SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT Saamelaisten asema erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Lapin ja saamelaisten kotiseutualueen kehittämiseen liittyvät asiakirjat 4 2. SAAMELAISTEN ELINOLOJEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Saamelaiset arvot Saamelaisyhteisön nykytilanteen tarkastelu Saamelaisyhteisön kehittämisvisio Visio Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmassa Kehittämisvisioon pohjautuvat strategiset tavoitteet Painopistealueet Yleiset tavoitteet Toimintalinjat ja niiden tavoitteet Muut tavoitteet 16

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Saamelaisten asema erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaiskäräjien vuonna 2007 keräämien tietojen mukaan Suomessa on saamelaista. Saamelaisten lukumäärä on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut noin 1400:lla, lisäystä on tapahtunut nimenomaan saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen, asuu saamelaista. Alue on laajuudeltaan km². Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Suomen saamelaisista jo noin 55 % (5.129) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 644 ulkomailla. Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten. Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on nyt noin 60 % kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli yli 70 %. Yli 45-vuotiaista saamelaisista 57 % asuu saamelaisalueella ja alle 45-vuotiaista 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75- vuotiaista 90 % asuu saamelaisalueella. Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamea puhuu vajaa puolet saamelaisista. Pohjoissaamea puhuu % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Tässä asiakirjassa tarkoitetaan saamen kielellä inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kieltä. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella. Saamelaisten kulttuuri ymmärretään perustuslaissa laajasti kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Julkisen vallan tulee sallia ja tukea kansainvälisistä sopimuksista ilmenevien saamelaisten oikeuksien toteutumista alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiseksi heidän omaa kulttuuriperintöään kunnioittaen. Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaisten edustuselin, Saamelaiskäräjät, jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Käräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla valtion varoin. Saamelaiskäräjät ei ole valtion viranomainen, vaan luonteeltaan itsehallinnollinen elin, jolle on tarkoitus antaa perustuslaissa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Käräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Lisäksi käräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskulttuuri muuntuu ja kehittyy sekä ulkoisesta paineesta että omaehtoisesti. Käytännön haasteena saamelaisilla on kulttuurin ydinarvojen säilyttäminen sopeutumisprosessissa ja niiden vieminen eteenpäin murrosaikojen yli siten, että kulttuurisia ydinarvoja ei muutoksessa hukata. Saamelainen musiikki, erityisesti joiku, livñe sekä leudd, saamenkieli ja kertomaperinne, pukuperinne kulttuurisine koodeineen, perinteinen luonnonvarojen käyttö, elinkeinot ja luontosuhde sekä muut sen kaltaiset erityisalueet ovat lujasti kiinnittäneet saamelaisille itselleen läheisiä perinteisen kulttuurin elementtejä saamelaisuuden yleisesti tunnetuiksi ilmentymiksi.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) Perinteisen tietämyksen ja osaamisen luonnollinen siirtyminen sukupolvelta toiselle on saamelaisessa yhteisössä vaikeutunut mm. suomalaisen koulujärjestelmän ja nuorten poismuuton vuoksi. Lasten- ja nuortenkulttuurin osa-alueet ovatkin nykyisin välttämätön voimavara kulttuuristen arvojen siirtämisessä sukupolvelta toiselle. Musiikki, elokuva ja media perustuvat uudenaikaiseen tekniikkaan ja kiinnostavat erityisesti lapsia ja nuoria. Ne ovat myös tehokkaita uusia innovaatioita, jotka tarjoavat runsaasti välineitä kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja siirtämiseen. Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat toimeentulon lisäksi keskeinen osa saamelaista elämänmuotoa ja kulttuuria ja ne ylläpitävät saamen kieltä elävänä kielenä. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa uudenaikaisista elinkeinoista ja ammateista. Saamelaiselle elämäntavalle on ollut tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä ja perinne jatkuu erilaisten yhdistelmäelinkeinojen muodossa. Uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen, yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttaa syrjäkylien asuttuna pitämisessä ja antaa nuorille tilaisuuden jäädä tai palata kotiseudulleen. Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä. Saamelaisten tietoisuus omista oikeuksistaan alkuperäiskansana on vahvistunut, vaikka toisaalta poismuutto kotiseutualueen ulkopuolelle kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja uhkaa pirstoa saamelaisyhteisöä. Haasteena on saamelaiskulttuurin ja -identiteetin ylläpitäminen erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten keskuudessa, jossa suuri osa saamelaislapsista ja -nuorista nykyään asuu. Tässä korostuvat yhteydet sukuun ja kotiseutuun, järjestötoiminta mutta myös uudenlaisia toimintamuotoja tarvitaan, jotta saamelaiskulttuuri saadaan säilymään elävänä. Toisaalta haasteena on myös lisätä saamelaisalueen vetovoimaisuutta, jotta saadaan paluumuuttajien määrä lisääntymään. Toimikaudella saamelaiskäräjät pyrkii aktiivisin toimin edistämään saamelaisten paluuta saamelaisalueella. Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjät huomioi edunvalvonnassaan ja toiminnassaan erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen Saamelaisten elinoloihin liittyvät asiakirjat YK:n yleiskokous hyväksyi 13. syyskuuta 2007 YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen, jossa linjataan maailman arviolta 370 miljoonan alkuperäiskansan edustajan oikeuksia sekä todettiin alkuperäiskansojen syrjintä lainvastaiseksi. Julistuksen hyväksymistä edelsi yli kahden vuosikymmenen keskustelu. Vaikka YK:n julistukset ovat ennen kaikkea poliittisia asiakirjoja, niin alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen pitkä ja ainutlaatuinen neuvotteluprosessi tuotti julistukselle oman erityisasemansa. Julistuksen täytäntöönpano tulee tehdä hallitusten ja alkuperäiskansojen välisen yhteistyön avulla vahvistaen alkuperäiskansojen osallistumista päätöksentekoon ja julistus korostaakin kumppanuutta ja keskinäistä luottamusta. Valtioiden tulee tehdä yhteistyötä vilpittömässä hengessä alkuperäiskansojen kanssa heidän instituutioidensa kautta saadakseen heidän ennakkosuostumuksensa, ennen kuin ryhdytään alkuperäiskansoja koskeviin oikeudellisiin tai hallinnollisiin toimiin. Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden itsemääräämiseen ja itsehallintoon. Tekstissä tunnustetaan alkuperäiskansojen oikeus osallisuuteen heitä koskevissa asioissa, oikeus säilyttää oma erillisyytensä sekä tavoitella sellaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka vastaa alkuperäiskansojen omia näkemyksiään. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tavoitteena on tunnustaa, turvata ja yhtenäistää saamelaisten oikeuksia Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelainen asiantuntijatyöryhmä luovutti luonnoksen Pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi 27. lokakuuta Sopimusta valmistellut asiantuntijatyöryhmä laati sopimusehdotuksen puhtaasti oikeudellisin perustein. Sopimusluonnos onkin oikeusperustainen, valtioita sitova kansainvälinen sopimus, jonka hyväksymiseen tarvitaan myös kaikkien kolmen saamelaiskäräjien suostumus. Sopimusluonnos sisältää oikeudellisesti kestäviä määräyksiä muun muassa saamen kansan itsemääräämisoikeudesta. Kolmen

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) Pohjoismaan hallitusten ja saamelaisten yhteinen sopimusvalmistelu on kansainvälisesti ainutlaatuinen myönteinen esimerkki alueellisen suojajärjestelmän aikaansaamiseksi alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi, jossa korostuvat saamen kansan itsemääräämisoikeus. Toteutuessaan sopimus voi toimia tärkeänä asiakirjana saamelaisen yhteiskunnan kehittämisen kannalta kolmen pohjoismaan alueella, jossa valtioiden välisten rajojen merkitystä yritetään vähentää. Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja eli kieliperuskirja, joka tuli voimaan 1. maaliskuuta 1998 on ensimmäinen sitova kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Peruskirjan määräykset jakautuvat kaikkia sopimuspuolia velvoittaviin yleisiin määräyksiin sekä valinnaisiin määräyksiin, jotka koskevat vähemmistökielten käyttöä yhteiskunnallisessa elämässä. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 21. marraskuuta 2007 suosituksia saamen ja ruotsin kielten sekä romanikielen käytön edistämiseksi Suomessa. Suositukset liittyvät kieliperuskirjan täytäntöönpanoon. Ministerikomitean suositusten mukaan saamenkielistä koulutusta tulee edelleen vahvistaa, erityisesti järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman kehittämisellä. Saamen kielen käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja sanomalehdistössä, tulee kehittää tarvittaessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Erityisen uhanalaisiin kieliin kuuluvien inarin- ja koltansaamen osalta ministerikomitea suositti pikaisia toimia näiden kielten suojelemiseksi ja edistämiseksi. Varsinkin pysyvien kielipesien järjestämistä suositeltiin. Myös saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden varmistaminen vaatii lisätoimia. Lapin maakuntasuunnitelma - Eläköön Lappi 2022 on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, johon on kirjattu myös saamelaisia koskevia asioita. Lappilaisiin arvoihin sisältyy saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja lisäksi strategiaosassa on erillinen luku saamelaisten olojen kehittämisestä. Suunnitelma on ohjeena seutukunnittain laadittavalle maakuntakaavalle ja se antaa myös lähtökohtia lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelmalle, joka ohjaa konkreettista kehittämistyötä. Lapin maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut toimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Lapin maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee Saamelaiskäräjät. Lyhyen aikavälin toteuttamissuunnitelmassa , joka toimii alueen esityksenä ministeriöille valtion talousarvion laatimisessa, on saamelaisten osalta mainittu mm. saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelu ja kulttuuriperintöön liittyvät hankkeet. Lapin maaseutuohjelma 2013 painottuu elinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun palvelujen turvaamiseen. Saamelaiskäräjien yksityiskohtaiset ohjelmalinjaukset löytyvät maaseutuohjelman liitteestä. Lapin alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma on laadittu maaseutuohjelman perustalta. Saamelaiskäräjät on toteuttanut saamelaisten osuuden, jossa toimenpiteinä on mm. saamelaismatkailun ja kulttuuriyrittäjyyden edistäminen. Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan saamelaisalueella turvataan alueidenkäytössä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytykset. Lisäksi muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on saamelaisalueen luonnonvarojen käyttö ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta kestävästi. Tältä perustalta turvataan edellytykset ylläpitää ja kehittää sekä välittää tuleville sukupolville saamelaisten oma kulttuuri, siihen kuuluvat perinteiset elinkeinot ja perinteinen tietämys sekä saamelaista maailmaa kuvastava saamen kieli. Ohjelmassa tuodaan esille perinteisiä elinkeinoja, elämäntapaa, luontosuhdetta ja perinteistä tietämystä sekä hanke-esityksiä näiden kehittämiseksi. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma on otettu huomioon vuonna 2006 hyväksytyssä Suomen kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) Euroopan parlamentin päätöslauselmassa arktisten alueiden maatalouden uudesta strategiasta korostetaan, että saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa voidaan kehittää saamelaisten omilla ehdoilla yhteisön tuella. Lisäksi siinä käsitellään poronhoitoelinkeinon harjoittamisedellytysten turvaamista ja kehittämistä, kuten erityistukia poronhoidon investointeihin. Strategiassa pidetään myös tärkeänä, että ihmisiä kannustetaan jäämään asuinsijoilleen ja että se tehdään heille mahdolliseksi. Suomen Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta. Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen.

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 2. SAAMELAISTEN ELINOLOJEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Saamelaiset arvot Saamelaiskäräjien toimintaohjelma perustuu seuraaviin arvoihin, jotka näkyvät saamelaiskäräjien toiminnassa; - vahva saamelainen identiteetti - saamen kielet - saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö - saamelainen luontoyhteys - saamelainen kulttuurimaisema ja sen biologisen monimuotoisuuden turvaaminen - luonnonresurssien kestävä hyödyntäminen - tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen - yhteisöllisyys 2.2. Saamelaisyhteisön nykytilanteen tarkastelu Toimintaympäristön analyysi ja omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen luo hyvän pohjan kehittämisstrategian tekemiselle. Myös ulkopuolelta tulevat muutospaineet on huomioitava ja arvioitava niiden vaikutusta omaan toimintaan. Strategialla pyritään vahvistamaan vahvuuksia entuudestaan ja maksimoimaan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä sekä toisaalta torjumaan uhkia ja lievittämään heikkouksia. Vahvuudet: - omaleimainen ja rikas kulttuuri monine kielineen - kehittynyt poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä - hyvä sopeutumis- ja selviytymiskyky - perinteinen tietämys ja ekologinen tieto-taito - luontainen kansainvälisyys ja valtioiden rajat ylittävä saamelainen toimintaympäristö - ainutlaatuinen luonnonympäristö - yhteisöllisyys Heikkoudet: - poismuutto kotiseutualueen ulkopuolelle ja sen seurauksena saamelaiskulttuurin toimintaedellytyksien heikkeneminen, josta on vaarana sulautuminen pääväestöön - perinteinen tietämys ja osaaminen välittyvät heikosti seuraaville sukupolville - saamen kielten käytön väheneminen - Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän hallinnolliset, lainsäädännölliset ja kulttuuriset erot - henkilöresurssien puute vähemmistösaamenkielten ja kulttuurien puolelta Mahdollisuudet: - hyvä perustuslaillinen asema - tunnustettu asema Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana - alkuperäiskansojen asemaa ja niiden oikeuksien vahvistamista koskeva myönteinen kansainvälinen kehitys - saamelaiskulttuuriin liittyvät uudet sovellusmahdollisuudet - saamelaisen perinteisen tietämyksen ja kulttuurin hyödyntäminen muuttuvassa yhteiskunnassa - vahvan identiteetin omaavat kielitaitoiset ja monitaitoiset nuoret ja lapset - rajat ylittävä yhteistyö ja kansainvälinen saamelaisalue

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) Uhat: - perustuslakia toteuttava lainsäädäntö vaillinaista - ratkaisematon maanomistuskysymys valtion ja saamelaisten välillä saamelaisalueella ja siihen kytkeytyvät ongelmat - perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisen heikot oikeudelliset, hallinnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset - tietoliikenneyhteyksien jääminen jälkeen yleisestä tasosta - syrjäseutujen yleinen autioituminen - ilmastonmuutos - saamelaisten kotiseutualueen muuttotappio 2.3. Saamelaisyhteisön kehittämisvisio ) Saamelaiset alkuperäiskansana elävät ja kehittyvät omalta kieli- ja kulttuuriperustaltaan monikielisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa 2) Saamelaisalueesta on kehittynyt elinvoimainen, tunnettu ja omaleimainen alue, joka houkuttelee kilpailukykyisillä elinolosuhteillaan erityisesti saamelaisnuoria asettumaan kotiseudulleen ja yhä enenevässä määrin palaamaan sinne. 3) Saamelaisten perustuslain mukainen kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto toteutuu käytännössä. 4) Saamelaiset osallistuvat tasavertaisesti muiden väestöryhmien kanssa omaa aluettaan, sen luonnonvarojen käyttöä ja muita yleisiä elinoloja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. 5) Saamelaisalue tarjoaa runsaasti työpaikkoja saamen kielen taitoiselle väestölle, erityisesti nuorille. Saamelaiset harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan kestävän kehityksen pohjalta oikeudellisesti ja taloudellisesti turvattuna. Suuri osa saamelaisista hankkii toimeentulonsa myös nk. uudenaikaisissa ammateissa. Yhdistelmäelinkeinot ovat yleisiä. 6) Saamen kieltä käytetään tasavertaisesti suomen kielen rinnalla kaikilla elämänalueilla. 7) Yhteistyö naapurimaiden saamelaisten kanssa on vahvaa ja luontevaa. 8) ILO 169-sopimus ja Pohjoismainen saamelaissopimus on ratifioitu

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 2.4. Visio Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmassa Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmassa kehittämisvisio on ilmaistu seuraavasti: Saamelaisilla alkuperäiskansana on elävä saamenkieli ja vahva yhteisöllisyys, jotka ylläpitävät, vahvistavat ja edistävät saamelaiskulttuurin ja kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä sekä saamelaisten elämäntavan, perinteisen tietämyksen ja perinteisten taitojen välittymistä uusille sukupolville. Saamelaisilla on terve itsetunto ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Saamelaisten oikeus määrätä alueistaan toteuttaa saamelaisten kestävää kehitystä, harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja saada niistä toimeentulonsa toteutuu. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa saamelaisille itsemääräämisoikeuden ja tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen oman kulttuurinsa ja elämäntapansa perustalta. Jokaiselle on turvattu riittävä tieto ja taito, luonnonlukutaito sekä arviointikyky, jotta hän kykenee käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Kaikki ihmiset tarvitsevat sääntöjä ja toimivat yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan Kehittämisvisioon pohjautuvat strategiset tavoitteet Saamelaiskäräjien toimikautena tavoitteena on itsemääräämisoikeuden pohjalta edistää saamelaisen kulttuurin toimintaedellytyksiä ja kehittää saamelaista yhteiskuntaa kulttuuristen ydinarvojen varassa ja sovitetaan perinteinen saamelainen kulttuuri siten moderniin yhteiskuntakehitykseen. Erityisesti panostetaan saamelaisen henkisen kulttuurin eri osa-alueiden elvyttämiseen ja uudistamiseen sekä kulttuurin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena on saamelaisten tietoisuuden, osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen sekä yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistaminen. Keskeisenä tavoitteena on kehittää saamelaisaluetta tasapuolisesti ja luoda alueelle sellaiset toimeentulon ja asuinympäristön viihtymisen olosuhteet, jotka houkuttelevat erityisesti saamelaisnuoria asettumaan alueelle. Saamelaisalueen infrastruktuuria on kehitettävä ja varsinkin tietoliikenneyhteyksiä on parannettava vastaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimustasoa. Saamelaisalueelle ja saamelaiselinkeinoihin pyritään saamaan uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Lisäksi pyritään luomaan uusia elinkeinomahdollisuuksia ja parantamaan niiden harjoittamisedellytyksiä sekä kehittämään palvelujärjestelmiä. Tavoitteena on vahvistaa saamelaisten perinteinen osaaminen osaksi modernia yhteiskuntakehitystä. Saamelaista elinkeinotoimintaa monipuolistetaan ja kehitetään nk. uudenaikaisia elinkeinoja saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen tietämyksen perustalta. Tavoitteena on saamelaisia erityispiirteitä ja kulttuuriperinnettä hyödyntäen löytää uusia toteutustapoja käytettäväksi mm. matkailussa, elokuva-, elämys- ja sisältötuotannossa. Panostamalla kulttuurintuntemukseen ja perinteiseen osaamiseen tuetaan erityisesti nuorten ja naisten edellytyksiä sekä jatkaa perinteisissä ammateissa että myös luoda uudenaikaisia saamelaiskulttuuriin perustuvia ammattiyhdistelmiä ja uudenlaista yrittäjyyttä. Strategisena tavoitteena on parantaa saamelaisten oikeutta omaan kieleen ja kulttuurin koko Suomen alueella Erityisenä tavoitteena on kehittää ja mahdollistaa saamelaislasten ja nuorten osallisuus saamelaiskäräjien toiminnassa

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 2.6. Painopistealueet 1) Saamelaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään 2) Saamelaislasten ja -nuorten viihtymisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä, yleisiä elinoloja ja saamelaiskulttuurin mukaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kehitetään. Lasten ja nuorten osallisuutta kehitetään ja Saamelaiskäräjien nuorisovaltuuskunta perustetaan. 3) Saamelaisten perinteisten ja uusien elinkeinojen harjoittamisen edellytykset turvataan ja niitä kehitetään saamelaiskäräjien elinkeinopoliittisen ohjelman kautta. Saamelaiskäräjät pyrkii edunvalvonnassaan luomaan edellytykset saamelaiselinkeinojen paremmalle kannattavuudelle korostaen samalla niiden kulttuurista merkitystä ja keskeistä asemaa osana saamelaista elämäntapaa. 4) Saamelaisten omaehtoista ja omaan kulttuurin pohjautuvaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja innovaatioiden kehittämistä sekä erityisesti perinteiseen tietämykseen nojaavaa osaamista tuetaan ja kehitetään. 5) Edunvalvonnassaan saamelaiskäräjät pyrkii saamelaisalueen infrastruktuuria, palvelurakennetta ja erityisesti tietoliikenneyhteyksiä parannetaan vastaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimustasoa. 6) Saamelaisväestön omakielisiä ja omaan kulttuuriin pohjautuvia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita hyvinvointipalveluja kehitetään ja turvataan sekä pyritään nostamaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitustasoa 7) Saamen kielen käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan. 8) Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asemaa ja saavutettavuutta parannetaan kaikilla kouluasteilla, erityisesti perusopetuksessa. Tasokas kielen opetus mahdollistetaan koko maassa. 9) Saamelaiskäräjien toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen edistäjänä, tukijana ja opetuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä vastuuta kantavana viranomaisena edistetään 10) Opetuksen saamelaista sisältöä kehitetään esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Saamelaisille tarkoitettua saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa korkean asteen koulutusta ja tutkimusta edistetään saamelaisista lähtökohdista. 11) Erittäin uhanalaisen kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin säilymistä ja kehittymistä edistetään yhteistyössä kolttien kyläkokouksen ja kolttaneuvoston kanssa 12) Erittäin uhanalaisen inarinsaamelaisen kielen ja kulttuurin säilymistä ja kehittymistä edistetään 13) Saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytyksiä parannetaan. 14) Saamelaista informaatiotekniikkaa ja -toimintaa sekä saamelaista mediaa ja elokuvatuotantoa vahvistetaan ja kehitetään. 15) Valtakuntien rajat ylittävää saamelaisten yhteistyötä vahvistetaan erityisesti koulutuksen, tutkimuksen, kielen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hallinnon alalla.

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 16) Saamelaisten tunnettavuutta Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana lisätään. 17) Saamelaiskäräjät edistää edunvalvonnassaan alkuperäiskansojen aseman ja oikeuksien toteutumista kansainvälisellä ja kansallisella tasolla 18) Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään saamelaiskäräjien toiminnassa ja edunvalvonnassa 19) Saamelaiskäräjät turvaa saamelaisten kotiseutualueen säilymisen myös tuleville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti edunvalvonnassaan ja omassa toiminnassaan 20) Saamelaiskäräjät vahvistaa saamelaisalueen kuntien, saamelaisjärjestöjen sekä saamelaisalueen paliskuntien kanssa tehtävää yhteistyötä 2.7. Yleiset tavoitteet 1) Saamelaisten itsehallinnon kehittäminen Saamelaiskäräjien aseman ja yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen itsehallinnon kehittämistä koskevan tavoite- ja toimintasuunnitelman laatiminen ja sen systemaattinen toteuttaminen (lainsäädännön muutosehdotusten ja muiden tarpeellisten kehittämisehdotusten tekeminen) Saamelaista kulttuuri-itsehallintoa kehitetään Suomen valtion tekemien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Saamelaista kulttuuri-itsehallintoa kehitetään suhteessa Suomessa tehtävien aluehallinnon-, perustuslain-, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Saamelaiskäräjälain ja asetuksen tarkistaminen Saamelaiskäräjien toiminnan vahvistaminen toimintaresursseja lisäämällä Saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen ja sen turvaaminen valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa Saamelaiskäräjien nimeäminen valtionapuviranomaiseksi Saamelaiskäräjien toiminnan kehittäminen avoimeksi, demokraattiseksi ja tehokkaaksi 2) Saamelaiskulttuurikeskuksen perustaminen Inariin saamelaiskulttuurikeskuksen ja sen osatoimintojen suunnitteleminen, kehittäminen ja toteuttaminen saamelaisen kulttuurin toimintaedellykset turvataan koko saamelaisalueella kulttuurikeskustoiminnan kautta 3) Saamelaisen henkisen kulttuurin edistäminen Saamelaisten henkisen ja aineellisen kulttuuriperinteen ylläpitäminen ja edistäminen saamelaisten tietoisuuden, osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen erityisesti lasten ja nuorten saamelaisidentiteetistä huolehtiminen saamelaisten yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistaminen 4) Saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittäminen saamelaiskulttuurin ja elinkeinon tuotantotuen luominen, joka kannustaa ja tukee kulttuurintuotantoa Verotustekniset uudistukset tulisi kohdistaa saamelaisten kotiseutualueen kunnille ja kunnan asukkaille esimerkiksi Norjan mallin mukaisesti. Lisäksi tulisi kohdistaa arvolisänveron palautuksia saamelaiselinkeinoille, rajakaupoille ja palauttaa polttoainevero poronhoitajille ja luontaiselinkeinotilallisille. nuorten opintolainahuojennukset

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 2.8. Toimintalinjat ja niiden tavoitteet 1) Elinkeinot ja ympäristö saamelaisen poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen vahvistaminen edistämällä saamelaiskulttuurin erityispiirteet huomioivan lainsäädännön, hallinnon, tukijärjestelmän ja koulutusjärjestelmän kehittymistä saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytysten parantaminen sekä panostaminen kulttuuriyrittäjyyden ja saamelaiskulttuurin luovien toimialojen tukemiseen ja kehittämiseen saamelaisen käsityön tukijärjestelmän kehittäminen saamelaisen matkailutoiminnan kehittäminen saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen osaamispääoman perustalta kestävän kehityksen mukaisesti luonnontuotteiden tuottamisen, jatkojalostamisen, markkinoinnin ja taloudellisen hyödyntämisen edistäminen erillisen määrärahan saaminen valtion talousarvioon saamelaisten yleisten elinolojen ja elinkeinotoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen Perinteisiä saamelaiselinkeinoja käsittelevien tutkimuksien ja selvityksien edistäminen saamelaisuuteen pohjautuvan yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen neuvonta- ja tukipalveluilla nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien saaminen saamelaisalueelle saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämiskeskuksen perustaminen, jonka yhteyteen kehitetään saamelaiselinkeinojen maankäyttökuvausta sisältävä paikkatietojärjestelmä saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaamiseksi alueen luonnonvarojen hoidossa, käytössä ja suojelussa saamelaisalueen ja -kulttuurin erityispiirteiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa, päätöksenteossa, kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti paluumuuttoa edistävien toimenpiteiden kehittäminen nuorten tukeminen perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen ja tukitoimenpiteiden kehittäminen elinkeinorahaston luominen elinkeinolautakunnan alaisuuteen saamelaisen naisyrittäjyyden kehittäminen saamelaisten elinkeinojen turvaaminen siten, että kaivostoiminta ei vaaranna saamelaisten elinkeinojen harjoittamista eikä ole vahingoksi ympäristölle ja luonnolle 2) Saamen kieli saamen kielilain toteutumisen edistäminen ja seuranta Saamelaiskäräjien omassa toiminnassa ja viranomaisissa suullisen ja kirjallisen saamen kielen käytön lisääminen yksityisissä ja julkisissa yhteyksissä saamen kielen näkyvyyden ja kuuluvuuden lisääminen saamen kielen käyttämisen ja opiskelun mahdollisuuksien edistäminen kokonaisvaltaisesti ja yhdenvertaisesti kaikkien saamelaisten keskuudessa saamen kielen kokonaistilannetta koskevan tietouden lisääminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien seuraaminen pohjoismaisen kieliyhteistyön tehostaminen erillisen määrärahan saaminen valtion talousarvioon saamen kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen pohjoissaamen normittamisen edistäminen pohjoismaissa eri alojen saamenkielisen sanaston, uudissanaston ja terminologian, kehittäminen ja levittäminen kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä uuden kieliteknologian hyväksikäyttäminen saamen kielen kehittämisessä, saamen kielen saatavuuden parantamisessa ja saamen kielen opetuksessa

13 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) sanastotietopankin kehittäminen kielipesätoiminnan kehittäminen ja laajentaminen koskemaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamenkieliä ja kaikkia saamelaisia kaksi- ja monikielisyyteen liittyvän neuvonnan ja tiedotuksen järjestäminen saamen kielen tutkimustoiminnan edistäminen saamelaisten saamen kielen käyttöä koskevan tutkimuksen edistäminen saamen kielikeskuksen perustamisen edistäminen Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymät suositukset alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta Suomessa toteuttaminen saamenkielen elvytystoimien tehostaminen ja saamenkielen opetus aikuisille saamelaisille koltan- ja inarinsaamenkielen elvytystoimet kielipesätoiminnan ja opetuksen kaikille tasoille ja riittävien resurssien takaaminen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi 3) Hyvinvointipalvelut saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja toteuttaminen saamenkielellä, saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen saamelaisille tarjottujen saamenkielisten palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien ammatinharjoittajien hyvinvoinnin edistäminen saamelaisten osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen saamelaisten perheiden hyvinvoinnin edistäminen ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen kehittäminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitustason nostaminen ja siirtäminen saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi kokonaisuudessaan asetuksen nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueelliseen kehittämistyöhön osallistuminen saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkötoiminnan kehittäminen ja pysyvän kehittämisen tukirakenteen luominen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyön ja toimintaedellytysten lisääminen saamelaisten kotiseutualueen kuntien, seutukuntien ja järjestöjen kanssa pohjoismaisen hyvinvointipalvelujen yhteistyön kehittäminen ja erityisesti raja-alueilla tehtävän käytännön yhteistyön edistäminen suomenkieltä osaamattomien saamelaislasten ja vanhusten palveluiden turvaaminen ja kehittäminen 4) Koulutus ja tutkimus saamelaisopetuksen kehittämiseksi laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma yhteistyössä opetusministeriön kanssa. saamen kielen ja saamenkielistä perusopetusta varten valmistetaan saamelaisen kulttuurin huomioon ottava Saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteet (perusopetusta varten), jonka avulla opetuksen sisältöjä ja tuntijakoja yhtenäistetään ja kielen elvyttäminen suunnitelmallisesti opetuksen avulla tehdään mahdolliseksi. saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseksi valtion talousarviossa osoitettuja varoja lisätään tuntuvasti. saamelaisopetuksen erityisrahoitus laajennetaan koko maahan. saamenkielisten aineenopettajien ja luokanopettajien koulutusta lisätään ja nopeutetaan.

14 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) saamen kielen ja saamenkielinen virtuaaliopetus saatetaan pysyvälle pohjalle ja perustetaan vakituisia saamen kielen verkko-opettajan virkoja. opettajakoulutusta kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon saamelaisopetuksen erityistarpeet: saamelaiset kulttuurisisällöt, kaksikielisyys- ja kaksikulttuurisuuspedagogiset taidot ja kielellisesti heterogeenisen, uhanalaista kieltä oppivan oppilasryhmän opettaminen. käynnistetään saamelaisopetuksen arviointihanke, jossa selvitetään sekä oppilaiden kielen osaamista ja oppimistuloksia, saamelaisopetuksen asemaa, tilannetta, saavutettavuutta ja saamen kielen ja saamenkielistä opetusta koskevia odotuksia ja asenteita. yhteistyötä saamen kielen ja kulttuurin opetusta antavien yliopistojen, saamelaisen korkeakoulun ja saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa tiivistetään ja pyritään luomaan yhteisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita kansainväliselle saamelaisalueelle. Saamelaiskäräjille perustetaan saamelaisopetuksen kehittämis- ja resurssikeskus, joka palvelee ja avustaa koulutuksen järjestäjiä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asioissa. Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen. Saamelaiskäräjien ja opetusministeriön välille luodaan pysyvät hallinnolliset menettelytavat. Saamelaiskäräjät raportoi ministeriölle säännöllisin väliajoin saamelaisopetuksen tilanteesta ja sen kehittämiseksi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Saamelaiskäräjät ja opetusministeriö neuvottelevat vuosittain saamelaisopetuksen tarpeiden huomioon ottamisesta valtion seuraavan vuoden talousarviossa, koulutuspoliittisissa ja opetussuunnitelmauudistuksissa. saamelaisopetusta koskevan lainsäädännön, opetussuunnitelmien ja opetuksen rahoitusperiaatteiden yhtenäistäminen pohjoismaisen saamelaissopimuksen (2005) edellyttämällä tavalla aloitetaan. Mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön lisätään erityisesti oppimateriaalin valmistamisessa. saamelaisista lähtökohdista tehtävää saamelaisen kulttuurin tutkimusta edistetään. yhteispohjoismaisen saamelaisyliopistohankkeen mahdollisuuksia selvitetään. 5) Kulttuuri saamelaistaiteilijoiden ja -käsityöntekijöiden ammatinharjoittamisen edellytysten turvaaminen saamelaisten kulttuuriperinnön turvaaminen itsehallinnon perustalta perinteisen saamelaisen tiedon kerääminen, tallentaminen ja uudenlainen hyödyntäminen saamelaisyhdistysten toimintaedellytysten parantaminen saamelaismuseon kehittäminen alueelliseksi keskusmuseoksi saamelaisen median, erityisesti televisiotoiminnan ja elokuvatuotannon sekä kehittäminen saamelaismusiikin koulutus-, tutkimus-, tallennus- ja tuotantoedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, saamelaismusiikin keskuksen perustaminen sekä perinteisen saamelaismusiikin edistäminen alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen perustaminen saamenkielisen lapsi- ja nuorisotyön kehittäminen kokonaisvaltaisesti saamelaismuseon aseman edistäminen kansallisissa ja kansainvälissä yhteyksissä saamelaismuseon alueellisten toimipaikkojen kehittäminen saamelaisen kulttuurimäärärahan lisäys saamelaiskäräjille pysyvä rahoitus saamelaislasten ja nuorten aseman edistämiseksi saamelaiskäräjien oman kulttuuritoiminnan lisääminen (esim. kulttuuritapahtumat) kolttakulttuurikeskuksen perustamisen tukeminen saamelaisarkiston perustamisen edistäminen saamelaismuseo Siidan yhteyteen 6) Lapset ja nuoret saamelaislasten ja -nuorten tilaa koskevan selvitystyön jatkaminen saamelaislapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen, jossa edistetään heidän oikeutta saamen kieleen ja kulttuuriin sekä osallisuutta.

15 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen saamelaislasten ja -nuorten kulttuurituntemuksen sekä identiteetin vahvistaminen saamelaislapsille ja -nuorille suunnattujen kulttuuri-, viihde- ja muiden palveluiden ja tuotteiden saatavuuden edistäminen saamen kieltä kehittävän ja saamelaiskulttuurin tuntemusta lisäävän varhaiskasvatusmateriaalin tuottaminen saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnan jatkaminen saamelaislasten ja nuorten yhteisöllistäminen saamelaisyhteiskuntaan lasten ja nuorten kulttuurioikeuksien turvaaminen 7) Kirkollinen toiminta saamelaisten kielellisten oikeuksien vahvistaminen saamen kielilain periaatteiden mukaisesti sekä evankelis-luterilaisessa kirkossa että ortodoksisessa kirkkokunnassa saamelaisten kirkollista elämää koskevien asioiden yhteensovittamisen ja yhtenäisen käsittelyn edistäminen kolttasaamelaisen edustajanpaikan mahdollistaminen ortodoksisen kirkkokunnan kirkolliskokoukseen saamenkielisen lapsi- ja nuorisotyön kehittäminen seurakunnissa saamelaiset ekumeeniset kirkkopäivät Inarissa vuonna 2009

16 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) 2.9. Muut tavoitteet 1) ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi sekä saamelaisten maa-, vesi- ja elinkeinooikeuksien toteuttamisen aikaansaaminen sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttaminen ja saamelaiskäräjien omaehtoinen ja aktiivinen saamelaisten oikeuksien edistäminen ILO-169 sopimuksessa 2) Euroopan unionin perussopimus Euroopan unionin perussopimuksen toteutumisen edistäminen 3) Pohjoismainen saamelaissopimus pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisen/ratifioimisen ja täytäntöönpanon nopeuttaminen 4) Aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishanke sekä perustuslain uudistus saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämisen kannalta huomioiden kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet 5) Saamelainen parlamentaarinen neuvosto Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston yhteistyön ja toiminnan kehittäminen oman sihteeristön ja rahoituksen saaminen Saamelaiselle Parlamentaariselle Neuvostolle saamen kieleen liittyvän yhteistyön tehostaminen yhteisessä saamen kielen lautakunnassa 6 ) Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen saamelaisten kielen, kulttuurin, elinkeinojen ja elämänmuodon kehittämiseksi Interreg IV A Pohjoinen -ohjelmaan sisältyvän Saamen osaohjelman toteuttaminen yhdessä Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, aseman turvaaminen unionin kehittämispolitiikassa tämän toimintaohjelman tavoitteita ja painopistealueita toteuttavien EU-projektien käynnistäminen EU-projektien rahoitukselle kehitetään puskurirahasto 7) Viestintä ja tiedotus Saamelaiskäräjien viestintästrategian laatiminen ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen kotisivujen monipuolistaminen ja kehittäminen. Kotisivut saatavilla täysmääräisesti kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä ja suomella ja soveltuvin osin myös vierailla kielillä aloitetun kyläkierrosten sarjan jatkaminen järjestämällä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri puolilla saamelaisaluetta saamelaisia alkuperäiskansana koskevan useampivuotisen tiedotusprojektin toteuttaminen koko maan alueella 8) Saamelaiskäräjien sihteeristö henkilöstöresurssien vahvistaminen erityisesti hallinto-, elinkeino-, tiedotus-, kulttuuri-, nuoriso- sekä ympäristö- ja maankäyttöasioiden hoitamisessa toisen lakimiessihteerin viran perustaminen yleishallinnon mm. arkistoinnin ja henkilöstöhallinnon kehittäminen

17 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA (17) henkilöstöohjelman laatiminen, jonka pohjalta mm. panostetaan henkilöstön koulutukseen sekä työssä jaksamiseen yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen tasa-arvosuunnitelman laatiminen Saamelaiskäräjien taloushallintoa kehitetään Saamelaiskäräjien toimintaa seurataan mittareiden sekä suunnitelmissa ja talousarvioissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella saamelaiskäräjien johtamista kehitetään saamelaiskäräjät on houkutteleva ja vetovoimainen työpaikka 9) Vaalit saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen korjaamalla vaalien toimittamiseen liittyviä epäkohtia ja saamelaiskäräjälain vaaleja koskevia säännöksiä vuoden 2011 vaalien valmistelu 10) Saamelaisalueen vetovoimaisuus saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamishanke kartoitetaan saamelaisalueella eläkkeelle jäävät työntekijät eri aloilla pidetään henkilökohtaisesti yhteyttä muualla opiskeleviin saamelaisnuoriin kartoitetaan saamelaisalueen vetovoimatekijät, ja vahvistetaan edelleen niitä suunnitellaan erilaisia aluepoliittisia toimenpiteitä rekrytoinnin helpottumiseksi 11) Edunvalvonta edunvalvontaa toteutetaan Euroopan Unionissa ja YK:ssa saamelaisia ja alkuperäiskansoja koskettavissa asioissa edunvalvonta on tavoitteellista ja tehokasta. Edunvalvonnassa kehitetään uuden teknologian tuomia video- ja Internet neuvottelujen mahdollisuuksia kestävän kehityksen mukaisesti edunvalvontaa tehdään myös omaehtoisesti ja ennakoiden keskeisiin sidosryhmiin pidetään yhteyttä 12) Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolinen alue Saamelaiskäräjät pitää yhteyttä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimiviin saamelaisyhdistyksiin Saamelaiskäräjät pyrkii edunvalvonnallaan parantamaan saamelaisten oikeuta omaan kieleen ja kulttuuriin myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Keinoina tähän on uudistettavat lainsäädäntöhankkeen, uusien resurssien hakeminen sekä internetin ja kansallisten puhelinneuvontapalveluiden saamenkielisen saatavuuden edistäminen