sivu 6 sivu 11 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2010 Arkistopäivillä mietittiin muutosta Mikrofilmihanke hankkii asiakirjakopioita idästä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 11 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2010 Arkistopäivillä mietittiin muutosta Mikrofilmihanke hankkii asiakirjakopioita idästä"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2010 sivu 6 Arkistopäivillä mietittiin muutosta sivu 11 Mikrofilmihanke hankkii asiakirjakopioita idästä sivu 12 Tehtäväluokitus puhuttaa yhä

2 2 3 akti 2/2010 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos 3 Verkostojen luominen on keskeinen selviytymiskeino työelämän muutoksessa, todetaan pääkirjoituksessa. Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki 4 Lyhyet 6 Valtakunnalliset arkistopäivät kokosivat toukokuussa arkistoalan ammattilaisia Jyväskylään. Lehden taitto Mainostoimisto HINKU 10 Pohjoismaisten arkistolaitosten keskeinen yhteistyömuoto on vertaisarviointi. Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Kotisivu Tilaukset ja palaute akti@narc.fi ISSN Kansallisarkisto tekee yhteistyötä Venäjän ja Kazakstanin arkistojen kanssa. Suomalaisia ja Suomen historiaa koskevia asiakirjakopioita on hankittu heidän arkistoistaan jo yli kappaletta. Valtionhallinnolle kaavaillaan asiakirjallisen tiedon yhteistä tehtäväluokitusta, mikä on herättänyt kiivasta keskustelua. Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kunnallisen arkistotoimen sääntelyä oikeusdogmaattisesta näkökulmasta. Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi Kannen kuva Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto Projektipäällikkö Dmitri Frolov vetää Kansallisarkiston Venäjän mikrofilmihanketta. Pääkirjoituksen kuva Jyväskylän kaupunki, Kirsti Pehkonen Arkistouralla: asiakirjahallinnon erikoissuunnittelija Jaana Pohjonen, Fimea Arkistolaitos astui mukaan sosiaaliseen mediaan. Arkistolaitoksen sähköisten aineistojen vastaanotto- ja palvelujärjestelmän (VAPA) toteutus alkoi. Kansallisarkiston vakioasiakas Seppo Kääriäinen on tehnyt sukututkimusta jo yli 30 vuoden ajan. Etelä-Korean Soulissa järjestettiin mittava arkistokulttuurinäyttely kesäkuussa. Rummutusta: Joseph Veltjens: Kuoleman kauppias, Postillion d amour vai Herran Enkeli? Aineiston luetteloinnissa käytettävät kuvailutiedot mahdollistavat monipuolisemmat tiedonhaut. Vuorovaikutusta ja verkottumista Helteisestä kesäsäästä saatiin nauttia toukokuisessa Jyväskylässä, jossa järjestettyjen kahdeksansien valtakunnallisten Arkistopäivien teemana oli muutos ja muutosjohtaminen asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa. Arkistopäivien rakennetta ei uusittu, mutta tällä kertaa järjestäjänä oli poikkeuksellisesti kaksi valtion virastoa eri hallinnonaloilta. Tietopalveluyhteistyötä tekevät seinänaapurit Jyväskylän maakuntaarkisto ja Maanmittauslaitoksen Arkistokeskus vastasivat yhdessä tapahtuman järjestelyistä. Päivien avausesityksessä valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila johdatteli arkistoammattilaisia työelämän muutosten hallintaan. Hän totesi suhteemme muutokseen pohjautuvan aiempiin kokemuksiin, paitsi omiin myös työyhteisön ja lähipiirin kokemuksiin. Kuulijoista itse kukin lienee löytänyt oman muutosroolinsa: onko aktivisti, seurailija, epäilijä vai opportunisti, vai vaihtuuko rooli eri muutostilanteissa. Muutosvastarinnasta Mattila löysi paljon järkeä, esimerkiksi jo tehdystä työstä ja saavutetuista tavoitteista saa aiheestakin olla ylpeä. Muutosvastarinta tekee usein myös hiljaisen tiedon näkyväksi. Oma kriittisyys on kuitenkin osattava itse kääntää hyödylliseen ja rakentavaan muotoon. Osaamisen ylläpitäminen ja kartuttaminen ja ammatillisten verkostojen luominen ovat keskeisiä selviytymiskeinoja työelämän muutoksessa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen hyödyllisyyttä tuskin kukaan arkistoammattilainen kiistää. Arkistopäivien palautteessa kaivattiinkin enemmän vuorovaikutteisuutta tämäntyyppiseen tapahtumaan. Koulutuksen ja profession muutosta käsitelleessä työryhmässä toteutettu läsnäolijoiden osallistaminen toi myös myönteistä palautetta. Arkistopäivien ohjelmasta ja esityksistä ei enää tehdä painettua julkaisua. Kaikki esitykset ovat kuitenkin luettavissa arkistolaitoksen kotisivulla. Sieltä löytyy myös kaivattua vuorovaikutteisuutta. Arkistolaitos on osallistunut sosiaaliseen mediaan viime huhtikuusta lähtien, jolloin arkistolaitoksen blogi Näkökulmia arkistosta ja Facebook-sivut avattiin. Blogin kirjoittajat kuuluvat arkistolaitoksen henkilökuntaan. Facebookista arkistolaitos löytyy Kansallisarkiston nimellä. Kauniita syyskesän päiviä kaikille Aktin lukijoille! Päivi Hirvonen, johtaja, Jyväskylän maakunta-arkisto

3 4 5 Lyhyet Saamelaiskulttuurikeskuksen peruskivi muurattiin Inarissa Inariin rakennettavan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen peruskivi muurattiin Sajoksessa aloittaa toimintansa Saamelaisarkisto vuoden 2012 alussa seitsemän muun toimijan lisäksi. Saamelaisarkisto toimii osana arkistolaitosta Oulun maakunta-arkiston sivupisteenä. Ulla Isotalo Tutkijasalien aukioloajat muuttuvat Arkistolaitos on tarkistanut tutkijasaliensa aukioloaikoja asiakaspalautteen pohjalta. Asiakkaiden esittämien toiveiden mukaisesti tutkijasalit ovat talvikaudella avoinna ainakin yhden lauantain kuukaudessa syyskuun alusta alkaen lukuun ottamatta Hämeenlinnan ja Mikkelin maakunta-arkistoja. Kansallisarkistossa, Turun maakunta-arkistossa ja Vaasan maakunta-arkistossa tutkijasaleja pidetään avoinna myös viikon yhtenä tai kahtena arki-iltana klo 18 jälkeen. Tarkat tiedot yksiköiden aukioloajoista ovat arkistolaitoksen kotisivuilla osoitteessa Ritarikuntien kunniamerkki asiakirjoja talletettu Kansallisarkistoon Ritarikuntien kanslia on tallettanut Kansallisarkistoon Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkiasiakirjoja ajalta Aineiston omistusoikeus ja päätösvalta käyttöluvista ja -ehdoista säilyvät ritarikunnilla. Talletettu aineisto koostuu aakkosittain järjestetystä henkilöhakukortistosta ja itse kunniamerkkiasiakirjoista, joissa on yksittäisiä suomalaisia henkilöitä koskevia kunniamerkkiesityksiä liitteineen ja päätöksineen. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi luki tilaisuudessa peruskiveen muurattavan tekstin. Työryhmä selvittämään arkistolaitoksen toimitiloja ja arkistolakia Keskitetyn pitkäaikaissäilytysjärjestelmän ratkaisumalli valmistui Kansallisarkistolle kaksi miljoonaa digitointiin Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kansallisarkistolle 2,1 miljoonan euron erillismäärärahan arkistolaitoksen aineistojen turvaamiseen ja saattamiseen sähköiseen muotoon. Kesäkuussa alkaneen hankkeen tavoitteena on työllistää nuoria sekä samalla edistää arkistolaitoksen aineistojen säilyvyyttä ja käytettävyyttä. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa oli hankkeen alkaessa 5,4 miljoonaa asiakirjatiedostoa. Hankkeen aikana tullaan digitoimaan noin 4 miljoonaa uutta asiakirjatiedostoa, joista noin on karttoja ja piirroksia. Hanke jatkuu vuoden 2010 loppuun. Arkistojen päivän teemana Sää ja ilmasto Pohjoismaisena yhteistyönä järjestettävä Arkistojen päivä pidetään tänä vuonna Päivän teemana on Sää ja ilmasto. Aihetta voi tulkita laajasti ja soveltaa vapaasti omien arkistoaineistojen antamien mahdollisuuksien mukaan. Lemin historiateos palkittiin Arkistopäivillä Jyväskylässä Arkistopäivillä jaettiin järjestyksessä neljäs Väinö Voionmaa -palkinto vuosina julkaistusta parhaasta paikallishistoriallisesta tutkimuksesta. Palkinnon sai FM Anu Talkan toimittama teos Pitäjä ison kiven takana Lemin historia. Muina kirjoittajina olivat filosofian maisterit Mikko Europaeus, Mirja Heininen ja Minna Kähtävä-Marttinen. Teos sai palkintoraadilta kiitosta lukijaystävällisestä esitystavasta ja korkeasta tutkimuksellisesta tasosta. Palkinto kantaa modernin paikallishistoriallisen tutkimuksen perustan laskijan professori Väinö Voionmaan nimeä, ja sillä kannustetaan paikallishistoriallista tutkimusta kokeilevuuteen ja uudistumiseen. Tuhannen euron suuruisen palkinnon lahjoittivat Suomen Tietokirjailijat ja Suomen Kotiseutuliitto. Kilpailussa myönnettiin lisäksi kunniamaininta filosofian maisteri Heikki Junnilalle teoksesta Ruutimakasiinista Lakeuden Ristiin. Seinäjoen seurakunnan historia Kansallisarkisto on asettanut työryhmän selvittämään arkistolaitoksen toimitilojen rakentamista sekä arkistolain ja arkistolaitoksen organisaation muutostarpeita. Työryhmän perustamisen taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvitysmiehen tammikuussa 2010 esittämät näkemykset, jotka koskivat keskusarkiston rakentamista Mikkeliin, maakunta-arkistojen yhdistämisiä sekä arkistojen tilankäytön tehostamista. Työryhmä antaa toimitilojen rakentamiskysymystä koskevan väliraporttinsa syyskuuhun 2010 mennessä, ja sen loppuraportin on määrä valmistua helmikuussa Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) pitkäaikaissäilytysjaosto on laatinut ratkaisumallin tulevalle keskitetylle pitkäaikaissäilytysjärjestelmälle. Jaoston työskentelystä on laadittu loppuraportti, jossa on määritelty tulevan keskitetyn pitkäaikaissäilytysratkaisun toimintamalli, tarjottavat palvelut, keskeiset toiminnot ja alustava hallinnointimalli. Kansallisarkisto osallistui vahvasti työskentelyyn jaostossa, johon kuului edustajia useista kirjastoista, arkistoista ja museoista. PAS-jaoston loppuraportti on saatavilla KDK:n verkkosivuilta osoitteesta Vuoden arkistoteko valitaan kuluvana vuonna seitsemännen kerran. Työryhmä toivoo ehdotuksia merkittävästä tai tärkeästä arkistoteosta. Myös pienet mutta hyvät teot ovat mainitsemisen arvoisia. Ehdotuksen voi jättää lomakkeella, joka on tulostettavissa Arkistojen päivän kotisivulta osoitteesta Vuoden arkistoteko julkistetaan Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa marraskuun alussa. Ehdotukset Vuoden arkistoteoksi ja Arkistojen päivän ohjelmatiedot pyydetään toimittamaan Christina Forssellille (christina. forssell@narc.fi) mennessä.

4 akti 2/2010 akti 2/ Arkistopäivät 2010 Arkistopäivät 2010 Muutos puhutti Arkistopäivillä Suomen kahdeksannet Arkistopäivät järjes tet tiin päivälleen 32 vuotta ensimmäisten valtakunnallisten Arkistopäivien jälkeen. Järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Jyväskylän maakunta-arkisto ja Maanmittauslaitoksen Arkistokeskus. Tapahtumaan osallistui noin 320 asiakirjahallinnon ja arkistoalan ammattilaista. kartuttaminen, kyky omaksua uutta ja hallita epävarmuutta ja pelkoja. Myös oman ammatillisen verkoston rakentaminen tukee selviytymistä työelämän muutoksissa. Työyhteisötaidoissa keskeistä on yhteistyöhakuinen asenne, kyky korkealuokkaisiin keskusteluihin ja aidon kuuntelemisen taito. Ajatuksia herättäneeseen esitykseen palattiin sekä myöhemmissä puheenvuoroissa että käytäväkeskusteluissa. Ensimmäisen päivän päätteeksi ohjelmassa oli kolme lyhyttä tietoiskua arkistoalan ajankohtaisista asioista. Yksikön johtaja Istvan Kecskeméti Kansallisarkistosta kertoi digitointihankkeesta, ylitarkastaja Janne Mykrä Kansallisarkistosta puhui näyttötutkinnon asemasta arkistoalan koulutuksessa ja suunnittelija Tapani Sainio Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeesta esitteli hankkeen nykytilaa. Arkistotoimen murroskohtia Arkistopäivien toisena päivänä muutosteemaa käsiteltiin eri näkökulmista kolmessa työryhmässä. Niiden puheenjohtajat esittelivät ryhmien tulokset iltapäivän aluksi (ks. seuraavat artikkelit). Uudella strategialla eteenpäin Arkistopäivien päätteeksi Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva puhui otsikkonaan Arkistolaitos 2010-luvulla. Hän esitteli arkistolaitoksen uuden strategian keskeisiä tavoitteita ja toteutuskeinoja viitaten myös kansainväliseen kehitykseen koskien erityisesti arkistolaitosta osana tutkimusinfrastruktuuria. Arkistolaitos täydentää strategiaansa tarpeen mukaan syksyllä, kun opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa kantaa rakennusneuvos Erkki Ahon laatimaan keskusarkistoselvitykseen. Arkistopäivien päätteeksi maakunta-arkiston johtaja Arja Rantanen esitti kutsun seuraaville Arkistopäiville Vaasaan vuonna Päivien teemana oli muutos ja muutosjohtaminen arkistotoimessa ja asiakirjahallinnossa. Teemaan johdatteli valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila otsikolla Asiantuntija muutoksessa, asiantuntijatyö murroksessa ilmiöt ja selviytymiskeinot. Muutostilanteissa selviytymiseksi hän kannusti kuulijoita kehittämään sekä työelämän metataitojaan että työyhteisötaitojaan. Metataidoista keskeisiä ovat oman osaamisen säilyttäminen ja Arja Tuomanen, Jyväskylän maakunta-arkisto Vuoropuhelu tarpeen kehityshankkeissa Iltapäivän ohjelmaan kuului kolmen ajankohtaisen hankkeen esittely. Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä kertoi SADe-ohjelmasta (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) ja valtion konserniohjauksen vahvistamisesta julkishallinnon tietohallinnon kehittämisessä. Valtiovarainministeriö valmistelee asiaa edistävää lainsäädäntöä. Kehittämisjohtaja Päivi Happonen Kansallisarkistosta toi esiin näkökulman arkistolaitoksen sähköisen tiedonhallinnan kehittämisprojektien linkittymisestä julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuurityön sekä yhteensopivuuden yleisiin tavoitteisiin. Happonen esitteli SÄHKE2-vaatimuksia ja eams:ia sekä sähköisen säilyttämisen tilannetta (VAPA-järjestelmä). Molemmissa esityksissä tuli esille tarve eri toimijoiden väliselle vuoropuhelulle ja toimivaltasuhteiden selkiyttämiselle. Arkistolaitoksen sähköisen tiedonhallinnan kehittämiseen sisältyy myös asiakaspalvelu- ja tilausjärjestelmä ASTIA, jonka rakenteesta ja aikataulusta Happonen kertoi puheenvuoronsa päätteeksi. teksti: Päivi Hirvonen, johtaja, Jyväskylän maakunta-arkisto Työryhmien jälkeen arkistoneuvos Eljas Orrman Kansallisarkistosta esitti havaintoja arkistotoimen murroksesta kolmen vuosikymmenen ajalta. Hänen mukaansa arkistotoimen varsinainen murroskausi Suomessa ajoittuu 1970-luvun lopulle ja 1980-luvulle luvun alussa kypsyi ajatuksellinen murros, kun tajuttiin, että vanhan arkiston käsittely on nähtävä laadultaan aivan toisenlaisena toimintana kuin ajankohtaisten vaatimusten mukainen asiakirjahallinnan suunnittelu ja toteutus. Aluksi epäilyjä herättäneen tehtäväpohjaisen arkistonmuodostussuunnitelman taustalla on nähtävissä Pentti Renvallin arkistoteoreettiset pohdinnat. Julkishallinnon nykyiset tietohallinnon ohjausta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat suunnitelmat merkitsevät Orrmanin mukaan mitä ilmeisimmin uutta murrosta arkistotoimessa. Valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila kertoi selviytymiskeinoista muutoksessa. Julkishallinnon muutokset muokkaavat arkistotointa heidi mustajoki Arkistopäivien vastaanotolla Jyväskylän maakunta-arkistossa riitti väkeä. KanTa integroi terveydenhuoltoa Kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen Kansaneläkelaitoksesta esitteli Kansallinen Terveysarkisto -hanketta (KanTa), joka on ollut paljon esillä myös julkisuudessa. KanTa-palvelun taustalla on tarve integroida julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluiden tuottajien ja apteekkien tietojärjestelmät reaaliaikaiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Keskitetty potilastietojen sähköinen arkistointijärjestelmä on Aaltosen mukaan kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Kela on tietojärjestelmäpalveluiden toteuttaja. KanTa-palvelut otetaan käyttöön vaiheittain tällä vuosikymmenellä. Aaltonen kuvaili vaativan hankkeen olevan äärimmäinen ITprojekti, jossa kehitystyö kestää kauemmin kuin on osattu ajatella. Hän myös korosti rakentavan yhteistyön merkitystä lukuisten eri toimijoiden välillä hankkeen onnistumiseksi. Arkistopäivien ryhmässä Julkishallinnon muutosten vaikutukset viranomaisten arkistotoimeen ja arkistosiirtoihin lähestyttiin muutostilanteita eri näkökulmista ajankohtaisten esimerkkitapausten kautta. Useille organisaatioille laajat arkistosiirrot ovat konkreettinen muutosten ilmentymä. Muutoksen vaikutuksista alusti Matti Walta Kansallisarkistosta. Hän toi esiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvitysmiehen raportin keskeiset ehdotukset: keskusarkiston ja tilanhallintajärjestelmän tarpeellisuuden sekä rajaukset kuntien arkistojen suhteen. Arkistolaitos on lausunnossaan esittänyt mm. keskusarkiston valmistumisen aikaistamista vuoteen Marja Rantala Maanmittauslaitoksesta sai esitellä lähes loppuun saatetun muutosprojektin. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoon käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen kuuluvassa KIRSIprojektissa siirrettiin 14 hyllykilometriä asiakirjoja ja luotiin uudet käytännöt niiden tietopalvelulle. Rantala tiivisti kokemuksista onnistuneen muutosprojektin edellytyksiä: esimerkiksi organisaatiokulttuurien väliset erot loivat tarpeen tehokkaalle muutosviestinnälle. Rantalan mukaan julkishallinnon muutosjohtajan tärkein asiakirja on hallitusohjelma. ALKU-projektilla valtava urakka Päivi Tommila työ- ja elinkeinoministeriöstä käsitteli valtion aluehallinnon uudistusta, jossa mm. lääninhallitusten ja TE-keskusten tehtävät siirrettiin kuudelle aluehallintovirastolle ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muutoksen valmistelu käynnistettiin 2007, mutta ALKU-asiakirjahallintoprojekti pääsi käyntiin vasta loppuvuodesta jatkuu

5 akti 2/2010 akti 2/ Arkistopäivät 2010 Arkistopäivät 2010 Organisaatioiden erityispiirteiden ja erilaisten toimintamallien kirjo oli huomattava. Ongelmalliseksi osoittautui yllättäen asiakirjahallinnon ammattilaisten yhteisen terminologian puute. Projektiryhmän tehtävänä oli valmistella esitys asiakirjahallinnon suunnittelu- ja kehittämistehtävien sekä kirjaamo- ja arkistotoimen organisoinnista ja vastuista. Projekti päätyi jakamaan asiakirjahallinnon toimenpiteet kahteen eri luokkaan. Kiireellisten asioiden oli oltava kunnossa , kun uudet virastot aloittivat toimintansa. Muut asiat siirrettiin jatkovalmisteluun, jonka tavoitteena on yhteinen asianhallintajärjestelmä. Arkistotoimi ei juhli kuntaliitoksissa Sähköistyminen edellyttää yhteistyötä Arkistopäivien työryhmä Yhteiset järjestelmät, prosessit ja yhteiset sähköiset palvelut ja niiden vaikutukset organisaatioiden toimintaan ja arkistonmuodostukseen lähestyi aihetta neljän alustajan voimin. Sähköiset henkilörekisterit eivät useinkaan taivu asiakirjahallinnon ja tietosuojan vaatimuksiin, ja ominaisuudet tietojen poistamiseksi ovat puutteellisia, totesi tutkija Outi Hupaniittu Turun yliopistosta alustuksessaan. Lisäksi tietojen säilytyksen ja poistamisen lähtökohdat säädöksissä ovat erilaisia. Tilanne vaihtelee viranomaisittain, mutta kokonaisuutena asia kaipaisi enemmän huomiota. Lääninarkistonhoitaja Lauri Päivärinta Lapin aluehallintovirastosta kertoi aluehallintouudistuksen vaikutuksista arkistonmuodostukseen. Käytännön syistä järjestelmien katkaisu toteutettiin vain diaarien ja asianhallintajärjestelmien osalta. Sen sijaan asiakirjarekisterin sisältävien substanssijärjestelmien osalta katkaisu toteutettiin kokoelmien fyysisenä katkaisuna. Hajautetusta keskitettyyn asianhallintaan Helsingin kaupungin hallintojohtaja Eila Ratasvuori esitteli asianhallinnan prosessien uudistamista. Kaupungin palveluksessa on noin henkilöä. Asianhallinta on ollut hajautettuna virastoihin ja liikelaitoksiin, ja menettelytavat siten kirjavia. Asiakkaiden tiedonsaantia ja tiedon käytettävyyttä lisätään siirtymällä keskitettyyn kirjaamoon ja yhteen asianhallintajärjestel- Ryhmän työskentelyn päätti Pirkko Haario Turun maakunta-arkistosta. Hänen esityksensä perustui arkistolaitoksen kuntaliitoskun- nista ja kuntayhtymistä koottuihin tarkastushavaintoihin ennen ja jälkeen muutoksen. Arkistotoimen hoidossa esiintyvät puutteet nousevat liitosten myötä esiin, eivätkä resurssit välttämättä parane liitoksen jälkeen. Arkistotoimen kehittäminen on vaarassa jäädä lukuisten muutosprojektien jalkoihin. Haario kuulutti kuntakentän arkistotoimen ja asiakirjahallinnon ohjaajaksi vahvaa koordinaattoria. Ryhmä suhtautui lähtökohtaisesti positiivisesti muutosten tuomiin mahdollisuuksiin. Keskusteluissa kävi kuitenkin selväksi, että arkistotoimen ja asiakirjahallinnon näkökulmat ovat jääneet pahasti taka-alalle eräissä hallinnon laajoissa muutoksissa. teksti: Veli-Matti Pussinen, ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto mään sekä vahvistamalla yhteisiä käytäntöjä. Asiakirjatuotantoa uudistetaan ja automatisoidaan, ja kaupunki siirtyy sähköisiin asiakirjoihin ja kokouksiin. Hallinnon sähköistymisen tuomat muutokset asiakirjahallintaan, toimintatapojen uudelleenarviointi, yhteen toimivat ja organisaatiorajat ylittävät sähköiset prosessit sekä sähköisten palveluiden ja taustajärjestelmien saumattomuus ja tietojen keskitetty säilyttäminen nousivat esille Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happosen alustuksessa. Organisaatiokohtaisesta tekemisestä tulisi siirtyä yhteistyössä tapahtuvaan metatietojen ja niiden arvojen määrittelyyn, ja eams:it laatia suuremmille hallinnollisille kokonaisuuksille. Siirtyminen organisaatiosidonnaisuudesta palvelu- ja tehtävälähtöisyyteen vaikuttaa myös arkistomuodostajakäsitteen uudelleenarviointiin. Periaatteelliset linjaukset tulisi kirjata lainsäädäntöön. Tärkeitä askelmerkkejä otettu Keskustelussa nousivat esille lainsäädännön kehittämistarpeet: kokonaisarkkitehtuurin linjaukset, palvelulähtöisyys sekä toimivaltasuhteiden selkiyttäminen. Yhteisten toiminta- ja informaatioprosessien sekä metatietojen ja tietorakenteiden määrittely konsernitasolla koettiin tärkeiksi. Tehtäväluokitusten käyttöönotto ja eams-työn vaiheittainen hallinnonalakohtainen eteneminen sekä yhteisten prosessien kuvaaminen ja hyödyntäminen ja tukipalvelujen (kuten metatietopalvelut) perustaminen ovat tärkeitä askelmerkkejä. teksti: Juhani Tikkanen, yksikön johtaja, Kansallisarkisto Miten kouluttaa muuttuvaan professioon? Asiakirja-ammattilaisten teoria-, tieto- ja taitovaatimukset vaihtelevat muuttuvissa työympäristöissä sekä eri organisaatioissa. Alan koulutus on 1990-luvulta lähtien monipuolistunut; uusimpina vaihtoehtoina ammatillinen näyttötutkinto, ammatillinen korkeakoulutus ja yliopistokoulutus. Kansallista koulutustarjontaa ei kuitenkaan ole suunniteltu yhtenäisesti. Eritasoisten tutkintojen suhteet ovat epäselviä ja työelämävaatimusten, opetussisältöjen sekä kouluttajatahojen välillä on jännitteitä. Minkälaiseen ammattitodellisuuteen tulokkaita koulutetaan? Pääosin koulutus tuottaa vallitsevia työelämätarpeita ja nykykäytäntöjä vastaavaa osaamista, mutta tarvitaan myös tulevien osaamistarpeiden ennakointia. Erityisesti yliopistokoulutuksen olisi tuotettava valmiuksia, joilla työelämässä kehitytään asiantuntijaksi, ei niinkään substanssiasioiden yksityiskohtaista osaamista. Muutos edellyttää kehittävää kriittisyyttä, vanhat rakenteet kyseenalaistavaa asiantuntijuutta. Arkistoalan koulutus hakee uomaansa Arkistopäivien Tietoa, taitoa, teoriaa muuttuvaan professioon kouluttaminen -työryhmässä käsiteltiin koulutusta eri näkökulmista. Työnantajaesimerkkinä oli Puolustusvoimat, joka asiakir- Samaa mieltä Eri mieltä EOS 0 % jahallintopäällikkö Marja Piiroinen-Honkasen mukaan odottaa asiakirjahallinnan ammattilaiselta myös tietoturva- ja markkinointiosaamista, it- ja tiedottamistaitoja sekä lisäksi psykologin, juristin, hallintotieteilijän ja pedagogin taitoja. Arkistolaitoksen koulutussuunnittelija kysyi: koulutetaanko oikeita asioita? Ylitarkastaja Armi Helenius tunnisti koulutuksen dikotomian: generalisti vai spesialisti, syvästi vai laajasti. Arkistonhallinnan maisteriohjelman opiskelija Riikka Kiuru korosti teoriaperustan merkittävyyttä käytännön työvalmiuksien parantajana, opiskelijatoiveenaan tiiviimpi yliopistojen välinen yhteistyö koulutustarjonnan sekavuuden ja epätietoisuuden vähentämiseksi. Interaktiivisessa sessiossa Tampereen yliopiston yliassistentti Pekka Henttosen esittämät 10 teesiväittämää kirvoittivat keskusteluun. Lippuäänestyksillä runsaat 50 osanottajaa ilmaisi kantansa oheisen taulukon mukaisesti. Muutoksiin varautuvan opetuksen suunnittelu haastaa. Tarvetta on tutkimuspohjaiselle opetukselle, ammatillisen tietopohjan laajentamiselle ja monialaisille perspektiiveille valmiuksille hyvään asiakirjahallintakulttuuriin ja -sivistykseen. teksti: Marjo Rita Valtonen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto 1. Lait ja normit ovat keskeisin opetussisältö 2. Ammattilaisen ei tarvitse ymmärtää, miten tietojärjestelmät toimivat 3. Historian ja sen tutkimuksenmenetelmien tuntemus on olennainen osa ammattilaisen osaamista 4. Ammattilaisen on ymmärrettävä, miten käyttäjät ja heidän vaatimuksensa muuttuvat 5. Perinteisiä järjestämis-, luettelointi- ja kuvailutaitoja ei tarvita tulevaisuudessa 6. Toimintaprosessien kuvaaminen ja tietojärjestelmien suunnittelu ovat keskeistä osaamista 7. Provenienssiperiaate riittää työn teoreettiseksi pohjaksi 8. Puhtaat asiakirjahallinnan ammattilaiset katoavat organisaatioista ja tilalle tulevat moniosaajat 9. Osaamistarpeet ovat eriytyneet eikä Suomessa ole yhtä asiakirjahallinnan ammattikuntaa 10. Koulutusjärjestelmän tehtävä on tuottaa osaamiseltaan samanlaisia ammattilaisia kuin aikaisemmin

6 10 11 Kansallisarkiston mikrofilmi hanke solminut uusia kopiointisopimuksia jatkoa Kazakstanin kulttuuri- ja viestintäministeriön kanssa Pohjoismaiset yksityisarkistot vertaisarvioitiin Vertaisarviointi eli ns. benchmarking on pohjoismaisten arkistolaitosten keskeinen yhteistoimintamuoto. Vertailun kohteeksi valittavat asiat kytkeytyvät usein pohjoismaisen arkistoakatemian sekä pohjoismaisten arkistopäivien teemoihin. Vuonna 2008 pohjoismaisten arkistolaitosten pääjohtajat pyysivät vertaisarvioinnin arkistolaitosten yksityisarkistotoiminnasta ja -käytännöistä. Taustalla oli mm. Helsingissä marraskuussa 2007 pidetty pohjoismainen yksityisarkistoseminaari, jonka päätöskeskustelun yhteydessä suositeltiin kyseistä arviointia. Vertaisarvioinnin työryhmään valittiin puheenjohtajaksi Ruotsin kansallisarkiston yksityisarkistoyksikön johtaja Ann Hörsell sekä jäseniksi Linda Holmås Norjasta, Lone Hedegaard Liljegren Tanskasta ja Kenth Sjöblom Suomesta. Lisäksi työryhmään kuului Njörður Sigurðsson Islannista, mutta hän ei voinut osallistua aktiivisesti maan talousvaikeuksien takia. Työryhmän sihteerinä toimi Uppsalan maakunta-arkiston entinen johtaja Bode Janzon. Arvioitavat asiat määriteltiin ensin Työryhmä aloitti työnsä joulukuussa 2008 määrittelemällä yksityisarkistotoiminnan keskeiset arvioitavat asiat ensisijaisesti arkistolaitosten piirissä. Vertausalueiksi valikoituivat kokoelmien laajuus ja luonne, yksityisarkistotoiminnan resurssit, aineiston hankintaan liittyvät kysymykset, yksityisarkistojen käyttöön saattamiseen ja Mikael Damkier/Rodeo käytettävyyden edistämiseen liittyvät kysymykset sekä erilaiset yhteistoimintamuodot. Yksityisarkistoaineistoa säilytetään jokaisessa maassa laajalti muuallakin kuin arkistolaitosten yksiköissä, minkä takia muiden laitosten osalta päätettiin kerätä tietoja aineiston laajuudesta ja luonteesta. Tietoja kerättiin kyselylomakkeilla Tietoja kerättiin keväällä 2009 kyselylomakkeilla jokaisesta aihealueesta erikseen kansallisarkistojen ja maakunta-arkistojen sekä muiden arkistolaitoksiin kytkeytyvien laitosten osalta. Tietojenkeruun perusteella työryhmä kokosi ensimmäiset väliaikatiedot, ja alustava raportti tuloksista annettiin pohjoismaisilla arkistopäivillä Trondheimissa syyskuussa Ann Hörsellin esitys löytyy arkistopäivien nettisivuilta -> foredrag. Kerättyjä tietoja täydennettiin syksyllä 2009 ja jokaiselle osa-alueelle valittiin vastuullinen työryhmän jäsen, joka laati yhteenvetoanalyysin ja tarvittavat suositukset. Tämän jälkeen kaikki tekstit koottiin loppuraportiksi, johon liitettiin myös katsaukset pohjoismaiseen yksityisarkistokenttään ja yksityisarkistojen asemaan eri pohjoismaiden arkistolainsäädännössä. Raportti sai hyvän vastaanoton Raportti luovutettiin pohjoismaisille pääjohtajille keväällä Sitä pidettiin onnistuneena ja hyödyllisenä, ja se johti välittömästi jatkotoimiin. Jokaisessa maassa laaditaan nyt esitys siitä, miten raportin suosituksia tulisi toteuttaa. Benchmarking-raportti julkaistaan sähköisenä Ruotsin kansallisarkiston nettisivuilla Mahdollinen muu julkaisemistapa on Ruotsin vastuulla. teksti: Kenth Sjöblom, ylitarkastaja, Kansallisarkisto, Suomen edustaja työryhmässä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen maiden arkistoissa on paljon asiakirjoja, jotka liittyvät suomalaisiin ja Suomen historiaan. Kansallisarkiston mikrofilmihanke on luonut hyvät suhteet itäisten naapureiden arkistoihin ja hankkinut jo yli asiakirjakopiota. Kansallisarkistossa vuodesta 2007 lähtien toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama mikrofilmihanke on jatkoa Neuvostoliitossa aikaisempina vuosina toteutetulle mikrofilmaukselle. Hankkeen olemassaolon aikana Kansallisarkisto on allekirjoittanut yhteistyösopimukset yhteensä seitsemän venäläisen arkiston kanssa. Näistä viisi on federatiivisia arkistoja ja kaksi aluearkistoja. Maaliskuussa 2009 tehtiin Kazakstanin kulttuuri- ja viestintäministeriön kanssa sopimus arkistoalan yhteistyöstä, joka luo edellytykset laitoskohtaisille kopiointisopimuksille. Tähän mennessä Venäjän ja Kazakstanin arkistoista on saatu yli asiakirjakopiota. Uusia sopimuksia tänä vuonna Vuoden 2010 alkupuoliskon aikana saatiin solmittua kolme uutta sopimusta. Maaliskuussa 2010 allekirjoitettiin kopiointisopimus Viipurin valtionarkisto LOGAV:n kanssa. Huhtikuussa 2010 Kansallisarkistossa vieraili puolestaan Venäjän federaation arkistovirasto Rosarhivin uusi pääjohtaja Andrei Artizov delegaatioineen. Vierailun yhteydessä KA:n ja Rosarhivin puitesopimusta jatkettiin vuoteen 2015 asti. Samalla Venäjän valtion sota-arkisto RGVA:n kanssa tehtyä kopiointisopimusta jatkettiin vuoteen 2015 asti. KA ja RGVA allekirjoittivat myös uuden viiden vuoden sopimuksen asiakirjakopioiden vaihdosta. Sotavangeista tietoa Kazakstanissa Kansallisarkistossa vieraili huhtikuun aikana myös kazakstanilainen delegaatio, jonka kanssa tehtiin sopimus KA:n ja Karagandan alueen valtionarkiston yhteistyöstä. Sopimus on vuonna 2009 solmitulle sopimukselle. Kiinnostus Kazakstaniin selittyy sillä, että maan arkistoissa on runsaasti asiakirjoja, jotka liittyvät suomalaisiin sotavankeihin ja internoituihin inkerinsuomalaisiin sekä USA:n ja Kanadan suomalaisiin. Vuonna 2009 tutustuin Karagandan arkistossa mm. suomalaisten sotavankien sekä Karlag-leirillä olleiden Suomen kansalaisten henkilökortteihin. Suomalaisia koskeviin aineistoihin kuuluvat niin ikään Karagandan alueella toimineiden lastenkotien asiakirjat. Lastenkoteihin sijoitettiin GULAG:in leireillä rangaistusta kärsivien Pohjois-Amerikan suomalaisten lapsia. Valvontakomissio kiinnostaa Syyskuussa 2010 Kansallisarkistossa vierailee Venäjän federaation valtionarkisto GARF:n delegaatio, jonka kanssa on tarkoitus allekirjoittaa viisivuotinen kopiointisopimus. GARF:ssa säilytettävistä aineistoista KA:ta kiinnostavat erityisesti Valvontakomission asiakirjat sekä autonomian ajan asiakirjat (mm. santarmivirasto). Vuoden 2010 aikana suunnitellaan myös sopimusten allekirjoittamista Karjalan tasavallan kansallisarkiston NARK:n sekä muutaman federatiivisen arkiston kanssa. Niiden joukossa on Venäjän valtion sotahistoriallinen arkisto RGVIA ja Venäjän valtion merisotalaivaston arkisto RGA MF. teksti ja kuva: Dmitri Frolov, professori, projektipäällikkö, Kansallisarkisto Karagandan arkistossa on runsaasti asiakirjoja Suomen kansalaisista.

7 12 13 Tero Sivula/Rodeo Yhteinen vai organisaatiokohtainen tehtäväluokitus? Julkishallinnossa on viime vuosina keskusteltu kiivaasti yhteisestä tehtäväluokituksesta. Kuntien yhteinen tehtäväluokitus valmistui loppuvuodesta 2008 kuntien ja Kansallisarkiston yhteisenä, valtiovarainministeriön rahoittamana projektina. Tänä syksynä sitä ryhdytään todennäköisesti laatimaan myös valtionhallinnolle. Tehtäväluokitus on hierarkkinen ryhmittely, jonka ensisijainen käyttökohde on asiakirjallisen tiedon kuvailu ja hallinta. Sähköisessä toimintaympäristössä sitä käytetään etenkin asianhallinta- ja dokumenttienhallintajärjestelmissä, mutta yhä enemmän myös muissa tietojärjestelmissä. Tehtäväluokitus perustuu tehtäviin, ei kirjastoille tyypillisesti aiheisiin. Asiasanoitus täydentää tehtäväluokitusta. Tehtäväluokka dokumentoi asiakirjallisen tiedon syntykontekstin ja on siksi hyvin merkityksellinen metatieto. Yhteinen tehtäväluokitus puhuttaa Viime vuosina on keskusteltu kiivaasti erityisesti yhteisestä tehtäväluokituksesta. On väännetty sen sisällöstä ja rakenteesta sekä väitelty toimivallasta, vaikka tehtäväluokitusta ei ollut tarkoituskaan normittaa. Tähän asti yhteisen tehtäväluokituksen perusteluita ja soveltamisohjeita yksittäiseen organisaatioon on pidetty ontuvina. Ilman vakuuttavia perusteluita ja toimivia käyttötapauksia keskustelu jatkuu vielä kauan. Vilkkaan mielipiteenvaihdon taustalla on myös se, että tehtäväluokituksen laadinnan lähtökohdat mielletään ainakin kahdella eri tapaa. Toisessa näkemyksessä tarkastellaan organisaation lakisääteisiä perustehtäviä sekä tuki- ja ylläpitotehtäviä, ja toisessa taas ensisijaisesti organisaation ydinprosesseja. Mielenkiintoisia lisäulottuvuuksia tehtäväluokituskeskusteluun tulee sen laajentuessa asiakirjahallinnon ulkopuolelle. Tällöin tehtävä käsitteenä linkittyy prosessikuvauskieleen ja se ymmärretään pääasiassa julkisen hallinnon suosituksen JHS152 mukaisesti. Prosessikuvauksissa tehtävä tai osatehtävä tarkoittaa käsittelyvaihetta. Suosituksen viimeistelyvaiheessa asiakirjahallinnossa käytettävä tehtävä-käsitteen määritelmä karsittiin valitettavasti pois. Sen ottaminen mukaan suosituksen määritelmiin olisi osaltaan edesauttanut eri asiantuntijaryhmien yhteisen kielen löytymistä. Tehtäväluokka piilotetuksi metatiedoksi Eri organisaatioissa käydään keskustelua asianhallinta- ja dokumenttienhallintajärjestelmien tehtäväluokkaa kuvaavan metatietoarvon valinnan mielekkyydestä. Tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyyttä pitäisi lisätä niin, että tehtäväluokitus (asiaryhmitys) siirtyisi niihin metatietoihin, jotka eivät ole tavallisen loppukäyttäjän tallentamia tai valitsemia arvoja. Potilastietojärjestelmät ovat todennäköisesti ensimmäisiä, joihin tehtäväluokitus ja asiakirjatyypit jaetaan loppukäyttäjiltä piilotettuina arvoina. Esimerkiksi luonnonsuojelulainsäädäntöä valmistelevan virkamiehen näkymänä asianhallintajärjestelmässä voisi olla lainsäädännön valmistelu sen sijaan, että ensin täytyy valita oikea tehtäväluokka. Virkamiehen käyttäjätunnuksiin tai muutoin järjestelmään olisi määritelty, että juuri tämä käyttäjä valmistelee luonnonsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä. Tällöin tehtäväluokka tallentuisi järjestelmään automaattisesti tehtävää/asiaa kuvaavaksi metatiedoksi uuden lain valmistelun käynnistyttyä asianomaisessa ministeriössä. Tehtäväluokituksen automatisointi edellyttää muihin metatietoihin sidottujen päättelysääntöjen luomista. Hyvin pitkälti oikea tehtäväluokka on kuitenkin pääteltävissä jo pelkän käyttäjätunnuksen avulla. Organisaation johto käsittelee moniin tehtäväluokkiin liittyviä asioita ja asiakirjoja, mutta harvoin kuitenkaan siinä vaiheessa, ettei asialla tai asiakirjalla olisi jo olemassa tehtäväluokkaa kuvaavaa metatietoarvoa. Siten johdon erilainen toimenkuva ei rajoita käyttäjätunnuksiin yhdistettyjen päättelysääntöjen toimivuutta. Kuntien yhteinen tehtäväluokitus Kunnalliset organisaatiot hoitavat samoja tehtäviä, mutta siitä huolimatta niillä on yhä käytössä omia tehtäväluokituksiaan. Kuntien yhteinen, kolmiportainen tehtäväluokitus valmistui loppuvuodesta 2008 kuntien ja Kansallisarkiston yhteisenä projektina. Tavoitteena on, että sitä käytetään jokaisessa kunnallisessa organisaatiossa ja tarpeen vaatiessa syvennetään neli- tai viisiportaiseksi. Yhteinen tehtäväluokitus pyrkii lisäämään sisällöllistä yhteentoimivuutta ja tiedon saatavuutta. Se mahdollistaa julkisten, sähköisessä muodossa olevien tietojen käsittelyn yli organisaatio rajojen. Kun tehtävät on jäsennetty samoilla periaatteilla, ei tarvita hallinnollisten rakenteiden tuntemusta. Kuntaliitokset ovat hyvä esimerkki yhteisen tehtäväluokituksen tarpeellisuudesta. Kansallisarkisto selvitti syksyllä 2009 yhteisen tehtäväluokituksen tunnettuutta ja käyttöönottoastetta. Kysely lähetettiin 390 kuntaorganisaatiolle, joista 185 vastasi. Vastaajista lähes 90 prosenttia tunsi yhteisen luokituksen. Vastanneista kuntaorganisaatioista 53,8 prosenttia suunnitteli sen käyttöönottoa, ja 14,4 prosenttia oli jo ottanut sen käyttöön. Yleisellä tasolla voidaan sanoa yhteisen tehtäväluokituksen alkaneen vakiinnuttaa asemaansa. Valtionhallinnon haasteena moninaisuus Kuntien luokitus palvelee samanlaisia tehtäviä hoitavia organisaatioita, kun taas valtionhallinnon tehtäväluokituksen haasteena on saada se toimimaan erilaisia tehtäviä hoitavissa organisaatioissa. Valtionhallinnon tai koko julkishallinnon yhteinen tehtäväluokitus ei synny hetkessä. Sen rakenteesta ja sisällöstä pitää neuvotella, mutta paikallaan junnaaminen tai jo läpikäytyihin teemoihin toistuvasti palaaminen on turhauttavaa. Kompromisseja joudutaan tekemään. Olennaista on, että saavutettua tulosta voidaan aina parantaa. Syksyn aikana valtionhallinnolle todennäköisesti ryhdytään tekemään yhteistä tehtäväluokitusta osana VALDA-järjestelmän käyttöönottoa. Työ on valtion IT-palvelukeskuksen vetovastuulla. Tehtäväluokitus pyritään rakentamaan mahdollisimman pitkälti valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurissa määriteltyjen osa-alueiden mukaisesti. Julkishallinnon tehtäväluokitus on valtiovarainministeriön koordinoiman julkishallinnon tietoarkkitehtuurin yksi tunnistettu osaalue, josta on jatkossa mahdollista antaa sitova JHS-standardi. Vuoden 2011 alkupuolella ollaan viisaampia siitä, miten sitä lähdetään konkretisoimaan. Toinen, tosin epätodennäköisempi vaihtoehto on, että kaikki jatkuu ennallaan yhteentoimivuutta edistävästä lainsäädännöstä huolimatta. teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto

8 14 15 Kunnallisen arkistotoimen sääntely "Olisi perusteltua säätää arkistolaitokselle samanlainen oikeus määrätä seurakuntien arkistotoimista kuin sillä on kuntien arkistotointen sääntelyyn." Kunnalliseen arkistotoimeen kohdistuu monenlaista ja -tasoista sääntelyä. Tuoreen tutkielman mukaan arkistolaitoksen norminanto-oikeus yhdenmukaistaa kuntien arkistotointa ja parantaa siten asiakkaiden palvelua. Euroopan unionissa jäsenvaltioiden yhteisöjen arkistotointen sääntely kuuluu subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden omaan säädösvaltaan. EU:n asiakirjahallintoa koskevat säännökset koskevat kuntia kuitenkin silloin, kun nämä toteuttavat EU-hankkeita. Kansallinen sääntely pohjautuu perustuslakiin, jossa säädetään kansallisen kulttuuriperinnön turvaamisesta. Asiakirjallisen kulttuuriperinnön turvaajan tehtävä on arkistolaissa säädetty arkistolaitokselle. Arkistolaitos määrää, mitkä asiakirjat säilytetään pysyvästi. Tämän vuoksi lainsäädäntö ei suoraan sisällä määräyksiä kuntien asiakirjojen pysyvästä säilyttämisestä. Sen sijaan määräajan säilytettävien asiakirjojen säilytysajoista on eräitä säännöksiä. Nämä ovat kuitenkin melko harvinaisia ja koskevat lähinnä talous- ja henkilöstöhallinnon asiakirjoja. Osa säännöksistä on sellaisia, joissa on säädetty selkeästi säilytysajasta (esimerkiksi kirjanpitolain 10 ), kun taas osassa säännöksistä voidaan päätellä asiakirjan säilytysaika (esimerkiksi velan vanhentumisesta annetun lain 4 9 ). ta Kuntaliitto ei ole vielä antanut suositusta. Sosiaali- ja terveystoimen alalla kunnan ulkopuolelta tuleva sääntely on tarpeellista erityisesti asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Kuntien itsehallinnon vaikutus Kunnallishallinnon alkuaikoina kunnilla oli laaja itsehallinto arkistotoimensa järjestämisessä ja sääntelyssä. Vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen sääntelyä alettiin lisätä. Ensimmäinen arkistolaki säädettiin vuonna Laissa annettiin Valtionarkistolle laaja kuntiin kohdistuva norminanto- ja valvontavalta, mikä kavensi kunnallista itsehallintoa. Arkistolaki uudistettiin vuonna Tavoitteena oli hävittää tehokkaasti tarpeeton asiakirja-aineisto, minkä vuoksi Valtionarkisto laati seulontapäätökset kuntien asiakirjojen säilytysajoista. Arkistolain uudistaminen tuli ajankohtaiseksi jo 1990-luvun alussa, jolloin kiinnitettiin yleisemminkin huomiota kunnallisen itsehallinnon vahvistamiseen. Se huomioitiin nykyistä arkistolakia (1994) säädettäessä vähentämällä kuntiin kohdistuvaa arkistolaitoksen norminanto-oikeutta. Arkistolaitoksen toimivaltaa lisätty Tämän jälkeen arkistolaitoksen toimivaltaa on kuitenkin lisätty esimerkiksi lailla sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Lain esitöissä ei tarkasteltu arkistolaitoksen toimivallan lisäämistä lainkaan kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta, mistä voitaneen päätellä, että kunnallisen itsehallinnon periaatteella on melko vähäinen normatiivinen vaikutus valtion viranomaisiin. Koska arkistolaitoksen tehtävänä on arkistolain mukaan varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, olisi perusteltua säätää arkistolaitokselle samanlainen oikeus määrätä seurakuntien arkistotoimista kuin sillä on kuntien arkistotointen sääntelyyn. Vaivaton tiedonsaanti hyvää hallintoa Perustuslaissa säädetään asiakirjojen julkisuusperiaatteesta, jota täsmennetään julkisuuslaissa. Kuntalaki sisältää myös säännöksiä tiedon saamisesta. Tiedon saaminen vaivattomasti arkistosta on hyvää hallintoa ja mahdollistaa asiakkaiden mielipiteen muodostuksen ja siten edistää kansainvälisten sopimusten mukaista sananvapautta. Hallintolain mukaiseen hyvään hallintoon kuuluu arkistotoimen asianmukainen hoito. Arkistolaitoksen norminanto-oikeuden säilyttäminen ja jopa lisääminen yhdenmukaistavat kuntien arkistotointa, joka saattaa parantaa asiakkaiden palvelua. Asiakasryhmistä kunnan asukkaita voidaan pitää erityisasemassa sillä perusteella, että kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Näin ollen valtion viranomaisten puuttumista kuntien arkistotoimeen voitaneen pitää enemmän hyödyllisenä kuin ongelmallisena. teksti: Tommy Koukka, arkistonhoitaja, Keravan kaupunki Oikeusdogmaattinen näkökulma Artikkeli perustuu Tampereen yliopistossa tehtyyn kunnallisoikeuden pro gradu -tutkielmaan, joka tarkastelee kunnallisen arkistotoimen sääntelyä kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Aihepiirin tarkastelu toteutettiin pääsääntöisesti oikeusdogmaattisen eli lainopillisen metodin avulla. Metodiin kuuluu olennaisena osana voimassaolevan säännöstön tarkasteleminen ja oikeusongelmien ratkaiseminen sen avulla. Oikeushistoriallista menetelmää käytettiin tarkasteltaessa kunnallisen arkistotoimen sääntelyä kunnallisen itsehallinnon alkuajoista eli 1860-luvulta alkaen. Oikeusvertailevaa metodia käytettiin vertailemalla kunnallisen arkistotoimen sääntelyä esimerkiksi Ruotsin vastaavaan sääntelyyn sekä Suomessa muiden itsehallinnollisten yhteisöjen arkistotointen sääntelyyn. Kunnallisen arkistotoimen sääntelyä verrattiin myös kirjasto- ja museotoimen sääntelyyn. Kuntaliitolta suosituksia säilytysajoista Jos asiakirjojen säilytysajoista ei ole säädetty lailla tai arkistolaitoksen määräyksellä, siitä päättäminen kuuluu kuntien itsehallinnolliseen harkintavaltaan. Näiden asiakirjojen osalta Suomen Kuntaliitto on antanut säilytysaikasuosituksia. Näin ollen normi- ja informaatio-ohjaus kattaa kunnan lähes kaikki hallinnon alat. Vaikka sääntelyä on paljon, löytyy myös sääntelemättömiä aloja. Suurimpana yksittäisenä ryhmänä voidaan mainita sosiaali- ja terveystoimen määräajan säilytettävät asiakirjat: niiden säilytysajois- Kuntien itsehallintoon kuuluva harkintavalta on hieman kaventunut samalla, kun valtion viranomaisten kuntiin kohdistuva toimivalta on lisääntynyt. Seurakunnilla vahva itsehallinto Verrattaessa arkistotoimen sääntelyn näkökulmasta kuntien itsehallintoa Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien itsehallintoon voidaan todeta jälkimmäisten nauttivan vahvempaa itsehallintoa. Valtiolla ja arkistolaitoksella ei ole suoranaista määräämisvaltaa seurakuntien arkistoihin, vaan kirkkohallituksella on oikeus päättää seurakuntien asiakirjojen arkistoimisesta. Arkistotoimen asian mukainen hoito on osa hyvää kunnallishallintoa.

9 16 17 Arkistouralla Eri organisaatioissa työskentelevät arkistoinnin ammattilaiset kertovat Aktin Arkistouralla-palstalla urastaan ja työstään. Tämän numeron kysymyksiin vastasi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean asiakirjahallinnon erikoissuunnittelija Jaana Pohjonen. Lukioaikainen visio toteutui Miten olet päätynyt arkistoalalle? Mietin lukioaikana, mikä minusta voisi tulla isona, jos ainoastaan historian opiskelu kiinnostaa ja opettajan ura ei ole minua varten. Jossain uraoppaassa oli kuvaus arkistoalan tehtävistä, vaadittavasta koulutuksesta ja arkistolaitoksesta. Se oli siinä. Lukioaikainen visioni minusta ja Kansallisarkistostakin toteutui. Milloin aloitit Fimeassa ja mikä sinne veti? Aloitin erikoissuunnittelijana Fimeassa marraskuun alussa Hesarissa julkaistussa työpaikkailmoituksessa kaikki asiat kohtasivat loistavalla tavalla: tehtävä, osaamisvaatimukset, jopa palkkaus. Ja se että organisaatio siirtyy Kuopioon. En olisi paikkaa hakenut ilman Kuopio-kuviota. Mitkä ovat Fimean suurimmat haasteet arkistoinnin näkökulmasta? Kunnostettavan paperiaineiston jättimäinen määrä suhteellisen lyhyessä aikataulussa sekä tehtäväprosessien sähköistäminen siten, että voimme siirtyä kokonaan sähköiseen arkistointiin. Kelpo haasteita molemmat. "Fimean suurimmat haasteet ovat kunnostettavan paperiaineiston jättimäinen määrä sekä tehtäväprosessien sähköistäminen." Arkistolaitos mukaan sosiaaliseen mediaan Arkistolaitos astui mukaan sosiaaliseen mediaan huhtikuun alussa, kun sekä Näkökulmia arkistosta -blogi että Kansallisarkiston nimellä toimiva Facebook-tili otettiin käyttöön. Molempien medioiden tarkoituksena on lähentää laitosta käyttäjäkuntaansa ja tuoda käyttäjien ääni nykyistä paremmin esiin laitoksen palveluita kehitettäessä. Uusien viestintäkanavien avulla palvelujen käyttäjät voivat mutkattomasti hankkia tietoa arkistolaitoksen ajankohtaisista asioista ja sisäisistä muutoksista. Blogi perustelee ja taustoittaa Näkökulmia arkistosta -blogi toimii areenana, jolla voidaan perustella ja taustoittaa suunnitteilla olevia ja tehtyjä ratkaisuja. Blogissa kerrotaan viikoittain arkistotyöstä ja arkiston tapahtumista eri näkökulmista. Tähän mennessä on keskusteltu muun muassa arkiston aukioloajoista, digitoinnista ja Hämeenlinnan maakuntaarkiston ensimmäisestä vuodesta uusissa tiloissa. Blogin kirjoittajana toimii arkistolaitoksen henkilökunta ja sitä seuraa tällä hetkellä kuukausitasolla noin 800 lukijaa. Facebook myös viihdyttää Facebook on sosiaalinen media sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat verkostoituminen ystäväkontaktien kautta sekä monipuoliset mahdollisuudet erilaisen sisällön jakamiseen. Blogin ja Facebook-tilin kohderyhmät ovat osittain samat, mutta Facebookissa tarjolla on myös viihteellisempää materiaalia. Tiedottaessaan valikoiduista virallisista asioista ja tarjoten niistä sisältöä niin kirjoitetussa kuin kuvallisessakin muodossa se toimii lisäksi vapaampana keskustelu- ja vuorovaikutusalustana julkaisten silloin tällöin jotain myös ihan vain huvin vuoksi. Sosiaalinen media on terminä varsin nuori kuten oikeastaan myös Internet. Verkostoituminen ei sitä kuitenkaan ole. Perustarve on sama, mutta sitä hyödyntävät tekniikat muuttuvat yhä kiivaammin, ja muutaman vuoden kuluttua meillä voi olla käsissämme jotain ihan muuta. Uusi media vaatii meiltä mukautuvuutta ja valmiutta siirtyä nopeastikin uusiin sovelluksiin. teksti: Tomi Ahoranta, tutkija ja Kare Salonvaara, suunnittelija, Kansallisarkisto Salme Iso-Markku/Fimea Millaisia tavoitteita olet asettanut urallesi? Tänään, tässä ja nyt ensimmäisenä tavoitteenani on kehittää esimiestaitojani. Onneksi olen tehnyt työtä hyvin erilaisten esimiesten alaisuudessa; se auttanee omaa kehittymistäni ja antaa näkemystä muun muassa siitä, miten en ainakaan toimi. Muutoin olen juuri nyt niin tyytyväinen, ettei minulla tällä hetkellä ole yhtä vahvoja ajatuksia ja tavoitteita kuin hieman nuorempana. Ja jos minulla jokin visio on, niin lupaan kertoa sen heti, kun visio toteutuu. Miten Fimean ja arkistolaitoksen yhteistyö sujuu? Yhteistyömme sujuu oikein hyvin. Yhteistyötä tehdään arkistosiirtojen osalta, ja tiedän saavani tukea myös muissa asiakirjahallinnan asioissa, kun sitä tarvitsen. Yhteistyössä valmisteltiin lisäksi Fimean toimiminen perustutkinnon harjoittelupaikkana. Uskon, että muitakin yhteistyömuotoja löytyy ja että molemmat osapuolet voivat hyötyä siitä. VAPAn toteutusvaihe käynnistyi kesäkuussa Arkistolaitoksen sähköisten aineistojen vastaanotto- ja riön, sisäasiainministeriön ja Valtiokonttorin kanssa. Näiden palvelujärjestelmän (VAPA) toteutusvaihe käynnistyi kesäkuussa, kun toteutusprojektin ohjausryhmä hyväksyi kokoukses- käytetään Kansallisarkiston ja Joensuun maakunta-arkiston organisaatioiden sähköisten aineistojen lisäksi pilotoinnissa saan järjestelmän toiminnalliset ja tekniset määritykset käyttäjähallintaa lukuun ottamatta. asianhallintajärjestelmien tuottamaa aineistoa. Käyttäjähallinnan määritysten laadinta on osoittautunut hyvin VAPA vaatii luovutussopimuksen haasteelliseksi monesta eri syystä. Osaltaan tähän vaikuttaa se, VAPAan otetaan vastaan vuoteen 2015 valtionhallinnon pysyvästi säilytettävää SÄHKE-muotoista aineistoa. VAPAn käyttö että VAPA-toteutusprojektin yhteydessä tuotetaan myös arkistolaitoksen tilausjärjestelmän ASTIAn tarvitsemat käyttäjähallinnan palvelut. Käyttäjähallinnan määritykset hyväksyttiin elolaitoksen ja organisaation välillä tehtävää luovutussopimusta. edellyttää sähköisen säilyttämisen lupaa ja erikseen arkistokuussa pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa. Määritysvaiheen Valtionhallinnon organisaatioiden valmiuksia käyttää VAPAa vaikeuksista huolimatta VAPA-järjestelmän toimittajan Tiedon vuosina selvitetään parhaillaan. Syksyn aikana valmistuu tätä koskeva käyttöönottosuunnitelma. kanssa on sovittu, että toteuttamisaikataulu säilyy ennallaan. Siten VAPA on tuotantokäyttövalmis tämän vuoden lopussa. VAPA-järjestelmän toimittaa Tieto Oyj. Ylläpitopalvelut tuottaa Pilotoinnin suunnittelu yhdessä pilotointiin osallistuvien organisaatioiden kanssa aloitettiin huhtikuun lopussa. Pilotointiso- tieteen tietotekniikan keskus CSC. Teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto pimukset allekirjoitettiin kesäkuun alussa valtiovarainministe-

10 1/ Pidemmällekin hän on kuitenkin päässyt: Halttusissa olen päässyt 1500-luvulle, Kääriäisissä 1600-luvulle ja Tarvaisissa 1700-luvun alkuun. Sen sijaan Kääriäinen haluaa tutkia sukua mahdollisimman laajasti. Niinpä hän ei tee sukututkimusta pelkän sukunimen mukaan, vaan tutkii myös sukuun kuuluvia naisia ja heidän jälkeläisiään. Etelä-Korean Soul tarjosi puitteet kansainväliselle arkistokulttuuriexpolle. Kansallisarkiston vanha tutkijasali on Seppo Kääriäiselle tuttu paikka. Sukututkimus vei mennessään Seppo Kääriäinen on tehnyt sukututkimusta Kansallisarkistossa jo yli 30 vuoden ajan. Nykyään hän asioi Rauhankadulla yleensä viitenä päivänä viikossa, joten tutkimusharrastus alkaa jo muistuttaa ammattia. Kansallisarkiston suurin asiakasryhmä on sukututkijat. Yksi heistä on Seppo Kääriäinen, joka on ollut Kansallisarkiston vakioasiakas jo 1970-luvulta lähtien. Kipinän sukututkimukseen hän sai jo keskikoulussa opettajansa Anni Lampénin innoittamana. Palava kiinnostus aihetta kohtaan heräsi muutamaa vuotta myöhemmin, kun Kääriäinen sai käsiinsä isänsä suvusta tehdyn pienen sukuselvityksen. Sitä aikansa katseltuaan hän tuli Kansallisarkistoon tutkimaan itse lisää. Lukion ja armeijan jälkeen Kääriäinen aloitti farmasian opinnot Helsingin yliopistossa. Tuohon aikaan farmasian laitos sijaitsi lähestulkoon Rauhankadun toimipisteen vieressä, joten luentojen jälkeen oli kätevä poiketa naapuritalon tutkijasaleihin. Kävin opiskeluaikana Kansallisarkistossa lähes päivittäin ja myös kesäisin, Kääriäinen kertoo. Sukuselvitys antoi hyvän alun Kääriäinen aloitti tutkimisen niin sanotuista mustista kirjoista, joita ei siihen aikaan ollut vielä mikrofilmattu. Niistä hän tarkisti Kääriäisten suvun sukuselvityksen tietoja ja keräsi niitä myös sukulaisista, joita ei vielä ollut tutkittu. Valmis tutkimusrunko isän suvusta helpotti alkuun pääsyä. Muutamaa vuotta myöhemmin hän alkoi tutkia myös äidin puolen sukua, Tarvaisia, ja siitä lähtien hän on tutkinut molempia sukuja rinnakkain. Myös äidinäidin suku Makkoset ja äidin mummon suku Halttuset ovat olleet myöhempiä tutkimuskohteita. Kääriäinen on tutkinut lähestulkoon yhtä mittaa siitä saakka, kun sai ensimmäinen innostuksensa sukututkimukseen. Ainoastaan 1980-luvulla tutkimisessa oli lyhyitä taukoja, mutta viime vuosina hän on tehnyt tutkimusta jo melko ammattimaisesti. Rötökset erityisen mielenkiintoisia Kääriäiselle ei ole tärkeintä päästä tutkimuksessaan mahdollisimman kauas suvun historiaan. Se ei ole ollut minulle koskaan mitenkään pääasia; lähinnä olen pyrkinyt pääsemään Isovihaan eli 1700-luvun alkuun saakka. Näin laajasti tutkimalla näkee koko verkoston, jota pelkästään miehiä tutkimalla ei näkisi. Tutkiessa on esimerkiksi käynyt selville, että äidin isä ja äiti olivat keskenään kuudensia serkkuja, vaikka eivät sitä varmasti itse tienneet. Sukulaisuutta ei saa selville pelkästään miehiä tutkimalla, toteaa Kääriäinen. Kirkonkirjojen lisäksi Kääriäinen on tutkinut myös tuomiokirjoja, joista on selvinnyt yhtä ja toista mielenkiintoista. Jossain vaiheessa pelkkien nimiluetteloiden tutkiminen alkoi tuntua tylsältä, joten halusin löytää enemmän. Erityisen mielenkiintoista on ollut tutkia sukulaisten tekemiä rötöksiä. Sieltä on selvinnyt mielenkiintoisia elämänkohtaloita, tosin ei kylläkään ihan lähisukulaisista, Kääriäinen kertoo. Suunnitteilla oma kirja Kääriäinen on avustanut useita tutkijoita keräämällä heille tietoja, muun muassa Hannes Sihvon ja Heikki Ylikankaan teoksiin. Hän on myös lähettänyt jonkin verran tietoja toisille sukututkijoille. Toistaiseksi hän ei ole itse julkaissut yhtään teosta, mutta oman kirjan julkaiseminen on kuitenkin suunnitteilla. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa julkaista kirja, jossa kokoan yhteen Kääriäisten suvun sukuhaaroja. Noita sukuhaaroja on useita, joten omassa suvussa riittää yhä edelleen tutkittavaa, tuumaa Kääriäinen. Teksti ja kuva: Tuire Sirviö, tiedotus harjoittelija, Kansallisarkisto Arkistokulttuuria esillä Soulissa Etelä-Korean Soulissa järjestettiin mittava arkistokulttuurinäyttely kesäkuussa Näyttelyn yhtey dessä pidettiin kaksipäiväinen seminaari ajankohtaisista arkistokysymyksistä. Samalla kokoontui kansainvälisen arkistojärjestön International Council on Archivesin (ICA) hallitus. Arkistokulttuurinäyttelyssä oli esillä maailman kulttuuriperintökohteita sekä eri maiden kansallisarkistojen asiakirjanäyttelyitä. Maailmanperintö-osiossa Suomea edusti Kansalliskirjaston tuottama aineisto A.E. Nordenskiöldin karttakokoelmasta. Kansainvälisesti tunnetumpia asiakirjaesimerkkejä olivat muun muassa Gutenbergin Raamattu ja Grimmin veljesten satukirjat. Eri maiden asiakirjoja Eri maiden arkistolaitosten osastoilla noudatettiin järjestäjien pyyntöä, jonka mukaisesti esillä oli kunkin maan keskeisten arkistoasiakirjojen lisäksi sellaisia asiakirjoja, jotka kuvasivat maiden yhteyksiä Koreaan eri aikoina. Eniten esillä olivat luonnollisesti Aasian maiden arkistot, mutta mukaan mahtuivat niin Ruotsi, Unkari, Saksa kuin Ranskakin. Korean oma osasto oli itseoikeutetusti laajin, ja siinä esiteltiin maan historian eri vaiheita, erityisesti demokratiakehitystä. Arkistoteknisellä osastolla edustettuina olleet yritykset esittelivät uusinta teknologiaa niin konservoinnin, digitoinnin, mikrokuvauksen kuin ohjelmistosovellustenkin rintamalla. ICA tehostaa tiedotusta ICA:n hallitus käsitteli istunnossaan järjestön ajankohtaisia kysymyksiä, kuten talouskriisin vaikutuksia järjestön talouteen sekä jäsenmaksujärjestelmän uudistamista. Kesän lopulla ICA julkaisee uudistuneet verkkosivunsa, joiden toivotaan tehostavan tiedottamista ja jäsenten yhteydenpitoa. Järjestön eri toimielimet tuottavat itsenäisesti sivuille tietoa ja lisäksi niiden työskentelyn tehostamiseksi kehitetään wiki- ja muita työskentelyfoorumeita. Kokouksessa vahvistettiin keväällä täytetyt hallituspaikat. Järjestön uutena puheenjohtajana aloittaa syksyllä hollantilainen Martin Berendse, markkinoinnista vastaavana varapuheenjohtajana Vietnamin kansallisarkiston johtaja Vu Thi Minh Huong ja rahastonhoitajana Sveitsin kansallisarkiston johtaja Andreas Kellerhals. Teksti ja kuvat: Kenth Sjöblom, ylitarkastaja, Kansallisarkisto; ICA:n urheiluarkistojaoston puheenjohtaja ja hallituksen jäsen

11 20 21 Rummutusta Joseph Veltjens: Kuoleman kauppias, postillion d amour vai Herran enkeli? Toukokuussa pantiin Suomenkin lehdissä merkille Winston Churchillin verta hikeä ja kyyneleitä -puheen tasavuosipäivä. Sen sijaan lehdet vaikenivat Churchillin suomalaisen kollegan Risto Rytin pari viikkoa aikaisemmin pitämästä samansisältöisestä puheesta. Omaan pidättyväiseen tapaansa Ryti edellytti maalta ja kansakunnalta kieltäytymistä ja ponnisteluja, eikä hänellä ollut luvata vastikkeeksi yhtään mitään: Nämä jättiläistehtävät vaativat Suomen kansalta jättiläisponnistuksia. Ne vaativat meitä jokaista kohdaltamme tekemään enemmän kuin ennen, kieltäytymään paljosta sellaisesta, jota ennen olemme itsellemme voineet sallia ja uhraamaan yhteiseksi hyväksi enemmän kuin aikaisemmin. Historia ei toista itseään. Se vain varioi säveltäjän tavoin, tällä kertaa Anders Chydenius Adam Smith -teemaa. Rytin puhe on pysynyt piilossa Julkisuus ei ole Rytin puhetta löytänyt, vaikka sen pakotetusta optimismista huolimatta tekstistä kuulee selvästi Rytin haudanvakavan äänen. Puhe pysyi kuusikymmentäkuusi (66) vuotta kätkettynä niinkin salaisessa paikassa kuin valtioneuvoston pöytäkirja. Puheena vaikka juuri keskustelu, puhe tai esitelmä oli Rytille ominainen ilmaisumuoto ja vaikutuskeino se ei esiinny sen paremmin Valtioneuvoston historiassa kuin Rytin elämäkerrassakaan. Nykyään puhe on painettu 2006 ilmestyneeseen Rytin päiväkirjaan, mikä ei kuitenkaan ole lisännyt sen tunnettuutta. Kuten havaitaan, Rytin epähenkilöys on televisiogallupeista huolimatta jatkunut vielä YYA-Suomen jälkeenkin kolmannen tai liittotasavallan Suomessa. Voittaja osasi ottaa nokkiinsa Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomessa elettiinkin todella vaikeita aikoja. Talvisota oli päättynyt raskaaseen rauhaan, mutta, vaikka ei sodittu, tilanne jatkui. Entinen vihollinen oli edelleen vihollinen. Uutta turvatonta itärajaa koetettiin linnoittaa, mutta muuten Neuvostoliiton ärsyttämistä vältettiin kaikin keinoin. Koko valtiovallan ulkoinen esiintyminen tapahtui "sotto voce". Maailma paloi. Baltialle kävi väärin. Suomen ei tarvinnut uhitella sodan voittajaa. Se osasi ottaa nokkiinsa itsestäänkin. Iso naapuri kehitteli riidan aiheita milloin mistäkin. Se ärhenteli Ahvenanmaan demilitarisoinnista, Hangon tukikohdan kauttakulusta, Petsamon nikkelistä, Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seurasta, sotakirjallisuudesta, presidentinvaalista... Suomi koetti voittaa aikaa ja antoi hiljaa periksi. Häikäilemättömiä uhkailuja Kun jatkosodan sytyttyä välirauhan aikaa voitiin luonnehtia selvin sanoin, purki ylipäällikkö sotilailleen koko kansalle valtoimenaan sydämensä patoutunutta kyllyyttä: Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. Rauhanteosta huolimatta vihollisemme on pitänyt maatamme häikäilemättömien uhkailujensa ja jatkuvien kiristystensä kohteena, mikä yhdessä rikollisen kiihoitustyön kanssa yksimielisyytemme murskaamiseksi on osoittanut, että vihollinen ei ollut alun perin tarkoittanutkaan rauhaa pysyväiseksi. Tehty rauha oli vain välirauha. Te tunnette vihollisen. Te tiedätte sen jatkuvat tarkoitusperät, kotiemme, uskontomme ja Isänmaamme hävittämiseksi ja kansamme orjuuttamiseksi. Suurpolitiikan suunnanmuutoksia Välirauhan kesän 1940 lamaannuttavan näköalattomuuden pelasti suurpolitiikan suunnanmuutos, jonka airuena taikka sanansaattajana toimi saksalainen evp-everstiluutnantti Joseph Veltjens, joka siviilissä oli aseilla kauppaa käyvä liikemies. Asekauppa edellyttää aina likeisiä suhteita yhteen, toiseen tai useampaan valtiovaltaan. Siksi ei ole ihme, että Veltjens sai tehtäväkseen toimittaa Suomeen viestin voitokkaalta Saksalta. Sodanuhan pimeässä yössä hapuilevalle Suomen sotilas- ja valtiojohdolle Veltjensin loppukesäinen sanoma näyttäytyi toivoa herättävänä valonsäteenä jos kohta heikkona. Jotenkin pilkahdus symbolina muuntui metsien maassa kevätvirran ajopuuksi. Veltjens oli lentäjä hän kuolikin lentäjänä. Eräänlaiseen lentäjään häntä vertasi ajopuun isäkin. Kansainvälisessä politiikassa kaikella on hintansa. Nimenomaan sodassa ei mitään saa ilmaiseksi. Saksan tuki johti maailmansodan häviäjien puolelle. Turpiin tuli toistamiseen ja jälkimmäinen rökitys oli tietenkin perusteellisempi kuin ensimmäinen. Sen poliittiset vaikutukset jatkuivat vuosi kymmeniä. Kauttakulkusopimusta etsitään yhä Sodanvoittajan vaatimuksesta Suomi tuomitsi syyllisiksi valitut, mutta heidän syykseen luetun teon välikappaletta, valtioneuvoston päätöstä taikka koko tapahtumaketjun liikkeelle pannutta kauttakulkusopimusasiakirjaa etsitään edelleen luvulla asiakirjattomuutta selitti osuvalla vertauksella asiaan perusteellisesti paneutunut historiantutkija, professori Arvi Caramba Korhonen: Jos enkeli Gabriel tulee tarjoamaan taivaan lahjaa, ei pidetä kokouksia, ei laadita pöytäkirjoja eikä tehdä päätöksiä, vaan pyyntökin otetaan tarjouksena vastaan. Sotavaltion tehtävissä toimiessaan Korhonen oli tiedustelumies eikä hänen Kansallisarkistossa olevan kamofleeratun henkilöarkistonsa kampaaminen ole ihan helppoa. Liekö sitä Veljensin osalta tehnyt loppuun asti kukaan. Kansallisarkistossa on myös Veltjensin missioon perehtyneen ja siitä paljon puhuvan kirjan kirjoittaneen Martti V. Terän yksityisarkisto. Olisiko Churchill sittenkin saanut puheensa teeman Rytiltä? Kansallisarkistossa talletteilla olevista G. A. Gripenbergin päiväkirjoista olisi kaiketi tarkistettavissa, jättikö Suomen Lontoon-lähettiläs maansa uuden hallituksen (Ryti II) ohjelman asemamaansa edustajille, niin kuin joskus on ollut tapana. teksti: Kauko Rumpunen, tutkija, Kansallisarkisto Ulkoministeriöstä saksalaisten kauttakuljetuksesta löytyy paljonkin aineistoa. Esimerkkinä sopimuksen olemassaolon suppein sanoin vahvistava Saksan ulkoministerin ilmoitus [Signum: UM 12 L Saksa 1940]

12 22 23 Kuvailutietoa henkilöarkistoista Oulun maakunta-arkistossa on päättynyt projekti, jossa täydennettiin kuvailutiedoilla ja asiasanoilla yli tuhannen henkilöarkiston luettelotietoja Vakka-arkistotietokannassa. Lopputulos mahdollistaa monipuoliset tiedonhaut yksityishenkilöiden aineistoihin. sittää muina aikoina Simojoelle saapuneita kirjeitä sekä runsaasti käsikirjoituksia, muistiinpanoja, lehtileikkeitä ja valokuvia. Sarja- ja yksikkötasoilta löytyy tarkentavaa tietoa. Usea hakuvaihtoehto takaa tuloksen Jos tiedonhakija etsii tietoja jostain tietystä asiasta, nimihaun rinnalla kannattaa käyttää muita hakuvaihtoehtoja. Vapaasanahaun hakutulos on luonnollisesti sitä kattavampi, mitä useampaan arkistoon on laadittu kuvailu. Voidaan siis sanoa, että Oulun maakunta-arkistossa säilytettävien arkistojen osalta hakutulos on kattava. Indeksointi on tehty ensisijaisesti arkistonmuodostajatasolle (ammatit, tehtävät tai muut toimet sekä toiminta-alue) ja arkistotasolle (tietosisältö), mutta tarvittaessa myös sarja- ja yksikkötasoille. Se, mille kuvailutasoille haku kannattaa kohdistaa, on tapauskohtaista. Koska kuvailu ja indeksointi on lähtökohtaisesti tehty yl- Ihmiset ovat tottuneet hakemaan tietoa aiheen mukaan ja tietoverkoissa pelkästään hakusanojen avulla. Asiakirjalliselle tiedolle on kuitenkin ominaista, että se järjestetään ja luetteloidaan asiakirjojen alkuperän, muodon ja tehtävän perusteella. Arkistoissa tiedonhaku onkin tukeutunut perinteisesti arkistonhoitajan ulkomuistiin ja sen tueksi laadittuihin apuhakemistoihin. Kirjastoaineistoissa tiedonhaku kohdistuu yleisimmin teosten ja tekijöiden nimiin. Nimihaku ei yksin riitä arkistoaineistojen kohdalla, koska arkistonmuodostajan tai arkiston nimi harvoin kertoo tarpeellisen aineiston tietosisällöstä tai luonteesta. Sama koskee pitkälti arkiston rakenneosien (sarjat, arkistoyksiköt) nimiä, sillä asiakirjojen valtavan määrän takia niitä ei voida luetteloida kattavasti yksi kerrallaan eivätkä rakenneosille annetut nimet välttämättä kuvasta lainkaan tietosisältöä. Tämä korostaa kuvailutiedon ja asiasanojen tärkeyttä asiakirjalliseen tietoon kohdistuvassa tiedonhaussa. Arkistokuvailu tarjoaa arkiston käyttäjälle arkistonmuodostajasta ja aineistosta ne tiedot, joita tämä tarvitsee löytääkseen etsimänsä asiakirjallisen tiedon, kyetäkseen arvioimaan aineiston alkuperää ja luonnetta ja saadakseen asiakirjat käyttöönsä. Kuvailu ei siis kohdistu pelkästään aineistoon eikä sen tietosisältöön. Toisaalta nimenomaan tietosisällön kuvailu on monipuolisten hakujen edellytys. Kuvailu arkistolaitoksessa Kuvailut laaditaan tiettyjen kuvailustandardissa määriteltyjen sääntöjen perusteella. Arkistolaitoksen kuvailu- ja luettelointisäännöt valmistuivat vuonna 1996 ja asiasanoitus ohjeistettiin vuonna Aluksi arkistotietokantaan tallennettiin aineistojen perustiedot ja luettelotiedot vanhojen arkistoluetteloiden pohjalta. Varsinaisten kuvailujen laatimista ovat hidastaneet resurssien niukkuus ja koordinaation puute. Oulun maakunta-arkistossa kuvailut on laadittu systemaattisesti arkistoa järjestettäessä. Vuonna 2006 aloitettiin hanke, jonka tavoitteena on kuvailla ja indeksoida niin ennen 1990-luvun puoliväliä järjestetyt yksityisarkistot kuin kaikki maakunta-arkistoon siirretyt viranomaisarkistotkin. Testikuvailujen pohjalta laadittiin kuvailusääntöjä tarkentava ohjeistus, ja vuoden 2007 alusta aloitettiin yli tuhannen henkilö-, suku- ja perhearkiston kuvailu viiden kuvailijan voimin. Asiakkaan näkökulma mielessä Kuvailijan on perehdyttävä riittävän tarkasti kuvailtavaan aineistoon ja lisäksi hankittava muista lähteistä tietoa ennen muuta arkistonmuodostajasta. Sen jälkeen kun aineiston alkuperä eli provenienssi on onnistuttu selvittämään, henkilöarkistojen kuvailu painottuu tietosisällön kuvailuun ja indeksointiin. Tässä työssä kuvailijan on aina pidettävä mielessä asiakkaan näkökulma: onko kuvailu tai asiasana relevantti eli löytääkö asiakas niitä käyttämällä etsimänsä tiedon. Asiakirjoja ei tulkita; se on asiakkaan tehtävä. On selvää, ettei kuvailutyö onnistu ilman koulutusta ja harjoittelua. Kuvailujen laadullinen ja tiedollinen yhtenäisyys edellyttää Noin kolmasosa Oulun maakunta-arkiston tutkijasaliin tilatuista arkistoyksiköistä on peräisin yksityisarkistoista. Näiden joukossa selvästi suosituimpia ovat henkilöarkistot. puolestaan niiden järjestelmällistä tarkastamista. Tietosisällön kuvailun tarkkuus ja laajuus riippuvat aineiston monipuolisuudesta ja tutkimusarvosta sarjoja ja arkistoyksiköitä kuvailtaessa myös siitä, kuinka hyvin pelkkä nimike kuvaa sarjan tai yksikön tietosisältöä. Arkkipiispa haussa Vakka-arkistotietokannassa on käytettävissä nimihaku, joka kohdistuu arkistonmuodostajan, arkiston, sarjan ja arkistoyksikön nimiin, vapaasanahaku kuvailuteksteihin sekä asiasanahaku. Lisäksi on arkistonmuodostajaluokituksesta lähtevä haku. Etsittäessä jonkun tietyn henkilön, esimerkiksi arkkipiispa Martti Simojoen toiminnasta syntynyttä aineistoa, on järkevää aloittaa nimihaulla ( Simojoki ). Selviää, että Martti Simojoella on Oulun maakunta-arkistossa kaksi arkistoa. Kuvailutekstit löytyvät neljältä eri kuvailutasolta. Arkistonmuodostajatasolla on tietoja arkkipiispa Simojoen elämästä, hänen perhesuhteistaan, työurastaan ja luottamustehtävistään. Arkistotasolla kuvataan muun muassa tietosisältöä. Selviää, että I arkisto on varsin pitkälle kirjeenvaihtoarkisto painottuen piispan ja arkkipiispan vuosille, kun puolestaan II arkisto kä- Oulun maakunta-arkisto häältä alas -periaatteella, arkistonmuodostaja- ja arkistotasot on aluksi syytä ottaa mukaan. Tarvittaessa hakua voi laajentaa sarjaja yksikkötasoille. Esimerkiksi hakusana lestadiolai(suus) antaa vapaasanahaussa arkistotasolla 65 osumaa, sarja- ja yksikkötasoilla jo 345 osumaa. Yllätyksellisiäkin hakutuloksia Sotalapsia koskevasta aineistosta saa asiasanahaun avulla nopeasti selville, että Oulun maakunta-arkistossa on Ester Paasiokiven toiminnasta Oulussa Ruotsista palaavien sotalapsien vastaanottajana kertynyttä aineistoa, Ruth Snellmanin toiminnasta Oulussa sotalapsien vanhempien ja ruotsalaisten kasvattivanhempien välisen kirjeenvaihdon kääntäjänä syntynyt laaja kirjejäljennöskokoelma sekä erään sotalapsen äidin poikansa kasvattivanhemmille lähettämiä kirjeitä. Asiasanahaku osui myös sosiaali- ja terveysministeriön Lastensiirtokomitean Oulun alaosaston arkistoon, jonka vaillinainen aineisto muodostuu toimiston hoitajana toimineen Katri Lehtosen haltuun jääneistä asiakirjoista, kuten Oulusta ja sen lähiseudulta Ruotsiin ja Tanskaan vuonna 1941 lähetettyjen sotalasten kortistosta. Lisäksi vapaasanahaulla löytyi kaksi sotalapsen lähettämää kirjettä ja kaksi sotalapsiin liittyvää valokuvaa. Vakasta saadut hakutulokset tarjoavat mielenkiintoisia yllätyksiä. Käyttämällä hakusanoja lähetystyö ja Kiina vapaasana- ja asiasanahauissa selviää, että Oulun maakunta-arkistossa on jopa kymmenen arkistoa, joista löytyy kuvauksia suomalaisten lähetystyöstä Kiinassa 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Hakutulos selittyy sillä, että Suomen Lähetysseuran lestadiolaisen haaraosaston toimipaikka sijaitsi Oulussa. teksti: Anssi Lampela, tutkija, Oulun maakunta-arkisto

13 Arkistolaitos bloggaa ja facebookkaa Kansallisarkisto

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

Kirje OKM/15/040/2013

Kirje OKM/15/040/2013 Kirje OKM/15/040/2013 5.2.2015 Opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen Viite Asia 19.3.2013 asetetun arkistolakityöryhmän määräajan jatkaminen 30.4.2015 saakka työn loppuun saattamiseksi Opetus-ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Kuntaliiton esitys (KA/27317/ /2017) Kansallisarkistolle

Kuntaliiton esitys (KA/27317/ /2017) Kansallisarkistolle Päätös 1 (5) Kuntaliitto Kuntaliiton esitys 28.9.2017 (KA/27317/07.01.01.03.01/2017) Kansallisarkistolle Päätös varhaiskasvatuksen pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista ja niiden säilytysmuodosta Kuntaliitto

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Asiakirjahallinto muutosten edessä - uudet käsitteet ja toimintamallit. Tomi Voutilainen

Asiakirjahallinto muutosten edessä - uudet käsitteet ja toimintamallit. Tomi Voutilainen Asiakirjahallinto muutosten edessä - uudet käsitteet ja toimintamallit Informaatio-oikeuden ja tietoteknologiaoikeuden professori, dosentti Tomi Voutilainen Muutosajurit Prosessien sähköistäminen ja rajoitettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2017 1 (5) 441 Asiakirjahallinnon periaatteet ja johtavan viranhaltijan nimeäminen HEL 2017-004408 T 00 01 00 Päätös päätti hyväksyä Helsingin kaupungin asiakirjahallinnon

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen Riikka Kiuru, FM Se on jopa tärkeätä mulle - jollain sellaisella tasolla, että se menee termin "itsestäänselvyys" piikkiin.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti

Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Projektipäällikkö Eira Isoniemi eira.isoniemi@ylasavonsote.fi Mitä asianhallinta on? Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 04.12.2009 1 (9) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.2.2010 Ohje 15.2.2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten mukaan toteutettuihin tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista

Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Lausunto 01.11.2017 2860/00 04 05/2017 Asia: VM/1709/00.01.00.01/2016 VM098:00/2016 Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Yleiset kommentit

Lisätiedot

VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA

VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA Verohallitus PL 325 00052 VERO Kirjeenne 8.10.2010 Kansallisarkistolle VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA

Lisätiedot

Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto

Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto 1. Tausta Kunnallisten viranomaisten ja toimielinten on arkistolain nojalla määrättävä tehtävien hoidon

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11. Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.2014 VASTAAJAN TIEDOT Vastaustapa: Sähköpostikutsu Vastaajan

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät Potilastiedon arkisto Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät 26.6.2014 Potilastiedon arkiston hyödyt arkistonhoitajan työssä Arkiston käyttöönotto tuo mukanaan seuraavia hyötyjä Potilasasiakirjojen

Lisätiedot

3 Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja - Asiakirja Haressa 1541

3 Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja - Asiakirja Haressa  1541 Pöytäkirja 21.04.2009 VN:n metatietoryhmän 21.4.2009 kokouspöytäkirja (3. kokous) Aika 21.4.2009 13:00 15.00 Paikka Osallistujat VN:n linna, Snellmaninkatu 1, kh. Konselji Anttila, Hannele, Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Turun kaupunki Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa 23.5.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 28.9. 29.9. ja 12.10. 13.10.2011 Paikka: Luennoitsijat: Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto,

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Yhteinen sähköinen arkistointi

Yhteinen sähköinen arkistointi Yhteinen sähköinen arkistointi 17.5.2016 Jari Kallela ValtioExpo JulkICT Sisältö Taustaa Arkistoinnin palvelukokonaisuus Lainsäädäntö Mitä seuraavaksi? Sähköisten viranomaisjen arkistoinnin ja säilytyksen

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Maakuntauudistus, Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta Kokousaika 09.03.2018 kello 14:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 1 (8) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Ohje 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden

Lisätiedot

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6)

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) OHJELMA 3.3.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) Tiistai 5.4.: Moduuli 1 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPINNÄYTE- TÖIDEN JA VASTAAVIEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPINNÄYTE- TÖIDEN JA VASTAAVIEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO 1(6) Jakelussa mainitut AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPINNÄYTE- TÖIDEN JA VASTAAVIEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO Ammattikorkeakoulut ovat viiden viime vuoden aikana

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Espoon Kaupunginarkisto EKYL

Espoon Kaupunginarkisto EKYL Espoon Kaupunginarkisto EKYL 9.2.2018 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden asiakirjojen

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari 30.1.2018 Jaana Kilkki, Kansallisarkisto Kansallinen Digitaalinen Kirjasto OKM:n hanke 2008-2017 toteuttaa kansallisia

Lisätiedot

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

Kirjastotoimen valtion aluehallinto Kirjastotoimen valtion aluehallinto Merja Kummala-Mustonen 12.9.2019 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri 16.9.2019 1 https://www.wevideo.com/view/1438332354 PSAVI, Erkki Kantola, Ympäristölupavastuualue

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS CGI - Johtava globaalien tietotekniikka- ja liiketoimintapalveluiden tarjoaja Maailman kuudenneksi suurin itsenäinen IT-palvelu- ja liiketoimintayritys Perustettu

Lisätiedot

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS 16.11.2016 Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta Kansallisarkistolaki korvaa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Lausuntopyyntö 15.05.2017 OM 8/41/2017 Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Johdanto Arviomuistiossa selvitetään julkisiin kuulutuksiin liittyvä nykyinen sääntelytilanne

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Juho Niemelä. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Juho Niemelä. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Juho Niemelä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 3 Palautteiden

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje

Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Hyväksytty: Kaupunginhallitus 5.10.2009 322 1. Toimintaohjeen soveltaminen Tässä ohjeessa annetaan kaikille kaupungin toimintayksilöille

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 17.12.2012 AL/21220/07.01.01.03.00/2012 1(4) ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 1. Seulontatoiminnan perusta ja yleiset tavoitteet Arkistolaitoksen seulontatoiminnassa lähtökohtana on, että julkishallinnon

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013 Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi Marja Lehtisaari 11.2.2013 Arkistoinnin lainsäädäntö Perustuslaki 73/1999 Arkistolaki 831/1994 Julkisuuslaki 621/1999 Muutos 23.6.2005 495/2005, voimaan 1.10.2005

Lisätiedot

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista

Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Tiedon ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry Lausunto 31.10.2017 Asia: VM/1709/00.01.00.01/2016 VM098:00/2016 Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla

Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla Yhteispalvelupilottien seminaari 7.11.2007 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Yhteispalvelun säädöspohja uusi laki tullut voimaan 1.4.2007 uuden lainsäädännön mukainen

Lisätiedot