SAAMEN KIELTEN ASEMA JA SAAMENKIELISEN OPETUKSEN TILANNE INARIN KOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAAMEN KIELTEN ASEMA JA SAAMENKIELISEN OPETUKSEN TILANNE INARIN KOULUSSA"

Transkriptio

1 SELVITYS JA ESITYS Dnro 441/D.a.6/ Inarin kunnan sivistyslautakunta Sivistystoimen johtaja Irja Seppänen Inarin koulun rehtori Ilkka Korhonen SAAMEN KIELTEN ASEMA JA SAAMENKIELISEN OPETUKSEN TILANNE INARIN KOULUSSA 1. Selvityksen tausta Inarin koulua (Anára skuvla/ Aanaar škovla/ Aanar škooul) käyvien saamenkielisten lasten huoltajat ovat pyytäneet Saamelaiskäräjiä selvittämään saamenkielisen opetuksen järjestämisessä ja saamen kielten asemassa koulussa ilmenneitä puutteita ja avustamaan niiden korjaamisessa. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa saamen kielen taidosta ja kielen käytön heikkenemisestä koulun opetusjärjestelyiden ja muun toiminnan seurauksena. Lisäksi taustalla on huoli lasten koulumenestyksestä ja opetussuunnitelmassa määriteltyjen oppimistavoitteiden saavuttamisesta oppiaineissa, joiden opetusjärjestelyt eivät tue oppimista parhaalla tavalla. Huolta on myös opettajien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Inarin koulussa on neljä opetuskieltä: suomi, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Kaikilla koulun opetuskielinä toimivilla saamen kielillä on takanaan lyhyt historia koulun opetuskielinä. Oppiaineina niitä on opetettu 1970-luvulta alkaen. Inarin- ja pohjoissaamenkieliset oppilaat saavat pääosan opetuksesta omalla kielellään. Koltansaamenkieliselle oppilaalle opetetaan omalla kielellä ortodoksista uskontoa, jonka opetus saadaan etäyhteyksin Sevettijärven koululta. Lasten huoltajat ovat esittäneet huolensa mm. seuraavista asioista: 1) Saamenkielisissä opetusryhmissä työskentelevällä koulunkäyntiavustajalla ei ole inarin- eikä pohjoissaamen kielen taitoa, minkä takia opetustilanteista tulee kielellisesti sekavia, opettajan täytyy tulkata tunneilla ja oppilaiden oikeus omakieliseen opetukseen vaarantuu. 2) Alkuopetuksen oppilaille tarkoitettu iltapäivätoiminta on järjestetty tavalla, joka johtaa lasten saamen kielen vaihtumiseen suomen kieleksi. Pohjoissaamenkielisen iltapäiväkerhon ohjaajalla ei ole saamen kielen taitoa, minkä takia toiminnan kielenä on suomen kieli. Inarinsaamenkieliset lapset saavat päivittäin yhden tunnin iltapäivätoimintaa omalla kielellään. Lopun iltapäivätoiminnasta ohjaa saamen kieltä osaamaton koulunkäyntiavustaja. Toiminnan seuraukset ovat vanhempien mielestä vakavat. Lapset ovat alkaneet puhua keskenään suomen kieltä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Koska lapset ovat kaksikielisiä, siirtyminen yksinomaan suomen kielen käyttämiseen on helppoa ja koulun toiminta edistää tätä kielenvaihdosta. 3) Suomi saamenkielisille -oppiaineen opetus on syksystä 2016 alkaen järjestetty vanhempia kuulematta inarin- ja pohjoissaamenkielisille oppilaille yhdessä ryhmässä, opetuskielen ollessa pohjoissaame. Inarinsaamenkieliset oppilaat oppivat siten suomen kieltä heille Škovlim-já oppâmateriaaltoimâttah/ Škooultõs- da vuä pstemaaunâskoontâr Sámi Parliament/ Office for Education and Instruction Material SAJOS FIN Anár/ Aanaar/ Aanar/ Inari Tel (0)

