Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal

Transkriptio

1 1 Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal Johdanto Raportti on tehty Tilastokeskuksen kuntasektorin palkka-aineiston avulla. Aineisto koostuu kuntien toimittamasta palkka-aineistosta johon viimeisin ja ylin koulutusaste on saatu tutkintorekisteristä. Aineisto koskee lokakuuta vuonna Tilastoaineistoa muodostettaessa on aineistoa täydennetty myös eräiden muiden rekisterien tiedoilla. Aineiston tarkempi kuvaus löytyy osoitteesta Henkilöstön lukumäärätaulukoihin sisältyvät koko- ja osa-aikaiset palkansaajat. Ne eivät sisällä sivutoimisia työntekijöitä eivätkä virkavapaalla olevia. Palkkakartoitus on sen sijaan tehty ainoastaan kokoaikaisen täysipalkkaisen henkilöstön ja tuntipalkkaisten aineistolla. Taulukoista on jätetty pois ne tehtävät, joissa sukupuolesta on alle kolme havaintoa. Palkkaerojen tilastollinen tarkastelu on suoritettu ainoastaan sukupuolten palkkojen yhtä suuruuden testauksella eikä palkkaeroa selittäviä taustatekijöitä kuten koulutusalaa ja -astetta, ikää ja työkokemusta työnantajan palveluksessa ole käytetty selittämään palkkaeroa. Näin ollen tulokset sinällään eivät osoita palkkadiskriminaatiota vaan yksinkertaisesti ne tehtäväryhmät, joissa tilastollisesti on havaittavissa palkkaero. Tämän takia tarvitaan työnantajan toimesta kartoitus palkkaeron syistä näissä tehtäväryhmissä ennen kuin voidaan tietää, mistä sukupuolten palkkaero johtuu ja palkitaanko sukupuolia eriarvoisesti samassa tehtävässä. Etenemistä on tarkasteltu vaativuusryhmien puuttuessa karkealla indikaattorilla, joka on muodostettu ammattiluokituksesta (ISCO) seuraavasti: Ammattiluokitus on hierarkkinen siten, että ylin johto on luokassa 1, sitten seuraavat erikoisasiantuntijat luokassa 2, asiantuntijat luokassa 3. Toimisto ja asiakaspalvelutoimet ovat luokassa 4, palvelu-, hoito ja myyntityö luokassa 5, maanviljelijät ja vastaavat luokassa 6, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät luokassa 7, prosessi- ja kuljetustyöntekijät luokassa 8. Nämä luokat eivät ole keskenään hierarkkisia. Muut työntekijät ovat luokassa 9. Koska vaativuusryhmiä ei ole tiedossa oletetaan, että siirtymä ylempään ammattiryhmään merkitsee etenemistä. Hienojakoisempi eteneminen jää siis tässä tarkastelussa huomiotta. 2. Henkilöstön rakenne Vuoden 2005 Turun kaupungin tilastoaineiston mukaan sen palveluksessa oli päätoimisesti kuukausipalkkaista henkilöä ja 914 tuntipalkkaista henkilöä. Lukuihin sisältyy osa-aikainen henkilöstö. Kuukausipalkkaisista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen - KVTES -sopimuksen - piiriin kuului henkilöä joista 87 prosenttia oli naisia, Opetusalan työehtosopimuksen - OVTES -sopimuksen - piiriin kuului henkilöä joista 64 prosenttia naisia ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin henkilöä joista 17,9 prosenttia naisia. Päätoimisella tuntiopettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa vähintään 19 tuntia viikossa. Tämän alle menevät luokitellaan sivutoimisiksi tuntiopettajiksi, eivätkä he ole mukana tässä analyysissa. Lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuului 269 henkilö joista 69,9 prosenttia oli naisia. Muun sopimuksen piirissä oli 100 henkilöä, joista 36 prosenttia naisia (Kuvio 1. Liitetaulukko 1.). KVTES ja OVTES sopimusalojen piirissä työskenteleviä miehiä oli Turun kaupungissa hieman suurempi osuus kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. Sen sijaan lääkäreistä suurempi osuus on naisia kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. Tilastokeskus, myyntipalvelu Statistikcentralen, försäljning Statistics Finland, Sales Services PL 4 C PB 4 C P.O.Box 4 C TILASTOKESKUS STATISTIKCENTRALEN FIN STATISTICS FINLAND puh. (09) tfn (09) Tel faksi (09) fax (09) Fax myynti@tilastokeskus.fi myynti@stat.fi myynti@stat.fi

2 Kuvio 1. Sukupuolten osuudet sopimusaloilla Turun kaupungissa ja muulla kuntasektorilla vuonna Miesten ja naisten osuudet % 66,6 90,0 10,0 33,4 64,0 87,5 12,5 36,0 18,7 81,3 17,9 82,1 58,2 41,8 69,9 30,1 37,2 62,8 36,0 64,0 Muu kuntasektori Naiset Muu kuntasektori Miehet Turku Naiset Turku Miehet KVTES OVTES Tekniset Lääkärisopimus Muu sopimus Vakinaisia virkasuhteisia naisia oli Turun kaupungissa 46,3 prosenttia naisista ja 44,2 prosenttia kaikista miehistä. Vakinaisissa työsuhteissa kuukausipalkkaisista on 23,5 prosenttia naisista ja 13,5 prosenttia miehistä. Määrä-aikaisissa virkasuhteisia naisia on 12,4 prosenttia naisista ja miehistä 11,3 prosenttia. Määrä-aikaisia työsuhteissa on 9,6 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä (Liitetaulukko 2. Kuvio 2). Valtaosa tuntipalkkaisista on miehiä ja miehistä vakinaisia työsuhteisia tuntipalkkaisia on 16,1 prosenttia kun naisista heitä on ainoastaan 1,5 prosentin verran. Työllistettyjä työsuhteisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä on 1,1 prosenttia naisista ja 2,5 prosenttia miehistä. Työllistettyjä työsuhteisia tuntipalkkaisia oli 0,3 prosenttia miehistä eikä yhtään naista. Kuvio 2. Vakinaisten, määräaikaisten ja työllistettyjen osuudet sukupuolilla vuonna % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vakinaisia virkasuhteisia Vakinaisia työsuhteisia Määrä-aikaisa virkasuhteisia Määrä-aikaisia työsuhteisia Työllistettyjä virkasuhteisia Työllistettyjä työsuhteisia Vakinaisia työsuhteisia tuntipalkkaisia Määrä-aikaisia työsuhteisia tuntipalkkaisia Työllistettyjä työsuhteisia tuntipalkkaisia Miehistä 44,2 % 13,5 % 12,4 % 9,6 % 0,0 % 2,5 % 16,1 % 1,4 % 0,3 % Naisista 46,3 % 23,5 % 11,3 % 16,0 % 0,0 % 1,1 % 1,5 % 0,4 % 0,0 % 2

3 Kuvio 3. Miesten ja naisten osuudet erilaisissa työsuhteissa vuonna Vakinaiset - Vakinaisia virkasuhteisia - Vakinaisia työsuhteisia 17,7 23,7 26,4 82,3 76,3 73,6 Määrä-aikaiset - Määrä-aikaisa virkasuhteisia - Määrä-aikaisia työsuhteisia 18,4 23,3 29,2 81,6 76,7 70,8 Työllisyysvaroin palkatut 47,1 52,9 - Työllistettyjä virkasuhteisia 0,0 - Työllistettyjä työsuhteisia 47,1 52, Miehiä Naisia Vakinaisista kuukausipalkkaisia työntekijöistä 23,7 prosenttia on miehiä Turun kaupungissa kun muulla kuntasektorilla heitä on 19,9 prosenttia (Liitetaulukko 2. Kuvio 3). Määräaikaisista miehiä on 23,3 prosenttia, 29,2 prosenttia määräaikaisista virkasuhteisista ja noin 18,4 prosenttia määräaikaisista työsuhteisista. Muulla kuntasektorilla määräaikaisista miehiä oli 17,2 prosenttia. Työllisyysvaroin palkatuista 47,1 prosenttia oli miehiä vuonna Muulla kuntasektorilla vastaava luku oli 25,7 prosenttia työllistetyistä. Kuvio 4. KVTES -sopimuksen piirissä työskentelevät miehet ja naiset ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Lukumääräisesti eniten henkilöstöä kuuluu KVTES -sopimuksen piiriin. Ikäryhmittäin miehiä on eniten vuotiaiden joukossa, 155. Naisista suurin ikäryhmä on vuotiaat jossa on naista. 3

4 Kuvio 5. Mies- ja naisopettajien lukumäärät ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Opettajien sopimuksen piirissä kolmannes on miehiä. Lukumääräisesti heitä on eniten vuotiaissa, 139. Naisten suurin ikäluokka on vuotiaiden luokka jossa on 265 havaintoa. Kuvio 6. Teknisen sopimuksen piirissä työskentelevät miehet ja naiset vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Teknisten sopimusalalla miesten enemmistö on selkeä, heitä on 82 prosenttia. Suurin ikäryhmä miehillä on vuotiaat joissa on 173 miestä. Naisia vuotiaissa on 35. 4

5 Kuvio 7. Tutun kaupungin lääkärit sukupuolen ja iän mukaan vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Turun kaupungissa lääkärisopimuksen piirissä työskentelevistä henkilöistä 69,9 prosenttia on naisia vuotiaita naisia on eniten, 38. Miesten suurin ikäryhmä on vuotiaat jossa on 15 miestä. Kuvio 8. Turun kaupungissa muun sopimuksen piirissä työskentelevät sukupuoli- ja ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Muun sopimuksen piirissä työskentelevien suurin ikäryhmä naisia on ikäryhmissä vuotiaat joita on kahdeksan. Myös miehistä valtaosa, 16, kuuluu tähän ikäryhmään. 5

6 Kuvio 9. Turun kaupungin tuntipalkkaiset henkilöt sukupuoli- ja ikäryhmittäin vuonna Alle 20 v Yli 65 v. Naisia Miehiä Turun kaupungin tuntipalkkaisesta henkilöstöstä 23 prosenttia on naisia. Miesten keski-ikä on 48 ja naisten 46 vuotta. Muulla kuntasektorilla tuntipalkkaisista ainoastaan 15 prosenttia on naisia. Miesten keski-ikä on 46 ja naisten 44 vuotta. Suurin ikäryhmä Turun tuntipalkkaisilla on vuotiaiden ryhmä jossa on 160 miestä ja 51 naista. Kuvio 10. KVTES sopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Nainen 48,5 21,7 8,8 6,0 0,2 14,7 Mies 42,5 15,7 12,1 14,3 1,2 14,1 Koulutustason mukaan KVTES -sopimuksen piiriin kuuluvista miehistä ja naisista lähes puolella on keskiasteen tutkinto. Naisista 21,7 prosentilla on alimman korkea-asteen tutkinto ja miehistä 15,7 prosentilla. Alempi korkeakoulututkinto on 8,8 prosentilla naisista ja 12,1 prosentilla miehistä mutta ylempi korkeakoulututkinto 14,3 prosentilla miehistä ja vain 6 prosentilla naisista. Myös tutkijakoulutuksen saaneiden miesten osuus on naisia korkeampi. Tuntematon koulutusaste on miehistä ja naisista alle 15 prosentilla. 6

7 Kuvio 11. OVTES sopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 4,8 5,8 21,0 64,7 3,5 0,3 Miehistä 9,5 7,1 24,8 49,5 7,6 1,5 OVTES sopimuksen piirissä työskentelevistä miehistä ja naisista yleisin koulutusaste on ylempi korkeakoulututkinto, joka on 49,5 prosentilla miehistä ja 64,7 prosentilla naisista. Tutkijakoulutus on lisäksi 7,6 prosentilla miehistä ja 3,5 prosentilla naisista. Alimman korkea-asteen tutkinto on 7,1 prosentilla miehistä ja 5,8 prosentilla naisista, keskiasteen tutkinto puolestaan 9,5 prosentilla miehistä ja 4,8 prosentilla naisista. Kuvio 12. Teknisten sopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 45,0 17,3 13,4 11,4 0,0 12,9 Miehistä 52,2 21,6 9,8 3,9 0,2 12,3 Teknisten sopimuksen piirissä työskentelevistä keskiasteen tutkinto on 52,2 prosentilla miehistä ja 45,8 prosentilla naisista. Alin korkeakoulututkinto on 21,6 prosentilla miehistä ja 17,3 prosentilla naisista. Alemman korkea-asteen tutkinto on 13,4 prosentilla naisista ja 9,8 prosentilla miehistä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto on 11,4 prosentilla naisista ja ainoastaan 3,9 prosentilla miehistä. Tuntematon koulutusaste on 12,3 prosentilla miehistä ja 12,9 prosentilla naisista. 7

8 Kuvio 13. Lääkärisopimuksen miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 3,2 0,5 0,5 83,6 12,2 0,0 Miehistä 1,2 1,2 1,2 86,6 9,8 0,0 Lääkärisopimuksen piirissä työskentelevistä miehistä ja naisista valtaosalla on ylempi korkeakoulututkinto merkitty tutkintorekisteriin. Miehistä 86,6 ja naisista 83,6 prosentilla on se. Lisäksi tutkijakoulutus on 12,2 prosentilla naisista ja 9,8 prosentilla miehistä. Mikäli tutkinto on suoritettu ulkomailla, ei se välttämättä näy tutkintorekisterissä johon rekisteröidään korkein tiedossa oleva tutkinto. Näitä tapauksia voivat olla keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkintoihin kirjautuneet sopimuksen piirissä olevat mikäli he ovat Suomessa suorittaneet nämä tutkinnot ja muut opinnot ulkomailla. Keskiasteen tutkinto on rekisteröitynyt tutkintorekisterissä 3 prosentille naisista ja 1 prosentille miehistä. Alimman ja alemman korkea-asteen tutkinto näkyy noin prosentilla naisista ja alle kolmella prosentilla miehistä Kuvio 14. Muun sopimuksen piirissä työskentelevien miesten ja naisten koulutustasojakaumat % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Naisista 36,1 13,9 19,4 22,2 0,0 8,3 Miehistä 32,8 9,4 9,4 14,1 1,6 32,8 Muun sopimuksen piirissä työskentelevistä kolmanneksella miehistä ja yli kolmanneksella naisista on keskiasteen tutkinto Alimman korkea-asteen tutkinto on 13,9 prosentilla naisista ja 9,4 prosentilla miehistä. Alempi korkeakoulututkinto on 19,4 prosentilla naisista mutta vain 9,4 prosentilla miehistä. Ylempi korkeakoulututkintokin on yleisempi naisilla kuin miehillä, 22,2 prosentilla naisista ja 14,1 prosentilla miehistä on se. Tuntematon koulutusaste oli lähes kolmanneksella miehistä mutta vain 8 prosentilla naisista. 8

9 Tuntipalkkaisista valtaosalla on keskiasteen tutkinto, miehistä 57,6 ja naisista 53,5 prosentilla. Alimman korkea-asteen tutkinto on prosentilla miehistä ja naisista ja alemman korkea-asteen tutkinto 0,6 prosentilla miehistä ja 0,9 prosentilla naisista. Tuntematon koulutusaste on 40,5 prosentilla miehistä ja 42,3 prosentilla naisista. 3. Eteneminen Etenemistä tässä tarkastellaan karkealla tasolla vuodesta 2003 vuoteen 2005 niillä työntekijöillä, jotka ovat pysyneet kaupungin palveluksessa tarkasteluajanjaksona. Ammattiluokitus (isco) on hierarkkinen siten, että ylin johto on luokassa 1, sitten seuraavat erikoisasiantuntijat luokassa 2, asiantuntijat luokassa 3. Toimisto ja asiakaspalvelutoimet ovat luokassa 4, palvelu-, hoito ja myyntityö luokassa 5, maanviljelijät ja vastaavat luokassa 6, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät luokassa 7, prosessi- ja kuljetustyöntekijät luokassa 8. Luokat 4 8 eivät ole hierarkkisia. Muut työntekijät ovat luokassa 9. i Koska vaativuusryhmiä ei ole tiedossa oletetaan, että siirtymä ylempään ammattiryhmään merkitsee etenemistä. Hienojakoinen eteneminen jää siis tässä tarkastelussa huomiotta. Lukumääriä verrataan muun kuntasektorin vastaaviin osuuksiin. Kuvio 15. Siirtymisten osuudet sopimusaloittain vuodesta 2003 vuoteen KVTES OVTES TS LS MUU Tuntipalkkainen Yhteensä Nainen 3,0 1,2 5,1 0,0 0,0 0,0 2,7 Mies 5,9 1,7 4,6 0,0 0,0 0,6 4,0 KVTES sopimusalan piirissä työskentelevistä miehistä 5,9 prosenttia ja naisista 3 prosenttia siirtyi vaativampiin tehtäviin. OVTES sopimusalan piirissä työskentelevistä miehistä 1,7 ja naisista 1,2 prosenttia eteni. Teknisten sopimusalan piirissä olevista naisista suurempi osuus kuin miehistä eteni. Muilla sopimusaloilla eteneminen oli harvinaista. Turun kaupungilla työskentelevistä naisista 2,7 prosenttia ja miehistä 4 prosenttia eteni. Taulukosta 1 nähdään, että naiset etenevät Turussa lähestulkoon samalla osuudella kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. Se sijaan miesten eteneminen on Turussa vähän yleisempää kuin muulla kuntasektorilla. Teknisten sopimusalan piirissä työskennelleistä sekä miehet, että naiset etenevät keskimäärin hieman yleisemmin kuin muulla kuntasektorilla. KVTES sopimusalan piirissä työskentelevät miehet etenivät paremmin ja naiset samoin kuin muulla kuntasektorilla keskimäärin. 9

10 Taulukko 1. Miesten ja naisten eteneminen sukupuolen mukaan Turun kaupungissa ja muulla kuntasektorilla keskimäärin. Sopimusala Sukupuoli Etenijä Sukupuoli Muu kuntasektori %-osuus %-osuus KVTES Mie s Ei 94,1 96,0 Mies Kyllä 5,9 4,0 Na inen Ei 97,0 97,0 Na inen Kyllä 3,0 3,0 OVTES Mies Ei 98,3 98,5 Mies Kyllä 1,7 1,5 Na inen Ei 98,8 98,5 Na inen Kyllä 1,2 1,5 Teknisten sop imus Mies Ei 95,4 96,5 Mies Kyllä 4,6 3,5 Na inen Ei 94,9 95,5 Na inen Kyllä 5,1 4,5 Lääkärisopimus Mies Ei 100,0 99,5 Mies Kyllä 0,0 0,5 Na inen Ei 100,0 99,8 Na inen Kyllä 0,0 0,2 Muu sopimus Mies Ei 100,0 100,0 Mies Kyllä 0,0 0,0 Na inen Ei 100,0 100,0 Na inen Kyllä 0,0 0,0 Tuntipalkkaiset Mies Ei 99,4 99,5 Mies Kyllä 0,6 0,5 Na inen Ei 100,0 99,3 Na inen Kyllä 0,0 0,7 Yhte e nsä Mie s Ei 96,0 97,1 Mies Kyllä 4,0 2,9 Na inen Ei 97,3 97,2 Na inen Kyllä 2,7 2,8 4. Palkat ja palkkaerot Palkka muodostuu kunta-alalla tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksesta ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Sopimuksissa on myös palkkahinnoittelut, joissa on todettu ammattiryhmäkohtaiset vähimmäisperuspalkat. Kunnissa harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat työkokemus, henkilökohtainen osaaminen ja työsuoritus. Palveluaikaan sidottuja lisiä ovat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (KVTES ja lääkärit), palvelulisät ja määrävuosikorotukset (opettajat) sekä ammattialalisä (tekniset). Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot ja lääkärien päivystyskorvaukset tilastoituvat ylityökorvauksiin. Tehtäväkohtainen peruspalkka perustuu työn vaativuuden arviointiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, teknisen sopimuksen ja lääkärisopimuksen sopimusaloilla. (Kunnallinen työmarkkinalaitos nettisivut ) Palkkaerot on laskettu päätoimisille täysipalkkaisille kokoaikatyöntekijöille. Keskipalkat ja palkkaerot on raportoitu taulukossa 5 sopimusaloittain. Ne tehtäväryhmät, joissa sukupuolta on vähemmän kuin kolme on jätetty pois (Liitetaulukko 5.). 10

11 Peruspalkka on lokakuulta maksettu sopimuksen mukainen ns. kokemuslisien laskentapohjana oleva peruspalkka KVTES -sopimuksen piirissä olevilla. Peruspalkassa on huomioitu lisävastuu tai epäpätevyysalennus. Opettajilla tähän ilmoitetaan C -taulukossa olevilla maksupalkkaluokkaa vastaava peruspalkka. Muilla merkitään euromääräinen henkilökohtainen peruspalkka ko. kalleusluokassa. Teknisten sopimuksessa oleville tähän ilmoitetaan peruspalkaksi tehtäväkohtainen palkka ilman ammattialalisää ja henkilökohtaista palkkaa. Lääkärisopimuksen piirissä oleville tähän ilmoitetaan tehtävä- tai henkilökohtainen peruspalkka. Kokoja osa-aikaisuus on työnantajan ilmoituksen mukaan luokiteltu. Säännöllisen työajan ansio saadaan lisäämällä varsinaiseen palkkaan säännöllisen työajan lisät kuukausitasoisina. Kokonaisansio lasketaan säännöllisen ansion ja ylityökorotusten, varallaolokorvausten, muiden toimenpidepalkkioiden ja tulospalkkioiden summana. Vaikka suuria palkkaeroja ei näy useinkaan ammattiluokan sisällä, ovat erot näkyviä sopimusaloittain kun sukupuolten sopimusaloittaisia keskipalkkoja vertaillen. Tämä heijastaa naisten ja miesten erilaista sijoittumista eri tehtäviin ja vaativuusluokkiin kuntasektorin sisällä sekä palkkaa selittävien ominaisuuksien kuten koulutusalan ja -tason sekä työkokemuksen eroista. Myös erilaiset preferenssit ylitöiden ja vastaavien tekemiseen voivat kasvattaa palkkaeroa. Keskipalkkojen ero karkealla tasolla ei siis sinällään osoita todellisten tehtäväkohtaisten palkkaerojen olemassaoloa. Jäljempänä (ja Liitetaulukossa 5) on esitetty tehtäväryhmittäisiä palkkaeroja ja tekstissä viitattu kokoaikaisista niihin tehtäväryhmiin, joissa tilastollinen tarkastelu osoittaisi palkkaeroja olevan. Näissä tapauksissakin on syytä tarkastella sukupuolten ominaisuuksien eroja ennen kuin voidaan epäillä palkkasyrjintää. Useissa tapauksissa vaikka eroja olisikin ei niitä tilastollisesti voida osoittaa, koska havaintojen lukumäärä on liian pieni johtopäätösten tekemiseen. Taulukko 2. Kokoaikaisten täysipalkkaisten naisten ja miesten lukumäärät, keskipalkat ja naisten palkkaeron osuus miesten palkasta sopimusaloittain vuonna Palkkaero Säännöllisen Ansioiden ero Kokonaisansio Ansioiden ero % miesten työajan % miesten % miesten Sopimusala Lukumäärä Peruspalkka keskipalkasta ansio ansioista ansioista KVTES Mies ,75-15, ,89-14, ,82-15,06 Na inen , , ,23 OVTES Mies ,93-1, ,50-2, ,98-4,87 Na inen , , ,87 TS Mies ,98 4, ,00-9, ,43-11,77 Na inen , , ,25 Lä ä kä risop imus Mies ,51-3, ,32-5, ,48-9,37 Na inen , , ,75 Muu sopimus Mies ,91-6, ,64-8, ,64-8,16 Na inen , , ,58 Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä työskentelevät kokopäiväiset täysipalkkaiset naiset tienasivat vuonna 2005 keskimäärin noin 16 prosenttia vähemmän peruspalkkaa kuin miehet. Säännöllisen työajan ansioita ja kokonaisansioita heille kertyi keskimäärin noin 15 prosenttia vähemmän kuin miehillä Opettajien sopimusalaan kuuluvat naiset tienasivat noin pari prosenttia pienempää peruspalkkaa ja säännöllisen työajan ansiota ja keskimäärin alle 5 prosenttia pienempää kokonaisansiota kuin miehet. Teknisten sopimusalalla peruspalkat sukupuolilla erosivat noin 4 prosenttia naisten eduksi. Kuitenkin säännöllisen työajan ansiot olivat naisilla noin 9 prosenttia ja kokonaisansiot lähes 12 prosenttia pienempiä kuin miehillä.myös lääkärisopimuksen piirissä työskentelevät naiset tienasivat keskimäärin vähemmän kuin miehet, 4 prosenttia vähemmän peruspalkkaa, 6 prosenttia säännöllisen työajan ansiota ja noin 9 prosenttia kokonaisansiota. Muun sopimuksen piirissä työskentelevien naisten peruspalkka oli kuusi prosenttia pienempi kuin miesten ja säännöllisen työajan sekä kokonaisansioiden määrä runsaat kahdeksan prosenttia pienempi kuin miesten. Tuntipalkkaisten naisten peruspalkka on keskimäärin 12 prosenttia ja muut tuntiansiot noin viidenneksen pienemmät kuin miesten. 11

12 Tehtäväkohtaiset palkkaerot: KVTES sopimuksen piirissä työskentelevien keskipalkkojen eroja on tilastollisesti havaittavissa seuraavissa tehtäväryhmissä: Talous- ja hallintojohtajat: Sekä peruspalkat, säännöllisen työajan ansio että kokonaisansiot eroavat sukupuolten välillä. Muut lainopilliset erityisasiantuntijat: Peruspalkkojen ero on tilastollisesti havaittavissa miesten eduksi. Teatteri- ja elokuvaohjaajat. Peruspalkkojen ero on tilastollisesti havaittavissa naisten eduksi. Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit ym.: Säännöllisen työajan ja kokonaisansioiden ero on tilastollisesti havaittavissa naisten eduksi. Sairaanhoitajat: Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat: Peruspalkkojen ero on havaittavissa naisten eduksi. Mielenterveyshoitajat: Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat sukupuolten välillä miesten eduksi. Kodinhoitajat: Peruspalkkojen ero on tilastollisesti havaittavissa naisten eduksi. Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat: Kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. Keittiöapulaiset. Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti naisten eduksi. Kiinteistönhuoltomiehet: Säännöllisen työajan ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti naisten eduksi. 12

13 Kuvio 16 a. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Tiedottajat Henkilöstösuunnittelijat ym. Tilintarkastajat, kamreerit ym. Opinto-ohjaajat Tarkastajat ja opetusmenetelmien erityisasiantuntijat Koulutuspäälliköt, -suunnittelijat ja kouluttajat Lastentarhanopettajat Osastonhoitajat Ylihoitajat Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat Muut tietotekniikan erityisasiantuntijat Tietotekniikan suunnittelijat ja ohjelmoijat Muut asiantuntijajohtajat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Tietotekniikkajohtajat Myynti- ja markkinointijohtajat Talous- ja hallintojohtajat Muut tuotanto- ja linjajohtajat Kulttuurijohtajat Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat Kuntien ja kaupunkien johtajat Miehet Naiset 13

14 Kuvio 16b. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Myynti- ja vientisihteerit Matkailuasiamiehet ja matkanjärjestäjät Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat Terveydenhoitajat Sairaanhoitajat Farmaseutit Toimintaterapeutit Fysioterapeutit Hammashuoltajat Ravitsemusalan asiantuntijat Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit ym. Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat Teatteri- ja elokuvaohjaajat Sosiaalityöntekijät Puheterapeutit Psykologit Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. Museoalan erityisasiantuntijat Muut lainopilliset erityisasiantuntijat Miehet Naiset 14

15 Kuvio 16c. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Kokit, keittäjät ja kylmäköt Ravintola- ja suurtalousesimiehet Puhelinvaihteenhoitajat Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat Lipunmyyjät Muut toimistotyöntekijät Toimistovahtimestarit Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Palkanlaskijat, kassanhoitajat ym. Sihteerit Tekstinkäsittelijät Urheilu- ja liikunnanohjaajat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Työn- ja askartelunohjaajat Nuoriso-ohjaajat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Sosiaaliturvatoimihenkilöt Kirjanpitäjät ym. Johdon sihteerit, osastosihteerit ym. Muut liike-elämän palvelujen välittäjät Toimistonhoitajat Miehet Naiset 15

16 Kuvio 16d. KVTES kokonaiskeskiansioita hinnoitteluryhmittäin vuonna Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Ovenvartijat ja vahtimestarit Sanomalehtien ja mainosten jakajat ja lähetit Kiinteistöhuoltomiehet Keittiöapulaiset Siivoojat Sairaala- ja hoitoapulaiset Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat Pesu-, valkaisu- ja värjäyskoneiden hoitajat Koru- ja muut tekstiiliompelijat Vaatturit, pukuompelijat ja hatuntekijät Myyjät ja myymäläkassanhoitajat Valvojat ja vartijat Kylvettäjät ym. Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. Henkilökohtaiset avustajat ym. Kodinhoitajat ja kotiavustajat Välinehuoltajat Sosiaalialan hoitajat Hammashoitajat Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat Mielenterveyshoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Perhepäivähoitajat ym. Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Tarjoilutyöntekijät Miehet Naiset 16

17 OVTES-sopimus: Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat: Peruspalkat, säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. Kuvio 17. OVTES sopimusalan sukupuolittaisia keskikokonaisansioita vuonna 2005 Erityisopettajat Lastentarhanopettajat Luokanopettajat Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksityisopettajat Luokanopettajat Ammatillisten oppilaitosten lehtorit Ammattikorkeakoulujen yliopettajat ja lehtorit Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat Puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat Opetusalan johtajat ja rehtorit Miehet Naiset 17

18 Lääkärisopimuksen piirissä työskentelevien ansioissa on sukupuolten välillä tilastollisesti havaittavia eroja seuraavissa ammattiluokissa: Erikoislääkärit ja osastonlääkärit: Säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti miesten hyväksi. Muut lääkärit: Säännöllisen työajan ansiot eroavat tilastollisesti miesten hyväksi. Kuvio 18. Lääkärisopimuksen piirissä työskentelevien kokoaikaisten täysipalkkaisten miesten ja naisten kokonaisansioita vuonna Hammaslääkärit Muut lääkärit Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Ylilääkärit Miehet Naiset Teknisten sopimuksen piirissä palkkaeroja on havaittavissa tehtäväryhmissä Palomiehet: Säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot eroavat tilastollisesti havaittavasti miesten eduksi. 18

19 Kuvio 19. Teknisten sopimusalan piirissä olevien kokoaikaisten täysipalkkaisten miesten ja naisten keskikokonaisansiot vuonna Kiinteistöhuoltomiehet Nosturinkuljettajat Henkilö- ja pakettiautonkuljettajat Painokoneen hoitajat Voimalaitosten koneenhoitajat Huonekalu- ja koristepuusepät Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat Moottoriajoneuvojen ja työkoneiden asentajat ja korjaajat Rakennussähköasentajat Putkiasentajat Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Palomiehet Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat Siivoustyönjohtajat Muut toimistotyöntekijät Varastonhoitajat ym. Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Työn- ja askartelunohjaajat Tullivirkamiehet Ostajat Ympäristönsuojelutyöntekijät Terveystarkastajat Maatalous-, puutarha- ja kalastusalan neuvojat Laborantit ym. Rakennus- ja palotarkastajat Satamaliikenteen ohjaajat Muut teknisten alojen asiantuntijat Tekniset piirtäjät Konetekniikan asiantuntijat Elektroniikan ja informaatiotekniikan asiantuntijat Sähkötekniikan asiantuntijat Kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntijat Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen asiantuntijat Talonrakennusalan asiantuntijat Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat Muut tekniikan erityisasiantuntijat Kartoituksen ja maanmittauksen erityisasiantuntijat Sähkötekniikan erityisasiantuntijat Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen erityisasiantuntijat Talonrakennusalan erityisasiantuntijat Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat Muut asiantuntijajohtajat Muiden yritysten ja toimintayksiköiden johtajat Rakennusalan tuotantojohtajat Miehet Naiset 19

20 Muun sopimusalan piirissä työskentelevien miesten ja naisten ansioiden välillä ei ole tilastollisesti havaittavia eroja. Tuntipalkkaisten miesten ja naisten ansioiden välillä on tilastollisesti havaittavia eroja seuraavissa ammattiluokissa: Puutarha- ja kasvihuonetyönjohtavat: Säännöllisen työajan ansioiden ja kokonaistuntiansioiden välillä on tilastollisesti havaittava ero miesten hyväksi. Rakennustyöntekijät: Perustuntipalkkojen välillä on tilastollisesti havaittava ero miesten hyväksi. Kiinteistöhuoltomiehet: Perustuntipalkkojen ja keskituntioansion säällölliseltä työajalta ilman työaikalisiä välillä on tilastollisesti havaittava ero miesten hyväksi. Rakennusalan avustavat työntekijät: Säännöllisen työajan ansioiden ja kokonaistuntiansioiden välillä on tilastollisesti havaittava ero naisten hyväksi. 20