Matinkylä-Saunalahti metrotunneli

Transkriptio

1 1 (12) Asianumero 241/ /2012 Aluenumero Matinkylä-Saunalahti metrotunneli 23. kaupunginosa, Matinkylä 31. kaupunginosa, Kaitaa 33. kaupunginosa, Soukka 34. kaupunginosa, Espoonlahti 42. kaupunginosa, Saunalahti 43. kaupunginosa, Vanttila 45. kaupunginosa, Kurttila Maanalainen asemakaava Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavaehdotukseen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Meiri Siivola etunimi.sukunimi@espoo.fi Petri Suominen etunimi.sukunimi@espoo.fi Mikla Koivunen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (12) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL on lausunut asiasta edellisen kerran Lausunnossa todettiin: HSL:n mielestä Matinkylä-Saunalahti-metrotunnelin kaavallisiin tavoitteisiin tulisi lisätä linja-autojen liityntäliikenteen huomioon ottaminen siten, että suunniteltavat metroasemien sisäänkäynnit sijoittuvat pysäkkien tai liityntäterminaalien välittömään läheisyyteen ja että kävely-yhteydet pysäkkien ja metroasemien välillä ovat mahdollisimman lyhyet ja laadukkaat. HSL haluaa lausua samasta asiasta uudelleen. Länsimetron jatke Saunalahteen tuo raskaan raideliikenteen läntiseen Espooseen. Metro ei kuitenkaan itsessään riitä, eikä liityntää voi laskea vain henkilöautojen ja kevyen liikenteen varaan. Huomioimalla bussien liityntäliikenteen tarpeet infrastruktuurissa ja pyrkimällä mahdollisimman hyvään matkaketjuun voidaan nostaa metron käyttöastetta ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Samalla edistetään kestävien liikkumismuotojen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoliikenteeseen Helsingin seudunliikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) tavoitteiden mukaisesti. Merkitään tiedoksi. Maanalaisella kaavalla pystytään vaikuttamaan pintaliikenteeseen varsin rajallisesti. Metroasemien sisäänkäynnit sijoitetaan paikkoihin, joissa ne ovat hyvin linja-autojen liityntäliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tavoitettavissa Espoon ympäristökeskus Liito-oravien huomioiminen Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ympäristökeskus kiinnitti huomiota liito-oravien huomioimiseen niillä alueilla, joille osoitetaan maanpäällisiä rakenteita, kuten asemia ja pystykuiluja. Kaavaehdotuksessa liito-oravien mahdollinen esiintyminen on asianmukaisesti huomioitu. Merkitään tiedoksi. Kaavassa on huomioitu liito-oravahavainnot merkitsemällä papanapuiden alueet luo-1 merkinnällä. Tillinmäen jalopuumetsikkö Ympäristövaikutusselvityksessä ja kaavassa on jäänyt huomioimatta luonnonsuojelulain mukaisena suojeltuna luontotyyppinä suojeltu Tillinmäen jalopuumetsikkö, jonka pohjoispää ulottuu Harmaakallion metrovarikolle varatulle kaava-alueelle. Koska kyseessä on maanalainen kaava, ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että luontotyyppi vaarantuisi mahdollisen metrovarikon rakentamisen yhteydessä, ellei sen poikki tai läheltä johdeta pintaan ulottuvia rakenteita. Merkitään tiedoksi. Alueelle ei ole osoitettu maanpintaan ulottuvia rakenteita. Metroa varten tehdyn luontoselvityksen suositusten johdosta suojellun jalopuumetsikön pohjoispuolelle on osoitettu luo-2 merkinnällä paikallisesti arvokas lehtorinne. Kaavaselostusta täydennetään jalopuumetsikön osalta.

3 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (12) Rakentamisen aikaisten vesien johtaminen Metron rakentaminen välillä Ruoholahti-Matinkylä on osoittanut, että työmaaaikaisten typpi- ja kiintoaineskuormitusta aiheuttavien vesien kertyminen on ongelma. Ympäristökeskuksen mielestä olisi tarkoituksenmukaista johtaa louhintatöiden aikaiset poistovedet jätevesiviemäriin aina kun mahdollista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, vedet tulee käsitellä mahdollisimman haitattomiksi ennen vesistöön johtamista. Vesien johtaminen vesistöihin saattaa aiheuttaa vaaraa mm. Finnobäckenin taimenelle, Lambrobäckenin suotaitosukeltajalle ja Djupsundsbäckenin alueen rakentumisen jälkeen rakennetun puiston virkistyskäytölle ja se edellyttää ympäristölupaa. Suunnitelma vesien johtamisesta tulee esittää viimeistään rakennus- tai louhintalupaa haettaessa työmaasuunnitelmassa. Asia on helpompi hoitaa ympäristön kannalta suotuisasti, kun siihen kiinnitetään huomiota tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi ympäristökeskus esittää, että asiasta lisätään kaavamääräys. Työmaavesien johtamisessa on mahdollista hyödyntää tietoa, jota on kertynyt Länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentamisen yhteydessä. Kuivatusvesien johtamisessa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja periaatteita kuin Länsimetron osuudella Ruoholahti-Matinkylä. Lähtökohta on, että tunnelitilojen kuivatusvedet johdetaan viemäriverkkoon. Mikäli vesiä joudutaan johtamaan luonnonvesiin merkittävästi, se vaatii ympäristöluvan. Kaavaan lisätään määräys rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta: Mikäli rakentamisen aikaisia vesiä joudutaan johtamaan maastoon ja pintavesiin, ne tulee käsitellä haitattomiksi. Suunnitelma rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta tulee esittää viimeistään rakennus- tai louhintalupaa haettaessa. Ilmanvaihtokuilujen melu ja päästöt Ilmanvaihtokuilujen aiheuttama melu on kaavaehdotuksessa huomioitu. Ilmanvaihtokuiluista leviävät mahdolliset muut päästöt on huomioitu kevyemmin eikä kaavamateriaalista edes käy ilmi mitä päästöjä metrotunnelista tulee. Ympäristökeskus esittää, että kaavan ympäristövaikutusselvitystä ja kaavaselostusta täydennettäisiin tältä osin. Metron hiukkasia tutkittu YTV:n julkaisussa pienhiukkaset Helsingin metrossa (2006). Metron hiukkaset poikkeavat ulkoilman hiukkasista siten, että valtaosa hiukkasmassasta on rautaa. Kaavassa on määräys, että ilmanvaihtokuilujen sijoituksessa tulee huomioida, että hiukkaspäästöjen raja-arvot eivät ylity. Kaavamääräystä täsmennetään siten, että tarvittaessa käytetään suodatusta. Harmaakallion varikkovaihtoehto ja Brinkinmäen pohjavesialue Harmaakallion varikkovaihtoehto on ongelmallinen, sillä suunniteltu sisääntulo lännestä ja läntisin osa itse varikkoalueesta sijoittuvat Brinkinmäen tärkeän pohjavesialueen ( ) keskelle. Suunniteltu metrolinjaus sijoittuu pohjavesialueelle noin kilometrin matkalta. Brinkinmäen esiintymä kerää vetensä muodostumaa leikkaavien ruhjepainanteiden reunoilta, missä pintamaat ovat hyvin vettä johtavia. Laaksoalueilla jopa 10 m vahvuiset sorakerrostumat ovat paksujen savikerrosten peittämiä ja pohjavesi on lähellä maanpintaa. Pohjavesiesiintymän antoisuudeksi on v tehdyn koepumppauksen perusteella arvioitu 600 m3/d, ja esiintymä on tuotoltaan Espoon merkittävimpiä. Kauklahden pohjavedenottamo, joka toimii kriisiaikojen varavedenottamona, sijaitsee suunnitellulta tunnelilinjalta ja ajotunnelista vain runsaan 100m etäisyydellä. Espoon kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus laativat Brinkinmäen pohjavesialueelle suojelusuunnitelman vuonna Suunnitelmassa suositellaan, että vedenoton turvaamiseksi pohjavesialueella ei saa suorittaa sellaista

4 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (12) maankaivua, ojitusta tai kallion louhintaa, joista voi aiheutua pohjaveden likaantumista, haitallista purkautumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Myöskään auto- ja konekorjaamojen sijoittamista alueelle ei tule sallia. Vaikka itse metrotunneli sijoittuu kallioperään huomattavasti alemmalle tasolle kuin vettä johtavat ja varastoivat maakerrokset, varikon rakentaminen pohjavesialueelle saattaa aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle ja määrälle. Riski aiheutuu kallioperän ruhjeisuudesta ja rikkonaisuudesta ja siitä, että pystykuilut rakennetaan vettä johtavien kerrosten läpi. Suunniteltu ajotunneli sijoittuu lähelle kriisiajan vedenottamoa. Myös varikkoalueella tapahtuvat huolto- ym. toimenpiteet saattavat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Varikon sijoittaminen Harmaakallioon Brinkinmäen pohjavesialueen kohdalle edellyttää aluehallintoviraston lupaa, ja prosessiin sisältyy kaksinkertainen riski: lupakäsittely saattaa kestää kauan eikä toivottu lopputulos ole itsestään selvä. Merkitään tiedoksi. Harmaakalliossa sijaitsevaa Brinkinmäen pohjavesialuetta on käsitelty maanalaisen kaavan ympäristövaikutusselvityksessä. Pohjavesialueelle rakentaminen on hankalampaa ja kalliimpaa kuin tavalliseen kallioperään, mutta teknisin ratkaisuin riskejä voidaan vähentää. Kaavakarttaan merkitään Brinkinmäen pohjavesialue ja lisätään pohjavettä koskeva määräys: Maanalaiset tilat tulee rakentaa siten, että rakentaminen ja käyttö eivät saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Maanalainen rakentaminen ja liikenne eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista eivätkä pohjaveden haitallista purkautumista. Maanalaiset tilat tulee sovittaa niin, ettei siitä aiheudu haitallisia muutoksia pohjaveden virtauksiin. Sijainti ei muutenkaan ole optimaalinen. Varikon pystykuilujen rakentaminen kulkuyhteyksineen pirstoo keskuspuistoa ja haittaa alueen virkistyskäyttöä. Metrovarikko on suunniteltu maan alle Harmaakallioon. Maanpinnalle tulevat rakenteet ovat melko vähäisiä. Maanpintaan tulee näkyviin 2 kuilurakennusta sekä työtunnelin suuaukko peltoaukean reunaan. Kuilurakennukset sijoittuvat tiiviisti suhteessa vahvistuneiden asemakaavojen maankäyttöön, jolloin syvälle virkistysalueen sisään ei ole tarve mennä. Toinen kuilurakennus sijoittuu kaavoitetulle, vielä rakentamattomalle korttelialueelle ja toinen Vuoriharjunkujan pohjoisesta päätteestä noin 100 metrin etäisyydelle virkistysalueelle, virkistysreitin varteen. Varikon sijoittamisesta Harmaakallioon ei juurikaan aiheudu pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle. Vakituista autoliikennettä virkistysalueelle ei ole tulossa, vaan niiltä osin kun virkistysreitti toimii pelastusyhteytenä, sen laatutaso vastaa ulkoiluteitä. Kuilujen pelastusyhteydet kulkevat todennäköisesti Vuoriharjunkujan jatkeena olevaa reittiä pitkin ja Vuoripirtinpolkua pitkin. Työmaa-aikana virkistyskäytölle aiheutuu pientä haittaa; työmaa-alueiden kohdalla reiteille voi olla väliaikaisia kiertoteitä ja reittien poikki kulkee työmaaliikennettä, koskien lähinnä työtunnelia Harmaaniityllä ja Vuoriharjunkujan läheisyydessä olevaa kuilurakennusta. Korttelialueelle sijoittuvan kuilurakennuksen rakennusaikaiset yhteydet riippuvat korttelin rakentamisaikataulusta. Harmaakallion virkistysreitistö tullaan suunnittelemaan osana laajempaa ulkoilureittiverkostoa. Reitistön lisääminen osaltaan auttaa alueen luonnon säilymistä, kun ulkoilijoiden aiheuttama kulutuspaine kohdentuu reiteille eikä maastoon.

5 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (12) Näiden seikkojen vuoksi ympäristökeskus katsoo, että Harmaakallio ei sovi metrovarikon paikaksi. Merkitään tiedoksi. Metron maanalaisessa asemakaavassa varaudutaan kumpaankin varikkovaihtoehtoon, Sammalvuoreen ja Harmaakallioon. Lopullinen päätös varikon sijoittumista tehdään vasta myöhemmin Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotukseen. Merkitään tiedoksi Fortum Espoo Distribution Oy Fortumilla ei ole huomautettavaa metrotunnelin aluenumero maanalaisesta asemakaavasta. Länsimetron välin Matinkylä - Saunalahti jakeluverkon sähkösyötöt tulevat sekä Kivenlahden että Finnoon sähköasemalta. Liittymät (20 kv) rakennetaan niille metroasemille, joille Länsimetro tilaa liittymät. Johtosiirtojen osalta voidaan menetellä samalla tavalla kuin Helsingin raja - Matinkylä välisellä osuudella. Pyydämme tiedoksi saantia, kun asemakaava on saanut lainvoiman.. Merkitään tiedoksi Uudenmaan liitto Esterinportti Helsinki Uudenmaan liitto on lausunut valmisteluaineistosta, eikä anna ehdotuksesta lausuntoa. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Merkitään tiedoksi.

6 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (12) Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) HSY on antanut lausunnon kaavan edelliseen versioon. Uudessa versiossa kaava-alue on hieman tarkentunut ja kaavakarttaan on merkitty Suomenojalta Blominmäkeen suunniteltu siirtoviemäri ja Soukan jätevesitunneli. HSY:IIä ei ole lisättävää alempaan lausuntoon. HSY:n yhteyshenkilönä toimii alueinsinööri Laura Aaltonen, puh Merkitään tiedoksi Espoon kaupunginmuseo Metrotunneli kulkee käsillä olevan aineiston mukaan Finnoosta Saunalahden Harmaakallioon. Asemakaavan osa 2 kulkee Soukanlaakson alle, ja siihen on piirretty map-3 merkintä, eli alue, johon saa sijoittaa maanpintaan johtavan ilmanvaihtokuilun ja hätäpoistumistien suojavyöhykkeineen. Kyseinen kohta on korkealla kalliolla Soukanlaakson yllä. Käytännössä tämä tarkoittaisi uuden rakennuksen pystyttämistä kulttuuriympäristöllisesti arvokkaalle alueelle. Tämä dominoisi laaksoa, lounaisen Espoon viimeistä vielä jossain määrin yhtenäisenä säilynyttä kylä- ja viljelysmaisemaa kaksine kartanoineen. Kalliolla sijaitsee myös muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettu muinaisjäännös (mjnro ). Rakennuksen aluevaraus on siirrettävä vähemmän vahingolliseen paikkaan. Kuilu on sijoitettu metsäisen kukkulan loivaan etelärinteeseen siten, että se ei olennaisesti muuta maisemaa laakson suuntaan. Muinaisjäännöksen (röykkiö) tarkka sijainti ei ole tiedossa. Se otetaan huomioon jatkosuunnittelussa ja kaavamääräyksessä alueella saattaa sijaita muinaismuistolailla (1963/295) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava siitä vastaavan viranomaisen lupa. Asemakaavan osassa 3 on sijoitettu ma-lma alue Saunalahden Kummelivuorelle. Merkinnällä osoitetaan paikkaa metroaseman laituritasoa, lippuhallia ja sisäänkäyntihallia varten suojavyöhykkeineen. Rakennusalalle saa merkinnän mukaan sijoittaa myös maanpinnalle johtavat sisäänkäynnin vaatimat tilat, laitteet ja yhteydet. Merkityllä alueella sijaitsee Kummelbergetin (Kummelivuoren) muinaismuistolailla rauhoitettu pronssikautinen röykkiö (mjnro ), joka on sijoitettu rauhoitusluokkaan 1, kaikissa tilanteissa säilytettävä muinaisjäännös. Aluevaraus on siirrettävä vähemmän vahingolliseen paikkaan. Kaavamääräystä on tarkistettu siten, että Kummelivuoren muinaismuistoalueelle ei sallita kaavassa maanpäällisiä rakenteita (Kummelivuoren suojelualueelle ei osoiteta /p merkintää). Muutoin Espoon kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista asemakaavaan. Merkitään tiedoksi.

7 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 (12) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Asemien yhteyteen on suunniteltu huomattavan pitkiä ajotunneleita sekä maanalaisia pysäköintialueita. Ajotunneleiden sekä pysäköintialueiden savunpoisto- ja poistumisjärjestelyjen edellyttämiä pystykuiluja ei ole esitetty kaavamateriaalissa. Pystykuilujen rakentamisella voi olla vaikutusta myös maanpäällisiin alueisiin mm. kuilurakennusten saavutettavuuden osalta. Asemarakennusten, huoltotunneleiden ja maanalaisten pysäköintitilojen osalta tulee huomioida riittävä vesilähde automaattisten sammutuslaitteistojen sekä pelastuslaitoksen sammutusveden tarpeisiin. Maanalainen metrovarikko on pelastuslaitoksen näkökulmasta merkittävä riskikohde. Varikon osalta tulisi huomioida seuraavaa: - Automaattisen sammutuslaitteiston sekä pelastuslaitoksen sammutusveden järjestämisen aiheuttamat vaatimukset on huomioitava vesilähteen mitoituksessa. - Turvalliset savunpoisto- ja poistumisjärjestelyt edellyttävät varikkoalueelle riittävää määrää pystykuiluja. Harmaakallion varikkoalueelle on materiaalissa esitetty vain kaksi pystykuilua. Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan määrä on vähäinen. - Varikkoalueen poistumisjärjestelyissä tulee välttää umpiperiä. - Esitetyistä vaihtoehdoista (Harmaakallio ja Sammalvuori) Sammalvuori on pelastuslaitoksen tavoitettavuuden kannalta parempi. Pelastuslaitoksen kalustolla tulee olla esteetön pääsy kaikille asema- ja kuilurakennuksille. VSS-tilojen varaukset tulee huomioida suunniteltaessa tiloja, jotka edellyttävät väestönsuojien rakentamista. Työtunnelit tulee jättää huoltotunnelikäyttöön pelastuslaitoksen riittävien toimintaedellytysten varmistamiseksi. Merkitään tiedoksi. Kaavamääräys pelastusturvallisuudesta ja henkilöturvallisuudesta edellyttää, että maanalaisista tiloista tulee suunnitella ja järjestää uloskäytävät ja pelastusyhteydet maanpinnalle pelastusviranomaisten hyväksymällä tavalla. Metron hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Hankesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat täyttäneet pelastuslaitoksen vaatimukset ja niitä on pidetty hyväksyttävinä. Järjestelyistä neuvotellaan myös jatkossa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Maanalaisten pysäköintilaitosten ja niihin liittyvien ajotunneleiden savunpoisto- ja poistumistiejärjestelyt suunnitellaan yhdessä niiden edellyttämien muiden teknisten järjestelmien kanssa jatkossa kun pysäköintilaitosten toteutus varmistuu. Hankesuunnitelmavaiheessa pysäköintilaitosten suunnittelu on keskittynyt niiden teknisten toteutusmahdollisuuksien selvittämiseen ja laajuuksien määrittämiseen. Suunnittelun edetessä määritetään mm. ilmanvaihtoratkaisut, poistumistiet, tarvittavat tekniset järjestelmät sekä tarkemmat pohjaratkaisut eri tiloille. Pysäköintilaitoksiin liittyvien ajotunneleiden poistumistiet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan samaan tunnelitilaan ajoneuvoyhteyden kanssa ja erotetaan ajoneuvotilasta betoniseinällä.

8 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 (12) Tekninen keskus Alueen suunnittelun yhteydessä on huolehdittava siitä, että ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset raittiyhteydet eivät katkea sekä siitä, että yleiskaavan mukainen Sammalvuoren V-alue säilyy. Maanalaisella asemakaavan ratkaisuilla ei ole vaikutusta ulkoilureitteihin. Työmaa-aikana saattaa olla poikkeusjärjestelyjä. Metrovarikko on suunniteltu maan alle Sammalvuoreen. Alueelle laaditaan myös maanpäällistä asemakaavaa, jossa ratkaistaan alueen maankäyttö. Kaavassa ei tulisi esittää likimääräisiä korkeusasemia. Kaavassa esitetyt korkeudet ovat likimääräisiä. Ne ovat tarpeen mm. kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kunta pitää Länsimetron jatketta erittäin tärkeänä hankkeena osana seudullista liikennejärjestelmää ja sen kehittämistä. Kirkkonummi haluaa kiinnittää huomiota liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyteen Kivenlahden ja Saunalahden asemilla. Suunnitelmissa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon myös Kirkkonummen länsipuoliselta seudulta tulevat liityntäpysäköinnin käyttäjät. Lisäksi tulee varmistaa toimivat vaihtoyhteydet liityntäliikenneterminaaleissa ja Kirkkonummen suunnasta tulevan linja-autoliikenteen sujuva pääsy niihin. Tämä edellyttää mm. riittäviä tilavarauksia. Hankesuunnitelmassa on suunniteltu Kivenlahteen 1000 liityntäpysäköintipaikkaa, jotka mahdollistetaan maanalaisessa asemakaavassa. Espoonlahden bussiterminaalista on sujuvat vaihtoyhteydet metroon. Terminaali on mitoitettu niin että myös Kirkkonummen bussit mahtuvat sinne. Myös Kivenlahden metroaseman kohdalla on bussipysäkit Uudenmaan ELY-keskus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava toteuttaa Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja joukkoliikenteeseen liittyvää erityistavoitteita edistäessään raideliikenteeseen perustuvaa joukkoliikennettä. Metron vaikutusalueelle on tarkoitus muilla asemakaavoilla osoittaa lisää asuntorakentamista. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Asemakaava toteuttaa yleiskaavan suunnitteluperiaatteita.

9 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 9 (12) Merkitään tiedoksi. Liikenne Länsimetron jatkaen kaikille asemille on suunniteltu sijoitettavaksi liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille. Maanalaisia liityntäpysäköintipaikkoja on suunniteltu Kivenlahden, Soukan ja Finnoon metroasemien yhteyteen. Maanalaisessa asemakaavassa on osoitettu alueet, joille pysäköintilaitokset voidaan sijoittaa. Hyvien liityntäliikenteen yhteyksien varmistaminen asemille on tärkeää. Länsimetron jatkaen liikenteellisiä vaikutuksia on selvitetty Länsimetron jatkaen hankesuunnitelmassa sekä siihen liittyvässä selvityksessä tie ja katuverkolla tarvittavista toimenpiteistä. Metron rakentaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä esimerkiksi Länsiväylän (kantatie 51) eritasoliittymissä. Suunnittelun edetessä tulee tarkentaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liittymien toimivuus turvataan. Metroasemien ympäristöjen maankäytön suunnittelun edetessä on tarpeen mukaan päivitettävä länsimetron jatkaen suunnittelun yhteydessä jo tehtyjä liikenne-ennusteita, jotta tarvittavista liikenneverkon parantamistoimenpiteistä pystytään muodostamaan ajantasainen kuva. Merkitään tiedoksi. Tie- ja katuverkon parantamistoimenpiteiden tarve selvitetään aikanaan maanpäällisten asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Maanalaisen asemakaavan mahdollistama rakentaminen tuottaa lisäliikennettä ainoastaan maanalaisen liityntäpysäköinnin verran. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen vaikutus liikenneverkon toimivuuteen on tutkittu Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman yhteydessä. Liityntäliikenteen suuntautumista Kivenlahden metroasemalle ja metroasemalta on tarkasteltu liityntäpysäköintiennusteessa. Metrolinjan pääteaseman sijoittuminen Kivenlahden sijaan Saunalahteen vaikuttaisi liityntäliikenteen suuntautumiseen. Liityntäliikenteen suuntautumista koskevat ennusteet on tarkistettava, kun on selvinnyt, mihin saakka metrolinja ulottuu. Merkitään tiedoksi. Liityntäliikennettä koskevat ennusteet tarkistetaan, mikäli metro ulottuu Saunalahteen. Pohjaveden suojelu Harmaakallio ja Sammalvuori on osoitettu vaihtoehtoisina varikkoalueina. Osa metrotunnelista ja koko Harmaakallion varikkoalue sijaitsee Brinkinmäen pohjavesialueella. Hankkeen vaikutukset: Matinkylä-Saunalahti maanalaiseen asemakaavan liittyen on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2013}. Rakentamisen ja toiminnan vaikutuksia pohjaveteen on arvioitu niin määrällisesti kuin laadullisesti. Selvityksessä on arvioitu myös maalämpökaivoille mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Tehtyjen tutkimusten mukaan kallioperä on ilmeisesti rikkonaista Brinkinmäen pohjavesialueella, mistä seuraa se, että kalliotilojen rakentamisolosuhteet voivat olla vaikeat. Vaikeista rakennusolosuhteista aiheutuu seuraavia riskejä Harmaakallion varikon toteuttamiselle: Suunniteltu rakentaminen Harmaakallion varikon osalta voi olla pohjaveden pilaamiskiellon vastaista, jolloin sille ei voida myöntää lupaa. Metrosuunnitelmassa todetaan, että koska tunnelissa on runsaasti sähkörakenteita ja -tekniikkaa, ovat tunnelivuotovesille asetettavat vaatimustasot kor-

10 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 10 (12) keat eli vuotovesiä ei paljon saisi olla. Näin ollen kalliotilan tiivistäminen voi tulla huomattavan kalliiksi. Edellä selostettujen riskien perusteella varikkovaihtoehtojen vertailu on keskeinen asia. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei kaava aineistossa ole riittävästi vertailtu eri varikkovaihtoehtoja eikä riskejä ole tuotu selkeästi esiin. Merkitään tiedoksi. Harmaakalliossa sijaitsevaa Brinkinmäen pohjavesialuetta on käsitelty maanalaisen kaavan ympäristövaikutusselvityksessä. Pohjavesialueelle rakentaminen on hankalampaa ja kalliimpaa kuin tavalliseen kallioperään, mutta teknisin ratkaisuin riskejä voidaan vähentää. Kaavaselostukseen lisätään lausuntojen pohjalta tietoja varikoista. Brinkinmäen pohjavesialueen rajaus on esitettävä kaavakartalla (osakartta 4). Pohjavesien suojelun kaavamääräyksien tulee olla seuraavat: Maanalaiset tilat tulee rakentaa siten, että rakentaminen ja käyttö eivät saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Maanalainen rakentaminen ja liikenne eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista eivätkä pohjaveden haitallista purkautumista. Maanalaiset tilat tulee sovittaa niin, ettei siitä aiheudu haitallisia muutoksia pohjaveden virtauksiin. Brinkinmäen pohjavesialue merkitään kaavakarttaan pv-merkinnällä ja lisätään esitetyt pohjaveden suojelua koskevat kaavamääräykset. Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että metrotunnelin rakentaminen pohjavesialueelle on mahdollista. Sen sijaan kaava-aineistossa ei ole esitetty sellaisia selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin varmistua huolto- ja varikkotoimintojen riskittömästä sijoittumisesta sille. Näin ollen ELY -keskus katsoo, että huolto- ja varikkotoiminnot tulee sijoittaa Sammalvuoren alueelle eikä pohjavesialueelle Harmaakallion alueelle. Merkitään tiedoksi. Metron maanalaisessa asemakaavassa varaudutaan kumpaankin varikkovaihtoehtoon, Sammalvuoreen ja Harmaakallioon. Lopullinen päätös varikon sijoittumista tehdään vasta myöhemmin. Lausuntojen pohjalta voidaan todeta, että Sammalvuori on soveltuvampi varikon paikaksi. Pintavedet Tunnelien rakentamisesta saatujen kokemusten perusteella räjäytystyömaiden poistovesissä saattaa esiintyä erittäin runsaasti rehevöitymistä aiheuttavia typpiyhdisteitä ja vesiä samentavaa liettymistä aiheuttavaa kiintoainesta. Lisäksi vedet voivat olla huomattavan emäksisiä. Tästä syystä rakentamisen aikaiset työmaavedet tulee johtaa jätevesiviemäriin aina kun mahdollista. Jos niitä joudutaan johtamaan maastoon ja pintavesiin, ne tulee käsitellä haitattomiksi mm. ph-säädöllä, öljynerottimilla ja/tai laskeutusaltaita hyväksi käyttäen. ELY - keskus katsoo, että vesien johtamisesta tulee antaa kaavamääräys. Rakentamisen aikaiset työmaavedet johdetaan ensisijaisesti jätevesiviemäriverkostoon. Kaavaan lisätään määräys: Mikäli rakentamisen aikaisia vesiä joudutaan johtamaan maastoon ja pintavesiin, ne tulee käsitellä haitattomiksi. Suunnitelma rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta tulee esittää viimeistään rakennus- tai louhintalupaa haettaessa.

11 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11 (12) Melu, tärinä ja runkomelu Kaavassa torjutaan ansiokkaasti ilmanvaihtoputkien puhallinmelua sekä rakentamisen aikaista runkoääntä ja tärinääkin, mutta itse junien haittavaikutuksien rajoittamisesta en löytänyt lainkaan tietoa. Kaava aineistoa tulee täydentää tältä osin ja antaa mahdollisesti tarvittavat määräykset. Kaavaan tulee lisätä seuraavantyyppinen määräys tärinän ja runkomelun osalta: Metrorata on toteutettava niin, että sen käytöstä aiheutuva tärinä ja runkomelu alittavat VTT:n suositusarvot ympäristön rakennuksissa. Tärinää ja runkomelua koskevaa kaavamääräystä täsmennetään: Metrotunneli ja siihen liittyvät tilat on toteutettava siten, että sen käytöstä aiheutuva tärinä ja runkomelu eivät ylitä suositusarvoja (LASmax, VTT:n suositusarvot) ympäristön rakennuksissa. Luonnonsuojelu Etelä-Espoon alueella on tehty runsaasti havaintoja liito-oravista. Tästä syystä on varmistettava, että luo-1 alueet ovat riittävän laajoja. Kevään 2013 inventointien myötä liito-oravien elinympäristörajaukset ja tiedot kulkureiteistä tarkentuvat. Asemakaavavaiheessa on varmistettava, että maanpinnalle sijoittuvat rakenteet eivät ole ristiriidassa liito-oravaesiintymien ja kulkureittien kanssa. Myös työmaiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon liito-oravien kulkureitit ja esiintymät, jotta niitä ei aitaamisella tai puiden kaadolla heikennetä tai hävitetä. Kaavassa on huomioitu liito-oravahavainnot merkitsemällä papanapuiden alueet luo-1 merkinnällä. Merkintä koskee myös työmaajärjestelyitä. Kevään 2013 selvitysten tulokset huomioidaan rakennussuunnittelussa, jolloin työmaat ja työmaatiet voidaan järjestää sekä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat että latvusyhteydet huomioiden. Espoonlahden-Saunalahden Natura alue, Finnobäcken, Soukanoja ja Lambrobäcken on otettava huomioon hulevesisuunnittelussa. Pintavedet tulee ensisijaisesti johtaa viemäriverkostoon tai ainakin kiintoaines tulee poistaa ennen vesistöön laskua. Pintavedet johdetaan ensisijaisesti jätevesiviemäriverkostoon. Kaavaan lisätään määräys: Mikäli rakentamisen aikaisia vesiä joudutaan johtamaan maastoon ja pintavesiin, ne tulee käsitellä haitattomiksi. Suunnitelma rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta tulee esittää viimeistään rakennus- tai louhintalupaa haettaessa. Pilaantuneet maat Aineistosta ei löytänyt selvitystä pilaantuneista maista. Jos pima-kohde kohdistuu maan pinnan kaivualueille, ne tulee ottaa huomioon toteutuksessa. Kaavamääräyksissä on Rakennus-/louhintalupavaihe - kohdassa mainittu: "Pilaantuneet alueet on kunnostettava ennen rakentamista". Lisäksi kaavaselostuksessa on sivulla 18 maininta kohdassa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus: "Mahdolliset pilaantuneet maa alueet on puhdistettava ennen rakentamista." Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että pilaantuneet maa-alueet tulee olla selvitetyt ja kunnostettavat kohteet tulee merkitä kaavakarttaan.

12 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 12 (12) Kaavaselostukseen lisätään tietoa pilaantuneista maa-alueista. Kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaavaselostuksessa ja aiemmin laaditussa hankesuunnitelmassa esille tuodut rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja rakentamisen vaikutukset ympäristöön huomioidaan myös jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Metron hankesuunnitelmassa esitetyt reunaehdot antavat tulevalle suunnittelulle hyvät lähtökohdat rakennetun ympäristön huomioivaan toteuttamiseen. Mainitut seikat tulisi kuvata myös kaavaselostuksessa. Kaavaselostusta täydennetään toteuttamis- ja soveltamisohjeilla. Muinaismuistoa koskevan kaavamääräyksen (map-3) osalta ELY keskus huomauttaa, että muinaisjäännösintressin määrittelee museoviranomainen, mutta mahdollisen kajoamisluvan myöntää ELY keskus. Kaavamääräystä tulee tältä osin tarkentaa. Map-3 kaavamääräystä tarkennetaan siten, että alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava siitä vastaavan viranomaisen lupa. Yhteenveto Hanke toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja ylemmän asteiset kaavat tukevat hanketta. Kaava on tärkeä niin seudun joukkoliikenteen kuin raideliikenteen varteen osoitettavan asuntorakentamisen edistämisen osalta. Hyvien liityntäliikenteen yhteyksien varmistaminen asemille on tärkeää. Liittymien toimivuus Länsiväylälle on varmistettava. Liikenne-ennusteita on päivitettävä maankäytön suunnittelun edetessä. Metrolinjan pääteaseman ratkeamisen jälkeen on tarkistettava liityntäliikenteen suuntautumisennusteet. Kaava-aineiston perusteella metrotunneli on mahdollista sijoittaa pohjavesialueelle, mutta huolto- ja varikkotoiminnan riskittömyydestä ei saa riittävää varmuutta. Tästä syystä Sammalvuori on pohjaveden suojelun kannalta riskitön sijoituspaikka varikko- ja huoltotoiminnalle. Asemakaavassa on varmistettava liito-oravien kulkureittien ja esiintymisalueiden säilyminen. Myöskään rakentamisaikana niitä ei saa heikentää tai hävittää. Kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tulee täydentää niin kulttuuriympäristön, muinaismuistojen, pilaantuneiden maiden, pohjavesialueen, hulevesien hallinnan, melun, tärinän kuin runkomelun osalta. Merkitään tiedoksi. Yhteenvedon asioihin on vastattu edellä.