Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007"

Transkriptio

1 1 Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal Johdanto Raportti on tehty Tilastokeskuksen kuntasektorin palkka-aineiston avulla. Aineisto koostuu kuntien toimittamasta palkka-aineistosta johon viimeisin ja ylin koulutusaste on saatu tutkintorekisteristä. Aineisto koskee lokakuuta vuonna Tilastoaineistoa muodostettaessa on aineistoa täydennetty myös eräiden muiden rekisterien tiedoilla. Aineiston tarkempi kuvaus löytyy osoitteesta Henkilöstön lukumäärätaulukoihin sisältyvät koko- ja osa-aikaiset palkansaajat. Ne eivät sisällä sivutoimisia työntekijöitä eivätkä virkavapaalla olevia. Palkkakartoitus on sen sijaan tehty ainoastaan kokoaikaisen täysipalkkaisen henkilöstön ja tuntipalkkaisten aineistolla. Taulukoista on jätetty pois ne tehtävät, joissa sukupuolesta on alle kolme havaintoa. Palkkaerojen tilastollinen tarkastelu on suoritettu ainoastaan sukupuolten palkkojen yhtä suuruuden testauksella eikä palkkaeroa selittäviä taustatekijöitä kuten koulutusalaa ja -astetta, ikää ja työkokemusta työnantajan palveluksessa ole käytetty selittämään palkkaeroa. Näin ollen tulokset sinällään eivät osoita palkkadiskriminaatiota vaan yksinkertaisesti ne tehtäväryhmät, joissa tilastollisesti on havaittavissa palkkaero. Tämän takia tarvitaan työnantajan toimesta kartoitus palkkaeron syistä näissä tehtäväryhmissä ennen kuin voidaan tietää, mistä sukupuolten palkkaero johtuu ja palkitaanko sukupuolia eriarvoisesti samassa tehtävässä. Etenemistä on tarkasteltu vaativuusryhmien puuttuessa karkealla indikaattorilla, joka on muodostettu ammattiluokituksesta (ISCO) seuraavasti: Ammattiluokitus on hierarkkinen siten, että ylin johto on luokassa 1, sitten seuraavat erikoisasiantuntijat luokassa 2, asiantuntijat luokassa 3. Toimisto ja asiakaspalvelutoimet ovat luokassa 4, palvelu-, hoito ja myyntityö luokassa 5, maanviljelijät ja vastaavat luokassa 6, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät luokassa 7, prosessi- ja kuljetustyöntekijät luokassa 8. Nämä luokat eivät ole keskenään hierarkkisia. Muut työntekijät ovat luokassa 9. Koska vaativuusryhmiä ei ole tiedossa oletetaan, että siirtymä ylempään ammattiryhmään merkitsee etenemistä. Hienojakoisempi eteneminen jää siis tässä tarkastelussa huomiotta. 2. Henkilöstön rakenne Vuoden 2005 Turun kaupungin tilastoaineiston mukaan sen palveluksessa oli päätoimisesti kuukausipalkkaista henkilöä ja 914 tuntipalkkaista henkilöä. Lukuihin sisältyy osa-aikainen henkilöstö. Kuukausipalkkaisista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen - KVTES -sopimuksen - piiriin kuului henkilöä joista 87 prosenttia oli naisia, Opetusalan työehtosopimuksen - OVTES -sopimuksen - piiriin kuului henkilöä joista 64 prosenttia naisia ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin henkilöä joista 17,9 prosenttia naisia. Päätoimisella tuntiopettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa vähintään 19 tuntia viikossa. Tämän alle menevät luokitellaan sivutoimisiksi tuntiopettajiksi, eivätkä he ole mukana tässä analyysissa. Lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuului 269 henkilö joista 69,9 prosenttia oli naisia. Muun sopimuksen piirissä oli 100 henkilöä, joista 36 prosenttia naisia (Kuvio 1. Liitetaulukko 1.). KVTES ja OVTES sopimusalojen piirissä työskenteleviä miehiä oli Turun kaupungissa hieman suurempi osuus kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. Sen sijaan lääkäreistä suurempi osuus on naisia kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. Tilastokeskus, myyntipalvelu Statistikcentralen, försäljning Statistics Finland, Sales Services PL 4 C PB 4 C P.O.Box 4 C TILASTOKESKUS STATISTIKCENTRALEN FIN STATISTICS FINLAND puh. (09) tfn (09) Tel faksi (09) fax (09) Fax

2 Kuvio 1. Sukupuolten osuudet sopimusaloilla Turun kaupungissa ja muulla kuntasektorilla vuonna Miesten ja naisten osuudet % 66,6 90,0 10,0 33,4 64,0 87,5 12,5 36,0 18,7 81,3 17,9 82,1 58,2 41,8 69,9 30,1 37,2 62,8 36,0 64,0 Muu kuntasektori Naiset Muu kuntasektori Miehet Turku Naiset Turku Miehet KVTES OVTES Tekniset Lääkärisopimus Muu sopimus Vakinaisia virkasuhteisia naisia oli Turun kaupungissa 46,3 prosenttia naisista ja 44,2 prosenttia kaikista miehistä. Vakinaisissa työsuhteissa kuukausipalkkaisista on 23,5 prosenttia naisista ja 13,5 prosenttia miehistä. Määrä-aikaisissa virkasuhteisia naisia on 12,4 prosenttia naisista ja miehistä 11,3 prosenttia. Määrä-aikaisia työsuhteissa on 9,6 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä (Liitetaulukko 2. Kuvio 2). Valtaosa tuntipalkkaisista on miehiä ja miehistä vakinaisia työsuhteisia tuntipalkkaisia on 16,1 prosenttia kun naisista heitä on ainoastaan 1,5 prosentin verran. Työllistettyjä työsuhteisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä on 1,1 prosenttia naisista ja 2,5 prosenttia miehistä. Työllistettyjä työsuhteisia tuntipalkkaisia oli 0,3 prosenttia miehistä eikä yhtään naista. Kuvio 2. Vakinaisten, määräaikaisten ja työllistettyjen osuudet sukupuolilla vuonna % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vakinaisia virkasuhteisia Vakinaisia työsuhteisia Määrä-aikaisa virkasuhteisia Määrä-aikaisia työsuhteisia Työllistettyjä virkasuhteisia Työllistettyjä työsuhteisia Vakinaisia työsuhteisia tuntipalkkaisia Määrä-aikaisia työsuhteisia tuntipalkkaisia Työllistettyjä työsuhteisia tuntipalkkaisia Miehistä 44,2 % 13,5 % 12,4 % 9,6 % 0,0 % 2,5 % 16,1 % 1,4 % 0,3 % Naisista 46,3 % 23,5 % 11,3 % 16,0 % 0,0 % 1,1 % 1,5 % 0,4 % 0,0 % 2

3 Kuvio 3. Miesten ja naisten osuudet erilaisissa työsuhteissa vuonna Vakinaiset - Vakinaisia virkasuhteisia - Vakinaisia työsuhteisia 17,7 23,7 26,4 82,3 76,3 73,6 Määrä-aikaiset - Määrä-aikaisa virkasuhteisia - Määrä-aikaisia työsuhteisia 18,4 23,3 29,2 81,6 76,7 70,8 Työllisyysvaroin palkatut 47,1 52,9 - Työllistettyjä virkasuhteisia 0,0 - Työllistettyjä työsuhteisia 47,1 52, Miehiä Naisia Vakinaisista kuukausipalkkaisia työntekijöistä 23,7 prosenttia on miehiä Turun kaupungissa kun muulla kuntasektorilla heitä on 19,9 prosenttia (Liitetaulukko 2. Kuvio 3). Määräaikaisista miehiä on 23,3 prosenttia, 29,2 prosenttia määräaikaisista virkasuhteisista ja noin 18,4 prosenttia määräaikaisista työsuhteisista. Muulla kuntasektorilla määräaikaisista miehiä oli 17,2 prosenttia. Työllisyysvaroin palkatuista 47,1 prosenttia oli miehiä vuonna Muulla kuntasektorilla vastaava luku oli 25,7 prosenttia työllistetyistä. Kuvio 4. KVTES -sopimuksen piirissä työskentelevät miehet ja naiset ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Lukumääräisesti eniten henkilöstöä kuuluu KVTES -sopimuksen piiriin. Ikäryhmittäin miehiä on eniten vuotiaiden joukossa, 155. Naisista suurin ikäryhmä on vuotiaat jossa on naista. 3

4 Kuvio 5. Mies- ja naisopettajien lukumäärät ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Opettajien sopimuksen piirissä kolmannes on miehiä. Lukumääräisesti heitä on eniten vuotiaissa, 139. Naisten suurin ikäluokka on vuotiaiden luokka jossa on 265 havaintoa. Kuvio 6. Teknisen sopimuksen piirissä työskentelevät miehet ja naiset vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Teknisten sopimusalalla miesten enemmistö on selkeä, heitä on 82 prosenttia. Suurin ikäryhmä miehillä on vuotiaat joissa on 173 miestä. Naisia vuotiaissa on 35. 4

5 Kuvio 7. Tutun kaupungin lääkärit sukupuolen ja iän mukaan vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Turun kaupungissa lääkärisopimuksen piirissä työskentelevistä henkilöistä 69,9 prosenttia on naisia vuotiaita naisia on eniten, 38. Miesten suurin ikäryhmä on vuotiaat jossa on 15 miestä. Kuvio 8. Turun kaupungissa muun sopimuksen piirissä työskentelevät sukupuoli- ja ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Muun sopimuksen piirissä työskentelevien suurin ikäryhmä naisia on ikäryhmissä vuotiaat joita on kahdeksan. Myös miehistä valtaosa, 16, kuuluu tähän ikäryhmään. 5

6 Kuvio 9. Turun kaupungin tuntipalkkaiset henkilöt sukupuoli- ja ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Turun kaupungin tuntipalkkaisesta henkilöstöstä 23 prosenttia on naisia. Miesten keski-ikä on 48 ja naisten 46 vuotta. Muulla kuntasektorilla tuntipalkkaisista ainoastaan 15 prosenttia on naisia. Miesten keski-ikä on 46 ja naisten 44 vuotta. Suurin ikäryhmä Turun tuntipalkkaisilla on vuotiaiden ryhmä jossa on 160 miestä ja 51 naista. Kuvio 10. KVTES sopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Nainen 48,5 21,7 8,8 6,0 0,2 14,7 Mies 42,5 15,7 12,1 14,3 1,2 14,1 Koulutustason mukaan KVTES -sopimuksen piiriin kuuluvista miehistä ja naisista lähes puolella on keskiasteen tutkinto. Naisista 21,7 prosentilla on alimman korkea-asteen tutkinto ja miehistä 15,7 prosentilla. Alempi korkeakoulututkinto on 8,8 prosentilla naisista ja 12,1 prosentilla miehistä mutta ylempi korkeakoulututkinto 14,3 prosentilla miehistä ja vain 6 prosentilla naisista. Myös tutkijakoulutuksen saaneiden miesten osuus on naisia korkeampi. Tuntematon koulutusaste on miehistä ja naisista alle 15 prosentilla. 6

7 Kuvio 11. OVTES sopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 4,8 5,8 21,0 64,7 3,5 0,3 Miehistä 9,5 7,1 24,8 49,5 7,6 1,5 OVTES sopimuksen piirissä työskentelevistä miehistä ja naisista yleisin koulutusaste on ylempi korkeakoulututkinto, joka on 49,5 prosentilla miehistä ja 64,7 prosentilla naisista. Tutkijakoulutus on lisäksi 7,6 prosentilla miehistä ja 3,5 prosentilla naisista. Alimman korkea-asteen tutkinto on 7,1 prosentilla miehistä ja 5,8 prosentilla naisista, keskiasteen tutkinto puolestaan 9,5 prosentilla miehistä ja 4,8 prosentilla naisista. Kuvio 12. Teknisten sopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 45,0 17,3 13,4 11,4 0,0 12,9 Miehistä 52,2 21,6 9,8 3,9 0,2 12,3 Teknisten sopimuksen piirissä työskentelevistä keskiasteen tutkinto on 52,2 prosentilla miehistä ja 45,8 prosentilla naisista. Alin korkeakoulututkinto on 21,6 prosentilla miehistä ja 17,3 prosentilla naisista. Alemman korkea-asteen tutkinto on 13,4 prosentilla naisista ja 9,8 prosentilla miehistä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto on 11,4 prosentilla naisista ja ainoastaan 3,9 prosentilla miehistä. Tuntematon koulutusaste on 12,3 prosentilla miehistä ja 12,9 prosentilla naisista. 7

8 Kuvio 13. Lääkärisopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 3,2 0,5 0,5 83,6 12,2 0,0 Miehistä 1,2 1,2 1,2 86,6 9,8 0,0 Lääkärisopimuksen piirissä työskentelevistä miehistä ja naisista valtaosalla on ylempi korkeakoulututkinto merkitty tutkintorekisteriin. Miehistä 86,6 ja naisista 83,6 prosentilla on se. Lisäksi tutkijakoulutus on 12,2 prosentilla naisista ja 9,8 prosentilla miehistä. Mikäli tutkinto on suoritettu ulkomailla, ei se välttämättä näy tutkintorekisterissä johon rekisteröidään korkein tiedossa oleva tutkinto. Näitä tapauksia voivat olla keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkintoihin kirjautuneet sopimuksen piirissä olevat mikäli he ovat Suomessa suorittaneet nämä tutkinnot ja muut opinnot ulkomailla. Keskiasteen tutkinto on rekisteröitynyt tutkintorekisterissä 3 prosentille naisista ja 1 prosentille miehistä. Alimman ja alemman korkea-asteen tutkinto näkyy noin prosentilla naisista ja alle kolmella prosentilla miehistä Kuvio 14. Muun sopimuksen piirissä työskentelevien miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 36,1 13,9 19,4 22,2 0,0 8,3 Miehistä 32,8 9,4 9,4 14,1 1,6 32,8 Muun sopimuksen piirissä työskentelevistä kolmanneksella miehistä ja yli kolmanneksella naisista on keskiasteen tutkinto Alimman korkea-asteen tutkinto on 13,9 prosentilla naisista ja 9,4 prosentilla miehistä. Alempi korkeakoulututkinto on 19,4 prosentilla naisista mutta vain 9,4 prosentilla miehistä. Ylempi korkeakoulututkintokin on yleisempi naisilla kuin miehillä, 22,2 prosentilla naisista ja 14,1 prosentilla miehistä on se. Tuntematon koulutusaste oli lähes kolmanneksella miehistä mutta vain 8 prosentilla naisista. 8

9 Tuntipalkkaisista valtaosalla on keskiasteen tutkinto, miehistä 57,6 ja naisista 53,5 prosentilla. Alimman korkea-asteen tutkinto on prosentilla miehistä ja naisista ja alemman korkea-asteen tutkinto 0,6 prosentilla miehistä ja 0,9 prosentilla naisista. Tuntematon koulutusaste on 40,5 prosentilla miehistä ja 42,3 prosentilla naisista. 3. Eteneminen Etenemistä tässä tarkastellaan karkealla tasolla vuodesta 2003 vuoteen 2005 niillä työntekijöillä, jotka ovat pysyneet kaupungin palveluksessa tarkasteluajanjaksona. Ammattiluokitus (isco) on hierarkkinen siten, että ylin johto on luokassa 1, sitten seuraavat erikoisasiantuntijat luokassa 2, asiantuntijat luokassa 3. Toimisto ja asiakaspalvelutoimet ovat luokassa 4, palvelu-, hoito ja myyntityö luokassa 5, maanviljelijät ja vastaavat luokassa 6, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät luokassa 7, prosessi- ja kuljetustyöntekijät luokassa 8. Luokat 4 8 eivät ole hierarkkisia. Muut työntekijät ovat luokassa 9. i Koska vaativuusryhmiä ei ole tiedossa oletetaan, että siirtymä ylempään ammattiryhmään merkitsee etenemistä. Hienojakoinen eteneminen jää siis tässä tarkastelussa huomiotta. Lukumääriä verrataan muun kuntasektorin vastaaviin osuuksiin. Kuvio 15. Siirtymisten osuudet sopimusaloittain vuodesta 2003 vuoteen KVTES OVTES TS LS MUU Tuntipalkkainen Yhteensä Nainen 3,0 1,2 5,1 0,0 0,0 0,0 2,7 Mies 5,9 1,7 4,6 0,0 0,0 0,6 4,0 KVTES sopimusalan piirissä työskentelevistä miehistä 5,9 prosenttia ja naisista 3 prosenttia siirtyi vaativampiin tehtäviin. OVTES sopimusalan piirissä työskentelevistä miehistä 1,7 ja naisista 1,2 prosenttia eteni. Teknisten sopimusalan piirissä olevista naisista suurempi osuus kuin miehistä eteni. Muilla sopimusaloilla eteneminen oli harvinaista. Turun kaupungilla työskentelevistä naisista 2,7 prosenttia ja miehistä 4 prosenttia eteni. Taulukosta 1 nähdään, että naiset etenevät Turussa lähestulkoon samalla osuudella kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. Se sijaan miesten eteneminen on Turussa vähän yleisempää kuin muulla kuntasektorilla. Teknisten sopimusalan piirissä työskennelleistä sekä miehet, että naiset etenevät keskimäärin hieman yleisemmin kuin muulla kuntasektorilla. KVTES sopimusalan piirissä työskentelevät miehet etenivät paremmin ja naiset samoin kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. 9

10 Taulukko 1. Miesten ja naisten eteneminen sukupuolen mukaan Turun kaupungissa ja muulla kuntasektorilla keskimäärin. Sopimusala Sukupuoli Etenijä Sukupuoli Muu kuntasektori %-osuus %-osuus KVTES Mie s Ei 94,1 96,0 Mies Kyllä 5,9 4,0 Na inen Ei 97,0 97,0 Na inen Kyllä 3,0 3,0 OVTES Mies Ei 98,3 98,5 Mies Kyllä 1,7 1,5 Na inen Ei 98,8 98,5 Na inen Kyllä 1,2 1,5 Teknisten sop imus Mies Ei 95,4 96,5 Mies Kyllä 4,6 3,5 Na inen Ei 94,9 95,5 Na inen Kyllä 5,1 4,5 Lääkärisopimus Mies Ei 100,0 99,5 Mies Kyllä 0,0 0,5 Na inen Ei 100,0 99,8 Na inen Kyllä 0,0 0,2 Muu sopimus Mies Ei 100,0 100,0 Mies Kyllä 0,0 0,0 Na inen Ei 100,0 100,0 Na inen Kyllä 0,0 0,0 Tuntipalkkaiset Mies Ei 99,4 99,5 Mies Kyllä 0,6 0,5 Na inen Ei 100,0 99,3 Na inen Kyllä 0,0 0,7 Yhte e nsä Mie s Ei 96,0 97,1 Mies Kyllä 4,0 2,9 Na inen Ei 97,3 97,2 Na inen Kyllä 2,7 2,8 4. Palkat ja palkkaerot Palkka muodostuu kunta-alalla tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksesta ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Sopimuksissa on myös palkkahinnoittelut, joissa on todettu ammattiryhmäkohtaiset vähimmäisperuspalkat. Kunnissa harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat työkokemus, henkilökohtainen osaaminen ja työsuoritus. Palveluaikaan sidottuja lisiä ovat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (KVTES ja lääkärit), palvelulisät ja määrävuosikorotukset (opettajat) sekä ammattialalisä (tekniset). Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot ja lääkärien päivystyskorvaukset tilastoituvat ylityökorvauksiin. Tehtäväkohtainen peruspalkka perustuu työn vaativuuden arviointiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, teknisen sopimuksen ja lääkärisopimuksen sopimusaloilla. (Kunnallinen työmarkkinalaitos nettisivut ) Palkkaerot on laskettu päätoimisille täysipalkkaisille kokoaikatyöntekijöille. Keskipalkat ja palkkaerot on raportoitu taulukossa 5 sopimusaloittain. Ne tehtäväryhmät, joissa sukupuolta on vähemmän kuin kolme on jätetty pois (Liitetaulukko 5.). 10

11 Peruspalkka on lokakuulta maksettu sopimuksen mukainen ns. kokemuslisien laskentapohjana oleva peruspalkka KVTES -sopimuksen piirissä olevilla. Peruspalkassa on huomioitu lisävastuu tai epäpätevyysalennus. Opettajilla tähän ilmoitetaan C -taulukossa olevilla maksupalkkaluokkaa vastaava peruspalkka. Muilla merkitään euromääräinen henkilökohtainen peruspalkka ko. kalleusluokassa. Teknisten sopimuksessa oleville tähän ilmoitetaan peruspalkaksi tehtäväkohtainen palkka ilman ammattialalisää ja henkilökohtaista palkkaa. Lääkärisopimuksen piirissä oleville tähän ilmoitetaan tehtävä- tai henkilökohtainen peruspalkka. Kokoja osa-aikaisuus on työnantajan ilmoituksen mukaan luokiteltu. Säännöllisen työajan ansio saadaan lisäämällä varsinaiseen palkkaan säännöllisen työajan lisät kuukausitasoisina. Kokonaisansio lasketaan säännöllisen ansion ja ylityökorotusten, varallaolokorvausten, muiden toimenpidepalkkioiden ja tulospalkkioiden summana. Vaikka suuria palkkaeroja ei näy useinkaan ammattiluokan sisällä, ovat erot näkyviä sopimusaloittain kun sukupuolten sopimusaloittaisia keskipalkkoja vertaillen. Tämä heijastaa naisten ja miesten erilaista sijoittumista eri tehtäviin ja vaativuusluokkiin kuntasektorin sisällä sekä palkkaa selittävien ominaisuuksien kuten koulutusalan ja -tason sekä työkokemuksen eroista. Myös erilaiset preferenssit ylitöiden ja vastaavien tekemiseen voivat kasvattaa palkkaeroa. Keskipalkkojen ero karkealla tasolla ei siis sinällään osoita todellisten tehtäväkohtaisten palkkaerojen olemassaoloa. Jäljempänä (ja Liitetaulukossa 5) on esitetty tehtäväryhmittäisiä palkkaeroja ja tekstissä viitattu kokoaikaisista niihin tehtäväryhmiin, joissa tilastollinen tarkastelu osoittaisi palkkaeroja olevan. Näissä tapauksissakin on syytä tarkastella sukupuolten ominaisuuksien eroja ennen kuin voidaan epäillä palkkasyrjintää. Useissa tapauksissa vaikka eroja olisikin ei niitä tilastollisesti voida osoittaa, koska havaintojen lukumäärä on liian pieni johtopäätösten tekemiseen. Taulukko 2. Kokoaikaisten täysipalkkaisten naisten ja miesten lukumäärät, keskipalkat ja naisten palkkaeron osuus miesten palkasta sopimusaloittain vuonna Palkkaero Säännöllisen Ansioiden ero Kokonaisansio Ansioiden ero % miesten työajan % miesten % miesten Sopimusala Lukumäärä Peruspalkka keskipalkasta ansio ansioista ansioista KVTES Mies ,75-15, ,89-14, ,82-15,06 Na inen , , ,23 OVTES Mies ,93-1, ,50-2, ,98-4,87 Na inen , , ,87 TS Mies ,98 4, ,00-9, ,43-11,77 Na inen , , ,25 Lä ä kä risop imus Mies ,51-3, ,32-5, ,48-9,37 Na inen , , ,75 Muu sopimus Mies ,91-6, ,64-8, ,64-8,16 Na inen , , ,58 Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä työskentelevät kokopäiväiset täysipalkkaiset naiset tienasivat vuonna 2005 keskimäärin noin 16 prosenttia vähemmän peruspalkkaa kuin miehet. Säännöllisen työajan ansioita ja kokonaisansioita heille kertyi keskimäärin noin 15 prosenttia vähemmän kuin miehillä Opettajien sopimusalaan kuuluvat naiset tienasivat noin pari prosenttia pienempää peruspalkkaa ja säännöllisen työajan ansiota ja keskimäärin alle 5 prosenttia pienempää kokonaisansiota kuin miehet. Teknisten sopimusalalla peruspalkat sukupuolilla erosivat noin 4 prosenttia naisten eduksi. Kuitenkin säännöllisen työajan ansiot olivat naisilla noin 9 prosenttia ja kokonaisansiot lähes 12 prosenttia pienempiä kuin miehillä.myös lääkärisopimuksen piirissä työskentelevät naiset tienasivat keskimäärin vähemmän kuin miehet, 4 prosenttia vähemmän peruspalkkaa, 6 prosenttia säännöllisen työajan ansiota ja noin 9 prosenttia kokonaisansiota. Muun sopimuksen piirissä työskentelevien naisten peruspalkka oli kuusi prosenttia pienempi kuin miesten ja säännöllisen työajan sekä kokonaisansioiden määrä runsaat kahdeksan prosenttia pienempi kuin miesten. Tuntipalkkaisten naisten peruspalkka on keskimäärin 12 prosenttia ja muut tuntiansiot noin viidenneksen pienemmät kuin miesten. 11

12 Tehtäväkohtaiset palkkaerot: KVTES sopimuksen piirissä työskentelevien keskipalkkojen eroja on tilastollisesti havaittavissa seuraavissa tehtäväryhmissä: Talous- ja hallintojohtajat: Sekä peruspalkat, säännöllisen työajan ansio että kokonaisansiot eroavat sukupuolten välillä. Muut lainopilliset erityisasiantuntijat: Peruspalkkojen ero on tilastollisesti havaittavissa miesten eduksi. Teatteri- ja elokuvaohjaajat. Peruspalkkojen ero on tilastollisesti havaittavissa naisten eduksi. Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit ym.: Säännöllisen työajan ja kokonaisansioiden ero on tilastollisesti havaittavissa naisten eduksi. Sairaanhoitajat: Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat: Peruspalkkojen ero on havaittavissa naisten eduksi. Mielenterveyshoitajat: Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat sukupuolten välillä miesten eduksi. Kodinhoitajat: Peruspalkkojen ero on tilastollisesti havaittavissa naisten eduksi. Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat: Kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. Keittiöapulaiset. Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti naisten eduksi. Kiinteistönhuoltomiehet: Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti naisten eduksi. 12

13 Kuvio 16 a. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Tiedottajat Henkilöstösuunnittelijat ym. Tilintarkastajat, kamreerit ym. Opinto-ohjaajat Tarkastajat ja opetusmenetelmien erityisasiantuntijat Koulutuspäälliköt, -suunnittelijat ja kouluttajat Lastentarhanopettajat Osastonhoitajat Ylihoitajat Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat Muut tietotekniikan erityisasiantuntijat Tietotekniikan suunnittelijat ja ohjelmoijat Muut asiantuntijajohtajat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Tietotekniikkajohtajat Myynti- ja markkinointijohtajat Talous- ja hallintojohtajat Muut tuotanto- ja linjajohtajat Kulttuurijohtajat Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat Kuntien ja kaupunkien johtajat Miehet Naiset 13

14 Kuvio 16b. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Myynti- ja vientisihteerit Matkailuasiamiehet ja matkanjärjestäjät Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat Terveydenhoitajat Sairaanhoitajat Farmaseutit Toimintaterapeutit Fysioterapeutit Hammashuoltajat Ravitsemusalan asiantuntijat Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit ym. Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat Teatteri- ja elokuvaohjaajat Sosiaalityöntekijät Puheterapeutit Psykologit Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. Museoalan erityisasiantuntijat Muut lainopilliset erityisasiantuntijat Miehet Naiset 14

15 Kuvio 16c. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Kokit, keittäjät ja kylmäköt Ravintola- ja suurtalousesimiehet Puhelinvaihteenhoitajat Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat Lipunmyyjät Muut toimistotyöntekijät Toimistovahtimestarit Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Palkanlaskijat, kassanhoitajat ym. Sihteerit Tekstinkäsittelijät Urheilu- ja liikunnanohjaajat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Työn- ja askartelunohjaajat Nuoriso-ohjaajat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Sosiaaliturvatoimihenkilöt Kirjanpitäjät ym. Johdon sihteerit, osastosihteerit ym. Muut liike-elämän palvelujen välittäjät Toimistonhoitajat Miehet Naiset 15

16 Kuvio 16d. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Ovenvartijat ja vahtimestarit Sanomalehtien ja mainosten jakajat ja lähetit Kiinteistöhuoltomiehet Keittiöapulaiset Siivoojat Sairaala- ja hoitoapulaiset Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat Pesu-, valkaisu- ja värjäyskoneiden hoitajat Koru- ja muut tekstiiliompelijat Vaatturit, pukuompelijat ja hatuntekijät Myyjät ja myymäläkassanhoitajat Valvojat ja vartijat Kylvettäjät ym. Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. Henkilökohtaiset avustajat ym. Kodinhoitajat ja kotiavustajat Välinehuoltajat Sosiaalialan hoitajat Hammashoitajat Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat Mielenterveyshoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Perhepäivähoitajat ym. Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Tarjoilutyöntekijät Miehet Naiset 16

17 OVTES-sopimus: Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat: Peruspalkat, säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. Kuvio 17. OVTES sopimusalan sukupuolittaisia keskikokonaisansioita vuonna 2005 Erityisopettajat Lastentarhanopettajat Luokanopettajat Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksityisopettajat Luokanopettajat Ammatillisten oppilaitosten lehtorit Ammattikorkeakoulujen yliopettajat ja lehtorit Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat Puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat Opetusalan johtajat ja rehtorit Miehet Naiset 17

18 Lääkärisopimuksen piirissä työskentelevien ansioissa on sukupuolten välillä tilastollisesti havaittavia eroja seuraavissa ammattiluokissa: Erikoislääkärit ja osastonlääkärit: Säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti miesten hyväksi. Muut lääkärit: Säännöllisen työajan ansiot eroavat tilastollisesti miesten hyväksi. Kuvio 18. Lääkärisopimuksen piirissä työskentelevien kokoaikaisten täysipalkkaisten miesten ja naisten kokonaisansioita vuonna Hammaslääkärit Muut lääkärit Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Ylilääkärit Miehet Naiset Teknisten sopimuksen piirissä palkkaeroja on havaittavissa tehtäväryhmissä Palomiehet: Säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. 18

19 Kuvio 19. Teknisten sopimusalan piirissä olevien kokoaikaisten täysipalkkaisten miesten ja naisten keskikokonaisansiot vuonna Kiinteistöhuoltomiehet Nosturinkuljettajat Henkilö- ja pakettiautonkuljettajat Painokoneen hoitajat Voimalaitosten koneenhoitajat Huonekalu- ja koristepuusepät Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat Moottoriajoneuvojen ja työkoneiden asentajat ja korjaajat Rakennussähköasentajat Putkiasentajat Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Palomiehet Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat Siivoustyönjohtajat Muut toimistotyöntekijät Varastonhoitajat ym. Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Työn- ja askartelunohjaajat Tullivirkamiehet Ostajat Ympäristönsuojelutyöntekijät Terveystarkastajat Maatalous-, puutarha- ja kalastusalan neuvojat Laborantit ym. Rakennus- ja palotarkastajat Satamaliikenteen ohjaajat Muut teknisten alojen asiantuntijat Tekniset piirtäjät Konetekniikan asiantuntijat Elektroniikan ja informaatiotekniikan asiantuntijat Sähkötekniikan asiantuntijat Kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntijat Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen asiantuntijat Talonrakennusalan asiantuntijat Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat Muut tekniikan erityisasiantuntijat Kartoituksen ja maanmittauksen erityisasiantuntijat Sähkötekniikan erityisasiantuntijat Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen erityisasiantuntijat Talonrakennusalan erityisasiantuntijat Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat Muut asiantuntijajohtajat Muiden yritysten ja toimintayksiköiden johtajat Rakennusalan tuotantojohtajat Miehet Naiset 19

20 Muun sopimusalan piirissä työskentelevien miesten ja naisten ansioiden välillä ei ole tilastollisesti havaittavia eroja. Tuntipalkkaisten miesten ja naisten ansioiden välillä on tilastollisesti havaittavia eroja seuraavissa ammattiluokissa: Puutarha- ja kasvihuonetyönjohtavat: Säännöllisen työajan ansioiden ja kokonaistuntiansioiden välillä on tilastollisesti havaittava ero miesten hyväksi. Rakennustyöntekijät: Perustuntipalkkojen välillä on tilastollisesti havaittava ero miesten hyväksi. Kiinteistöhuoltomiehet: Perustuntipalkkojen ja keskituntioansion säällölliseltä työajalta ilman työaikalisiä välillä on tilastollisesti havaittava ero miesten hyväksi. Rakennusalan avustavat työntekijät: Säännöllisen työajan ansioiden ja kokonaistuntiansioiden välillä on tilastollisesti havaittava ero naisten hyväksi. 20

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

Kuntatyöntekijöiden eläkepoistumaennuste vuosille , pohjautuen vakuutettujen määrään

Kuntatyöntekijöiden eläkepoistumaennuste vuosille , pohjautuen vakuutettujen määrään KU-SELVITYS/Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmän loppuraportti LIITE 1 Kuntatyöntekijöiden maennuste vuosille 2014-, pohjautuen vakuutettujen määrään 31.12. Aineisto koottu Kevan tilastointiluokituksen

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi vuoteen 2025. Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 8.2.2012,

Rekrytointitarpeiden ennakointi vuoteen 2025. Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 8.2.2012, Rekrytointitarpeiden ennakointi vuoteen 2025 Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 8.2.2012, Määritelmät: Rekrytointitarpeen laskenta Henkilöstötarpeen ennakointi perustuu palvelua käyttävän väestön ennustettuun

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhteensä

Joensuun selvitysalue yhteensä Rekrytointitarpeiden ennakointi (ART) Joensuun selvitysalue yhteensä 25.6.2013 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeen laskenta Joensuun selvitysalue = Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan, Liperin kunnan,

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2016 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007

Lisätiedot

Perusopetus / Pajuluoman koulu Luokanopettaja (2) virka 1.8.2012 40 600 - uudet virat, kustannuslisäys 97 500 /vuosi

Perusopetus / Pajuluoman koulu Luokanopettaja (2) virka 1.8.2012 40 600 - uudet virat, kustannuslisäys 97 500 /vuosi Henkilöstösuunnitelma 2012 2015 Hj 29.8.2011, 136 Seinäjoen kaupungin henkilöstösuunnitelman 2012 2015 valmistelu edellyttää henkilöstöresurssin kokonaisarviointia. Valmistelun lähtökohtana on, että henkilöstölisäykset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Palkat ja työvoimakustannukset 04 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Kuntasektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2016

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2016 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2016 Pula-ammattien listalla aikaisempaa enemmän teollisuuden ja rakentamisen ammatteja Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10.

Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10. Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10.2012 mennessä) sanna.paakkunainen@ely-keskus.fi Puh. 0295 025 159 Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä 14.6.2012 Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Väestöennuste (15-19-v.) Pirkanmaalla 2008-2020 Pirkanmaan

Lisätiedot

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 19.5.2004 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Yleistä: Vuonna 2003 kunnissa ja kuntayhtymissä oli

Lisätiedot

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 915 euroa lokakuussa 2012

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 915 euroa lokakuussa 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 03 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 95 euroa lokakuussa 0 Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorin kokoaikaisten

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 19 prosenttia vuonna 2014

Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 19 prosenttia vuonna 2014 Palkat ja työvoimakustannukset 05 Kuntasektorin palkat 04, lokakuu Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 9 prosenttia vuonna 04 Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan kokoaikaisten

Lisätiedot

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä.

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä. 2.5.2012 Henkilöstökoonti; Pöytyä, Aura, Pöytyän kttky Vak. Ma Yht. Hallinto ja talous 79 5 84 Perusturva 242 4 246 Varhaiskasvatus 102 18 120 Sivistys 173 65 238 Tekninen 108 2 110 Yhteensä 703 94 797

Lisätiedot

TASA ARVOSELVITYS 2009

TASA ARVOSELVITYS 2009 Rovaniemen kaupunki Tasa arvotyöryhmä 2.12.2009 Yhteistyötoimikunta 10.12.2009 Yhteistyötoimikunta 3.2.2010 Kaupunginhallitus 8.2.2010 TASA ARVOSELVITYS 2009 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto...3 2. Palvelussuhteet...4

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus

AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Esityksen rakenne 1. Ajankohtaista ELY-keskuksen yritys- ja työvoimayksiköstä 2. Työmarkkinatilanne

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 27.1.2010 20.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 27.1.2010 20. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 27.1.2010 20. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2010 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2012 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.6.215 LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 215 TYÖTTÖMÄT KTETUMPIA, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT YHÄ NUOREMPIA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012 Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

PÄÄLUOTTAMUSMIES TIEDOTTAA

PÄÄLUOTTAMUSMIES TIEDOTTAA 7.12.2011 UUDESTA VIRKAEHTOSOPIMUKSESTA Opetusalan uuteen virkaehtosopimukseen tulee varsin paljon tekstimuutoksia. Muutokset toteutuvat kolmessa vaiheessa: 1.1.2012, 1.8.2012 ja 1.2.2013. Alla on koottuna

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot

Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot Päivitetty 1.9.2016 Hallintosääntö 16 : virkoihin ja työsuhteisiin vaadittavasta kelpoisuudesta päättää hallitus. 1. Lääkärihenkilöstö Amanuenssi Apulaisylilääkäri

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12)

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12) KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1 Piekkala 1 (12) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2012 2013) 1.2.2013 voimaan tulevien sopimusmuutosten soveltamisohjeet Tässä liitteessä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 Julkaisuvapaa 26.6.2012 Terveys-, sosiaali- ja opetusalan osaajista edelleen pulaa Hämeen TE-toimistojen touko-kesäkuun

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Helsinki 10/2016 Copyright SuPer ry

SISÄLTÖ. Helsinki 10/2016 Copyright SuPer ry Lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2017 SISÄLTÖ Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

I Tilastokeskus Käsikirjoja 14. Ammattiluokitus 1997 Liite 2. A m m attiluokitusten 1987ja 1997 väliset m uunnosavaim et

I Tilastokeskus Käsikirjoja 14. Ammattiluokitus 1997 Liite 2. A m m attiluokitusten 1987ja 1997 väliset m uunnosavaim et I Tilastokeskus Käsikirjoja 14 Ammattiluokitus 1997 Liite 2. A m m attiluokitusten 1987ja 1997 väliset m uunnosavaim et & SK tfi/en litziv r V Statistics Finland Handbockar Handbooks Ammattiluokitus 1997

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 185 euroa lokakuussa 2009 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Palvelu- ja rekrytointitarpeen

Palvelu- ja rekrytointitarpeen Palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointi 23.3.2007 Merimasku, Naantali, Rymättylä ja Velkua sekä Naantalin ktt ky yhdessä Oletus:Verovähennyksiä ei koroteta Rymättylän väestöennuste on muokattu Kuulumme

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Uusien työllisten sijoittuminen ammatteihin 2012

Uusien työllisten sijoittuminen ammatteihin 2012 Väestö Työssäkäynti Ammatti ja sosioekonominen asema Uusien työllisten sijoittuminen ammatteihin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna työmarkkinoille tuli noin uutta työllistä. Opiskelijoita

Lisätiedot

Osio C Liite 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos Soveltaminen ja palkka

Osio C Liite 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos Soveltaminen ja palkka Osio C Liite 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 6 TAIDE JA VIESTINTÄKULTTUURIOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitosten

Lisätiedot

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2007

Tehy tilastoina 2007 Tehyn julkaisusarja D: Tilastoja 1/2007 Tehy tilastoina 2007 Tehyn tutkimusryhmä Kirsi Markkanen Rainer Elvilä Tanu Heikkinen Tarja Honkalampi Tuula Kupari Jukka Maarianvaara Tove Savonen Katriina Vasama

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

1. Perusturvan toimialan vakanssit

1. Perusturvan toimialan vakanssit Kunnanhallitus 380 21.11.2016 Vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät vakanssi- ja nimikemuutokset 847/01.01.00/2016 Kunnanhallitus 21.11.2016 380 21.11.2016 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2016 hyväksynyt

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2015

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2015 Hämeen pula- ja ylitarjonta-ammatit nyt netissä kaikkien luettavissa Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometri-järjestelmään

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSMENOT YHTEENSÄ

KÄYTTÖTALOUSMENOT YHTEENSÄ 83 KÄYTTÖTALOUSMENOT SISÄISET JA ULKOISET YLEISHALLINTO 2005 2006 Muutos Henkilöstömenot 493 560 523 660 30 100 Palvelujen ostot 401 540 415 150 13 610 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 550 35 800 3 250

Lisätiedot

Ilmajoen kunta ILMAJOEN KUNNAN TASA- ARVOSUUNNITELMA 2015-2017

Ilmajoen kunta ILMAJOEN KUNNAN TASA- ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Ilmajoen kunta ILMAJOEN KUNNAN TASA- ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet...3 1.2 Lainsäädännön edellytykset... 3 2.

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansio oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 14,59 euroa Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Yleisin ansio kuntasektorilla euroa kuukaudessa

Yleisin ansio kuntasektorilla euroa kuukaudessa Palkat ja työvoimakustannukset 06 Kuntasektorin palkat 05, lokakuu Yleisin ansio kuntasektorilla 00 400 euroa kuukaudessa Vuonna 05 kuntasektorilla työskentelevän kokoaikaisen, täyttä palkkaa saaneen kuukausipalkkaisen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista OAJ Pohjois-Karjalan alueasiamies, pääluottamusmies Kitee Kesälahti Rääkkylä Niilo Hirvonen 26.4.2012 Kuopio, Kimmel NOPEX-koulutus www.oajpk.fi >

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014 Pulaa hakijoista vain muutamassa ammattinimikkeessä Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa on helmikuussa tehty arvio

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot