisesti kehittämiskumppanuuksien muodostamista ja asiantuntijapalveluiden tarjontaa. Asiantuntijapalveluiden tuottamisessa pyrittiin myös kustannustehokkuuteen siksi lähin AMEO-oppilaitos toimi ensisijaisena palvelun toteuttajana. Aluejakoa on kuitenkin joustava, ja palveluita oli YTY3-hankkeessakin mahdollisuus saada myös muilta AMEO-oppilaitoksilta, esimerkiksi kun kyse oli erityisosaamisesta, jota ei lähimmästä AMEO-oppilaitoksesta löytynyt. Samoin resursseja (rahoitus, tilat, materiaalit, toimijat) hyödynnettiin yhteiskäyttöön tilanteissa, joissa se oli mahdollista ja järkevää. AMEO-oppilaitokset vastasivat oman alueensa koulutuksen järjestäjien, työpajojen ja muiden sidosryhmien kontaktoimisesta, tiedottamisesta, alueellisesta yhteistyöstä, kehittämiskumppanuuksien rakentamisesta ja ylläpitämisestä sekä palveluiden toteuttamisesta. YTY3-hankkeessa kaikki Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät olivat hankkeen ja asiantuntijapalveluiden tiedotuksen piirissä. Uusina tiedotuksen kohderyhminä olivat

13 13 (25) ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjät manner-suomessa ja Ahvenanmaalla*. Kehittämiskumppaneiden määrä kasvoi 116 organisaatioon, joista 85 organisaatiota oli ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. YTY3-hankkeen aktiivisina kehittämiskumppaneina toimi siten 65 % Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjistä (OKM:n tilaston mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli 131 kpl/ ). Näiden koulutuksen järjestäjien ylläpitämiä oppilaitoksia toimi kehittämiskumppanuusyhteistyössä 99 kappaletta. *Yhteistyö Ahvenanmaan koulutuksen järjestäjien kanssa tehtiin YTY-hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. 4.5 Kehittämiskumppaneiden arvio yhteistyöstä Kehittämiskumppanien yhdyshenkilöille lähetettiin sähköinen kysely keväällä Vastanneita oli yhteensä 32, joista valtaosa (29 kpl) oli ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Vastausprosentti jäi alhaiseksi (28 %). Jatkossa palautteen kysymistä kehittämiskumppaneilta tuleekin kehittää. Vastauksissa kehittämiskumppanuutta pidettiin hyvänä ja toimivana työtapana. Syntyneitä pitkäaikaisia kumppanuuksia arvostettiin. Yhdyshenkilöt kokivat, että heidän organisaationsa tarpeet ja toiveet oli huomioitu hyvin palveluiden suunnittelussa ja toteutuksissa. Vastaajien mukaan YTY-hankkeen ja kehittämiskumppanuuden tavoitteiden saavuttamista tukivat mm. alueellinen yhteistyö ja verkostotapaamiset sekä YTY-toimijoiden tuki ja asiantuntijuus. Haasteina yhteistyölle koettiin kiire, oman organisaation kankeus ja asenteet. Eniten kehitettävää vastaajat arvioivat olevan siinä, miten asiantuntijapalveluilla pystytään vaikuttamaan organisaation pysyviin toimintamalleihin sekä yksilöllisiin opinto- ja jatkopolkuihin. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on koonti kehittämiskumppaneiden vastauksista koskien YTY3-hankkeen ja erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden suunnittelua, toteutumista, laatua ja vaikutuksia.

14 14 (25) Taulukko 3. Kehittämiskumppaneiden arviot YTY3-hankkeesta ja erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden toteutumisesta, laadusta ja vaikutuksista (asteikko 1 5, 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) Asiantuntijapalveluiden suunnittelussa on huomioitu organisaatiomme toiveet ja tarpeet Luovi Bovallius Keskuspuisto Kiipula Validia Yhteensä 4,7 4,4 3,8 4,0 4,8 4,4 Palveluiden toteutustavat ovat olleet onnistuneita 4,1 3,9 4,0 4,0 4,6 4,1 Palveluiden sisältö on vastannut organisaatiomme tarpeita Palveluihin osallistuneen henkilöstön osaaminen on kehittynyt Organisaatiomme toimintamallit ja rakenteet ovat kehittyneet Asiantuntijapalvelut ovat vahvistaneet opiskelijoiden/valmentautujien yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumista YTY-hankkeen alueellinen verkostoyhteistyö on vahvistanut yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumista organisaatiossamme YTY-hankkeen alueellinen verkostoyhteistyö on vahvistanut erityisopetuksen alueellisten toimintamallien kehittämistä ja toteuttamista 4,0 4,0 4,2 4,0 4,4 4,1 4,1 3,6 3,7 3,8 4,2 3,8 3,9 2,9 3,5 3,3 4,4 3,5 3,4 3,2 2,7 3,5 3,4 3,2 3,4 3,3 2,5 3,8 4,0 3,4 3,6 3,3 2,8 3,8 4,4 3,5 Yhteensä 3,9 3,6 3,4 3,8 4,3 3,8 5 Asiantuntijapalvelut yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tukena YTY3-hankkeessa toteutettiin yhteensä 552 asiantuntijapalvelua. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tarkemmin hankkeen painopisteiden mukaisia asiantuntijapalveluiden toteutuksia, palveluiden organisoimista ja asiantuntijana toimimista. 5.1 Asiantuntijapalveluiden toteuttaminen ja sisällöt Asiantuntijapalveluiden toteutustavat olivat seuraavat: Koulutukset: avoimet koulutustilaisuudet, verkkoluennot ja organisaatiokohtaiset räätälöidyt koulutukset Konsultoinnit: yksilö- ja ryhmäkonsultoinnit, työnohjaus Opiskelijoille suunnatut palvelut Verkostotapahtumat ja vertaiskehittäminen, joka oli osa asiantuntijapalveluprosessia

15 15 (25) Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan asiantuntijapalveluiden toteutustavat ja määrät. 61 kpl (57 kpl) 4 kpl (6 kpl) 167 kpl (252 kpl) Konsultointi Koulutus Verkosto Opiskelijapalvelut 320 kpl (272 kpl) Kuvio 2. Toteutuneiden asiantuntijapalveluiden määrät toteutusmuodoittain (suluissa YTY2) YTY3-hankkeessa koulutukset olivat yleisin palveluiden toteutusmuoto. Koulutusten määrä suhteessa muihin toteutusmuotoihin kasvoi, ja konsultoinnit vähenivät. Pitkät ja luottamukselliset kehittämiskumppanuudet takasivat kuitenkin myös koulutuksissa konsultatiivisen palveluotteen ja räätälöityjen tarvelähtöisten palveluiden tuottamisen. Opiskelijoille suunnatut palvelut jäivät vähäisiksi tarkoituksella opiskelijat ovat hankkeen välillinen kohderyhmä, joka hyötyy hankkeen kehittämistoimenpiteistä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittymisen myötä. Asiantuntijapalveluiden sisällöt suunniteltiin lähtökohtaisesti kehittämiskumppanien tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Samalla tuotiin kuitenkin esille AMEO-oppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten asiantuntemus ja tieto siitä, mitä laadukkaan ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen ja yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen rakentaminen edellyttää. Haasteeksi muodostui se, että hankkeen painopisteenä olleiden työelämälähtöistä koulutusta tukevien asiantuntijapalveluiden kysyntä ei ollut erityisen suurta niitä oli 33 % kaikista toteutuneista palveluista. Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevista asiantuntijapalveluista suosituin oli Aikuisen erityinen tuki ja ohjaus -koulutuskokonaisuus. Kysynnän kohdistumisesta on pääteltävissä, että ammatillisissa oppilaitoksissa on edelleen tarvetta erityisopetuksen järjestämisen perusasioissa tukemisesta, kuten yksilöllisen opintopolun suunnittelu ja toteutus, erityisen tuen tarpeet ja oppimisen tukeminen sekä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaaminen. Lisäksi on todettava, että työelämälähtöisyyden näkökulma sisältyy myös näihin teemoihin.

16 16 (25) Alla olevassa taulukossa esitetään asiantuntijapalveluiden sisällölliset toteumat ja niiden määrät. Taulukko 4. Toteutuneet asiantuntijapalvelut sisällöllisten teemojen mukaan (YTY3-painopisteet lihavoitu) Sisältö/teema kpl %-osuus kaikista 1 Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen: suunnittelun ja toteuttamisen tukeminen Yksilöllisen opintopolun suunnittelu Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaaminen Erityisen tuen tarpeet ja oppimisen tukeminen Menetelmiä erityistä tukea tarvitsevan opetukseen Opiskelijan arviointi ammatillisessa erityisopetuksessa Uraohjauksen kehittäminen nivelvaiheessa Työvaltaisen oppimisen eri muodot ja oppimisympäristöt Työssäoppimisen tuki Työpajayhteistyö Työllistymisen tuki Tuettu oppisopimuskoulutus Erityinen tuki aikuiskoulutuksessa Opiskelijahuolto opintojen tukena Opetus- ja ohjaushenkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 31 6 Yhteensä Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevien asiantuntijapalveluiden kehittäminen YTY3-hankkeen yhtenä painopisteenä olivat työelämälähtöistä koulutusta tukevien asiantuntijapalveluiden kehittäminen, tuotteistaminen ja toteuttaminen. Työelämälähtöisiä asiantuntijapalveluita kehitettiin hankkeessa seuraavin toimenpitein:

17 17 (25) Työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamista koskevan osaamisen, hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja materiaalien koonti sekä osaamisen jakaminen AMEO-oppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten kesken. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien tuli olla ammatilliseen erityisopetukseen ja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille sopivia. Yhteistyö kehittämiskumppaneiden kanssa: tarpeiden kartoittaminen sekä työelämälähtöisten asiantuntijapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen Hankkeen ohjausryhmän vahvistaminen työelämän asiantuntijoilla Keväällä 2014 koottiin työelämälähtöiseen koulutukseen liittyvää osaamista ja hyviä käytäntöjä hankeverkoston toimijoilta. Tuloksena saatiin kymmeniä hyviä toimintamalleja, menetelmiä, työkaluja ja opetusmateriaalia, joista on mahdollista jatkokehittää ja tuotteistaa työelämälähtöisiä asiantuntijapalveluita. Toukokuussa 2014 järjestettiin osaamisen jakamisen päivä Ammattiopisto Luovissa Oulussa. Siihen osallistui hankeverkoston työelämälähtöisen koulutuksen osaajia ja asiantuntijoita. Tapaamisessa työskenneltiin YTY3-hankkeen painopisteiden mukaisissa teemaryhmissä, joissa asiantuntijat esittelivät työelämälähtöisiksi asiantuntijapalveluiksi sopivaa osaamista ja hyviä käytäntöjä. Elokuussa 2014 AMEO-oppilaitosten edustajat kokoontuivat Tampereelle kokoamaan osaamisen jakamisen päivän tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Koko hankeverkoston (AMEO-verkosto sekä rajatun erityistehtävän oppilaitokset) toimijoista päätettiin koota kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on tuotteistaa työelämälähtöistä koulutusta tukevia asiantuntijapalveluita alla olevan kuvion mukaisesti. Tuotteistamistyöryhmä 1 ASIANTUNIJAPALVELU: Koulutuskokonaisuus erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksesta KENELLE: Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen ohjaushenkilöstölle: ammattimiehille, ohjaajille ja tukihenkilöille Tuotteistamistyöryhmä 2 ASIANTUNTIJAPALVELU: YTO-aineiden integrointi työssäoppimisjaksoilla KENELLE: Opetushenkilöstölle ammatillisissa oppilaitoksissa (erityisesti yhteisten tutkinnon osien opettajille) Kuvio 3. Työelämälähtöistä koulutusta tukevien asiantuntijapalveluiden tuotteistamistyöryhmät YTY3-hankkeessa Tuotteistamistyöryhmät työskentelivät syksystä 2014 kevääseen Työn tuloksena syntyi kaksi asiantuntijapalvelua, koulutuskokonaisuutta, joiden toteuttaminen ympäri maata käynnistyy syksyllä 2015 YTY4-hankkeessa.

18 18 (25) Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevia asiantuntijapalveluita kehitettiin myös yhteistyössä VATES-säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. VATES-säätiö osallistui työllistymisaiheisen koulutuskokonaisuuden Duunivalmennuksen ABC suunnitteluun keväällä Koulutuskokonaisuus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten opettajille ja ohjaushenkilöstölle. VATES-säätiön rooli kehittämisessä oli tuoda osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntemusta yhteiseen suunnitteluun. Duunivalmennuksen ABC -koulutusta aletaan toteuttaa erityisopetuksen asiantuntijapalveluna YTY4-hankkeessa ympäri valtakuntaa. Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY) puolestaan tarjosi asiantuntemustaan työpajahenkilöstölle tarkoitettujen työelämälähtöisten asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Osahankkeiden raporteissa on esitelty tarkemmin työelämälähtöisten asiantuntijapalveluiden toteutuksia. 5.3 Asiantuntijanana toimiminen YTY3-hankkeessa asiantuntijapalveluiden toteuttajina toimi 166 ammatillisten erityisoppilaitosten työntekijää. Hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä keväällä 2015 heille tehtiin sähköinen kysely, johon vastasi yhteensä 76 asiantuntijaa. Kyselyn vastausprosentti oli 46 %. Vastaajien mukaan parhaiten asiantuntijana toimimisessa toteutuivat oma valmistautuminen asiantuntijatehtäviin toteutuksiin liittyvät järjestelyt (esim. tila- ja ravitsemispalvelut) YTY-hanketoimijoiden tuki ja ohjaus palveluiden toteuttamiseen Asiantuntijana toimimisen hyvinä puolina mainittiin tukijana toimiminen ja vertaisoppiminen oman osaamisen jakaminen sekä yhteistyö ja verkostoituminen. Vastaajien mukaan toiminnassa tulisi erityisesti kehittää asiantuntijoiden vertaistukea ja työnohjausta sijaisjärjestelyitä ja resurssointia sekä asiantuntijuuden kehittämisen mahdollisuuksia. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan erityisopetuksen asiantuntijapalveluilla voidaan vaikuttaa yleisten oppilaitosten erityisopetuksen kehittymiseen tarjoamalla uusia ideoita, näkökulmia, menetelmiä ja onnistumisen mahdollisuuksia. Asiakasorganisaatioissa tulisi heidän mukaansa vahvistaa uusien toimintatapojen juurtumista oppilaitosarkeen.

