Q2/2011 OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 Q2/2011 OSAVUOSIKATSAUS

2 FINNVERA-KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Sisältö Liiketoiminta 3 Yhtiön taloudellinen kehitys 3 Riskien hallinta 5 Henkilöstö 6 Hallinto 6 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa 6 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 7 Loppuvuoden näkymät 7 OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSUUS Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 8 Konsernitase 9 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 13 Segmentti-informaatio 13 Muut liitetiedot 15 Finnvera Oyj:n tilinpäätös Finnvera Oyj:n laaja tuloslaskelma 17 Finnvera Oyj:n tase 18 Finnvera Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma 20 Finnvera Oyj:n rahavirtalaskelma 21 Finnvera Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio 22 Muut liitetiedot 24 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset 26 Finnvera-konserniin kuuluvat emoyhtiö Finnvera Oyj:n lisäksi pääomasijoituksia tekevät tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera Oy, Veraventure Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy, korontasausta hallinnoiva ja lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta tarjoava Suomen Vientiluotto Oy sekä omaisuudenhoitoon keskittynyt Spikera Oy. 2

3 Liiketoiminta Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntä oli tammi-kesäkuussa selvästi edellisen vuoden vastaavaa jaksoa korkeammalla tasolla yritysten lisääntyneiden käyttöpääomarahoitustarpeiden sekä investointien lievän kasvun myötä. Kotimaan rahoituksen lainoja, takauksia ja vientitakauksia kysyttiin katsauskaudella 954 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakemusten määrä väheni hieman, eli keskimääräiset hankekoot olivat suurempia kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Kotimaan rahoituksessa Finnvera myönsi lainoja ja takauksia 518 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myönnetyn suhdannerahoituksen määrä lähes kolminkertaistui ja sitä myönnettiin yhteensä 115 miljoonaa euroa 235 yritykselle. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä laski miljoonaan euroon vertailukauden miljoonasta eurosta, ja myös hakemusten kappalemäärä väheni lähes neljänneksen. Finnvera tarjosi katsauskaudella vientikauppoihin liittyvää rahoitusta (sisältää vientitakuut sekä erityis- ja vientitakaukset) miljoonaa euroa. Tarjousten euromäärä oli yli kaksinkertainen viime vuoden alkuun verrattuna, kun taas kappalemääräisesti tarjouksia annettiin noin kolmannes vähemmän. Vientihankkeet koskivat perinteisiä vientitoimialoja kuten telekommunikaatiota, metsäteollisuutta ja alusrahoitusta. Finnvera teki tytäryhtiönsä kautta tammi-kesäkuussa pääomasijoituksia 46 yritykseen (32) yhteensä 11 miljoonalla eurolla (8). Finnveran asiakasmäärä kasvoi katsauskaudella edelleen ja oli kesäkuun lopussa (29 060). Yhtiön taloudellinen kehitys Tulos Finnvera-konsernin ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n tilinpäätökset ajalta on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Tuloslaskelma esitetään yhtenä laskelmana (laaja tuloslaskelma) Finnveran käyttöön ottaman uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin mukaan. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli katsauskaudella heikompi kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Tulosheikennykseen vaikuttivat selvimmin edellisvuotta suuremmat tappiokorvausten jälkeiset saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot sekä käypään arvoon arvostettavien erien tappiot. Yleisen taloustilanteen epävarmuus vaikutti edelleen kotimaan toiminnan luottoriskeihin, vaikka muutokset luottokannassa olivat pieniä, eikä riskitaso noussut alkuvuoden aikana. Finnvera-konsernin tulos oli sen sijaan edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa parempi. Tytäryhtiöiden pääomasijoitusten arvonkorotukset paransivat konsernin tulosta merkittävimmin viime vuoteen verrattuna. Kotimaan ja viennin rahoituksen voitolliset tulokset siirretään vuosittain emoyhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Rahastot eivät subventoi toisiaan. Rahastojen varat olivat kesäkuun 2011 lopussa yhteensä 377 miljoonaa euroa. Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta vasta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. Katsauskaudella perustettiin taseen vapaaseen omaan pääomaan pääomasijoitustoiminnan rahasto, jonka kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi kesäkuussa 2011 Finnveralle pääomasijoitustoimintaan 18 miljoonaa euroa EAKR-ohjelmakaudelle Varat on kirjattu edellä mainittuun rahastoon. Finnvera Oyj Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tammi-kesäkuun tulos oli 27 miljoonaa euroa (30) eli 2,4 miljoonaa euroa heikompi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Tuloksesta viennin rahoituksen osuus eli valtiontakuurahastolain 4 :n tarkoittaman vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 23 miljoonaa euroa, pääomasijoitustoiminnan tulos vuoden 2010 tappiollisen tuloksen perusteella saadun pääomalainan anteeksiannon johdosta 4 miljoonaa euroa sekä kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos 0,3 miljoonaa euroa. Finnvera-konserni Finnvera-konsernin tammi-kesäkuun tulos oli 32 miljoonaa euroa (26) eli 6,2 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaa jaksoa parempi. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli 7 miljoonaa euroa (-2). Viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna tulosta paransivat merkittävimmin tytäryhtiöiden alkuvaiheessa oleviin innovatiivisiin yrityksiin tekemien suorien pääomasijoitusten sekä alueellisiin rahastoihin tekemien sijoitusten arvonkorotukset. Pääomasijoitusten arvonmuutokset olivat katsauskaudella 7 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli -2 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat positiivisesti myös yleisestä korkotason noususta johtunut emoyhtiön korkokatteen kasvu ja myös vastuukannan kasvun aikaansaama palkkiotuottojen lisäys. Tulosta heikensivät puolestaan selkeimmin emoyhtiön suuremmat valtion tappiokorvauksen jälkeiset luotto-, takausja takuutappiot. 3

4 Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet Konsernin katsauskauden korkokate oli 31 miljoonaa euroa eli 3 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Katsauskauden lopussa sekä asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko että ottolainauksen keskikorko olivat edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Antolainauksen keskikorko oli 3,28 prosenttia (2,63) ja ottolainauksen 1,54 prosenttia (0,92). Asiakkaille ohjattava valtion kansallinen ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 7 miljoonaa euroa (8). Korkotuen kokonaismäärästä EAKR-tuen osuus oli 51 prosenttia. Palkkiotuotot ja -kulut Konsernin palkkiotuotot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 2 miljoonaa euroa ja olivat 47 miljoonaa euroa. Palkkiotuotoista vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan osuus oli 31 miljoonaa euroa sekä kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 16 miljoonaa euroa. Palkkiokuluja kertyi miljoona euroa. Voitot ja tappiot käypään arvon arvostettavista eristä Konsernin voitot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat yhteensä 6 miljoonaa euroa. Erään sisältyvät pääomasijoitusten sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset ja valuuttakurssierot. Pääomasijoitusten käyvän arvon muutos oli 7 miljoonaa euroa ja muut erät -1 miljoona euroa. Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa 5 miljoonaa euroa. Merkittävin muihin tuottoihin kirjattu erä oli Aloitusrahasto Vera Oy:n vuoden 2010 tappion perusteella tehty pääomalainan anteeksianto, joka oli 4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi muihin tuottoihin on kirjattu valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakaustuotteiden vastuukannan hoitamisesta sekä EAKRrahoitukseen liittyvä hallintokorvaus ja vuokratuottoja. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Emoyhtiön kotimaan rahoituksen tappiot, arvonalentumiset ja varaukset luotoista ja takauksista olivat 40 miljoonaa euroa (30). Tappioista 48 miljoonaa euroa oli toteutuneita luotto- ja takaustappioita, 3 miljoonaa euroa peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin sekä 5 miljoonaa euroa vähennyksiä saamisten arvonalentumisiin ja varauksiin. Viennin rahoituksessa ei katsauskaudella kirjattu suuria tappioita, eikä myöskään lisätty merkittävästi tappiovarauksia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat katsauskaudella 2 miljoonaa euroa (6). Konsernituloslaskelmassa luotto-, takaus- ja takuutappiot sekä saamisten arvonalentumiset ja varaukset olivat yhteensä 29 miljoonaa euroa (27). Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 21 miljoonaa euroa (21), josta henkilöstökulut olivat 70 prosenttia. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyivät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Tase Konsernitaseen loppusumma oli kesäkuun lopussa miljoonaa euroa ja emoyhtiön miljoonaa euroa. Tytäryhtiöistä merkittävimmin konsernin taseeseen vaikuttivat Suomen Vientiluotto Oy, jonka taseen loppusumma oli 355 miljoonaa euroa sekä Aloitusrahasto Vera Oy, jonka taseen loppusumma oli 88 miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli miljoonaa euroa eli 25 miljoonaa euroa pienempi kuin viime vuoden lopussa. Konsernin luottokanta oli miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n takauskanta kasvoi viime vuoden lopusta 62 miljoonaa euroa ja se oli kesäkuun lopussa miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli miljoonaa euroa (7 446). Vientitakuu ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli miljoonaa euroa (8 930). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja kesäkuun lopussa yhteensä miljoonaa euroa, joista 942 miljoonaa euroa oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyy valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 36 miljoonan euron pääomalainat sekä Finnvera Oyj:n vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina. Lisäksi taseessa oli 45 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin velkoihin kohdistuvaa johdannaissopimussaamista koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Velkojen määrä väheni alkuvuoden aikana 148 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä miljoonaa euroa. Muihin velkoihin sisältyy 28 miljoonaa euroa tytäryhtiöiden osakkeiden hankintaan saatuihin avustuksiin liittyvää palautusehtojen mukaista velkaa valtiolle. Valtion ja EAKR:n korvausosuus toteutuneista tappioista oli 13 miljoonaa euroa (9) eli 28 prosenttia. Tähän vaikutti valtioneuvoston päätös luotto- ja takaustappiokorvausten leikkauksesta vuonna Finnveran lisäomavastuu vuonna 2011 syntyvistä tappioista on 10 miljoonaa euroa, josta katsauskaudelle kohdistui 5 miljoonaa euroa. Finnveran osuudeksi luotto- ja takaustappioista, arvonalentumisista ja varauksista jäi tappiokorvausten jälkeen näin ollen 27 miljoonaa euroa (21). Käyvän arvon rahastoon on kirjattu julkisesti noteerattujen osakkeiden ja sijoitusrahastojen markkina-arvon ja hankintaarvon erotus, joka oli konsernissa yhteensä euroa. Konsernin vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 425 miljoonaa euroa, josta kotimaan toiminnan rahaston osuus oli 136 miljoonaa euroa, vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston 241 miljoonaa euroa ja pääoma- 4

5 sijoitustoiminnan rahaston 18 miljoonaa euroa. Kertyneiden voittovarojen määrä oli 30 miljoonaa euroa. Alla on voimassa oleva emoyhtiön sijoitusvastuu Sijoituksissa ei tapahtunut muutoksia katsauskaudella. Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 15,1 prosenttia (14,8). Tavoitteeksi on asetettu vähintään 12 prosentin vakavaraisuussuhde. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli 14,3 prosenttia (14,3). Vakavaraisuus on laskettu Basel II:n standardimenetelmän mukaan. Emoyhtiöllä ei ollut uutta pitkäaikaista varainhankintaa alkuvuoden aikana. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 135 miljoonaa euroa. Konsernin varainhankinta oli 0,2 miljoonaa euroa. Konsernirakenteen muutokset Finnvera-konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi Finnveran sataprosenttisesti omistamat Suomen Vientiluotto Oy, Veraventure Oy ja Spikera Oy. Lisäksi konserniin kuuluivat Aloitusrahasto Vera Oy, josta Finnveran omistusosuus oli 92,6 prosenttia, ja Matkailunkehitys Nordia Oy, josta omistus oli 63,5 prosenttia. Nimi Vastuut, milj. e Aloitusrahasto Vera Oy 89,0 Veraventure Oy 48,6 Suomen Vientiluotto Oy 20,1 Matkailunkehitys Nordia Oy 6,8 Ulkomainen riskinotto Finnveran ulkomaisen liiketoiminnan vastuukanta oli katsauskauden päättyessä 9,5 miljardia euroa. Vuoden alkuun verrattuna kasvua kirjattiin 0,5 miljardia euroa. Suuri ja jopa lievästi kasvanut takuukanta on seurausta yksittäisiin suuriin vientihankkeisiin tehdyistä takuutarjouksista. Riskin kohteena olevien yritysten, pankkien ja maiden luokitukset ovat pysyneet ennallaan tai hieman parantuneet. Vientitakuutoiminnan tappioita toteutui alkuvuonna vähän. Rahamarkkinoihin ja talouskehitykseen liittyvä epävarmuus lisää kuitenkin tappioiden mahdollisuutta tulevaisuudessa. Lisäksi yksittäisiin yrityskeskittymiin liittyvä riski on melko korkea. Osakkuusyhtiöitä oli kaksi, joista yksi on Finnveran toimitilakiinteistö. Riskien hallinta Kotimaan liiketoiminnan luottoriskit Yleisen taloustilanteen epävarmuus vaikutti edelleen kotimaan toiminnan luottoriskeihin. Muutokset luottokannassa olivat kuitenkin pieniä, eikä riskitaso noussut alkuvuoden aikana. Vastuukanta oli kesäkuun lopussa 3,1 miljardia euroa eli samalla tasolla kuin vuodenvaihteessa. Luottoriskeihin vaikuttavat lisäksi muutokset asiakkaiden riskiluokituksissa ja vakuuksien arvoissa. Näissäkään ei tapahtunut katsauskaudella merkittäviä muutoksia. Järjestämättömät ja 0-korkoiset saamiset laskivat yli 20 miljoonaa euroa ja olivat 2,9 % vastuukannasta (3,8 %). Luottotappiot olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla jonkin verran arvioitua suuremmat. Tämä johtui lähes yksinomaan pienten ja keskisuurten yritysten konkursseista. Saamisten arvonalennukset ja takaustappiot olivat 40 miljoonaa euroa, joissa oli yli 30 % kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sijoitukset pääomasijoitustoimintaan ja tytäryhtiöihin Finnveran tytäryhtiöt seuraavat itsenäisesti sijoitustoimintansa riskejä ja raportoivat niistä erikseen. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden sijoitussalkut arvostetaan Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen suositusten mukaisesti. Lisäksi yhtiöitä seurataan tytäryhtiöriskiluokitusmenetelmien avulla. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy (SVL) hallinnoi korontasaustoimintaa, harjoittaa lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta ja tarjoaa vientiluottojen rahoitusta. SVL:n viennin rahoitukseen järjestämien lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 975 miljoonaa euroa (988 milj. euroa ). Jälleenrahoitustoimintaan liittyviä lainasaamisia oli 274 miljoonaa euroa (269). Viennin rahoitukseen ja jälleenrahoitustoimintaan liittyvä luottoriski on katettu Finnveran takuilla tai pankkitakauksilla. Korontasaustoiminnan sopimuskanta pysyi katsauskaudella alkuvuoden tasolla ja oli 1,7 miljardia euroa. Tarjouskanta oli 4,1 miljardia euroa, jossa on vähennystä vuoden alkuun verrattuna 2,4 miljardia euroa. Valtiokonttori seuraa toiminnan riskiasemaa ja vastaa suojaustoimenpiteistä, joilla sopimuskannan korkoriski pidetään asetetuissa rajoissa. Valtio vastaa suoraan korontasaustoiminnan tappioista ja saa siitä kertyvän tuoton, joten korontasaustoiminta ei vaikuta Finnvera-konsernin tulokseen. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli kesäkuun lopussa 426 henkilöä (446/ ), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 397 (401) ja määräaikaisia 29 (45). Hallinto Finnveran yhtiökokous valitsee yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet. 5

6 Finnveran yhtiökokous valitsi kokouksessaan uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat I varapuheenjohtaja Maria Bäck (Suomen Ekonomiliitto), kansanedustaja Jari Myllykoski (Vasemmistoliitto), toimitusjohtaja Timo Leppänen (Kajaanin Tilitaito Oy) ja lakimies Olli Rantanen (Finnvera). Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen, I varapuheenjohtajana agronomi Kyösti Karjula ja II varapuheenjohtajana yrittäjä Reijo Paajanen. Jäseninä jatkavat johtaja Kaija Erjanti, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson, taiteilija Sinikka Hurskainen, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, työmarkkinajohtaja Tapio Mäkeläinen, kansanedustaja Ville Niinistö, yrittäjä Petri Pihlajaniemi, innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, kansanedustaja Tuomo Puumala ja puheenjohtaja Timo Vallittu. Tämä hallitusohjelman kirjaus perustuu Vienninrahoitus työryhmän maaliskuussa 2011 valmistuneen mietinnön ehdotuksiin. Mallin käyttöönotto ja riskinoton lisääminen vaativat Finnveran, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön jatkotoimia. Hallitusohjelman mukaan Finnveran kotimaan rahoituksen riskinottokykyä kasvatetaan kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Tämä tapahtuisi nostamalla valtion Finnveralle maksamaa luotto- ja takaustappiokorvausosuutta vuosittain 18 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee riskinoton lisäämisen vaatimia toimenpiteitä. Väliaikainen jälleenrahoitus päättyi Vuoden 2009 alusta lähtien myönnetty viennin jälleenrahoitus päättyi Jälleenrahoituksen tavoitteena oli väliaikaisesti helpottaa suomalaisten pääomatavaraviejien asiakkaiden rahoituksen saatavuutta. Anna-Maja Henriksson ja Ville Niinistö erosivat hallintoneuvoston jäsenyydestä tultuaan nimitetyksi valtioneuvoston jäseniksi. Hallitus Yhtiön hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka (Työ- ja elinkeinoministeriö). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen ja I varapuheenjohtajana finanssineuvos Heikki Solttila sekä II varapuheenjohtajana alivaltiosihteeri Esko Hamilo. Jäseninä jatkavat liiketoimintajohtaja Pirkko-Liisa Hyttinen, johtaja Timo Kekkonen, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ja elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki. Hallituksen varajäseninä jatkavat hallitusneuvos Elise Pekkala ja finanssineuvos Kristina Sarjo. Janne Metsämäki erosi hallituksen jäsenyydestä tultuaan nimitetyksi valtiosihteeriksi. Tilintarkastaja Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Raija-Leena Hankonen. Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa Uudessa hallitusohjelmassa useita Finnveraa koskevia tavoitteita Uuden hallitusohjelman mukaan viennin rahoituksen ja valtion erityisrahoituslaitosten toimintamahdollisuudet ja resurssit turvataan kotimaisten yritysten kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vienninrahoituksen mahdollisuuksia riskinottoon lisätään ottamalla käyttöön pysyvä, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja Finnveran varainhankintaan perustuva vienninrahoitusmalli. Samalla riskinoton käsitettä laajennetaan koskemaan myös erikoistilanteita sekä elinkeino- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Finnvera sai EAKR-rahoitusta pääomasijoituksia varten Finnvera on saanut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmista 18 miljoonaa euroa käytettäväksi pääomasijoitustoimintaan. Asiasta päätti työ- ja elinkeinoministeriö. EAKR-rahoituksen avulla Finnvera voi jatkaa aikaisen vaiheen sijoitustoimintaansa aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin ja lisätä riskinottoa ottaen huomioon alueelliset kehittämistavoitteet. Sähköinen asiakastietojenvaihto TEM-konsernissa käynnistyy TEM-konsernin eri organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon on tullut merkittävä parannus: vuoden alussa voimaan astunut lainsäädäntö mahdollistaa yritysasiakkaita koskevien tietojen välittämisen TEM-konsernin sisällä. Tietojen vaihtaminen tehostaa hankekäsittelyä ja päätöksentekoa. Sitä varten on katsauskaudella rakennettu sähköinen tiedonvaihtokanava, joka oli kesän 2011 ajan testikäytössä Finnverassa. Tietojenvaihto käynnistyy syksyn aikana ja siihen osallistuvat Finnveran lisäksi Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskukset. Tiedonvaihto koskee yritysasiakkaiden tietoja, joskaan ei pörssiyhtiöitä. Myöskään henkilöasiakkaiden tietoja ei välitetä. Finprolle välitettäviin tietoihin tarvitaan asiakasyritykseltä erillinen suostumus. Välitettävien asiakkuustietojen luottamuksellinen käyttö ja tietojen salassapito on varmistettu lainsäädännön lisäksi sekä koulutuksella että rajatuilla käyttöoikeuksilla. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Katsauskauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ollut. Loppuvuoden näkymät Epävarmuus talouskehityksestä on lisääntynyt, mikä hidastanee kasvua merkittävästi myös Suomessa. Lisäksi investointien 6

7 lievä elpyminen uhkaa pysähtyä ja vähentää osaltaan kasvua. Yritysten tilanne vaikeutuu nopeasti, mikäli talous taantuu Suomessa, sillä monet pk-yritykset eivät ole vielä täysin toipuneet edellisestäkään taantumasta. Vientikysynnän kasvu on ollut vaisua koko alkuvuoden ajan, koska Yhdysvaltain ja Euroopan velkaongelmat ja niistä johtuneet epävarmuustekijät ovat lykänneet investointipäätöksiä. Markkinat pitävät tähänastisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi vain aikalisänä, minkä vuoksi talouden näkymät ovat epävakaat tästä eteenpäinkin. Tämä yhdistettynä vientiteollisuuttamme osittain painaviin kilpailukykyongelmiin on omiaan heikentämään viennin kasvunäkymiä ja sitä kautta myös vientitakuiden kysyntää. Finnveran kuluvan vuoden tuloksen arvioidaan olevan vuoden 2010 tuloksen tasolla. Riskien suurempi toteutuminen talouskehityksen heikentyessä voi pienentää tulosta olennaisesti. 7

8 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille

9 KONSERNITASE Liite VARAT Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset 3) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset

10 KONSERNITASE Liite VELAT Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille 4) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4) Johdannaissopimukset 3) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta

11 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Määräys- Oma Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Muut Voitto- vallattomien pääoma pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto rahastot varat Yhteensä omistajien Yhteensä osuus Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma

12 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pääomasijoitustoiminnan rahasto Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Johdannaisten maksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset

13 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiön Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä, silloin kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus ja pääomasijoitustoiminta. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pkyritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran viennin rahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Konsernitilinpäätöksessä konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveralla on toimintaa vain Suomessa ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Eliminoin- Konserni rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä

14 KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Eliminoin- Konserni rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot 14

15 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. Arvonalentumisten laskentaperusteita tarkennettiin vuoden 2007 aikana ja kirjattujen luotto- ja takaustappioiden määrä oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa ). 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ( käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Velat Nostetut Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla ( Käyvän arvon optio). Pääomalainat EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, Rahoitus- Palvelujen Laina- Takaus- Velkajoissa valtion omistus vähintään 20 %) tuotot ostot saldo saldo saldo

16 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 26,6 22,4 Vakavaraisuussuhde 15,1 14,8 Kulu-tuotto - suhde 0,3 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde oma pääoma + vähemmistöosuus*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset

17 FINNVERA OYJ LAAJA TULOSLASKELMA Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ

18 TASE VARAT Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

19 TASE Liite VELAT Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) Johdannaissopimukset 3) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Pääomasijoitustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat

20 FINNVERA OYJ:N OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osake- Ylikurssi- Käyvän- Koti- Vientitakuu Pääoma- Voitto- Oma pääoma rahasto arvon- maan ja erityis- sijoitus- varat pääoma rahasto toim. tak. toim. toim. pääoma rahasto rahasto rahasto Yhteensä Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Oma pääoma Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma

21 FINNVERA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/saadut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pääomasijoitustoiminnan rahasto Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset

22 FINNVERA OYJ 1. FINNVERA OYJ:N SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus ja pääomasijoitustoiminta. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pkyritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran viennin rahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveralla on toimintaa vain Suomessa ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä

23 FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Segmenttien väliset tuotot eivät ole merkittäviä. 23

24 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. Arvonalentumisten laskentaperusteita tarkennettiin vuoden 2007 aikana ja kirjattujen saamisten arvonalentumisten, takaus- ja takuutappioiden määrä oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa ). 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ( käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Velat Nostetut 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla ( Käyvän arvon optio). Pääomalainat EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, Rahoitus- Palvelujen Laina- Takausjoissa valtion omistus vähintään 20 %) tuotot ostot saldo saldo

25 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 30,2 25,9 Vakavaraisuussuhde 14,3 14,3 Kulu-tuotto - suhde 0,3 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde oma pääoma + vähemmistöosuus*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset

26 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset Underskrifter för delårsrapporten Signatures of the Board of Directors on the Interim Report Helsinki Kalle J. Korhonen Puheenjohtaja Ordförande Chairman Pirkko-Liisa Hyttinen Heikki Solttila Varapuheenjohtaja I vice ordförande First Vice Chairman Timo Kekkonen Esko Hamilo II varapuheenjohtaja II vice ordförande Second Vice Chairman Timo Lindholm Marjaana Aarnikka Pauli Heikkilä Toimitusjohtaja Verkställande direktör Managing Director 26

27 Valvakunnallinen vaihde Puhelinpalvelu Klo Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL KUOPIO Faksi