Q1/2012. Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Q1/2012 Osavuosikatsaus

2 FINNVERA-KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Sisältö Liiketoiminta 3 Yhtiön taloudellinen kehitys 3 Konsernirakenteen muutokset 5 Henkilöstö 5 Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastajat 5 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa 5 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 6 Tulevaisuuden näkymät ja lähiajan riskit 6 OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSUUS Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 7 Konsernitase 8 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 9 Konsernin rahavirtalaskelma 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 11 Segmentti-informaatio 11 Muut liitetiedot 13 Finnvera Oyj:n tilinpäätös Finnvera Oyj:n laaja tuloslaskelma 15 Finnvera Oyj:n tase 16 Finnvera Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma 17 Finnvera Oyj:n rahavirtalaskelma 18 Finnvera Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio 19 Muut liitetiedot 21 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset 23 Finnvera-konserniin kuuluvat emoyhtiö Finnvera Oyj:n lisäksi pääomasijoituksia tekevät tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera Oy, Veraventure Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy, korontasausta hallinnoiva ja lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta tarjoava Suomen Vientiluotto Oy sekä omaisuudenhoitoon keskittynyt Spikera Oy. Osavuosikatsaus

3 Liiketoiminta Finnveran pk-yritysrahoitusta kysyttiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes viidennes vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Kysynnän laskuun vaikutti se, että pk-yritykset investoivat harkiten ja ainoastaan, jos yrityksen pidemmän aikajakson kysyntänäkymät ovat hyvät ja vaativat lisäinvestointeja. Pk-yritysten pankkirahoitus toimii hyvin, mikä myös osaltaan näkyi Finnveran rahoituskysynnässä. Finnvera myönsi lainoja ja takauksia 197 miljoonaa euroa (221), josta yli puolet kohdistui käyttöpääomaan. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä puolestaan nousi puoleentoista miljardiin euroon, mikä oli 65 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Finnvera tarjosi vientikauppoihin liittyvää rahoitusta 601 miljoonaa euroa (sisältää vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset). Tarjousten määrä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vientihankkeet koskivat perinteisiä vientitoimialoja kuten energia- ja metsäteollisuutta sekä alusrahoitusta. Pääomasijoitustoiminnan volyymi oli katsauskaudella viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Businessenkeliverkosto taas laajeni alkuvuonna merkittävästi. Yhtiön taloudellinen kehitys Tulos Finnvera-konsernin ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n tilinpäätökset ajalta on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Tuloslaskelma esitetään yhtenä laskelmana (laaja tuloslaskelma) Finnveran käyttöön ottaman uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin mukaan. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi. Tulosparannukseen vaikuttivat selvimmin edellisvuotta pienemmät saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot. Luottokannan riskitaso kuitenkin edelleen nousi katsauskaudella. Myös Finnvera-konsernin tulos oli parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Keskeisin tähän vaikuttanut tekijä oli edellä todettu emoyhtiön saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen. Kotimaan ja viennin rahoituksen voitolliset tulokset siirretään vuosittain vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen emoyhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vastaavasti vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Rahastoihin kertyneitä varoja ei voida näin ollen käyttää ristiin toinen toisensa tappioiden kattamiseen. Rahastojen varat olivat maaliskuun 2012 lopussa yhteensä 435 miljoonaa euroa, josta kotimaan rahaston osuus oli 140 miljoonaa euroa ja viennin rahaston 296 miljoonaa euroa. Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta vasta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. Taseen vapaaseen omaan pääomaan perustettiin vuoden 2011 kesäkuussa pääomasijoitustoiminnan rahasto, jonka kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia EAKR-varoja. Työ- ja elinkeinoministeriö osoitti vuonna 2011 Finnveran pääomasijoitustoimintaan18 miljoonaa euroa EAKR-ohjelmakaudelle Varat on kirjattu pääomasijoitustoiminnan rahastoon. Finnvera Oyj Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tammi-maaliskuun tulos oli 23 miljoonaa euroa (11) eli 12 miljoonaa euroa parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tuloksesta viennin rahoituksen osuus eli valtiontakuurahastolain 4 :n tarkoittaman vientitakuuja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 14 miljoonaa euroa sekä kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos 9,0 miljoonaa euroa. Finnvera-konserni Finnvera-konsernin tammi-maaliskuun tulos oli 23 miljoonaa euroa (10) eli 13 miljoonaa euroa parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli 0,3 miljoona euroa (-0,4). Osavuosikatsaus

4 Tulosta paransivat merkittävimmin emoyhtiön saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen 6 miljoonalla eurolla ja emoyhtiön palkkiotuottojen kasvu 4 miljoonalla eurolla. Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet Finnvera-konsernin korkokate oli 16 miljoonaa euroa eli miljoona euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa parempi. Katsauskauden lopussa sekä asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko että ottolainauksen keskikorko olivat vertailukautta korkeammalla tasolla. Antolainauksen keskikorko oli 3,39 prosenttia (3,05) ja ottolainauksen 1,57 prosenttia (1,23). Emoyhtiölle maksettava ja asiakkaille ohjattu valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 3 miljoonaa euroa (4). Palkkiotuotot ja -kulut Konsernin palkkiotuotot olivat 27 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 4 miljoonaa euroa. Palkkiotuotoista vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan osuus oli 18 miljoonaa euroa sekä kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 9 miljoonaa euroa. Palkkiokulut 0,6 miljoonaa euroa (0,5) olivat pääasiassa jälleenvakuutustoiminnan kuluja. Voitot ja tappiot käypään arvon arvostettavista eristä Konsernin voitot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat yhteensä miljoonaa euroa. Erään sisältyvät pääomasijoitusten sekä velkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset ja valuuttakurssierot. Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa 0,1 miljoonaa euroa. Muihin tuottoihin sisältyvät valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakaustuotteiden vastuukannan hoitamisesta, EAKR-rahoitukseen liittyvä hallinnointikorvaus ja vuokratuottoja. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Emoyhtiön pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumiset sekä luotto- ja takaustappiot olivat yhteensä 14 miljoonaa euroa (23). Valtion ja EAKR:n korvausosuus toteutuneista tappioista oli 7 miljoonaa euroa (9) eli 51 prosenttia, joten Finnveran vastuuosuus katsauskauden tappioista oli 6 miljoonaa euroa (14). Viennin rahoituksessa ei kirjattu suuria tappioita, eikä myöskään lisätty merkittävästi tappiovarauksia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat katsauskaudella 2 miljoonaa euroa (0,1). Konsernituloslaskelmassa luotto-, takaus- ja takuutappiot sekä saamisten arvonalentumiset ja varaukset olivat yhteensä 8 miljoonaa euroa (14). Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 11 miljoonaa euroa (11), josta henkilöstökulujen osuus oli 69 prosenttia. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyivät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Tase Konsernitaseen loppusumma oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (2 890) ja emoyhtiön miljoonaa euroa (2 238). Tytäryhtiöistä merkittävimmin konsernin taseeseen vaikuttivat Suomen Vientiluotto Oy sekä Aloitusrahasto Vera Oy Maaliskuun lopussa emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli miljoonaa euroa eli 4 miljoonaa euroa pienempi kuin viime vuoden lopussa. Konsernin luottokanta oli miljoonaa euroa. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n takauskanta kasvoi viime vuoden lopusta 15 miljoonaa euroa ja se oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli miljoonaa euroa (8 594). Vientitakuu ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli miljoonaa euroa (10 365). Osavuosikatsaus

5 Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja maaliskuun lopussa yhteensä miljoonaa euroa, joista 920 miljoonaa euroa oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyy valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 36 miljoonan euron pääomalainat sekä Finnvera Oyj:n vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina. Lisäksi taseessa oli 67 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin velkoihin kohdistuvaa johdannaissopimussaamista koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Velkojen määrä väheni alkuvuoden aikana 25 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä miljoonaa euroa. Muihin velkoihin sisältyy 28 miljoonaa euroa tytäryhtiöiden osakkeiden hankintaan saatuihin avustuksiin liittyvää palautusehtojen mukaista velkaa valtiolle. Käyvän arvon rahastoon on kirjattu julkisesti noteerattujen osakkeiden ja sijoitusrahastojen markkina-arvon ja hankinta-arvon erotus, joka oli konsernissa yhteensä euroa. Konsernin vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 479 miljoonaa euroa, josta kotimaan toiminnan rahaston osuus oli 140 miljoonaa euroa, vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston 296 miljoonaa euroa ja pääomasijoitustoiminnan rahaston 18 miljoonaa euroa. Kertyneiden voittovarojen määrä oli 26 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 15,7 prosenttia (14,6). Tavoitteeksi on asetettu vähintään 12,0 prosentin vakavaraisuussuhde. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli 15,5 prosenttia (14,3). Vakavaraisuus on laskettu Basel II:n standardimenetelmän mukaan. Emoyhtiöllä ei ollut uutta pitkäaikaista varainhankintaa alkuvuoden aikana. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 40 miljoonaa euroa. Konsernirakenne ja sen muutokset Finnvera-konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi Finnveran sataprosenttisesti omistamat Suomen Vientiluotto Oy, Veraventure Oy ja Spikera Oy. Lisäksi konserniin kuuluivat Aloitusrahasto Vera Oy, josta Finnveran omistusosuus oli 92,6 prosenttia, ja Matkailunkehitys Nordia Oy, josta omistus oli 63,5 prosenttia. Osakkuusyhtiöitä oli kaksi, joista yksi on Finnveran toimitilakiinteistö. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli maaliskuun lopussa 410 henkilöä (408/ ), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 394 ja määräaikaisia 16. Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastaja Finnveran yhtiökokous valitsi uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat yrittäjä Paula Aikio- Tallgren, kansanedustaja Lauri Heikkilä, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja Esko Kurvinen, puheenjohtaja Kasperi Launis, yrittäjä Liisa Mariapori, kansanedustaja Antti Rantakangas, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja kansanedustaja Sofia Vikman. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen ja varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Lauri Heikkilä. Jäseninä jatkavat johtaja Kaija Erjanti, kansanedustaja Lasse Hautala, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Jari Myllykoski, työmarkkinajohtaja Tapio Mäkeläinen, innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, lakimies Olli Rantanen ja puheenjohtaja Timo Vallittu. Yhtiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ekonomi Markku Pohjola ja I varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Risto Paaermaa sekä II varapuheenjohtajaksi finanssineuvos Kristina Sarjo. Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin kaupallinen neuvos Johanna Ala-Nikkola, johtaja Leila Helaakoski ja puheenjohtaja Petri Vanhala. Jäseninä jatkavat kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka, johtaja Timo Kekkonen ja varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Hallituksen varajäseniksi valittiin hallitusneuvos Elise Pekkala ja finanssineuvos Heikki Solttila. Osavuosikatsaus

6 Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Raija-Leena Hankonen. Valinta on voimassa siihen saakka, kunnes käynnissä oleva tilintarkastuksen kilpailutus on saatu päätökseen. Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa Finnvera aloittaa vientiluottojen rahoittamisen Vienninrahoitus työryhmä ehdotti luovuttamassa mietinnössään, että Suomeen tulisi luoda pysyvä, Finnveran varainhankintaan perustuva vientiluottojen rahoitusjärjestelmä. Finnveran varainhankintaan perustuva vientiluottojen rahoitusjärjestelmä sisältyy hallitusohjelmaan, ja talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi uuden rahoitusmallin käyttöönoton. Uuden vienninrahoitusjärjestelmän tavoitteena on turvata suomalaisten vientiyritysten kilpailuasema. Vientiluottojen rahoituksen yhteenlaskettu luottokanta voi olla enintään kolme miljardia euroa. Rahoitusjärjestelmän varainhankinta tullaan toteuttamaan valtion takaamalla, luottoluokitetulla EMTN -lainaohjelmalla. Vientiluottojen rahoitusmalli tulee käyttöön vuonna Väliaikainen jälleenrahoitusmalli Hallituksen vuoden 2012 lisätalousarvioesityksessä on ehdotus miljardin euron väliaikaisen jälleenrahoitusmallin käyttöönotosta. Vuosina voimassa olleen, valtion varainhankintaan perustuneen jälleenrahoitusmallin mukaisen järjestelyn käyttö lopetettaisiin pysyvän vientiluottojen rahoituksen käynnistymisen jälkeen. Vientitakuita Kreikkaan suuntautuville lyhyen maksuajan vientikaupoille EU-komissio poisti korjatussa tiedonannossaan Kreikan sellaisten maiden listalta, joihin suuntautuville vientikaupoille ei aiempaan vientitakuutoimintaa koskevaan tiedonantoon perustuen ole voitu myöntää lyhyen maksuajan (riskiaika alle 2 vuotta) vientitakuita. Jatkossa Finnvera voi siis oman riskiharkintansa puitteissa myöntää vientitakuita myös lyhyen maksuajan vientihankkeille, jotka suuntautuvat Kreikkaan. Finnvera kiinnittää erityistä huomiota viejän maksukokemuksiin ja edellyttää, että ostajasta saadaan tuoreet tiedot luottoriskiarviota varten. Tulevaisuuden näkymät ja lähiajan riskit Pk-yritysrahoituksen kysyntä pysynee matalalla tasolla koko vuoden, ja painottunee edelleen käyttöpääomaan sekä vientikaupankäynnin tarpeiden rahoittamiseen. Pkyritysten kiinnostus vientikaupan rahoituspalveluihin on virinnyt muun muassa Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman avulla. Maailmantalouden näkymät sisältävät useita epävarmuuksia. Viennin rahoituskysynnän arvioidaan kuitenkin jatkuvan aktiivisena. Viennin rahoituksen kysyntään vaikuttaa merkittävästi se, miten Suomelle tärkeiden vientimaiden, kuten Ruotsin, Venäjän ja Saksan taloudet kehittyvät. Tämän hetken arvion mukaan Finnveran kuluvan vuoden tulos toteutunee vuoden 2011 tuloksen tasoisena. Riskien suurempi toteutuminen talouskehityksen heikentyessä voi pienentää arvioitua tulosta olennaisesti. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tilintarkastajan valinta Ylimääräisessä yhtiökokouksessa valittiin yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana Juha-Pekka Mylén. Osavuosikatsaus

7 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI 0 0 KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä 0-25 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT (1 000 e) HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Osavuosikatsaus

8 KONSERNITASE (1 000 e) VARAT Liite Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset 3) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset 0 0 VARAT YHTEENSÄ VELAT Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille 4) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4) Johdannaissopimukset 3) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

9 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Määräys- Oma Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Muut Voitto- vallattomien pääoma pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto rahastot varat Yhteensä omistajien Yhteensä osuus Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma Osavuosikatsaus

10 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pääomasijoitustoiminnan rahasto 0 0 Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Johdannaisten maksut 0 0 Maksetut osingot 0-60 Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset Osavuosikatsaus

11 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiön Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä, silloin kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus ja pääomasijoitustoiminta ja luottomuotoinen vienninrahoitus. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pkyritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran viennin rahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Konsernitilinpäätöksessä konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveralla on toimintaa vain Suomessa ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. Osavuosikatsaus

12 KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Luottomuotoinen Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta vienninrahoitus nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Luottomuotoinen Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta vienninrahoitus nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Osavuosikatsaus

13 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET (1 000 e) Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ( käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET (1 000 e) Velat Nostetut Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo (1 000 e) Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut 0 0 Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla ( Käyvän arvon optio). Pääomalainat (1 000 e) 5. EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET (1 000 e) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI (1 000 e) Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, Rahoitus- Palvelujen Laina- Takaus- Velkajoissa valtion omistus vähintään 20 %) tuotot ostot saldo saldo saldo Osavuosikatsaus

14 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 24,7 24,8 Vakavaraisuussuhde 15,7 14,6 Kulu-tuotto - suhde 0,3 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde oma pääoma + vähemmistöosuus*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. VOITOT JA TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ (1 000 e) Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset Osavuosikatsaus

15 FINNVERA OYJ:N LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI 0 0 KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista 0 4 Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 0 0 TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

16 FINNVERA OYJ:N TASE Liite Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot VARAT YHTEENSÄ VELAT (1 000 e) Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) 0 0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) Johdannaissopimukset 3) 0 0 Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Pääomasijoitustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

17 FINNVERA OYJ:N OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Osake- Ylikurssi- Käyvän- Kotimaan Vientitakuu- Pääomasij. Voitto- Oma pääoma rahasto arvon- toiminnan ja erityistak. toiminnan varat pääoma rahasto rahasto toim. rahasto rahasto Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Osavuosikatsaus

18 FINNVERA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/saadut verot 0 0 Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista 0 1 Saadut osingot investoinneista 0 62 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pääomasijoitustoiminnan rahasto 0 0 Lainojen nostot 0 0 Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Osavuosikatsaus

19 1. FINNVERA OYJ:N SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus, pääomasijoitustoiminta ja luottomuotoinen vienninrahoitus. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pkyritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran viennin rahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveralla on toimintaa vain Suomessa ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN (1 000 e) Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Luottomuotoinen Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta vienninrahoitus Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä Osavuosikatsaus

20 FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN (1 000 e) Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Segmenttien väliset tuotot eivät ole merkittäviä. Osavuosikatsaus

21 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET (1 000 e) Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan (käyvän arvon optio). Velat Nostetut 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset 0 0 Velat VELKOJEN MUUTOKSET (1 000 e) Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo (1 000 e) Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut 0 0 Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla ( Käyvän arvon optio). Pääomalainat (1 000 e) 5. EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET (1 000 e) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI (1 000 e) Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, Rahoitus- Palvelujen Laina- Takausjoissa valtion omistus vähintään 20 %) tuotot ostot saldo saldo Osavuosikatsaus

22 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 32,5 28,4 Vakavaraisuussuhde 15,5 14,3 Kulu-tuotto - suhde 0,2 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde oma pääoma + vähemmistöosuus*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä (1 000 e) Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset Osavuosikatsaus

23 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset Underskrifter för delårsrapporten Signatures of the Board of Directors on the Interim Report Helsinki Markku Pohjola Puheenjohtaja Ordförande Chairman Marjaana Aarnikka Timo Kekkonen Risto Paaermaa Varapuheenjohtaja I vice ordförande First Vice Chairman Johanna Ala-Nikkola Timo Lindholm Kristina Sarjo II varapuheenjohtaja II vice ordförande Second Vice Chairman Leila Helaakoski Petri Vanhala Pauli Heikkilä Toimitusjohtaja Verkställande direktör Managing Director 23

24 Vaihde Puhelinpalvelu Klo Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL KUOPIO 24