19 19 (25) 5.4 Asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen YTY3-hankkeessa jatkettiin asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä sekä palveluprosessien yhtenäistämistä. Asiantuntijapalveluiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurattiin määrällisillä ja laadullisilla mittareilla. Hankkeessa kehitettiin käytössä olevaa yhteistä seurantajärjestelmää ja -pohjaa, johon osahankkeet kokosivat tiedot toteutettujen asiantuntijapalveluiden, osallistujien, asiantuntijoiden ja kehittämiskumppanien määrästä, palveluiden kestosta, toteutustavoista ja sisällöistä. Määrälliset mittaritiedot löytyvät luvusta 3 (taulukko 2). Asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden selvittämiseksi hankkeessa luotiin asiakaspalautepohja, joka sisältää yhdenmukaiset laatu- ja vaikuttavuusmittarit. Yhteiset mittarit mahdollistavat entistä laajemman tiedon keräämisen, analysoinnin ja käytön sekä laadun ja vaikuttavuuden vertailun toimijoiden kesken. Saadun tiedon perusteella palveluita voidaan edelleen kehittää. Palvelun jälkeen kerätyn asiakaspalautteen mukaan asiantuntijapalveluiden laatu ja vaikuttavuus ovat hyvällä tasolla (asteikolla 1 5, arvot 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Laatu- ja vaikuttavuusmittarit ja niiden tulokset havainnollistetaan seuraavassa kuviossa. Laatumittari "Olen tyytväinen palveluun kokonaisuutena" Keskiarvo 4,2 Vaikuttavuusmittari "Voin hyödyntää palvelusta saamiani tietoja omassa työssäni" Keskiarvo 4,1 Kuvio 4. Asiantuntijapalveluiden osallistujien arvio palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta omaan työhön Arviointitietoa asiantuntijapalveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta hankittiin myös hankkeen keskeisiltä asiakas- ja toimijaryhmiltä: kehittämiskumppanien yhdyshenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Arviointituloksia esitellään luvuissa 4.5. ja 5.3.

20 20 (25) Hankkeessa arvioitiin asiantuntijapalveluiden ja kehittämiskumppanuuden vaikuttavuutta asiakasorganisaation toimintaan myös pidemmällä aikavälillä. Tätä toteutettiin sähköisellä kyselyllä (ks. luku 4.5) ja laajennettiin vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen osana organisaatiokohtaista toteutussuunnitelmaa ja sen arviointia. Arviointeihin osallistui kumppanioppilaitosten johtoa, erityisopetuksen vastuuhenkilöitä ja YTY-yhdyshenkilöitä. He arvioivat asiantuntijapalveluiden vaikuttaneen oppilaitoksessaan seuraaviin asioihin: Useita palvelutapahtumia sisältäneiden pitkien palveluprosessien tuloksena erityisopetuksen järjestämisen rakenteet ja toimintamallit kehittyivät kumppanioppilaitoksissa, esimerkiksi erityisopetuksen vastuuopettajien (ervat) toiminta vahvistui, rooli ja tehtävät selkiytyivät erityisopettajien rooli vahvistui, heille annettiin lisää toimintaresursseja opetuksen ohjaajia palkattiin HOJKSien käyttöönotto ja laatiminen kehittyivät, laatu parani luki-testaukset otettiin käyttöön yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen kehittyi valmentavan koulutuksen toteuttaminen kehittyi työvaltainen oppiminen lisääntyi yhteisopettajuus lisääntyi Kehittämiskumppanuus aktivoi oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä sekä avasi näköaloja ja tavoitteellisuutta erityisopetuksen kehittämiseen. Henkilöstön tietämys ja osaaminen lisääntyi esimerkiksi seuraavissa asioissa erilaisten tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen suunnittelu erityisopetuksen kehittämiskohteiden tunnistaminen omassa oppilaitoksessa opetukselliset variaatiot ja erilaisten pedagogisten menetelmien käyttö Henkilöstön asenne erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia kohtaa muuttui positiivisemmaksi. Asioiden puheeksi ottaminen lisääntyi. Opetus- ja ohjaushenkilöstön jatkokoulutushalukkuus lisääntyi. Vaikutukset opiskelijoihin: rästisuoritukset ja suoritus kesken -merkinnät vähenivät poissaolot vähenivät opintojen läpäisy parani. Alueellinen yhteistyö mahdollisti osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen. Verkosto laajeni ja ihmiset tulivat tutuiksi. Ammatillinen erityisoppilaitos koettiin alueyhteistyön neutraaliksi yhteistyön koordinaattoriksi.

21 21 (25) Vaikuttavuuden arvioinnista menetelmänä saatiin seuraavia kokemuksia ja kehittämisajatuksia: Asiantuntijapalveluiden vaikuttavuuden arviointi sopii pidempikestoisiin palveluprosesseihin, jotka sisältävät useita palvelukertoja. Palveluiden vaikutuksia arvioidaan yksilö-, ryhmä-, ja organisaatiotasolla. On hyvä arvioida myös välittömästi näkyvät lyhyen aikavälin vaikutukset sekä pitkäaikaiset vaikutukset. Vaikutuksia on helpompi arvioida yksittäisten henkilöiden vaikutusten tasolla. Laajempien ryhmä- tai oppilaitostason vaikutusten arvioiminen on haastavampaa. Vaikutusten selvittämiseksi on tärkeää asettaa konkreettiset tavoitteet ja odotetut vaikutukset jo palveluiden suunnitteluvaiheessa sekä sopia miten niiden saavuttamista mitataan. Vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana on kehittämiskumppanin toteutussuunnitelma. Kumppaniorganisaation tiedottaminen palveluprosessiin liittyvästä vaikuttavuuden arvioinnista ja siitä saaduista tuloksista on tärkeää. Vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä olla mukana asiakasorganisaation johdon edustaja, kehittämiskumppanuuden yhteyshenkilö sekä asiantuntijapalveluihin osallistuneita työntekijöitä. Pitkäaikaisia vaikutuksia, esim. opiskelijan yksilöllisiin opinto- ja jatkopolkuihin on haastavaa arvioida palvelujen toteutuksen aikana. Vaikutukset ovat nähtävissä vasta viiveellä. Vaikuttavuuden arviointi kaiken kaikkiaan on haastavaa: välillisiä ja epäsuoria vaikutuksia yksilön ja tai kumppaniorganisaation toimintaan on vaikea eristää. Saatuja arviointitietoja ja kokemuksia hyödynnetään asiantuntijapalveluiden laadun ja palveluprosessin kehittämisessä. Samoin vaikuttavuuden arviointimallia kehitetään edelleen YTY4- hankkeessa. Erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden toteuttamisen prosessi Keväällä 2014 Validia Ammattiopisto ja Ammattiopisto Luovi pilotoivat Opetushallituksen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristöä. Arviointiin sisältyi ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, tuki- ja ohjaustehtävä eli erityisopetuksen asiantuntijapalvelutoiminnan itsearviointi (arviointikohta 4.8 kriteeristössä). Keväällä 2015 kaikki AMEO-oppilaitokset toteuttivat kyseisen itsearvioinnin. Tulosten perusteella AMEO-oppilaitosten yhteisenä erityisvahvuutena on asiakaslähtöisyys asiantuntijapalvelutoiminnassa. Tähän on ollut vahvasti vaikuttamassa YTY-hankkeissa kehitetty kehittämiskumppanuustoimintamalli. Itsearvioinnin tulokset toimivat pohja-aineistona erityisopetuksen asiantuntijapalvelutoiminnan kehittämiselle. YTY3-hankkeessa asiantuntijapalveluprosessin laadun ja sen arvioinnin kehittämistä jatkettiin mm. kuvaamalla prosesseja, keräämällä systemaattisesti seuranta- ja arviointitietoja sekä hyödyntämällä niitä tiedottamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Työ käynnistyi maaliskuussa 2015 benchlearning-päivällä, jossa AMEO-oppilaitokset jakoivat asiantuntijapalvelutoimintaan liittyviä prosessinkuvauksia, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Päivän jälkeen perustettiin

