Liiketoiminta 3 Yhtiön taloudellinen kehitys 3 Konsernirakenteen muutokset 4 Henkilöstö ja hallinto 4 Lähiajan riskit ja tulevaisuuden näkymät 4

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS

2 FINNVERA-KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Sisältö Liiketoiminta 3 Yhtiön taloudellinen kehitys 3 Konsernirakenteen muutokset 4 Henkilöstö ja hallinto 4 Lähiajan riskit ja tulevaisuuden näkymät 4 OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSUUS Konsernitilinpäätös Laaja konsernituloslaskelma 5 Konsernitase 6 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 8 Konsernin rahavirtalaskelma 9 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 10 Segmentti-informaatio 10 Muut liitetiedot 11 Finnvera Oyj:n tilinpäätös Finnvera Oyj:n laaja tuloslaskelma 13 Finnvera Oyj:n tase 14 Finnvera Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma 16 Finnvera Oyj:n rahavirtalaskelma 17 Finnvera Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio 18 Muut liitetiedot 19 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset 24 2

3 Liiketoiminta Finnveran kotimaan rahoituksen euromääräinen kysyntä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 419,3 miljoonaa euroa, mikä oli 37 % alemmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Kappalemääräinen kysyntä laski 8 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ollen kuitenkin vuotta 2008 korkeammalla tasolla. Finnvera myönsi lainoja ja takauksia yhteensä 211,0 miljoonaa euroa eli 23 % edellisvuotta vähemmän. Suhdannerahoitusta sai lähes 60 yritystä yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä oli katsauskaudella yhteensä 1 476,8 miljoonaa euroa eli 47 % edellisvuoden vastaavaa jaksoa vähemmän. Kappalemääräinen kysyntä sen sijaan kaksinkertaistui. Yhtiö tarjosi vientitakuita ja -takauksia 421,6 miljoonaa euroa (509,1). Vientihankkeet koskivat perinteisiä vientitoimialoja telekommunikaatiota, metsäteollisuutta, voimantuotantoa ja laivanrakennusta. Yhtiön taloudellinen kehitys Finnvera siirtyi velkakirjojen liikkeeseenlaskijana IFRS-raportointiin ja osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Tulos Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 12,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavan kauden tulos oli -0,8 miljoonaa euroa, joten tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna 13,5 miljoonaa euroa. Konsernin tulosta paransivat selvimmin Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen ja -kulujen nettokasvu, 4,7 miljoonaa euroa, sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden Finnveran osuuden lasku, 8,8 miljoonaa euroa, joka koostui kokonaisuudessaan emoyhtiön osuudesta. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksen muutoksen johdosta valtion tappiokorvausosuutta on leikattu neljäsosa eli 1,8 miljoonaa euroa yhteensä 7,0 miljoonan euron tappiokorvausvähennyksestä. Vuonna 2009 leikkaus oli 4,0 miljoonaa euroa, joka kuitenkin kumottiin loppuvuonna kotimaan tuloksen tappiollisuuden vuoksi. Konsernin tulosta paransi katsauskaudella lisäksi verovalituksen seurauksena takaisin saatu vuonna 2009 maksettu jälkivero 1,5 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 12,8 miljoonaa euroa, mikä oli 13,7 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla. Konsernin palkkiotuottoihin, 22,5 miljoonaa euroa, sisältyi emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkioita 15,6 miljoonaa euroa ja kotimaan takausprovisioita 5,0 miljoonaa euroa. Konsernin lainojen ja takausten käsittelymaksut olivat 1,7 miljoonaa euroa sekä konsernin muut palkkiotuotot 0,2 miljoonaa euroa. Palkkiokulujen määrä oli 0,3 miljoonaa euroa. Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä sisältävät velkojen ja niiden suojaamiseksi tehtyjen koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset - 1,4 miljoonaa euroa ja valuuttakurssierot 1,4 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy osinkotuottoja 0,1 miljoonaa euroa ja myytävissä olevien osakkeiden nettotuottoja 0,2 miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan muihin tuottoihin, 0,4 miljoonaa euroa, sisältyy Valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuu- ja erityistakaustuotteiden vastuukannan hoitamisesta sekä EAKR-rahoitukseen liittyvä hallintokorvaus. Finnvera Oyj:lle maksettava valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 4,2 miljoonaa euroa (4,2). Ennen vuotta 1999 myönnettyihin luottoihin kohdistuva niin sanottu peruskorkotuki oli 0,1 miljoonaa euroa. Suoraan asiakkaille ohjattu, lainakorkojen alentamiseen tarkoitettu korkotuki oli 4,1 miljoonaa euroa, josta 1,0 miljoonaa euroa oli EAKR-korkotukea ja 1,2 miljoonaa euroa siihen liittyvää kansallista korkotukea. EAKR-korkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntäminen aloitettiin Finnvera Oyj:n asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko oli 2,61 prosenttia (4,48) ja Finnveran oman ottolainauksen 0,94 prosenttia (3,26). Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Saamisten arvonalentumisten, takaus- ja takuutappioiden Finnvera Oyj:n osuus oli 12,8 miljoonaa euroa, josta luottojen ja takausten osuus 11,9 miljoonaa euroa ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan osuus 0,9 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla tappiot olivat 21,5 miljoonaa euroa, joten lasku oli 8,8 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöillä ei ollut tappioita. Tarkastelukaudella lopullisiksi todetut Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustappiot olivat 13,2 miljoonaa euroa. Peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin kertyi 1,4 miljoonaa euroa, joten nettotappiot olivat 11,8 miljoonaa euroa (11,1). Lisäksi tuloslaskelmaan sisältyy lainojen saamis- ja ryhmäkohtaisten arvonalentumisten sekä takaustappiovarausten kasvu yhteensä 4,8 miljoonaa euroa, jolloin emoyhtiön arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista olivat 16,6 miljoonaa euroa. Tappiokor- 3

4 vausleikkauksen, 1,8 miljoonaa euroa, jälkeen valtion ja EAKR:n korvausosuus oli 4,8 miljoonaa euroa, joten Finnveran osuus tappioista oli yhteensä 11,9 miljoonaa euroa. Katsauskaudella emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnankorvaukset olivat 1,8 miljoonaa euroa, kertynyt takaisinperintä 0,1 miljoonaa euroa ja takuutappiovarauksen ja takaisinperintäsaamisten lasku 0,8 miljoonaa euroa, joten tappiot olivat yhteensä 0,9 miljoonaa euroa (0,9). Vastuukanta Katsauskauden päättyessä Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 702,9 miljoonaa euroa (1 663,9). Takauskanta oli 1 020,1 miljoonaa euroa (1 007,0). Koko konsernin lainasaamiset olivat 2 054,3 miljoonaa euroa. Vientitakuulain tarkoittama Finnvera Oyj:n kirjanpidollinen vastuu oli katsauskauden päättyessä 7 709,7 miljoonaa euroa (7 930,2). Vientitakuiden, erityistakuiden ja -takausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli katsauskauden päättyessä 9 743,1 miljoonaa euroa (9 665,0). Emoyhtiöllä oli osavuosikatsauksen laatimishetkellä avoimia korvaushakemuksia yhteensä 83,3 miljoonaa euroa. Emoyhtiön järjestämättömät ja muut 0-korkoiset saamiset olivat katsauskauden lopussa 146,9 miljoonaa euroa (128,8). Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin Basel II:n standardimenetelmän mukainen vakavaraisuus laskettuna ilman vienti- ja erityistakaustoimintaa oli katsauskauden päättyessä kauden tulos mukaan lukien 14,5 prosenttia. Emoyhtiön vakavaraisuus oli 14,2 prosenttia. Uutta ottolainausta ei nostettu alkuvuoden aikana. Ottolainoja lyhennettiin yhteensä 75 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat katsauskauden päättyessä yhteensä 1 719,3 miljoonaa euroa ja emoyhtiön velat 1 368,3 miljoonaa euroa, josta pääomalainojen osuus oli 93,4 miljoonaa euroa. Konsernirakenteen muutokset Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastaja Finnveran yhtiökokous valitsee yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet. Finnveran yhtiökokous valitsi kokouksessaan uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson, puheenjohtaja Jarmo Hietanen, työmarkkinajohtaja Tapio Mäkeläinen ja puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen, varapuheenjohtajana kansanedustaja Kyösti Karjula ja II varapuheenjohtajana kansanedustaja Reijo Paajanen. Jäseninä jatkavat johtaja Kaija Erjanti, kansanedustaja Sinikka Hurskainen, kansanedustaja Matti Kauppila, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Ville Niinistö, kansanedustaja Petri Pihlajaniemi, innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, kansanedustaja Tuomo Puumala, yhteyshenkilö Tuija Saari ja puheenjohtaja Timo Vallittu. Yhtiön hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin pääekonomisti Timo Lindholm ja finanssineuvos Heikki Solttila. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen, I varapuheenjohtajaksi valittiin finanssineuvos Heikki Solttila ja II varapuheenjohtajana jatkaa alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi. Jäseninä jatkavat aluejohtaja Pirkko-Liisa Hyttinen, johtaja Timo Kekkonen, työmarkkinaneuvos Marja Merimaa ja elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki. Hallituksen varajäseninä jatkavat hallitusneuvos Elise Pekkala ja finanssineuvos Kristina Sarjo. Yhtiökokous vahvisti myös konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta ja hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Raija-Leena Hankonen. Lähiajan riskit ja tulevaisuuden näkymät Rahoituksen kysynnän arvioidaan vilkastuvan talouden ja investointien elpyessä. Toisaalta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöt saattavat luoda uusia epävarmuuksia. Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia alkuvuoden aikana. Konserniin kuului katsauskauden päättyessä 5 tytäryhtiötä, yksi toimitilapalveluyritys ja 6 omistusyhteysyritystä. Henkilöstö ja hallinto Vientitoiminnan elpyminen on hidasta ja vaihtelee toimialakohtaisesti. Rahoitusmarkkinat ovat elpyneet, mutta toisaalta talouskehityksen sekä pankkitoiminnan sääntelyn epävarmuus nostaa vientitakuukysyntää. Takuukysyntä ei kuitenkaan yltäne vuosien 2008 ja 2009 ennätystasoille. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 439 henkilöä (427), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 402 (405) ja määräaikaisia 37 (22). Tämän hetken arvion mukaan kuluvan vuoden tulos toteutunee vuoden 2009 tuloksen tasoisena. Ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi kuitenkin muuttaa tilannetta olennaisesti. 4

5 LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA KORKOTUOTOT Liite Korot luotonannosta Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Saamistodistuksista 0 0 Osakkeista ja osuuksista Sijoituskiinteistöistä 4 60 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aik.tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos TILIKAUDEN TULOS MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos , TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Vähemmistölle Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Vähemmistölle

6 KONSERNITASE VARAT Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset

7 KONSERNITASE VELAT Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille 4) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4) Johdannaissopimukset 3) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Vähemmistön osuus pääomasta

8 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Vähem- Oma Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Muut Voitto- mistön pääoma pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto rahastot varat Yhteensä osuus Yhteensä Oma pääoma Tilikauden laaja tulos yhteensä Oikaisut Siirto rahastoihin Oma pääoma Oma pääoma Tilikauden laaja tulos yhteensä Oikaisut Siirto rahastoihin Oma pääoma

9 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista 76 Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -195 Investoinnit muihin sijoituksiin 0 Luovutustulot muista sijoituksista 0 Saadut osingot investoinneista 513 Investointien rahavirta (B) 318 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot 0 Lainojen takaisinmaksut Johdannaisten maksut 0 Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset

10 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiön Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä, silloin kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus ja pääomasijoitustoiminta. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveralla on toimintaa vain Suomessa ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Eliminoin- Konserni rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Saamiset asiakkailta Varat yhteensä Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot 10

11 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. Arvonalentumisten laskentaperusteita tarkennettiin vuoden 2007 aikana ja kirjattujen luotto- ja takaustappioiden määrä oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa). 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ( käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Velat Nostetut 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut 0 0 Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla ( Käyvän arvon optio). Pääomalainat EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, Rahoitus- Palvelujen Laina- Takausjoissa valtion omistus vähintään 20 %) tuotot ostot saldo saldo

12 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 23,0 22,4 Vakavaraisuussuhde 14,5 15,0 Kulu-tuotto - suhde 0,3 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde oma pääoma + vähemmistöosuus*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset

13 FINNVERA OYJ LAAJA TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Edellisten tilikausien verot TILIKAUDEN TULOS MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ

14 FINNVERA OYJ TASE VARAT Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

15 FINNVERA OYJ TASE VELAT Velat luottolaitoksille Velat muille yhteisöille Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat Johdannaissopimukset Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Pääomalainat OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat

16 FINNVERA OYJ:N OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Voitto- pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto varat Yhteensä Oma pääoma Tilikauden laaja tulos yhteensä Siirto rahastoihin Oma pääoma Oma pääoma Tilikauden laaja tulos yhteensä Siirto rahastoihin Oma pääoma

17 FINNVERA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset 0 Luovutustulot sijoituksista 0 Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/saadut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -191 Investoinnit muihin sijoituksiin 0 Luovutustulot muista sijoituksista 504 Saadut osingot investoinneista 0 Investointien rahavirta (B) 313 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0 Lainojen nostot 0 Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset

18 FINNVERA OYJ 1.FINNVERA OYJ:N SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus ja pääomasijoitustoiminta. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveralla on toimintaa vain Suomessa ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Segmenttien väliset tuotot eivät ole merkittäviä. 18

19 SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. Arvonalentumisten laskentaperusteita tarkennettiin vuoden 2007 aikana ja kirjattujen saamisten arvonalentumisten, takaus- ja takuutappioiden määrä oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa). 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET joulu.09 Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ( käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET Nimellis- Kirjanpito- Nimellis- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo korko Eräpäivä Velat Nostetut 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Nimellis- Kirjanpito- Nimellis- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo korko Eräpäivä Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut 0 0 Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla ( Käyvän arvon optio). Pääomalainat EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa Rahoitus- Palvelujen Laina- Takaus- (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, tuotot ostot saldo saldo joissa valtion omistus vähintään 20 %)

20 TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 26,4 28,5 Vakavaraisuussuhde 14,2 14,1 Kulu-tuotto - suhde 0,3 0,4 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde oma pääoma + vähemmistöosuus*100 taseen loppusumma Laskettu Base II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + voitot ja tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + palkkiotuotot ja -kulut netto + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot