Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus

2 Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi syyskuu 2012 Finnvera sai varainhankinnalleen parhaat luottoluokitukset Finnvera sai kahdelta luottoluokittajalta kolmen miljardin euron määräiselle lainaohjelmalleen parhaimmat mahdolliset luottoluokitukset: Moody s (Aaa) ja Standard & Poor s (AAA). Luokitukset vastaavat Suomen valtion pitkäaikaiselle varainhankinnalle annettuja luokituksia. Finnveran lainaohjelmalla on valtion takaus, ja sillä hankitaan markkinoilta varoja sekä pk-yritysrahoitusta että vientiluottojen rahoitusta varten. Liiketoiminta ja tuloskehitys Finnvera antoi vientikauppoihin liittyviä rahoitustarjouksia katsauskaudella tammi syyskuussa neljä prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, mutta vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna tarjousten määrä oli yli kaksinkertainen. Pkyritysrahoituksessa annettujen rahoitustarjousten kappalemäärä laski hieman, ja euromäärä oli noin viidenneksen viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Finnveran pääomasijoitustoiminnan toteutettujen ensisijoitusten määrä kasvoi tammi syyskuussa edellisvuodesta. Samoin Finnveran bisnesenkeliverkosto laajeni 53:lla, ja verkostoon kuului raportointikauden lopussa 232 bisnesenkeliä. Suomen Vientiluotto Oy:n tarjoamien palvelujen kysyntä oli vilkasta, ja tarjousten määrä oli edellisen vuoden tasolla. Konsernin kolmannen kvartaalin tulos oli 11 miljoonaa euroa voitollinen eli toisen kvartaalin tulosta selvästi parempi. Tulos muodosti yli kolmanneksen tammi-syyskuun 30 miljoonan euron tuloksesta. Edellisvuotta selvästi heikompi yhdeksän kuukauden tulos johtui pk-yritysrahoituksen luottoriskien kasvusta ja sen seurauksena tehdyistä arvonalennuksista ja tappiovarauksista. Konsernin korkokate sekä palkkiotuottojen ja -kulujen nettosumma kasvoi tammi syyskuussa edellisvuodesta 10 prosenttia. Tammi syyskuussa hallintokulut pysyivät lähes muuttumattomina edellisvuoteen verrattuna, mutta saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot kasvoivat yli 40 prosenttia. Pk-yritysrahoituksen tulos oli tappiokirjausten vuoksi tammi syyskuussa negatiivinen. Viennin rahoituksen tulos oli voitollinen. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli -4 miljoonaa euroa. Konsernin vakavaraisuus oli syyskuun lopussa 15,8 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi. Kulu-tuotto-prosentti parani konsernissa edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä 27,6 prosenttiin. Konsernin omavaraisuus heikkeni 3,5 prosenttiyksikköä ja oli syyskuun lopussa 23,4 prosenttia. Finnvera-konserni, milj. euroa Q3/2012 Q2/2012 Muutos Q3/2011 Muutos 1 9/ /2011 Muutos Korkokate % 16-4 % % Palkkiotuotot ja -kulut % % % Voitot/Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -0,3-4,0-93 % 0,7-143 % % Hallintokulut % -9-2 % % Saamisten arvonalentumiset, takausja takuutappiot % % % Luotoista ja takauksista % % % Luottotappiokorvaus valtiolta % % % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta % % % Liikevoitto % % % Tilikauden voitto % % % Osavuosikatsaus

3 Loppuvuoden näkymät Pk-yritysrahoituksessa ei odoteta loppuvuodelle merkittävää muutosta rahoituksen kysyntään. Talouden matalasuhdanne ei lisää investointihalukkuutta tai yritysjärjestelyjä, joten näiltä osin kysyntä on maltillista. Rahoitustarve painottuu edelleen käyttöpääomaan sekä kaupankäyntiä mahdollistavien toimitusvakuuksien järjestämiseen. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntä jatkunee melko aktiivisena siitä huolimatta, että vienti on hiipunut. Syynä tähän on kasvanut riskitietoisuus ja pankkien tarve keventää pitkäaikaisen luotonannon osuutta taseissaan. Finnveran takuiden ja rahoituksen osuus Suomen viennistä tulee todennäköisesti kasvamaan. Epävarma talouskehitys vaikeuttaa Finnveran tuloskehityksen arviointia. Tämän hetken arvion mukaan sekä konsernin että emoyhtiön tulosten oletetaan toteutuvan edellisvuotta heikompina. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti. Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä: Euroalueen velkakriisi ja maailmantalouteen liittyvä epävarmuus ovat heikentäneet yleistä taloustilannetta entisestään tämän vuoden ensimmäiseen puolivuotiskauteen verrattuna. Tämä on näkynyt varovaisuutena erityisesti pkyritysten investoinneissa ja toisaalta siinä, että valtaosa pk-yrityksille tarjoamastamme rahoituksesta on kohdistunut käyttöpääomaan. Vientitakuiden kysyntä on ollut meillä, kuten kansainvälisestikin, korkealla tasolla. Suunnitelluista kaupoista kuitenkin vain osasta solmitaan lopullisia vientikauppoja. Toteutimme ensimmäisen Euro Medium Term Note -lainaohjelmaan liittyvän velkakirjojen liikkeeseenlaskun kansainvälisille pääomamarkkinoille lokakuun lopussa. Varainhankinnan myötä pystymme rahoittamaan suomalaisia pääomatavaroita ostavien asiakkaiden vientiluottoja. Järjestelmä turvaa osaltaan Suomen vientiyritysten kilpailukykyä, sillä vientikaupan saaminen edellyttää useimmiten myös pitkäaikaisen rahoituksen järjestämistä ostajalle. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että aloittavien kasvuyritysten pääomasijoitustoiminta siirtyy Finnveralta Tekesiin viimeistään vuoden 2014 alussa. Finnvera keskittyy tarjoamaan pk-yrityksille lainoja ja takauksia sekä vientiluottoja ja -takuita viennin rahoitukseen ja hankkimaan näihin liittyen varoja markkinoilta. Osavuosikatsaus

4 FINNVERA-KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Sisältö Konsernin taloudellinen kehitys 5 Vakavaraisuus ja varainhallinta 7 Henkilöstö 7 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa 8 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 8 Loppuvuoden näkymät 8 OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSUUS Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 9 Konsernitase 10 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 13 Segmentti-informaatio 13 Muut liitetiedot 15 Finnvera Oyj:n tilinpäätös Finnvera Oyj:n laaja tuloslaskelma 17 Finnvera Oyj:n tase 18 Finnvera Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma 19 Finnvera Oyj:n rahavirtalaskelma 20 Finnvera Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio 21 Muut liitetiedot 22 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset 24 Finnvera-konserniin kuuluvat emoyhtiö Finnvera Oyj:n lisäksi pääomasijoituksia tekevät tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera Oy, Veraventure Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy, korontasausta hallinnoiva ja lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta tarjoava Suomen Vientiluotto Oy sekä omaisuudenhoitoon keskittynyt Spikera Oy. Osavuosikatsaus

5 Konsernin taloudellinen kehitys Finnvera-konsernin ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n tilinpäätökset laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Tuloslaskelma esitetään yhtenä laskelmana (laaja tuloslaskelma) IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin mukaan. Finnvera-konsernin tammi-syyskuu 2012 Konsernin tulos oli 30 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli selvästi eli 14 miljoonaa euroa heikompi kuin edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla (44). Tuloksen heikkenemiseen vaikutti merkittävimmin emoyhtiön pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustappiokehitys. Konsernin tuotot kasvoivat tammi-syyskuussa edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 prosenttia. Tuottojen kasvuun vaikutti palkkiotuottojen ja sijoitustoiminnan nettotuottojen kasvu. Vastaavasti kulut kasvoivat tammi-syyskuussa 0,4 prosenttia. Kulujen kasvu johtui henkilöstökulujen noususta. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen ja pkyritysrahoituksen tulos oli tammi-syyskuussa 34 miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia edellisvuotta heikompi (38). Saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot olivat merkittävästi eli noin 18 miljoonaa euroa edellisvuotta (10) suuremmat, mutta tappiokehitystä kompensoi palkkiotuottojen kasvu 12 miljoonalla eurolla (5). Emoyhtiön tulos muodostui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Viennin rahoituksen tulos eli valtiontakuurahastolain 4 :n tarkoittaman vientitakuuja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 45 miljoonaa euroa (38) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos -10 miljoonaa euroa (0,1). Lisäksi tulokseen sisältyi uuden liiketoiminta-alueen eli vientiluottojen rahoituksen käynnistyskuluja sekä korontasauksen ja luotonantajana toimimisen kuluja 0,6 miljoonaa euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli -4 miljoonaa euroa (6). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -5 miljoonaa euroa (5,5) sekä Suomen Vientiluoton korontasauksen, luotonantajana toimimisen ja jälleenrahoituksen osuus miljoona euroa (0,5). Finnvera-konsernin heinä-syyskuu 2012 Konsernin kolmannen kvartaalin tulos oli 11 miljoonaa euroa eli toisen kvartaalin tulosta selvästi parempi. Tulos muodosti yli kolmanneksen tammi-syyskuun 30 miljoonan euron tuloksesta. Korkokate sekä palkkiotuottojen ja -kulujen nettosumma kasvoi heinä-syyskuussa edellisvuodesta 6 prosenttia. Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat kolmannella kvartaalilla toista kvartaalia pienemmät. Vuoden 2011 heinä-syyskuussa kyseisten erien tulosvaikutus oli positiivinen. Hallintokulut 9 miljoonaa euroa olivat edellisen vuoden vastaavan jakson tasolla (9), mutta henkilöstökulujen jaksotuskäytännöstä johtuen lähes neljänneksen toista kvartaalia pienemmät (11). Saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat kolmannella kvartaalilla 22 miljoonaa euroa eli 11 miljoonaa euroa toisella kvartaalilla tehtyjä tappiokirjauksia pienemmät. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna kolmannen neljänneksen saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat noin 8 miljoonaa euroa korkeammat. Tulosanalyysi tammi-syyskuu 2012 Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet Konsernin korkokate oli tammi-syyskuussa 46 miljoonaa euroa (47). Alhaisella korkotasolla ei ollut korkokatteen määrään merkittävää vaikutusta, koska Suomen Vientiluoton korkotuotot kasvoivat huomattavasti. Asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko ja ottolainauksen keskikorko laskivat kuitenkin huomattavasti korkotason alenemisen vuoksi vertailujaksoon nähden. Antolainauksen keskikorko oli 2,78 prosenttia (3,47) ja ottolainauksen 0,85 prosenttia (1,60). Asiakkaille ohjattu valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 9 miljoonaa euroa (11) eli korkotukea maksettiin 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palkkiotuotot ja -kulut Konsernin palkkiotuotot olivat 84 miljoonaa euroa (72). Kasvua edellisvuodesta oli 12 miljoonaa euroa. Palkkiotuotoista emoyhtiön vientitakuu- ja Osavuosikatsaus

6 erityistakaustoiminnan osuus oli 59 miljoonaa euroa (48) sekä kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 25 miljoonaa euroa (24). Konsernin palkkiokulut olivat 2 miljoona euroa ja muodostuivat pääasiassa emoyhtiön jälleenvakuutustoiminnan kuluista (2). Voitot/tappiot käypään arvon arvostettavista eristä Konsernin voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat yhteensä -3 miljoonaa euroa (7), josta pääomasijoitusten käyvän arvon muutos oli -5,5 miljoonaa euroa (8). Erään sisältyvät pääomasijoitustoiminnan käypään arvoon arvostusten lisäksi velkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset sekä valuuttakurssierot. Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa 0,5 miljoonaa euroa (1,0). Muihin tuottoihin sisältyvät valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta, EAKRrahoitukseen liittyvä hallinnointikorvaus ja vuokratuottoja. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Konsernin luotto- ja takaustappiot sekä saamisten arvonalentumiset ja takaustappiovaraukset olivat yhteensä 90 miljoonaa euroa (61). Tappiot aiheutuivat lähes 100-prosenttisesti pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustoiminnasta. Tappioita kattava valtion ja EAKR:n luottotappiokorvaus oli 35 miljoonaa euroa (21) eli suhteutettuna 51 prosenttia toteutuneista tappioista. Finnvera-konsernin vastuuosuus katsauskauden luottoja takaustappioista oli luottotappiokorvauksen jälkeen 54 miljoonaa euroa (40). Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat katsauskaudella 8 miljoonaa euroa (4). Järjestämättömät ja 0-korkoiset saamiset nousivat vuodenvaihteesta noin 24 miljoonaa euroa ja olivat 4,2 % vastuukannasta. Järjestämättömien luottojen määrään vaikutti mm. tehtyjen yrityssaneeraushakemusten viime vuotta suurempi määrä. Finnvera-konserni, milj. euroa Q3/2012 Q2/2012 Muutos 1-9/ /2011 Muutos Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot % % Luotoista ja takauksista % % Luottotappiokorvaus valtiolta % % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta % % Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 31 miljoonaa euroa (30), josta henkilöstökulujen osuus oli 70 prosenttia (70). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyivät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Tase Konsernitaseen loppusumma oli syyskuun lopussa miljoonaa euroa (2 890), josta emoyhtiön osuus oli miljoonaa euroa (2 231). Tytäryhtiöistä merkittävimmin konsernin taseeseen vaikutti Suomen Vientiluotto Oy miljoonaa euroa (665). Syyskuun lopussa konsernin luottokanta oli miljoonaa euroa (2 256), josta emoyhtiön luottokannan osuus oli (1 660) miljoonaa euroa eli 79 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden alussa. Emoyhtiön takauskanta kasvoi viime vuoden lopusta 10 miljoonaa euroa ja se oli syyskuun lopussa miljoonaa euroa (1 093). Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli miljoonaa euroa (8 594). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli miljoonaa euroa (10 365). Osavuosikatsaus

7 Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja syyskuun lopussa yhteensä 929 miljoonaa euroa (1 175), josta 712 miljoonaa euroa (904) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyy valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 32 miljoonan euron pääomalainat sekä Finnvera Oyj:n vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina. Lisäksi taseessa oli 81 miljoonaa euroa (50) pitkäaikaisiin velkoihin kohdistuvaa johdannaissopimussaamista koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Pitkäaikaiset velat vähenivät katsauskaudella 246 miljoonaa euroa (191). Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä miljoonaa euroa (1 811). Konsernin vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 490 miljoonaa euroa (456), josta kotimaan toiminnan rahaston osuus oli 140 miljoonaa euroa (136), vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston 296 miljoonaa euroa (241) ja pääomasijoitustoiminnan rahaston 18 miljoonaa euroa (18). Kertyneiden voittovarojen määrä oli 37 miljoonaa euroa (61). Pk-yritysrahoituksen ja viennin rahoituksen voitolliset tulokset siirretään vuosittain vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen emoyhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vientija erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Rahastot eivät subventoi toisiaan. Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta vasta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. Taseen vapaaseen omaan pääomaan on perustettu vuonna 2011 pääomasijoitustoiminnan rahasto, jonka kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia EAKR-varoja. Finnvera-konserni, tase, milj. euroa Muutos, milj. Muutos % Osakepääoma % Ylikurssirahasto ja käyvän arvon rahasto % Vapaat rahastot yhteensä % Kotimaan toiminnan rahasto % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto % Pääomasijoitustoiminnan rahasto % Kertyneet voittovarat % Oma pääoma yhteensä % Taseen loppusumma % Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 15,8 prosenttia (15,3). Tavoitteeksi on asetettu vähintään 12,0 prosentin vakavaraisuussuhde. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli 16,2 prosenttia (14,9). Vakavaraisuus on laskettu Basel II:n standardimenetelmän mukaan. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 416 henkilöä (412/ ), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 396 (394) ja määräaikaisessa 20 (18). Emoyhtiöllä ei ole ollut uutta pitkäaikaista varainhankintaa tilikauden aikana. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 271 miljoonaa euroa (223). Osavuosikatsaus

8 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa Aloittavien kasvuyritysten pääomasijoitukset Finnveralta Tekesiin Aloittavien kasvuyritysten julkisen riskirahoituksen tarjontaa virtaviivaistetaan keskittämällä toimintaa Tekesiin. Jatkossa Tekes voi rahoittaa kasvua avustusten ja lainojen lisäksi pääomasijoituksilla. Näin ollen valtion riskirahoittajien työnjaossa Finnveralle kuulunut alkavien yritysten pääomasijoitustoiminta siirtyy jatkossa Tekesille. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaan Tekes ryhtyy tekemään pääomasijoituksia viimeistään vuoden 2014 alusta alkaen. Finnveran pääomasijoitustoiminta jatkuu olemassa olevien varojen puitteissa siihen saakka kunnes sijoitussalkusta on irtaannuttu. Muutos toteutetaan siten, ettei sillä ole vaikutusta Finnvera-konsernin vakavaraisuuteen. Valtiontakaus Finnveran varainhankinnalle Valtioneuvosto myönsi 3 miljardin euron valtiontakauksen Finnvera Oyj:n varainhankinnalle Valtiontakaus kattaa viiden vuoden kuluessa otetut, takaisinmaksuajaltaan enintään 25 vuoden lainat sekä näihin lainoihin liittyvät koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä muut vastaavat suojausjärjestelyt ja sopimuksissa sovitut korot ja muut ehdot. Valtiontakauksesta ei peritä takausmaksua. Työ- ja elinkeinoministeriö määrättiin vuoden 2016 loppuun mennessä laatimaan arvio takauksen sekä uuden vienninrahoitusjärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Finnvera muuttaa Helsingistä Otaniemeen Tarkoituksena on, että Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat yhteisiin toimitiloihin Espoon Otaniemeen. Sisarorganisaatioiden asiakkaille yhteinen toimitilaratkaisu takaa vaivattomamman asioinnin. Myös organisaatioiden keskinäinen yhteistyö helpottuu. Kohteen rakennuttaja on Senaatti-kiinteistöt, ja rakennuksen on määrä valmistua vuonna Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Finnveran lainaohjelmalle AAA-luokitukset Luottoluokituslaitokset Moody s ja Standard & Poor s ovat vahvistaneet Finnveran pitkäaikaiselle, Medium Term Note -lainaohjelmalle parhaimmat mahdolliset luokitukset. Luokitus vastaa Suomen valtion pitkäaikaiselle varainhankinnalle annettua luokitusta. Moody s:in luokitus Finnveralle on Aaa (vakaat näkymät) ja Standard & Poor s:in AAA (negatiiviset näkymät). Finnvera hankkii markkinoilta varoja lainaohjelmalla sekä pkyritysrahoitusta että vientiluottojen rahoitusta varten. Finnvera käynnisti varainhankinnan allekirjoittamalla Medium Term Note -lainaohjelman viiden kansainvälisesti toimivan pankin kanssa. Ohjelman käynnistämiseen liittyvä ensimmäinen velkakirjojen liikkeeseenlasku kansainvälisille pääomamarkkinoille toteutui kuluvan syksyn aikana. Finnvera laski lokakuun 2012 lopussa liikkeelle 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (noin 230 milj. euron) viiden vuoden kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Loppuvuoden näkymät Pk-yritysrahoituksessa ei odoteta loppuvuodelle merkittävää muutosta rahoituksen kysyntään. Talouden matalasuhdanne ei lisää investointihalukkuutta tai yritysjärjestelyjä, joten näiltä osin kysyntä on maltillista. Rahoitustarve painottuu edelleen käyttöpääomaan sekä kaupankäyntiä mahdollistavien toimitusvakuuksien järjestämiseen. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntä jatkunee melko aktiivisena siitä huolimatta, että vienti on hiipunut. Syynä tähän on kasvanut riskitietoisuus ja pankkien tarve keventää pitkäaikaisen luotonannon osuutta taseissaan. Finnveran takuiden ja rahoituksen osuus Suomen viennistä tulee todennäköisesti kasvamaan. Epävarma talouskehitys vaikeuttaa Finnveran tuloskehityksen arviointia. Tämän hetken arvion mukaan sekä konsernin että emoyhtiön tulosten oletetaan toteutuvan edellisvuotta heikompina. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti. Osavuosikatsaus

9 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI 0 0 KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä 0-25 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Osavuosikatsaus

10 KONSERNITASE (1 000 e) VARAT Liite Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset 3) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset 0 0 VARAT YHTEENSÄ VELAT Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille 4) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4) Johdannaissopimukset 3) 0 0 Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

11 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Määräys- Oma Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Muut Voitto- vallattomien pääoma pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto rahastot varat Yhteensä omistajien Yhteensä osuus Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma Osavuosikatsaus

12 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pääomasijoitustoiminnan rahasto Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Johdannaisten maksut 0 0 Maksetut osingot 0-97 Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset Osavuosikatsaus

13 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Omistajalta saadun pääomalainan anteeksiannon esittämistapaa on muutettu siten, että se kirjataan suoraan omaan pääomaan. Aikaisempina vuosina se on esitetty liiketoiminnan muina tuottoina. Vertailutiedot on muutettu vastaavasti. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiön Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä silloin, kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus, pääomasijoitustoiminta ja vientiluottojen rahoitus. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja erityisin perustein suuret yritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran vienninrahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Konsernitilinpäätöksessä konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveran toimipaikat sijaitsevat Suomessa, ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. Osavuosikatsaus

14 KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Vientiluottojen Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta rahoitus nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pääoma- Pien- Alueellinen KKV- Viennin sijoitus- Vientiluottojen Eliminoin- Konserni rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminta rahoitus nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Osavuosikatsaus

15 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET (1 000 e) Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan (käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET (1 000 e) Velat Nostetut Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo (1 000 e) Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla (käyvän arvon optio). Pääomalainat (1 000 e) 5. EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET (1 000 e) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI (1 000 e) Liiketoiminta valtion yhtiöiden kanssa (Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt, Rahoitus- Palvelujen Laina- Takausjoissa valtion omistus vähintään 20 %) tuotot ostot saldo saldo Osavuosikatsaus

16 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 23,4 26,9 Vakavaraisuussuhde 15,8 15,3 Kulu-tuotto - suhde 27,6 28,0 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde (oma pääoma +määräysvallattomien osuus)*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. VOITOT JA TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ (1 000 e) Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset Osavuosikatsaus

17 FINNVERA OYJ:N LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT MUU KORKOTUKI 0 0 KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja takauksista 2) Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 0 0 TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Osakkeiden käyvän arvon muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

18 FINNVERA OYJ:N TASE VARAT (1 000 e) Liite Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot VARAT YHTEENSÄ VELAT (1 000 e) Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) 0 0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) Johdannaissopimukset 3) 0 0 Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Pääomasijoitustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

19 FINNVERA OYJ:N OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Osake- Ylikurssi- Käyvän- Koti- Vientitakuu Pääoma- Voitto- Oma pääoma rahasto arvon- maan ja erityis- sijoitus- varat pääoma rahasto toim. tak. toim. toim. yhteensä rahasto rahasto rahasto Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Osavuosikatsaus

20 FINNVERA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/saadut verot 0 0 Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pääomasijoitustoiminnan rahasto Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Osavuosikatsaus