22 22 (25) valmistelutyöryhmä, joka jatkoi palveluprosessin kuvaamista, laatujärjestelmän rakentamista sekä vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä itsearviointitulosten ja benchlearning-materiaalien pohjalta. Valmistelutyöryhmä jatkaa työtään YTY4-hankkeessa syksyllä Yhteistyö tutkimustahojen kanssa, selvitystoiminta ja muu yhteistyö YTY3-hankkeessa yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa jatkettiin aiemmissa YTYhankkeissa luodun mallin mukaisesti. Yhteistyötä tehtiin ammatillisten opettajakorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa. Kehittämis- ja tutkimusyhteistyön tavoitteena oli toimijoiden yhteen kokoaminen ja tunnetuksi tekeminen, tiedon jakaminen ammatillista erityisopetusta koskevista tutkimuksista ja kehittämishankkeista, tutkimusteemojen ja aineistojen tarjoaminen sekä oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen. Tutkimustiedon hyödyntäminen sekä ammatillisen erityisopetuksen arjessa että asiantuntijapalveluita toteutuksessa koettiin tärkeäksi. Yhteistyömallin kautta tunnistettiin myös valtakunnallisia ajankohtaisia kehittämis- ja selvitysteemoja, joista osaa lähdettiin viemään eteenpäin. Tutkimukseen perustuvaa tietoa hyödynnettiin asiantuntijapalveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi Keskuspuiston ammattiopisto ja Validia Ammattiopisto toteuttivat yhteistyössä verkkoluentosarjaa Ammatillinen erityisopetus Areenalla, jonka teemat liittyvät uusimpaan tutkimustietoon ja ajankohtaisiin uudistuksiin ammatillisessa erityisopetuksessa. Ammattiopisto Luovin koordinoima Erkkaa verkossa -verkkoluentosarja jatkui toisen hankkeen rahoituksella, mutta erityisopetuksen asiantuntijoista koostuva ERIKO-nivelvaihetyöryhmä jatkoi edelleen toimintaansa yhtenä YTY-projektin tutkimus- ja kehittämisfoorumina. Yhteistyö selvitystoiminnassa YTY2-hankkeessa käynnistettiin ammatillisen erityisopetuksen määrittelyyn liittyvä pohdintatyö. Tavoitteena oli koota tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen säädösten valmistelutyön pohjaksi. Työryhmä koostui AMEO-verkoston, ammatillisten opettajakorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden tutkimustahojen sekä Opetushallituksen asiantuntijoista. Työryhmä valmisteli ammatillisen erityisopetuksen määritelmäehdotuksen Erityinen tuki ja erityisopetus ammatillisessa koulutuksessa, joka lähetettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön YTY3-hankkeessa seurattiin lakiesityksen voimaantuloa ja toteutumista sekä tiedotettiin erityisopetuksen uudistustyön vaiheista ja lakiuudistuksista alueilla. Lisäksi työn alla oli Mukautettujen opintojen tavoitteet, arviointi ja opetus -virikeaineiston päivittäminen Opetushallituksen toimeksiantona.

23 23 (25) Muu yhteistyö YTY3-hankkeessa aloitettiin yhteistyö Valtion erityiskoulujen eli VALTERI-koulujen kanssa. Tavoitteena oli kehittämisyhteistyö perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen nivelvaiheessa. Lisäksi haluttiin jakaa osaamista ja hyviä malleja erityisopetuksen asiantuntijapalvelutoiminnan kehittämiseksi. VALTERI-koulut järjestävät vastaavaa toimintaa perusasteella toimimalla oppimis- ja ohjauskeskuksina. Yhteistyö aloitettiin AMEO- ja VALTERI-verkostojen tapaamisella syksyllä Tapaamisessa esiteltiin verkostojen toimintaa puolin ja toisin, kartoitettiin yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia sekä laadittiin esitys yhteistyön jatkosta. VALTERI-koulujen yhdistymisen vuoksi yhteistyö kuitenkin siirtyi jatketavaksi YTY4-hankkeessa syksyllä Alueellista yhteistyötä VALTERI-koulujen kanssa kuitenkin tehtiin esimerkiksi verkostotapaamisten ja tapahtumien muodossa. Yhteistyötä tehtiin lisäksi VATES-säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. VATES-säätiö osallistui Duunivalmennuksen ABC -koulutuskokonaisuuden suunnitteluun tarjoten osatyökykyisten työllistymiseen liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntemusta. (Tarkemmin Duunivalmennuksesta luvussa 5.4). Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa käynnistettiin yhteistyö keväällä Yhteistyön tavoitteeksi nimettiin työpajojen ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen liittyen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja aikuisiin erilaisissa oppimisympäristöissä (esimerkiksi työpajoilla) hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen vaikuttamisyhteistyö osatyökykyisten ja tukea tarvitsevien aseman ja työllistymisen edistämiseksi. Yhteistyö jatkuu YTY4-hankkeessa. Lisäksi YTY3-hankkeessa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisten ja alueilla toimivien hankkeiden kanssa esimerkiksi yhteisten tapahtumien, kokousten tai foorumien järjestämisessä. 7 Johtopäätökset Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämistä ja toteuttamista jatkettiin aiemmissa YTY-hankkeissa luodun mallin mukaan. Uusina yhteistyökumppaneina mukaan toimintaan tuli kuusi erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saanutta koulutuksen järjestäjää. Yhteistyö loi mahdollisuuden tarjota erityisopetuksen kehittämistukea ja asiantuntijapalveluita entistä useammille oppilaitoksille, työpajoille ja alueellisille toimijaverkostoille. Uusina asiakasorganisaationa palveluita tarjottiin ruotsinkielisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Palvelut ja erityisopetuksen kehittämisen tuki

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä. Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY3

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä. Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY3 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY3 Väliraportti 1.12.2013 31.7.2014 2 (14) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Hankkeen toimijat ja kohderyhmät...

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Väliraportti

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Väliraportti Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY4 1.12.2014 31.7.2015 Väliraportti 2 (14) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hankkeen toimijat, kohderyhmät ja organisointi... 3 3 Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty )

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty ) YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 (päivitetty 17.11.2015) 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Väliraportti 1.12.2012 30.8.2013 1 Tiivistelmä Väliraportissa kuvataan Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -jatkohankkeen (YTY2)

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Loppuraportti

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Loppuraportti Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 4 1.12.2014 30.6.2016 Loppuraportti Sisällys 1 Johdanto... 3 2 YTY4-hanke osana YTY-hankkeiden kokonaisuutta... 4 3 Toimijat, kohderyhmät ja organisointi...

Lisätiedot

Verkoston puheenvuorot

Verkoston puheenvuorot Verkoston puheenvuorot 15.11.2012 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä Taustalla ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on lakisääteinen erityisopetuksen ohjaus-, tuki- ja kehittämistehtävä

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY2

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY2 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY2 Loppuraportti 1.12.2012 30.6.2014 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Hankkeen toimijat ja kohderyhmät... 3 3 Tavoitteet ja tulokset... 5 4 Kehittämiskumppanuudella

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä kokemuksia YTYhankkeesta

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä kokemuksia YTYhankkeesta Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä kokemuksia YTYhankkeesta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.4.2013 Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Invalidiliiton Järvenpään

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun

Lisätiedot

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,

Lisätiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Vamos via Valma! - loppuselvitystä

Vamos via Valma! - loppuselvitystä Vamos via Valma! - loppuselvitystä Hankeaika: 1.8.2015 31.12.2016 31.3.2017 Hakuryhmän nimi: Työelämälähtöisen, osaamisperusteisen, yksilöllisen ja joustavan ammatillisen peruskoulutuksen uudistusten toimeenpanon

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu 27.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Työpaikalla järjestettävä koulutus Oppisopimuskoulutus Koulutussopimukseen perustuva koulutus

Lisätiedot

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli 1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista

Lisätiedot

Vertaisarviointimalli Välkky-verkostolle ja sen kumppaneille. Vertaisarvioinnilla tulosta hanke Janne Hietanummi

Vertaisarviointimalli Välkky-verkostolle ja sen kumppaneille. Vertaisarvioinnilla tulosta hanke Janne Hietanummi Vertaisarviointimalli Välkky-verkostolle ja sen kumppaneille Vertaisarvioinnilla tulosta hanke Janne Hietanummi Vertaisarvioinnilla tulosta hankeverkosto - Malli kehitettiin koko Välkky-verkosto ja sen

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun ja ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö YTY-hankkeessa vv

Koulutuskeskus Sedun ja ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö YTY-hankkeessa vv YTY - hankkeen HELMIÄ Koulutuskeskus Sedun ja ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö YTY-hankkeessa vv. 2011-2016 Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntija Pekka Laakkonen Ammattiopisto Luovi pekka.laakkonen@luovi.fi

Lisätiedot

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Vertailtavaa tietoa koulutuksen vaikutuksesta opiskelijoiden elämänlaatuun, työllistymiseen ja jatkopolkuihin ammatillisessa erityisopetuksessa

Vertailtavaa tietoa koulutuksen vaikutuksesta opiskelijoiden elämänlaatuun, työllistymiseen ja jatkopolkuihin ammatillisessa erityisopetuksessa Vertailtavaa tietoa koulutuksen vaikutuksesta opiskelijoiden elämänlaatuun, työllistymiseen ja jatkopolkuihin ammatillisessa erityisopetuksessa - AEO-mittarit ja portaali Ammatillisen koulutuksen laatuverkosto

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo LAPE Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 20.11.2018 Minna Sillanpää Porvoo 10.10.2017 Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

Valkeakosken ammattiopisto Vertaisarvioinnin kriteerit ja niiden käyttö - Nostoja työpaikalla järjestettävän koulutuksen vertaisarvioinneista

Valkeakosken ammattiopisto Vertaisarvioinnin kriteerit ja niiden käyttö - Nostoja työpaikalla järjestettävän koulutuksen vertaisarvioinneista Valkeakosken ammattiopisto Vertaisarvioinnin kriteerit ja niiden käyttö - Nostoja työpaikalla järjestettävän koulutuksen vertaisarvioinneista Vertaisarvioinnilla tulosta verkosto Janne Hietanummi Vertaisarvioinnilla

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta

Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

PedaVälkky hanke

PedaVälkky hanke PedaVälkky hanke 16.6.2015-31.12.2016 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työryhmä 1: AOTavastia, Hyria ja Ypäjä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatapojen vertaismentorointi ja käytännön

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Polkuja työelämään seminaari 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tapani Hiltunen Keravan ammattiopisto Sisältö Ammatillisen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Ammatillinen reformi ja opettaja

Ammatillinen reformi ja opettaja Ammatillinen reformi ja opettaja Lauri Kurvonen OAJ 26.9.2018 26.9.2018 1 Sisällys Opettajan työn ydintehtävät Reformin tuki ja toteutus Toimintaympäristön muutokset Lähde: Kunnas 2005 Opettajan työssä

Lisätiedot

Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen

Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laatuseminaari 7-8.12.2015 Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laadulla tulosta 2 Hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Sastamalan koulutuskuntayhtymä (koordinaattori) Faktia Koulutus Oy

Lisätiedot

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi Hankefoorumi 16.1.2016 Haussa syksylle 2017 OPH:n rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Hakuaika päättyy 31.1.2017 Hakuvaiheessa määritellään toteutettavan koulutushankkeen

Lisätiedot

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke Uraohjaus Uraohjauksella tarkoitetaan opiskelijan ja ohjaajan välistä yhteistyöprosessia, jonka

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS

Lisätiedot

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,

Lisätiedot

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.

Lisätiedot

Erityinen tuki-webinaari

Erityinen tuki-webinaari Erityinen tuki-webinaari 4.9.2018 14.00-14.30 Erityinen tuki osana henkilökohtaistamista ja HOKS-prosessia. Lehtori, EO Annikki Torikka, TAMK. 14.30-14.55 Opiskelija toimijana- miten toimijuutta vahvistetaan?

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin,

Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin, Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin, tutkija Jukka Vehviläinen Sujuvat siirtymät tulevaisuudessa,

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko Elinikäisen ohjauksen koordinaatio Harri Haarikko 30.10.2014 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet (OKM 2011) 1) Ohjauspalveluita on tasapuolisesti saatavilla ja ne vastaavat asiakkaiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Rajatun tehtävän saaneita järjestäjiä on yhteensä 6.

Rajatun tehtävän saaneita järjestäjiä on yhteensä 6. Opetusministeriö KTPO/AM Koskimäki RAJATUN AMMATILLINEN ERITYISOPETUS ERITYISENÄ KOULUTUSTEHTÄVÄNÄ JÄRJESTÄJÄT VUONNA 200 ja kuntouttavaa opetusta muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä jo..999 lukien

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Tervetuloa Zoomi hankkeen koulutuspäivään Ouluun! Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa

Tervetuloa Zoomi hankkeen koulutuspäivään Ouluun! Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa Tervetuloa Zoomi hankkeen koulutuspäivään Ouluun! Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa OSAO toimintaa tiivistettynä Opiskelijoita noin 11 000, joista yli puolet ammatillisessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot