SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA

Transkriptio

1 SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa

2 1 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Saamelaisalueella toteutettavat keskeiset Eu:n tukiohjelmat Lapin maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma ja eräät muut asiakirjat Kehittämisstrategia 2.1. Saamelaiset arvot Saamelaisyhteisön nelikenttäanalyysi Kehittämisvisio Strategiset tavoitteet ja painopistealueet Toimintalinjat ja keskeisimmät hankekokonaisuudet.9 3. Toteuttamissuunnitelma vuosiksi : suunnitellut hankkeet ja suunnitelma niiden rahoittamisesta 1. Erityishankkeet Muut hankkeet toimintalinjoittain 12 Elinkeinot ja ympäristö 12 Saamen kieli. 13 Saamelaisten hyvinvointipalvelut Koulutus ja tutkimus Saamelainen kulttuuri. 16

3 2 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa Uusi alueiden kehittämislaki (602/02) tulee voimaan Sen 10 :ssä säädetään maakuntaohjelmasta. Pykälän mukaan maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee Saamelaiskäräjät kuten mainitun pykälän 3 momentissa säädetään. Hallituksen esityksessä alueiden kehittämislaiksi (55/2002 vp) erillisen saamelaiskulttuuriosion sisällyttämistä Lapin maakuntaohjelmaan perustellaan saamelaisten perustuslaillisella oikeudella ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallinnon perustalta. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on erikseen todettu, että kulttuuri-itsehallintoon kuuluu perinteisten saamelaiselinkeinojen suojaaminen Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuonna 1999 keräämien tietojen mukaan noin saamelaista, joista vajaa asuu saamelaisten kotiseutualueella (jäljempänä saamelaisalue). Saamelaisalue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Alue on laajuudeltaan km². Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamea puhuu vajaa puolet saamelaisista. Pohjoissaamea käyttää % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin (PL 17.3 ) ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella (PL ). Saamelaisten kulttuuri ymmärretään perustuslaissa laajasti kulttuurimuotona siihen kuuluvine

4 3 perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Julkisen vallan tulee sallia ja tukea kansainvälisistä sopimuksista ilmenevien saamelaisten oikeuksien toteutumista alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiseksi heidän omaa kulttuuriperinnettään kunnioittaen. Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaisten edustuselin, Saamelaiskäräjät (L 974/1995), jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Käräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla valtion varoin. Saamelaiskäräjät ei ole valtion viranomainen, vaan luonteeltaan itsehallinnollinen elin, jolle on tarkoitus antaa perustuslaissa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Käräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Lisäksi käräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaisten kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Saamelaisen luonnonkäytön edellytyksenä on ollut luonnon ja eläinten käyttäytymisen vuosituhantinen tunteminen. Saamelaisalueella ihminen elää osana luontoa, joka on herkkää, niukkatuottoista ja hitaasti uudistuvaa tunturi- ja metsäraja-aluetta. Alue soveltuu huonosti luonnonvarojen teollisluontoiseen hyödyntämiseen voimatalouden, kaivostoiminnan ja metsätalouden alalla. Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnonvaraisten tuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on saamelaisille elämäntapa. Niitä harjoitetaan usein yhdistelmäelinkeinona, toisinaan myös nk. uudenaikaisten elinkeinojen kuten matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Saamelaisalueella asuvalle saamelaiselle perheelle onkin tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa pelkästään uudenaikaisista elinkeinoista. Poronhoidolla on silti saamelaisille paitsi suurin kulttuurinen merkitys niin myös huomattava merkitys itsenäisenä elinkeinona. Saamelaiset omistavat 85 % saamelaisalueen poroista (85 000). Saamelainen paikallisasutus ja erityisesti perinteiset saamelaiselinkeinot ylläpitävät saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja identiteettiä. Työllistyminen kotiseudullaan luo saamelaisille edellytyksiä kehittää kulttuuriaan, elinolojaan ja aluettaan kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Saamelaisten poismuutto kotiseutualueensa ulkopuolelle vastaavasti uhkaa pirstoa ja sen seurauksena murentaa saamelaisyhteisöä, kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja heikentää mahdollisuuksia luoda ja kehittää itsehallintoa saamelaisalueella.

5 Saamelaisalueella toteutettavat keskeiset Eu:n tukiohjelmat Saamelaisalueella toteutetaan kaksi merkittävää EU:n tukiohjelmaa: Pohjois- Suomen tavoite 1-ohjelma ja Interreg III A Pohjoinen ohjelma. Ensin mainittu on Euroopan unionin rakennerahastoista rahoitettava ohjelma, joka on laadittu ohjelmakaudeksi Tavoite 1-ohjelma on jatkoa edellisen kauden ( ) tavoite 6-ohjelmalle. Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma sisältää saamelaisia koskevan luvun (3.2.6), jonka mukaan ohjelman tavoitteena on edistää saamelaisten mahdollisuuksia omaehtoisesti kehittää kieltään, kulttuuriaan, elämänmuotoaan, elinkeinojaan ja identiteettiään. Ohjelmassa viitataan Saamelaiskäräjien laatimaan saamelaisten omaan EU-ohjelmaesitykseen, tavoite 1-Sápmi ohjelmaan, joka sisältää neljä toimintalinjaa. Tavoite 1- ohjelma-asiakirjan mukaan saamelaiskulttuurin edistäminen kuuluu hankkeiden yleisiin valintakriteereihin. Tavoite 1-ohjelman täydennysosassa on saamelaiskulttuuriin liittyvä kehittämistoiminta mainittu tuettavana toimintana viiden toimenpidekokonaisuuden yhteydessä (1.2., 2.5., 2.6., 2.7. ja 3.2.). Eu:n yhteisöaloitteista saamelaisten kannalta tärkein on valtakuntien rajat ylittävä Interreg ohjelma. Ohjelmakaudeksi on laadittu Interrerg III A Pohjoinen ohjelma, joka käsittää kolme osa-ohjelmaa; Pohjoiskalotin osaohjelman, Sápmi osaohjelman ja Kolarctic osaohjelman. III A Pohjoinen on jatkoa edellisen kauden Pohjoiskalotin Interreg II A ohjelmalle. Sápmi-osaohjelma on saamelaisten itsenäisesti hallinnoima ohjelma, jota varten on asetettu saamelaisten ja eräiden muiden tahojen edustajista koostuva hallintokomitea. Komitean apuna toimii sihteeristö, joka toimii fyysisesti Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteydessä. Sápmi-osaohjelma käsittää yhden toimintalinjan, Saamelaisten kehittämistyö ja se puolestaan jakaantuu kahteen toimenpidekokonaisuuteen, joita ovat Saamelainen yhteiskuntakehitys sekä Tiedon hankinta ja osaaminen Lapin maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma sekä eräät muut asiakirjat Lappiin valmistui marraskuussa 2002 maakuntasuunnitelma, Lappi 2020, joka on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Se on yhteisesti sovittu näkemys Lapin tavoitetilasta vuonna Suunnitelma on ohjeena seutukunnittain laadittavalle maakuntakaavalle ja se antaa myös lähtökohtia lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelmalle, joka ohjaa konkreettista kehittämistyötä. Saamelaiskäräjät antoi aikanaan lausuntonsa ehdotuksesta Lapin maakuntasuunnitelmaksi ja sen pohjalta suunnitelmaan lisättiin saamelaisia

6 5 koskevia asioita. Lappilaisiin arvoihin otettiin maininta saamelaisuudesta ja lisäksi strategiaosassa on erillinen luku saamelaisten olojen kehittämisestä. Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan saamelaisalueella turvataan alueidenkäytössä saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämisedellytykset. Lisäksi muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Saamelaiskäräjät hyväksyi maaliskuussa 1998 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, jota valmisteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Ohjelman tavoitteena on saamelaisalueen luonnonvarojen kestävä käyttö biologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon perustalta. Ohjelma sisältää useita hanke-esityksiä, jotka sopivat hyvin otettavaksi maakuntaohjelmaan. Euroopan parlamentti on vuonna 1999 hyväksynyt päätöslauselman (A4-0073/99) arktisten alueiden maatalouden uudesta strategiasta. Sen 31 artikla korostaa, että saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa voidaan kehittää saamelaisten omilla ehdoilla yhteisön tuella. Lisäksi artiklat 32 ja 33 käsittelevät poronhoitoelinkeinon harjoittamisedellytysten turvaamista ja kehittämistä. Suomen vuoden 1994 Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Tällainen uudistus voitaisiin siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta. Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen.

7 6 2. KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Saamelaiset arvot Suunnitelma perustuu saamelaisiin arvoihin, joista keskeisimpiä ovat: - vahva saamelainen identiteetti - oma kieli - saamelainen kulttuuriperintö - suku ja kotiseutu - luonnonvarojen ja antimien kestävä käyttö - luonnon arvostaminen ja kunnioittaminen - rauha ja sovinnollisuus 2.2. Saamelaisyhteisön nelikenttäanalyysi Nelikenttäanalyysillä on kartoitettu saamelaisyhteisön vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu yhteisön sisältä päin ja mahdollisuuksia ja uhkia yhteisön ulkoa käsin. Nelikenttäanalyysi antaa hyvän pohjan kehittämisstrategian laatimiselle. Strategialla pyritään vahvistamaan vahvuuksia entuudestaan ja maksimoimaan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä sekä toisaalta torjumaan uhkia ja lievittämään heikkouksia. Vahvuudet: Heikkoudet: - omaleimainen ja rikas kulttuuri monine kielineen - kehittynyt poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä - monikulttuurisuuden sisäistäminen ja hyväksyminen - hyvä sopeutumis- ja selviytymiskyky - perinteinen tietämys - luontainen kansainvälisyys - laajalla alueella hajanaisesti asuva pieni vähemmistökansa - pitkälle edennyt sulautuminen pääväestöön - poismuutto kotiseutualueen ulkopuolelle - kahdesta edellä mainitusta tekijästä johtuva yhteisön sisäisen sosiaalisen koheesion heikkeneminen, yhteisön pirstoutuminen ja sen perustan mureneminen - liiallinen kiltteys sekä passiivisuus, alistuminen

8 7 Mahdollisuudet: Uhat: - hyvä perustuslaillinen asema - tunnustettu alkuperäiskansa-asema Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana - alkuperäiskansojen asemaa ja niiden oikeuksien vahvistamista koskeva myönteinen kansainvälinen kehitys - jossakin määrin kielteinen julkisuuskuva saamelaisista (Lapissa) - perustuslakia toteuttava lainsäädäntö monin paikoin vaillinaista - avoimesta saamelaismääritelmästä johtuva kiistely saamelaisuudesta ja siihen olennaisesti liittyvä tietoinen pyrkimys hämärtää käsitystä siitä, kuka on saamelainen ja onko saamelaisyhteisöä todellisuudessa edes olemassakaan - ratkaisematon maanomistuskysymys valtion ja saamelaisten välillä saamelaisalueella ja siihen kytkeytyvät ongelmat perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa - perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisen heikot oikeudelliset, hallinnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset 2.3. Kehittämisvisio ) Saamelaiset osallistuvat tasavertaisesti muiden väestöryhmien kanssa omaa aluettaan, sen luonnonvarojen käyttöä ja muita yleisiä elinoloja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. 2) Saamelaisalue tarjoaa runsaasti työpaikkoja saamen kielen taitoiselle väestölle. Saamelaiset harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan kestävän kehityksen pohjalta oikeudellisesti ja taloudellisesti turvattuna. Suuri osa saamelaisista hankkii toimeentulonsa myös nk. uudenaikaisissa ammateissa. Yhdistelmäelinkeinot ovat yleisiä. 3) Saamen kieltä käytetään tasavertaisesti suomen kielen rinnalla kaikilla elämänalueilla. 4) Yhteistyö naapurimaiden saamelaisten kanssa on vahvaa ja luonnollista. 5) Saamelaisalueesta on kehittynyt elinvoimainen, tunnettu ja omaleimainen alue, joka houkuttelee kilpailukykyisillä elinolosuhteillaan erityisesti saamelaisnuoria asettumaan kotiseudulleen ja yhä enenevässä määrin palaamaan sinne.

9 8 6) Saamelaiset alkuperäiskansana elävät ja kehittyvät omalta kieli- ja kulttuuriperustaltaan monikielisessä ja kulttuurisessa yhteiskunnassa hyvässä yhteydessä muihin kulttuureihin Strategiset tavoitteet ja painopistealueet 1) Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytykset turvataan erityisesti saamelaisille. Saamelaisten erityinen oikeus poronhoitoon saamelaisalueella vahvistetaan ottamalla samassa yhteydessä oikeuksien piiriin myös muut alueen poronomistajat. Saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvaa matkailua ja muuta yritystoimintaa kehitetään. 2) Saamen kielen käyttöä ja asemaa palveluissa, koulutuksessa, hallinnossa ja viestintävälineissä vahvistetaan ja saamen kieltä kehitetään vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita. 3) Saamelaisten hyvinvointipalveluita kehitetään oman kielen ja kulttuurin perustalta. 4) Opetuksen saamelaista sisältöä kehitetään esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa korkean asteen koulutusta ja tutkimusta kehitetään saamelaisista lähtökohdista. 5) Saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytyksiä parannetaan. 6) Saamelaista informaatiotekniikkaa ja toimintaa sekä saamelaista mediaa ja elokuvatuotantoa vahvistetaan ja kehitetään. 7) Valtakuntien rajat ylittävää saamelaisten yhteistyötä vahvistetaan erityisesti koulutuksen, tutkimuksen, kielen ja hallinnon alalla. 8) Saamelaisten tunnettavuutta maamme ainoana alkuperäiskansana lisätään. Tavoitteita toteutetaan saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman ja saamelaisten perustuslaillisen itsehallinnon perustalta pyrkimyksenä parhaalla mahdollisella tavalla ylläpitää ja kehittää saamelaisten kieltä ja kulttuuria sekä yleisiä elinoloja ja elinkeinoelämää.

10 Toimintalinjat ja keskeisimmät hankekokonaisuudet 1) Elinkeinot ja ympäristö poronhoidon edellytysten turvaaminen ja kehittäminen muiden perinteisten saamelaiselinkeinojen edellytysten turvaaminen ja kehittäminen saamelaismatkailun kehittäminen muun saamelaisuuteen pohjautuvan yritystoiminnan kehittäminen ympäristönhoidon ja kestävän kehityksen edistäminen 2) Saamen kieli uuden saamen kielilain voimaansaattaminen ja sen toteutumisen seuranta eri alojen saamenkielisen sanaston, uudissanaston ja terminologian, kehittäminen ja levittäminen kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä uuden kieliteknologian hyväksikäyttäminen saamen kielen kehittämisessä, saamen kielen saatavuuden parantamisessa ja saamen kielen opetuksessa yhteissaamelaisen sanastotietokannan luominen ja käyttöönottaminen kielipesätoiminnan kehittäminen alle kouluikäisille tarkoitetun saamen kieltä kehittävän materiaalin tuottaminen kaksikielisyyteen liittyvän neuvonnan ja tiedotuksen järjestäminen saamen kieleen liittyvän kulttuuriperinnön dokumentointi ja tallentaminen saamen kielen kokonaistilannetta koskevan tietouden lisääminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien seuraaminen 3) Saamelaisten hyvinvointipalvelut saamelaisväestön omakielisten ja omaan kulttuuriin pohjautuvien hyvinvointipalvelujen kehittäminen saamelaislasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen saamen kielen ja kulttuurin tulkkitoiminnan kehittäminen perusterveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon, sosiaali- ja terveysalan terminologian kehittäminen, sosiaali- ja terveysalan saamenkielisen tiedotusmateriaalin kehittäminen saamelaisten sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan kehittäminen

11 10 4) Koulutus ja tutkimus opetuksen sisällöllinen kehittäminen saamelaisen korkean asteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen saamelaisen ammattikorkeakoulun kehittäminen saamelaisen toisen asteen opetuksen kehittäminen saamen kielen virtuaali- ja etäopetuksen kehittäminen saamen kielen elvyttäminen opetuksen avulla pohjoismaisen opetusalan yhteistyön kehittäminen saamelaisväestön elinikäisen oppimisen tukeminen aikuisväestölle suunnatun oman kielen opetuksen kehittäminen saamen kielen ja saamenkielistä opetusta tukevan sähköisen tietopankin kehittäminen saamenkielisen oppimateriaalin kehittäminen 5) Saamelainen kulttuuri perinteisen saamelaisen tiedon kerääminen ja tallentaminen saamelaisyhdistysten toimintaedellytysten parantaminen ammattimaisesti toimivien saamelaistaiteilijoiden ja -käsityöntekijöiden ammatinharjoittamisen turvaaminen saamelaisten kulttuuriperinnön turvaaminen itsehallinnon perustalta saamelaismuseon kehittäminen alueelliseksi keskusmuseoksi saamelaislasten ja -nuorten positiivisesta saamelaisidentiteetistä huolehtiminen saamelaisen median ja elokuvatuotannon sekä informaatiotekniikan ja toiminnan kehittäminen saamelaismusiikin koulutus-, tutkimus-, tallennus- ja tuotantoedellytysten turvaaminen ja kehittäminen Erityisinä hankekokonaisuuksina saamelaiskulttuurikeskus tiedotuskampanja saamelaisen alkuperäiskansan tunnetuksi tekemisestä

12 11 3. Toteuttamissuunnitelma vuosiksi : suunnitellut hankkeet ja suunnitelma niiden rahoittamisesta 1. Erityishankkeet Hankkeen nimi: Saamelaiskulttuurikeskus Sijaintikunta: Inari Toteuttaja: Saamelaiskäräjät Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Tarkennettu hankeselvitys laadittu Kokonaiskustannusarvio: 8,2 miljoonaa euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: Toteutetaan kansallisena erityishankkeena, jolloin se rahoitetaan valtion talousarviovaroin. Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Saamelaiskulttuurikeskukseen on kaavailtu toimitilat Saamelaiskäräjille, riittävät kokoustilat auditorioineen sekä tilat saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen eri toimintoja varten. Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille edellytyksiä vaalia, ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elämänmuotoaan omista lähtökohdistaan, hoitaa ja kehittää perustuslaillista itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Lisäksi tarkoituksena on parantaa yleisesti mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Kulttuurikeskus on tarpeen edellä mainittujen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Hankkeen nimi: Saamelaiset alkuperäiskansana tunnetuksi kansallinen tiedotuskampanja Sijaintikunta: Koko maa Toteuttaja: Saamelaiskäräjät Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Alustava suunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: Toteutetaan kansallisena erityishankkeena, jolloin se rahoitetaan valtion talousarviovaroin. Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Kampanjalla pyritään nelivuotiskauden aikana laajentamaan ja syventämään saamelaisia koskevaa tietoa ja saattamaan saamelaiset alkuperäiskansana ja heidän kulttuurinsa ja kielensä paremmin tunnetuksi yhteiskunnassamme. Tärkeänä osana tiedotusta on pyrkiä lisäämään luottamusta saamelaisten ja muiden kansalaisryhmien välillä

13 12 syrjinnän ehkäisemiseksi ja sen vastustamiseksi. Saamelaisia koskeva tiedotuskampanja on tarpeen sen vuoksi, että Suomen kansalta, sen julkiselta vallalta, tiedotusvälineiltä ja muilta tahoilta puuttuu riittävä tieto saamelaisista, heidän historiastaan, kielestään, kulttuuristaan ja oikeudellisesta asemastaan. 2. Muut hankkeet toimintalinjoittain 2.1. Elinkeinot ja ympäristö Hankkeen nimi: Saamelaismatkailun kehittäminen Sijaintikunta: Saamelaisalue Toteuttaja: Saamelaiskäräjät Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Alustava suunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU- ja kansallinen rahoitus Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Hankkeen tarkoituksena on kehittää saamelaista matkailuelinkeinoa saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen tietämyksen ja osaamispääoman perustalta. Tavoitteena on edistää saamelaismatkailua pieniin ihmismääriin perustuvana ja mahdollisuuksien mukaan perinteisiä saamelaiselinkeinoja täydentävänä elinkeinona (yhdistelmäelinkeinot). Hankkeessa panostetaan erityisesti aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa pyritään aikaansaamaan matkailun saamelainen tuotemerkki. Saamelaismatkailun kehittyminen tarjoaa monille saamelaisille toimeentulon ja elämisen edellytyksiä kotiseudullaan. Hankkeen nimi: Poronlihan ja muiden tuotteiden kehittämiskeskus ja yrityshautomo Sijaintikunta: Inari, Toivoniemi Toteuttaja: Saamelaisalueen koulutuskeskus, saamelaiset porojärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä alueen paliskunnat ja yritykset Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Suunnitelma valmiina ja investointisuunnitelma käynnistyy kevään 2003 aikana Kokonaiskustannusarvio: Toiminta euroa Investoinnit euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: 2003 toiminta euroa investoinnit toiminta investoinnit toiminta

14 13 investoinnit euroa 2006 toiminta Rahoitussuunnitelma: EU- ja kansallinen rahoitus, ruotsalainen ja norjalainen rahoitus, yritykset ja saamelaisalueen koulutuskeskus Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Hanke sisältyy osana ruotsalaisten (SSR), norjalaisten (NBR) ja suomalaisten (SB) saamelaisten porojärjestöjen Marknadsprofilerad och lönsam samisk rennäring yhteishankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on luoda saamelainen yhteistoimintaverkosto poroelinkeinon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi pohjoismaisella yhteistyöllä. Hankkeeseen sisältyy kehittämiskeskuksen perustaminen. Kehittämiskeskus on luonteeltaan hautomo ideoille, suunnitelmille ja tuotteille, joilla on perinteinen saamelainen profiili. Keskuksen yhteyteen on tarkoitus perustaa laajennettu saamelainen koekeittiö, jonka pääasiallisena tehtävänä on kehittää uusia tuotteita. Laajennettu koekeittiö tarkoittaa ruokien ja reseptien lisäksi teurastusmenetelmien, pakastustekniikan, varastoinnin yms. kehittämistä. Kehittämiskeskuksen toimesta järjestettäisiin myös koulutusta. Saamelainen poronlihantuotanto, jolla on selkeä ekologis-etninen profiili, edellyttää tiedon ja osaamisen levittämiseen sekä saamelaisen laadun markkinoimiseksi. Kohderyhmänä ovat yritykset sekä yksityishenkilöt, teurastamot, jalostamot suurkeittiö- ja ravintolakokit. Hankkeeseen voivat osallistua myös eisaamelaiset Saamen kieli Hankkeen nimi: Valmiin sanastomateriaalin julkaiseminen CD-rom sanakirjana Sijaintikunta: Saamelaisalue Toteuttajat: Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto sekä koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Sanastomateriaali on suurimmaksi osaksi kerätty mm. Saamen kielineuvoston sanastoprojektien aikana. Oikoluku ja muu viimeistelytyö tehdään vuoden 2003 aikana. Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU ja kansallinen rahoitus sekä Pohjoismainen saamen kielilautakunta Lyhyt kuvaus hankkeesta ja perustelut: Hankkeen tarkoituksena on saattaa mm. Saamen kielineuvoston sanastoprojektien aikana valmistetut sanastomateriaalit julkaistavaksi CD-rom -muodossa. Lisäksi kartoitetaan mahdollisten muiden valmiiden materiaalien julkaisemista samassa julkaisussa. Sanastoja on laadittu niin inarin-, koltan- kuin pohjoissaamenkin kielillä. Eritysalan sanastoista on valmistumassa pohjoissaame-suomi-ruotsi-norja lainkäyttöön liittyvä sanasto. Hankkeen kustannukset syntyvät mm. tekijänoikeuksien ostosta, sanastojen viimeistelytyöstä julkaisua varten ja teknisestä asiantuntija-avusta. Saamen kielen käyttö nykyajan yhteiskunnassa vaatii uudissanaston ja terminologian kehittämistä. Myös saamen kieltä koskevan lainsäädännön

15 14 noudattaminen vaatii kehittynyttä terminologiaa ja uudissanastoa. Uuden teknologian hyväksikäyttö edesauttaa saamenkielisen sanaston saatavuutta. Tällä hetkellä inarin- ja koltansaamen kielillä käytettävissä olevat sanastot eivät alkuunkaan riitä vastaamaan nykypäivän tarpeita Saamelaisten hyvinvointipalvelut Hankkeen nimi: Hyvinvointipalvelujen kehittäminen syrjäkylille Sijaintikunta: Saamelaisalue Toteuttaja: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin ja saamelaisalueen yksiköt, Sámi Soster ry, saamelaisalueen kunnat, Lapin yliopisto ja muita alueen toimijoita Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Projektisuunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on hakenut rahoitusta Lapin liitolta ja alueen järjestöt RAY:ltä. Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Hankkeen tavoitteena on mm. kehittää uusia hyvinvointipalvelujen toteuttamismalleja syrjäalueilla yhteistyössä eri tahojen kanssa, erityisesti hyödyntämällä saamelaiseen kulttuuriin perinteisesti kuuluvaa yhteisöllisyyttä. Perusteluja hankkeelle ovat mm. saamelaisalueen erityisolosuhteet, alueen ikärakenteen kehitys, voimavarojen niukkuus ja nykyisten palvelujen vähyys ja huono saavutettavuus Koulutus ja tutkimus Hankkeen nimi: Saamelaisen korkea-asteen koulutuksen kehittäminen Sijaintikunta: Inari Toteuttajat: Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskäräjät, maakuntakorkeakoulu, muut pohjoisessa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Alustava suunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU- ja kansallinen rahoitus (OPM), saamelaisalueen koulutuskeskus Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Tarkoituksena on laatia suunnitelma saamelaisen korkeamman asteen koulutuksen käynnistämisestä sekä

16 15 valmistella lainsäädäntöuudistusta siten, että saamelaiset voisivat nykyistä paremmin vaikuttaa ja osallistua itsehallintonsa perustalta myös korkeamman asteen koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiseen tärkeiksi katsomillaan aloilla. Vuoden 2004 aikana käynnistettäisiin kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot saamelaisalueella (saamelaisalueen koulutuskeskuksessa). Ensivaiheessa opetus on tarkoitus aloittaa seuraavilla aloilla: saamelainen taide, muotoilu ja käsityöt, saamelaismusiikki, multimediakoulutus ja porotalous. Korkeamman asteen koulutuksen aloittamiselle on luotu perusta vankalla toisen asteen koulutuksella, jota on kehitetty saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kansainvälisellä yhteistyöllä. Hankkeen nimi: Alkuperäiskieli eläväksi - Saamen kielikylpy perusopetuksessa Sijaintikunta: Saamelaisalueen kunnat Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki sekä Rovaniemen alue Toteuttajat: Saamelaiskäräjät (projektin johto), Lapin lääninhallitus ja saamelaisalueen kunnat Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Alustava suunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU- ja kansallinen rahoitus (OPM), kuntien osalta rahoitus saadaan saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tavanomaisen rahoituksen kautta. Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Projektin aikana aloitettaisiin saamenkielinen kielikylpyopetus sellaisille oppilaille, jotka puhuvat saamea toisena kielenään tai saavat nyt koulussa saamen kielen opetusta vieraan kielen oppiaineena. Projektin tavoitteena on lisätä saamelaisoppilaiden taitoja heidän alkuperäisessä kielessään niin, että kielitaito kohoaa äidinkielen tasolle. Saamea toisena kielenään oppivat oppilaat ovat tällä hetkellä perusopetuksessa saamen opetuksen suurin oppilasryhmä. Tutkimusten mukaan pelkkä kielen opetus ei johda aktiiviseen kielitaitoon. Projekti toteuttaisi saamelaisille perustuslaissa säädettyä oikeutta oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Kielikylpyopetuksen taustalla on tieto siitä, että kielenvaihdos saamesta suomeen on monilla alueilla edennyt pitkälle ja lapset ja nuoret ovat menettämässä kulttuurinsa tärkeimmän, kaikkia saamelaisia yhdistävän ytimen, oman kielen. Projektin on määrä jatkaa sitä saamen kielen elvyttämiseen pyrkivää työtä, jota saamen kielipesähankkeet ja saamelaisten kieli- ja kulttuurisiidahanke ovat toteuttaneet. Kielikylpyopetuksen aloittaminen monilla alueilla on kiireellinen tehtävä. Projektin johtaja työskentelisi Saamelaiskäräjien alaisuudessa ja koordinoisi hanketta.

17 Saamelainen kulttuuri Hankkeen nimi: Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Sijaintikunta: Inari Toteuttaja: Saamelaiskäräjät, saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo, YLE Sámi Radio ja Saamelaistaiteen tuki ry. Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Esiselvitys laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU ja kansallinen rahoitus Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Inarin kirkonkylään suunnitellaan saamelaiskulttuurikeskusta, johon on tulossa useita erilaisia toimintoja. Yhtenä toimintona on kaavailtu erityistä alkuperäiskansojen elokuvakeskusta, joka tulisi toimimaan sekä saamelaiselokuvan että muihin alkuperäiskansoihin liittyvän elokuvan alalla. Sen tarkoituksena on varmistaa, että alati kasvava elokuva-ala hyödyttää saamelaisaluetta niin taloudellisesti, kulttuurisesti kuin henkisestikin. Elokuvakeskus palvelisi ja edistäisi elokuva- ja TV-tuotantoa alueella niin, että tuotanto tukee alueen työllisyyttä, yrityksiä ja kulttuuria. Elokuvakeskus toimisi myös koulutuksen, mediakasvatuksen ja elokuvatapahtumien alalla lisäten elokuvanteon osaamista ja vahvistaen saamelaiskulttuuria ja -identiteettiä alueella. Elokuvakeskus toimisi tietopankkina ja virtuaalisena keskuksena, johon kootaan tietoa saamelaiselokuvasta ja -TV-tuotannosta ja muiden alkuperäiskansojen elokuvista sekä saamelaisiin liittyvästä elokuvamateriaalista. Näin elokuvakeskus lisäisi tietämystä saamelaisista alkuperäiskansana. Hankkeen nimi: Saamelaismusiikin keskus Sijaintikunta: Inari Toteuttajat: Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen koulutuskeskus Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Esiselvitys laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU ja kansallinen rahoitus Lyhyt kuvaus hankkeesta ja perustelut: Inarin kirkonkylään suunnitellaan saamelaiskulttuurikeskusta, johon on tulossa useita erilaisia toimintoja. Yhtenä toimintona on kaavailtu erityistä saamelaisen musiikin keskusta, jossa annettaisiin saamelaismusiikin opetusta mahdollisesti aina tohtorintutkintoon asti. Lisäksi musiikkikeskuksessa harjoitettaisiin saamelaismusiikin tutkimusta, ja se toimisi myös musiikin arkistointi- ja säilytyspaikkana. Musiikkikeskuksen toiminta olisi kansainvälistä niin, että toiminta ulottuisi kaikkiin edellä mainittuihin valtioihin. Vuonna 2004 laadittaisiin varsinainen toimintasuunnitelma ja vuonna 2005 käynnistettäisiin itse toiminta pilottihankkeena ja sitä jatkettaisiin vuonna 2006, jonka jälkeen toiminta

18 17 pitäisi saada pysyvälle pohjalle. Tällaiselle keskukselle on suurta tarvetta, koska tällä hetkellä ei ole järjestetty saamelaismusiikin opetusta ja tutkimusta missään pohjoismaassa eikä Venäjällä, ainakaan pysyvästi ja säännöllisesti. Hankkeen nimi: Saamenkielisen äänite- ja kuva-arkiston digitalisointi Sijaintikunta: Saamelaisalue Toteuttaja: YLE Sámi Radio Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Alustava suunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU ja kansallinen rahoitus ja YLE Kuvaus hankkeesta ja perustelut: YLEn Saamen radion äänitearkistossa on tuhansia tunteja saamenkielisiä radio-ohjelmia arkistonauhoilla. Vanhimmat nauhat ovat 1960-luvulta. Suurin osa arkistonauhoista on pohjoissaameksi. Koltan- ja inarinsaamenkieliset ohjelmat on arkistoitu lähes kaikki. Lisäksi arkisto sisältää arvokkaita ohjelmien materiaalinauhoja mm. alkuperäisiä editoimattomia haastatteluja ja saamenkielisiä televisio-ohjelmia. Digitalisoitua äänitearkiston materiaalia voidaan käyttää mm. mediakasvatukseen, opetukseen ja opetusohjelmiin, tieteelliseen tutkimukseen ja multimediatuotantoon. Arkistonauhat olisi digitalisoitava mahdollisimman pian. Vanhimmat arkistonauhat ovat vaarassa tuhoutua ja muiden nauhojen äänen tekninen taso heikkenee vuosien myötä. Äänen laadukas säilyminen studionauhalla on noin kymmenen vuotta. Kyse on saamelaisten ja saamenkielisen henkisen kulttuuriperinteen tallentamisesta digitaaliseen muotoon. Se on tärkeä osa saamelaisten historiaa ja "yhteistä muistia". Saamenkielisen sanoma- ja aikakausilehdistön puute korostaa äänitearkiston merkitystä saamen kansan muistina. Hankkeen nimi: Kulttuuri kasvaa lapsissa ja nuorissa Sijaintikunta: Etupäässä saamelaisalue Toteuttaja: Saamelaiskäräjät Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: Alustava suunnitelma laadittu Kokonaiskustannusarvio: euroa Kustannusten jakautuminen eri vuosille: euroa Rahoitussuunnitelma: EU ja kansallinen rahoitus Kuvaus hankkeesta ja perustelut: Tarkoituksena on laatia saamelaislasten ja nuortenkulttuuripoliittinen ohjelma, joka sisältää tavoite- ja toimenpideosiot. Lisäksi aikomuksena on laatia saamelaislasten ja nuorten tilaa koskeva selvitys. Näillä toimilla pyritään luomaan saamelaislapsille ja nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä vahvistaa saamelaislasten ja nuorten kulttuuritaustaa ja identiteettiä.

19 18 Hankkeen nimi: Njálla teáhter, saamelaislasten teatteriryhmä Sijaintikunta: Saamelaisalueen kunnat Toteuttajat: läänintaiteilija Sverre Porsanger Toteuttamisaste alkuvuodesta 2003: yhteistyökumppaneiden etsintä Kokonaiskustannusarvio: taiteellisen johtajan, tuottajan, muusikon, lavastajan/puvustajan, kokin palkkakulut, matkakulut, päivärahat, pukujen ja lavasteiden hankintakulut, ravitsemuspalvelut, kiertuekulut, majoituskulut, lapsinäyttelijöiden palkkakulut Kustannusten jakautuminen eri vuosille: 2003 projektin suunnittelu (läänintaiteilija), 2004 projektin suunnittelukuluja, 2005 tuottajan palkka, 2006 kesäkuussa muut edellä mainitut virat täytetty, teatterikappaleen toteuttamiskulut, kiertue ja muut matkakulut Lyhyt kuvaus hankkeesta ja perustelut: Vuoden 2006 taidetapahtumassa, jossa teatteri on aiheena, valitaan teatterileiriin osallistujat. Koulujen loputtua järjestetään teatterileiri, jossa lapset ohjaajan johdolla valmistelevat teatteriesityksen. Syksyllä on kiertueen vuoro. Lapset palkataan projektiin näyttelijöiksi lapsia koskevien kansainvälisten palkkausta ja työaikoja koskevien sopimusten mukaisesti. Saamelaislapsille ei ole tarjolla taiteellista harrastustoimintaa teatterin alalta. ************