2 2 (11) vieraalla saamen kielellä, mikä heikentää opetussisältöjen ymmärtämistä ja siten oppimistuloksia. 4) Inarinsaamenkielisessä opetuksessa on yhdistelmäoppitunteja, joissa on oppilaita usealta (jopa neljältä) luokka-asteelta ja ala- ja yläkoululaisia samassa ryhmässä. Esimerkkinä mainitaan matematiikka, jonka oppitunneista lähes kaikki ovat yhdistelmätunteja. Seurauksena useiden, oppimistilanteissaan toisistaan kaukana olevien oppilaiden samanaikaisesta opettamisesta, opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin tavoitteisiin pääseminen on vaikeaa. Opettajalla ei ole mahdollisuutta keskustella, selvittää ja harjoitella matematiikan tehtävien ratkaisemista oppilaiden kanssa yhdessä, joka olisi oppimisen kannalta tärkeää kaikille, erityisesti yläluokkien oppilaille. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, ettei oppiaineessa ole inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja neljännestä luokasta eteenpäin. Tällaisten opetusryhmien opetuskieli vaihtuu helposti suomeksi, koska oppilaat joutuvat tekemään paljon itsenäistä työskentelyä suomenkielisten oppimateriaalien pohjalta eikä opettajalla ole mahdollisuutta keskustella ja selittää heille opittavia asioita inarinsaameksi. 5) Koltansaamea äidinkielenään puhuvalle oppilaalle ei ole järjestetty oman äidinkielen opetusta. Esiopetuksessa äidinkielessä annettu opetus on vaihtunut ensimmäisellä luokalla pitkän vieraan kielen (A2) opetukseksi, johon osallistuu lisäksi kaksi koltansaamea uutena kielenä oppivaa oppilasta. 6) Saamen kielillä annettavaa erityisopetusta ei ole, mikä johtaa erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien saamenkielisten oppilaiden ongelmien kasautumiseen. Saamenkieliset oppilaat ohjataan suomenkieliseen erityisopetukseen. Koulu ei ole aktiivisesti selvittänyt mahdollisuutta saada saamenkielistä erityisopetusta naapurikunnista. 7) Inarinsaamenkielisten opettajien sijaisina toimivat lähes poikkeuksetta yksikieliset suomenkieliset henkilöt. Tilanne johtaa siihen, etteivät oppilaat etene saamenkielisen opetuksen oppiaineissa vakituisen opettajan poissa ollessa. Tilanne vaarantaa, erityisesti yhdistettynä muihin saamenkielisen opetuksen puutteisiin, lasten oikeuden omakieliseen opetukseen. 8) Koulun yhteiset tapahtumat, retket ja leirikoulut järjestetään lähes poikkeuksetta vain suomenkielisinä, mikä on yhdenvertaisuusperiaatteen, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 sisällytetyn kielitietoisuuden periaatteen ja myös Saamen kielilain säännösten vastainen toimintatapa. 9) Koulun koteihin suunnattu tiedotus toteutetaan lähes poikkeuksetta vain suomen kielellä, mikä on selvästi saamen kielilain vastainen toimintatapa. 10) Koulun kielimaisema on saamen luokkia ja koulun ulkoseinällä olevia nimitekstejä lukuunottamatta yksipuolisen suomenkielinen, mikä vaikuttaa lasten omaa kieltään koskeviin asenteisiin, saamen kielten muilta oppilailta saamaan arvostukseen ja oman kielen käyttämisen luonnollisuuteen kouluyhteisössä. Yhdistettynä kahteen edelliseen huomioon koulun kielimaiseman suomenkielisyys rikkoo yhdenvertaisuusperiaatteen lisäksi myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 sisällytettyjä kielitietoisuuden ja kielikasvatuksen periaatteita. Tilanne vahvistaa mielikuvaa ja asennetta saamen kielten vähempiarvoisuudesta kouluyhteisössä.

3 3 (11) 11) Opettajien ja muun henkilökunnan rekrytointi hoidetaan suomen- ja saamenkielisten työpaikkojen osalta samalla tavalla, ilmoittaen avoinna olevat tehtävät haettaviksi virallisin ilmoituksin mm. -sivustolla. Saamenkielisen henkilökunnan saatavuus on kuitenkin suomenkielistä henkilökuntaa vaikeampaa. Saamenkielisiin tehtäviin haetaan usein työntekijää pienemmällä työ- tai opetusvelvollisuudella, mikä tarkoittaa käytännössä pienempää kuukausipalkkaa ja siten myös pienempää mielenkiintoa avoinna olevien tehtävien hakemiseen. 2. Saamenkielisen opetuksen kehittyminen koulussa Pohjoissaamenkielinen opetus käynnistyi koulussa 30 vuotta sitten, lukuvuoden alussa alkuopetuksesta ja jatkui vähitellen ylemmille luokka-asteille. Yläkoulun vuosiluokilla pohjoissaamenkielinen opetus käynnistyi lukuvuonna Siihen saakka saamenkielistä opetusta saaneiden oppilaiden opetuskieli vaihtui suomeksi yläkoulun vuosiluokille tultaessa. Inarinsaamenkielinen opetus käynnistyi alkuopetuksesta syksyllä 2000 ja on sittemmin laajentunut alakoulusta myös yläkoulun vuosiluokille, kattaen nyt useimmat perusopetuksen oppiaineista. Opetuksen käynnistyminen vuosituhannen vaihteessa seurasi varhaiskasvatuksessa vuonna 1997 käynnistynyttä saamen kielipesätoimintaa ja inarinsaamen kielen elvyttämistä. Koltansaamenkielinen opetus käynnistyi kuluvana syksynä yhdelle oppilaalle annettavana ortodoksisen uskonnon opetuksena (ei näy alla olevassa kuviossa). Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärät ovat kehittyneet seuraavasti: Kuva 1. Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärät Inarin koulussa luvuilla Pohjoissaamenkielinen Kuva 2. Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärät Inarin koulussa luvulla Inarinsaamenkielinen Pohjoissaamenkielinen Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä ja saamenkieliseen opetukseen käytetty tuntimäärä on kasvanut Inarin koulussa vuoden 1999 alussa voimaan tulleiden uudistettujen koulusäädösten

4 4 (11) seurauksena. Lukuvuonna saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä muodosti jo lähes 40 % koulun koko oppilasmäärästä. Inarinsaamenkielisen opetuksen käynnistyessä, lukuvuonna , saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä oli vielä noin 16 % koulun koko oppilasmäärästä. Saamenkielisten opetusryhmien lisäksi pohjoissaamen vieraan kielen opetusta annettiin lukuvuonna yhteensä 28:lle ja inarinsaamen vieraan kielen opetusta yhteeensä 16:lle oppilaalle. Kuluvan lukuvuoden ( ) oppilasmäärät eivät ole vielä tiedossa. Koulussa työskentelee kuluvana lukuvuonna yhteensä viisi pohjoissaamenkielistä päätoimista opettajaa ja viisi inarinsaamenkielistä päätoimista opettajaa. Lisäksi yksi suomenkielisen opetuksen opettajista antaa myös pohjoissaamenkielistä teknisen käsityön opetusta ja yksi inarinsaamenkielisen opetuksen opettajista myös suomenkielistä biologian ja maantiedon opetusta. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut erityisesti perusopetuslain 10 :ään kirjattu saamenkielisten oppilaiden opetuskieltä koskeva, koulutuksen järjestäjälle osoitettu velvoite yhdessä samaan aikaan (1999) voimaan tulleen saamelaisopetuksen erityisen rahoitussäännöksen kanssa. Inarin koulu oli pitkään ainoa kahta saamen kieltä opetuskielenään käyttänyt koulu. Inarinsaamenkielinen opetus on sittemmin alkanut myös Ivalon alakoulussa. Saamenkielinen oppimateriaali puuttuu edelleen useista inarinsaamen kielellä opetettavista oppiaineista. Saamelaiskäräjät on lisännyt erityisesti inarin- ja koltansaamenkielisen oppimateriaalityön resursseja, mutta oppimateriaalien valmistuminen kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille luokka-asteille on työlästä ja aikaa vievää. Inarinsaamenkielisen opettajan työ, samoin kuin inarinsaamenkielinen oppimateriaalityö on vielä pioneerityötä. Inarinsaamenkielistä opetusta antavat opettajat ovat ensimmäistä opettajasukupolvea ja eri oppiaineiden materiaaleja valmistetaan nyt inarinsaamen kielellä ensimmäistä kertaa saamelaisten opetushistoriassa. Inarinsaamenkielisen oppimateriaalin puuttuminen mm. historian opetuksesta on johtanut opettajan vaikeisiin tilanteisiin hänen pyrkiessään itse luomaan uutta terminologiaa opetustilanteessa. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on ryhtynyt avustamaan opettajaa vaikeassa tilanteessa konkreettisesti. Saamelaiskäräjät on tyytyväinen siihen, että työnantaja on mahdollistanut opettajalle inarinsaamen kielen lisäkoulutuksen työajalla. Pohjoissaamenkielinen oppimateriaalityö käynnistyi 1970-luvun lopulla, mutta sen resurssit olivat pitkään täysin riittämättömät. Pohjoissaamenkielisen opetuksen oppimateriaaleja valmistettiin aluksi lähinnä kielen opetukseen, sittemmin enenevässä määrin myös muihin perusopetuksen oppiaineisiin. Myös pohjoissaamesta puuttuu edelleen perusoppimateriaaleja. Osa käytössä olevista materiaaleista on jo vanhentuneita ja useat edellyttävät päivittämistä syksyllä 2016 käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman sekä opetussuunnitelman perusteissa ja perusopetuksen tuntijaossa toteutettujen muutosten takia. Uudistamistarve koskee kaikkia saamen kieliä. Koltansaamen kielellä annettava opetus ja koltansaamenkielisen oppimateriaalin tilanne on saamen kielistä heikoin, mikä tulee huomioida sekä koulussa että oppimateriaalityössä. Kaikissa kolmessa saamen kielessä tarvittaisiin nopeasti digitaalisia aineistoja, joita saamenkielisen opetuksen opettajat voisivat joustavasti soveltaa opetukseensa. Tämä työ on alkamassa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa. Oppimateriaalityön varoja on lisätty tuntuvasti 2010-luvulla, mutta ei tarpeeksi. Saamelaiskäräjät on laskenut oppimateriaalivarojen tarpeen noin kaksinkertaiseksi nykyisiin resursseihin ( /vuosi) nähden erityisesti digitaalisen oppimateriaalityön kalleuden takia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

5 5 (11) edellytetään tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja kaikilla luokka-asteilla. Oppimateriaalitilanne kokonaisuudessaan on nähtävissä Saamelaiskäräjien verkkosivuilta > julkaisut. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen oppilasmäärien kehittyminen on nähtävissä Saamelaiskäräjien verkkosivuilta > toiminta > koulutus. 3. Perusopetusta koskevat säännökset Perusopetusta koskevat säännökset, koulutuksen järjestäjää koskevat velvoitteet ja oppilaan oikeudet on kirjoitettu Perusopetuslakiin (L 628/1998) ja -asetukseen (A 852/1998), Valtioneuvoston tuntijakoasetukseen (A 422/2012) sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 (OPH:n määräykset ja ohjeet 2014/96). Perusopetuslain 10 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Oppilaan huoltaja valitsee opetuskielen. Lain 12 :n mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Lain 30 :ssä säädetään oikeudesta saada opetusta. Säännöksen mukaan oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee säännöksen mukaan muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään mm. äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääriin kuuluvasta Suomi saamenkielisille-oppiaineesta, joka on tarkoitettu saamen kieltä ja kirjallisuutta äidinkielen oppiaineena oppiville oppilaille. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatkoopinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomenja saamenkielisessä yhteisössä. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli- ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Opetuksen laadinnassa otetaan huomioon oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 9 käsitellään kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä. Saamelaisia ja saamenkielisiä oppilaita koskien opetuksen erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Tavoitteena on mm. lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä vahvistaen saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan koko kouluyhteisön toimintaa koskevaa ja oppiainerajat ylittävää kielitietoisuuden periaatetta, kielikasvatusta ja kulttuuriseen moninaisuuteen kasvamista. Kielitietoisuuden teema nykyisessä laajuudessaan on perustetekstissä uusi. Kielitietoisuudella tarkoitetaan kielellisten taitojen kehittämisen lisäksi mm. erilaisten kulttuurien ja ryhmien välisen ymmärryksen lisäämistä sekä kunnioittavaa ja vastuullista toimintaa vähemmistöasemassa olevia ryhmiä kohtaan. Luvussa 4.2. (sivu 26) todetaan kielitietoisen yhteisön tunnistavan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus.

6 6 (11) Saamelaiskäräjien huomiot: Inarin koulun tulisi arvioida uudelleen saamenkielisen opetuksen järjestelyt, opettajien sijaisjärjestelyt sekä erityisopetuksen tilanne siten, että lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden määräykset toteutuvat. Vanhempien oikeutta lastensa opetuskielen valintaan tulee kunnioittaa. Kouluun tulisi pikimmiten palkata saamenkielentaitoiset koulunkäyntiavustajat, jotta saamen kielet pysyvät saamenkielisen opetuksen opetuskielinä. Opettajan sijaisina työskentelevien henkilöiden tulee hallita ko. ryhmän opetuskieli. Mikäli koulu antaa tai suunnittelee antavansa Suomi saamenkielisille- tai jonkun muun oppiaineen opetuksen jollakin muulla kuin oppilaan omalla kielellä, asiasta tulisi keskustella ja sopia huoltajien kanssa etukäteen. On kuitenkin tärkeää, että Suomi saamenkielisille-opetusta antaa kaksikielinen, oppilaidensa molemmat kielet hallitseva opettaja. Kaksikielinen opettaja pystyy kehittämään oppilaidensa kielitietoisuutta mm. kielten rakenteita, ilmaisuja ja sanastoja vertailemalla. Kaksikielinen opettaja pystyy rikastuttamaan kaksikielisille lapsille jo lähtökohdiltaan luonteenomaista kielitietoisuutta. Koulun tulisi ottaa huomioon koltansaamen kielen erityisen uhanalainen tilanne ja sitä äidinkielenään puhuvien lasten ja vieraana kielenä oppivien lasten pieni määrä. Jokainen äidinkielenään koltansaamea puhuva lapsi on oikeutettu saamaan tasokasta opetusta omassa äidinkielessään. Koulun tulisi harkita saamenkielisten opettajien määrän lisäämistä, mikä mahdollistaisi opetusryhmien jakamisen useampaan. Opetusryhmien kokoa on koululta saadun tiedon mukaan kasvatettu mm. sen takia, että isomman ryhmän on tutkimuksissa todettu kehittävän oppilaan sosiaalisia taitoja. Saamelaiskäräjät muistuttaa kuitenkin opetussuunnitelman perusteisiin kirjatusta määräyksestä, jonka mukaan saamelaisoppilaiden opetuksen erityisenä tavoitteena on tukea heidän kasvamistaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä. Omaan yhteisöön sosiaalistuminen vaarantuu opetustilanteessa, jossa saamen kieli ei voi kehittyä vaan vaihtuu suomen kieleksi. Näin on vaarana tapahtua yhdistelmäoppitunneilla, joilla opetettavissa oppiaineissa ei ole vielä saamenkielistä oppimateriaalia eikä opettajalla ole mahdollisuutta olla ajatuksellisesti ja sanallisesti läsnä kaikille tunnilla oleville oppilailleen. Opettaja on oppilailleen opetussuunnitelman perusteisiin kirjoitetun mukainen kielellinen malli - oppiaineisiin liittyvän uuden sanaston, ilmaisujen ja terminologian juurruttaja. Jokainen opettaja antaa oppilailleen oppiaineesta riippumatta myös kielikasvatusta. Tämä opetussuunnitelman perusteisiin kirjoitettu periaate ei toteudu, mikäli opetusryhmät muodostetaan luokka-asteiltaan liian laajoiksi. Lisäksi kuvatun kaltaiset opetusjärjestelyt uhanalaisella saamen kielellä annettavassa opetuksessa voivat rikkoa perusopetuslain 30 :ssä säädettyä oppilaan oikeutta opetukseen. Säännöksen mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

7 7 (11) 4. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevia säännöksiä sisältyy sekä Perusopetuslakiin (L 628/1998, 8a luku) että Opetushallituksen vuonna 2011 antamiin Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin (OPH:n määräykset ja ohjeet 2011/1). Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Laki ja toiminnan perusteista annettu määräys edellyttävät, että koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon mm. eri kieliryhmien ja eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samoin kuin paikalliset erityispiirteet. Perusteiden mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja perusopetus toimivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Saamelaiskäräjien huomiot: Saamelaiskäräjien mielestä Inarin koulun tulisi uudelleenarvioida saamenkielisille lapsille tarkoitetun iltapäivätoiminnan järjestämistapa siten, että iltapäivätoiminnan kielenä säilyy lasten opetuskielenä oleva saamen kieli. Toiminnassa tulee ottaa huomioon perusopetuslaissa ja tämän toiminnan perusteissa mainittu kasvatuskumppanuus ja yhteistyö lasten huoltajien kanssa. 5. Saamenkielisen opetuksen merkityksestä ja kielitietoisuuden periaatteesta koulutyössä Saamen kielten uhanalaisuudesta johtuen varhaiskasvatuksella ja kouluopetuksella on merkittävä tehtävä saamen kielten ja niihin saumattomasti liittyvän oman kulttuurin siirtämisen varmistamisessa uusille sukupolville. Inarin kunnalla on tässä erityisen suuri vastuu, koska se on Suomen suurin saamelaiskeskittymä yhteensä noin 2200:lla saamelaisella kuntalaisellaan. Tiedot perustuvat vuonna 2015 toteutettujen saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottuihin tilastoihin. Tilastojen mukaan Inarin kunnassa on yhteensä 215 alle 10-vuotiasta saamelaislasta ja vuotiasta saamelaislasta ja -nuorta. Molemmat luvut ovat noin kolminkertaisia Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan, Utsjoen, vastaaviin lukuihin verrattuna. Saamenkielisen opetuksen järjestämisen lähtökohtana tulisi olla tieto siitä, että kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat uhanalaisia kieliä, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisia. Uhanalaisuudella tarkoitetaan sitä, että kielten siirtyminen uusille sukupolville on vaarantunut ja monissa tapauksissa katkennut kokonaan. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja vähemmän käytetyn kielen asemassa kaikissa ympäristöissään, myös vahvimmilla alueillaan. Uhanalaisuudestaan huolimatta ne ovat kuitenkin edelleen myös ensiksi opittuja äidinkieliä. Äidinkielen puhujat ovat sanastoiltaan ja ilmaisuiltaan rikkaiden saamen kielten tulevaisuuden tärkeimpiä rakentajia. Saamea vieraana kielenä oppivat puolestaan ovat merkittävin resurssi saamen kielten tulevaisuuden puhujayhteisöjen laajenemisessa. Inarin koulu on tällä hetkellä oppilasmääriltään kunnan merkittävin saamelaisopetusta perusopetuksessa järjestävä koulu ja sen oppilaissa on molempiin edellä mainittuihin ryhmiin ja kaikkiin saamen kieliryhmiin kuuluvia saamen kielen puhujia ja oppijoita.

8 8 (11) Kielitietoinen kouluyhteisö ottaa saamen kielten tilanteet, niiden lyhyen opetuskielihistorian sekä puutteet oppimateriaalin saatavuudessa ja opettajatilanteessa huomioon toiminnassaan. Saamenkielinen opetus ymmärretään merkittäväksi tekijäksi saamen kielten siirtämisessä ja juurruttamisessa uusien sukupolvien aktiivisesti käyttämiksi, sanastoiltaan ja ilmaisuiltaan rikkaiksi kieliksi. Koulutyön onnistumisen varmistavat parhaiten saamen kielten erityisten tilanteiden ja kielten lyhyen historian oppivelvollisuuskoulun opetuskielinä huomioon ottavat opetusjärjestelyt. Tämä edellyttää erityistä kielitietoisuuttaa mm. haettaviksi julistettavista opetustehtävistä päättäviltä tahoilta ja lukujärjestysten laatijoilta. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 26). Saamelaiskäräjien huomiot: Saamelaiskäräjät kutsuu Inarin kunnan sivistyslautakunnan tutustumaan Saamelaiskäräjien työhön koulutus- ja oppimateriaaliasioissa sekä keskustelemaan saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin edistämismahdollisuuksista kunnan kouluissa. Saamelaiskäräjät toivoo läheisempää yhteistyötä kunnan sivistystoimen kanssa. 6. Yhdenvertaisuuden periaatteesta koulutyössä Yhdenvertaisuus on jokaiselle kuuluva perusoikeus ja ihmisoikeus, jota koskevat lausumat sisältyvät mm. Suomen perustuslakiin (L, 731/1999), Yhdenvertaisuuslakiin (L 1325/2014), Perusopetuslakiin ja kaikkiin keskeisiin Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. Yhdenvertaisuusperiaate kuuluu ihmisoikeuksien ytimeen. Sen lähtökohtana on yleinen syrjintäkielto: ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (L 1325/2014, 8 ). Yhdenvertaisuusperiaatteessa ei kuitenkaan ole kysymys ainoastaan suoran ja epäsuoran syrjinnän, kiusaamisen tai vihapuheen torjumisesta ja toimista suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Yhdenvertaisuusperiaatteessa ei myöskään ole kysymys yksilöiden ja ryhmien samanlaisesta, yhdenmukaisesta kohtelusta, jollaiseksi se usein ymmärretään. Yhdenvertaisuusperiaatteessa on syrjintäkiellon lisäksi kysymys myös kaikkia julkisia toimijoita koskevasta positiivisesta toimintavelvoitteesta yhteiskunnassa ja tässä tapauksessa kouluyhteisössä heikommassa asemassa olevia yksilöitä ja ryhmiä kohtaan. Tämä positiivisen erityiskohtelun periaate koskee alkuperäiskansa saamelaisten lisäksi kaikkia muita heikommassa asemassa olevia. Positiivisen erityiskohtelun periaate edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla kouluyhteisössä on mahdollista saavuttaa todellinen yhdenvertaisuus eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien oppilaiden ja eri kielillä annettavien opetusryhmien kesken. Yhdenvertaisuuslain 6 määrittelee koulutuksen järjestäjän velvollisuuden yhdenvertaisuuden edistämiseen seuraavasti: Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen

9 9 (11) edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä. Saamelaiskäräjien huomiot: Inarin koulun tulisi arvioida opetusjärjestelyitä, iltapäivätoimintaa ja saamen kielten asemaa koulun muussa toiminnassa ja koulun kielimaisemassa yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Koululla on Saamen kielilakiin perustuva mahdollisuus käyttää tiedotustoiminnassaan hyväksi Saamelaiskäräjien saamen kielen toimiston palveluita. Saamen kielen toimisto valmistaa käännöksiä kaikille viranomaisille ja julkiselle hallinnolle. Tiedotteiden ja muiden tekstien käännöspyynnöt tulee tehdä toimistolle riittävän ajoissa. Saamelaiskäräjät muistuttaa lisäksi Inarin kuntaa syrjintälautakunnan antamasta Enontekiön kuntaa koskeneesta päätöksestä ( ), joka koski mm. kunnan järjestämää saamenkielistä perusopetusta. Syrjintälautakunta katsoi (päätöksen kohta 4), ettei perusopetuslain 10 :ssä säädetty saamenkielisen opetuksen järjestämisvelvollisuus toteutunut kaikilta osin Hetan koulukeskuksessa, jossa saamelaislasten tunteja oli pidetty yhdistämällä heitä suomenkieliseen ryhmään, ja osa oli jäänyt kokonaan pitämättä. Enontekiön kunta oli vedonnut vaikeuksiin saada päteviä saamenkielisiä henkilöitä hakemaan opettajan virkoja. Lautakunta katsoi, että koska kyse oli kunnan lakisääteisestä velvollisuudesta, johon kunnan tulee varata riittävät resurssit, resurssipulalla tai muulla vastaavalla seikalla ei ollut merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa tässä yhteydessä. Syrjintälautakunta perusteli päätöstään myös Saamen kielilaista (L 1086/2004) saamelaisten kotiseutualueen kunnille seuraavista velvoitteista: Lisäksi huomioon on otettava Enontekiön kunnan olevan saamelaisten kotiseutualuetta, jolloin viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamenkielellä. Tämän voidaan katsoa merkitsevän sillä tavoin korostunutta järjestämisvelvollisuutta, että vastuullisten viranomaisten on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi. Tähän velvoittaa myös perustuslaki, jossa on erikseen säädetty saamelaisten oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Perusoikeusuudistuksella perustuslakiin otettu saamelaisia koskeva säädös tuli voimaan , ja Saamen kielilaki sekä yhdenvertaisuuslaki , joten Enontekiön kunnalla on ollut useiden vuosien ajan mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin saamenkielisten palveluiden järjestämiseksi asianmukaisesti. Enontekiön kunta ei näin ollen ole osoittanut, että se olisi ryhtynyt kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi saamenkielisen väestön perusopetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Edellä ja muutoin päätöksestä ilmenevin perustein syrjintälautakunta katsoo, että

10 10 (11) Enontekiön kunnassa kaikki saamenkieliset lapset eivät ole saaneet perusopetusta äidinkielellään kuten laki edellyttää. Kaikki suomenkieliset lapset ovat kuitenkin saaneet perusopetusta suomenkielellä. Näin saamenkielisiä lapsia on kohdeltu heille haittaa aiheuttaen heidän etnisestä taustastaan johtuen heidän kotiseutualueellaan epäsuotuisammin kuin suomenkielisiä lapsia on kohdeltu. Päätös: Syrjintälautakunta päätti kieltää Enontekiön kuntaa jatkamasta tai uusimasta saamenkieliseen väestöön kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 :n vastaista etnistä syrjintää päivähoidon, terveydenhoidon, vanhustenpalvelujen ja perusopetuksen järjestämisessä. Syrjintälautakunta asetti saamenkielistä väestöä koskevan syrjintäkiellon välittömäksi noudattamiseksi Enontekiön kunnalle 5000 euron suuruisen uhkasakon. 7. Saamelaisopetuksen rahoituksesta Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja Saamelaiskäräjät tekivät 1990-luvun lopulla tiivistä yhteistyötä, aikaansaaden yhteisen esityksen saamelaisopetuksen rahoituksesta. Eduskunta oli juuri uudistanut kuntien valtionosuusjärjestelmän, jossa saamelaisopetusta ei oltu huomioitu ja tämä opetus oli vaarassa kutistua olemattomiin. Kuntien ja Saamelaiskäräjien yhteistyön ansiosta vuonna 1998 aikaansaatu saamen opetuksen rahoitussäännös (L 635/1998, muutos L 1186/1998, 43 2 mom.) merkitsi poikkeusta juuri hyväksyttyyn uuteen valtionosuusjärjestelmään ja sitä voi pitää alkuperäiskansan oman kielen ja omakielistä opetusta koskevana positiivisena erityiskohteluna. Säännös kirjattiin muutoksena juuri säädettyyn opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin ja se tuli voimaan yhtä aikaa muun uudistetun lainsäädännön kanssa (1999) seuraavassa muodossa: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia. Valtioneuvoston päätöksen mukaan edellytyksenä valtionavustuksen saamiselle vuoden 2002 loppuun saakka oli, että oppilasryhmän keskikoko kunnassa oli vähintään viisi (5). Valtioneuvosto alensi rahoituksen edellytyksenä olevaa kuntakohtaista opetusryhmän keskikokovaatimusta vuoden 2003 alusta alkaen kolmeen (3). Uuden rahoitusjärjestelyn seurauksena saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat saaneet noin sadan prosentin rahoituksen järjestämänsä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen palkkamenoihin. Kuntien saama valtion rahoitus on kannustanut lisäämään saamen kielen ja saamenkielistä opetusta, koska valtionavustuksen määrä on sidoksissa annetun opetuksen määrään. Uuden säännöksen voimaan tulon jälkeen saamen opetuksen ja muiden kunnallisten palveluiden väliseen resurssikilpailuun ja siitä seuraaviin etnisiin kiistoihin ei enää ole ollut aihetta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki uudistettiin vuonna 2009 ja saamen opetuksen erityisrahoitusta koskeva säännös, samoin kuin valtioneuvoston määrittelemät perusteet säilytettiin entisellään (L 1705/2009, 45 1 mom. ja A 1769/2009). Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saama valtionavustus oli uudistuksen alkuvuosina yhteen laskettuna noin 1 milj. euroa. Summa on yli kaksinkertaistunut 17 vuodessa ollen vuoden 2016 valtion talousarvi-

11 11 (11) ossa 2,2 milj. euroa. Valtionavustuksen kaksinkertaistuminen kertoo ennen muuta saamenkieliseen opetukseen käytetyn tuntimäärän kasvusta, mikä on nähtävissä myös Inarin koulussa. Saamelaiskäräjien huomiot: Inarin kunnalla ei ole rahoitukseen liittyviä ongelmia saamenkielisen opetuksen opettajamäärän kohtuullisessa kasvattamisessa, koska kunnalla ei ole vaikeuksia täyttää rahoituksen saamisen ehtona olevaa kolmen oppilaan keskimääräistä ryhmäkokoa koskevaa ehtoa. Saamelaiskäräjät esittää, että Inarin kunta Suomen suurimpana saamelaiskeskittymänä ottaa tässä esitetyt näkökohdat vakavasti ja ryhtyy toimenpiteisiin Inarin koulussa ilmenneiden saamenkielisen opetuksen järjestelyiden ja saamen kielten aseman korjaamiseksi kouluyhteisössä. Saamelaiskäräjät on valmis yhteistyöhön asiassa. Esityksestä päätti Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja. Heikki Paltto, I varapuheenjohtaja Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa

Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa Vanhempien kannanotto Me allekirjoittaneet vanhemmat, joiden lapset saavat saamenkielistä perusopetusta Inarin yhtenäiskoulussa, käännymme

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa

Lisätiedot

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Outi Rinne 16.3.2016 Perusopetuksen ohjausjärjestelmä (1.1) Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT OAHPAHUS SÁMEGIELAS JA SÁMEGILLII SUOMA VUOĐĐOSKUVLLAIN JA LOGAHAGAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Oahppiid mearit/ oppilasmäärät 2020 Ulla AikioPuoskari, miessemánnu/

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo ) Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6 OAHPAHUS SÁMEGIELAS JA SÁMEGILLII SUOMA VUOĐĐOSKUVLLAIN JA LOGAHAGAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Oahppiid mearit/ oppilasmäärät 04-0 Ulla Aikio-Puoskari borgemánnu/

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan

Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan Kalajoen kaupunki 2017-2019 Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan Kalajoen kaupungin

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6 kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Kielikasvatus ja OPS2016

Kielikasvatus ja OPS2016 Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila

Lisätiedot

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.

Lisätiedot

Kansainvälisistä velvoitteista ja ihmisoikeuselinten suosituksista viittaamme lisäksi seuraaviin:

Kansainvälisistä velvoitteista ja ihmisoikeuselinten suosituksista viittaamme lisäksi seuraaviin: ESITYS VUODEN 2020 1 (6) VALTION TALOUSARVIOON Dnro /D.a.2/.2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023- Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi ESITYS SAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN VALMISTAMISEKSI, SAAMELAISEN

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (1/2) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Arviointikysely oppilaiden vanhemmille 2016 RTF Report - luotu :27 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Arviointikysely oppilaiden vanhemmille 2016 RTF Report - luotu :27 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Arviointikysely oppilaiden vanhemmille 2016 RTF Report - luotu 03.01.2017 12:27 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet A Rehtorit 6 2 0 Parhalahti 32 14 14 Pirttikoski 18 11 10 Saari alakoululaiset 150 57

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen

Lisätiedot

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot