Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Valtuuston hyväksymä

2

3 Pormestarin katsaus Talouden epävarmuus jatkuu ja ennusteet elpymisestä ja kasvusta ovat hyvin varovaisia. Taloustilanne näkyy myös kuntasektorilla. Yleisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi kesken olevat rakenteelliset uudistukset vaikeuttavat tulevan suunnittelua. Maan hallituksen valmistelemat rakenteelliset uudistukset ovat mittakaavaltaan erittäin merkittäviä. Niiden todellisia vaikutuksia asukkaille ja kuntien toimintaan voi tässä vaiheessa vain arvailla. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuden määräytymisen kriteereitä muutettiin olennaisesti. Lakiuudistuksen lisäksi hallitus on viime vuosina leikannut vuosittain kuntien valtionosuuksia. Pirkkalan tulopohjassa valtionosuuksien merkitys on huomattavasti pienempi kuin verotulojen. Yli miljoonan euron vuosittainen valtionosuuksien väheneminen aiheuttaa kuitenkin haasteita talousarvion laadintaan. Pirkkalan kunnan taloudelliset haasteet saattavat olla jatkossa vieläkin isompia, mikäli alustavat laskelmat suunnitellusta sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaikutuksista toteutuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää kuitenkin vielä monen kysymyksen ratkaisemista. Kasvukunnassa investointitarpeita on paljon. Pirkkalassa pyrimme tasapainoisesti panostamaan niin asunto- kuin yritysalueidenkin rakentamiseen, unohtamatta olemassa olevien verkostojen ylläpitoa ja saneerausta. Linnakallion alueen kehittyminen mahdollistaa elinkeinoelämän elinvoimaisuuden lisääntymisen. Pirkkala haluaa luoda hyvät edellytykset uusien yritysten saamiseksi kunnan alueelle. Soljan alueen rakentamiseen panostetaan seuraavina vuosina merkittävästi. Uuden asuinalueen rakentumisen myötä uskomme saavamme edelleen uusia asukkaita. Vuosittainen muutaman sadan asukkaan kasvu pitää kunnan vireänä. Tämän talousarvion valmistelu on edellyttänyt luottamushenkilöiltä ja kunnan henkilöstöltä paljon panostusta. Talouden tiukentuessa joudumme tarkastelemaan palveluita ja toimintatapojamme. Toivon, että jatkossakin säilytämme ennakkoluulottoman ja aktiivisen edelläkävijän asenteen. Helena Rissanen Pormestari

4

5 Sisällys Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat... 1 Talousarvion lainsäädännöllinen periaate... 1 Kuntien toimintaympäristö... 1 Yleinen taloudellinen tilanne... 2 Kuntatalouden näkymät... 2 Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö... 3 Kuntastrategia... 9 Hyvinvointijohtaminen Konsernin tavoitteet Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Talousarvion sitovuus ja seuranta Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen Henkilöstömuutokset Talous ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin ja tulosalueittain Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen erittely...89 Liitteet...90

6

7 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat Talousarvion lainsäädännöllinen periaate Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Mikäli taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntien toimintaympäristö Kuntien tulevaan toimintaympäristöön liittyy talousarviota 2015 laadittaessa suuria epävarmuustekijöitä. Niistä merkittävimmät vaikutukset on valmisteilla olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla, joka toteutuessaan muuttaisi kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen mahdollisesti taloussuunnitelmakauden aikana. Lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka vaikuttavat kuntien talouteen tai talouden ohjaukseen, ovat muun muassa kuntalain uudistus, valtionosuusuudistus ja työttömyysturvalain muutos. Näiden vaikutus on nähtävissä jo talousarvion 2015 valmistelussa. Kuntalain uudistuksessa on ehdotettu, että kuntien taloudellisen aseman arvioinnissa huomioidaan aiempaa enemmän konsernin taloudellista asemaa. Peruspalvelujen valtionosuutta koskeva valtionosuusuudistus tulee voimaan Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuutta koskevien muutosten tavoitteena on ollut selkeyttää nykyistä järjestelmää vähentämällä laskentakriteerejä ja poistamalla päällekkäisiä kriteerejä. Peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy edelleen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Valtionosuusjärjestelmän uudistus sisältää viiden vuoden siirtymäajan, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitukseen ei ole tässä vaiheessa tehty rakenteellisia muutoksia, joskin ammattikorkeakoulut eivät enää vuoden 2015 alusta kuulu kunnalliseen järjestelmään, vaan rahoitus siirtyy valtiolle. Tämä siirto toteutetaan ns. kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä. Valtionosuusjärjestelmään kohdentuvien muutosten lisäksi maan hallitus on osana valtion säästötoimenpiteitä leikannut kuntien valtionosuuksia viime vuosina. Työttömyysturvalain muutoksella halutaan korostaa kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Lakiesityksen mukaan kuntien maksettavaksi tulisi puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään päivää. Valtion budjettiriihessä linjattiin, että valtion kompensoisi kunnille aiheutuvia kustannuksia 75 miljoonalla eurolla muuttamalla yhteisöveron jakoosuutta kuntien eduksi. Kuntaliiton mukaan työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. 1

8 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen (3/2014) mukaan vuosi 2013 oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, kun Suomen bruttokansantuotteen määrä laski 1,2 prosenttia vuonna. Myös ennakolliset tuotantoluvut ovat alkuvuodelta 2014 olleet heikkoja. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Rakenteellisten ongelmien lisäksi talouskasvuun on ollut vaikutuksensa myös kansainvälisellä tilanteella, erityisesti Ukrainan kriisin kärjistymisellä. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2014 taloustilanteesta pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, joka pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen. Viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Ostovoima ja työllisyysnäkymät ovat edelleen heikkoja, eikä yksityisen kulutuksen ennakoida kasvavan. Investointien arvioidaan pysyvän alamaissa, eniten laskevat asuinrakennusinvestoinnit. Valtiovarainministeriö ei odota bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna. Esimerkiksi Nordea, Danske Bank ja Aktia ennakoivat kuluvalle vuodelle miinusmerkkistä talouskasvua. Toteutuessaan tämä olisi jo kolmas peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ennustelaitokset odottavat vuodelle 2015 noin 0,5-1,5 % kasvulukuja. Yksityinen kulutus lisääntyy vaimeasti. Viennin odotetaan piristyvän, joka kasvattaa sekä teollisuuden että palveluiden tuotantoa. Tästä huolimatta työttömyyden odotetaan pysyvän yhä korkealla tasolla, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 1,5 prosenttia, josta veronkorotusten arvioidaan olevan vajaat puoli prosenttiyksikköä. Bruttokansantuotteen kasvu on jopa historiallisen matalaa ja se johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen muutoksista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Kuntatalouden näkymät Kuntien henkilöstömenot Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso on Sopimukset toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimaa Työllisyys- ja kasvusopimusta toteutettiin ensimmäinen sopimuskorotus, jonka kustannusvaikutukseksi kunta-alalla on arvioitu keskimäärin 0,8 %. Toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen korotus toteutetaan ja sen vaikutus on noin 0,4 %. Edellä mainitut korotukset kuuluvat sopimuskauden ensimmäiseen jaksoon alkavan, toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksista ja toteutusajankohdasta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa Kuntien verotulot Kuntien verotilitysten kasvu hidastuu merkittävästi vuonna 2014 verrattuna vuoden 2013 poikkeuksellisen korkeaan tasoon. Verotulojen arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 2,1 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttavat edellisvuoden tilitysmuutosten lisäksi myös muun muassa veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys sekä väestön ikääntyminen. Kuntaliitto arvioi kunnallisveron vuoden 2014 tilitysten kasvuksi 1,4 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2014 on ollut 19,74 prosenttia. Maltillisten sopimuskorotusten ja työvoimaan kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi koko talouden palkkasumman kasvuksi arvioidaan kuitenkin vain 1,2 prosenttia. Kunnallisveron kasvua vaimentavat tuloverotukseen tehdyt perustemuutokset. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten kasvun arvioidaan olevan 1,2 prosenttia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on ollut 35,56 %. Kuntien yhteisöverokertymän arvioidaan lisääntyvän hieman yli neljä prosenttia, jolloin yhteisöveroa kertyisi kunnille noin 1,37 mrd. euroa. Vuonna 2015 yhteisöveron arvioidaan nousevan noin neljällä prosentilla. Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna 2014 kiinteistöverouudistustyön vuoksi. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia. Vuonna 2015 kiinteistöveron tilitysten kasvun arvioidaan olevan noin neljä prosenttia. 2

9 Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö Yleisesti kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainoisena, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haasteellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin tilanteesta. Erityisesti kasvukunnissa tilanne on tämänsuuntainen. Tuloslaskelma on tasapainossa (ylijäämäinen), mutta rahoituslaskelma osoittaa ns. alijäämä, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Jossain määrin kasvun rahoittaminen velkarahalla on hyväksyttävää, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on tärkeää sekä tuloslaskelman pitämiseksi tasapainossa että investointien rahoittamiseksi. Lainakannan kasvua voidaan hillitä, jos vuosikate saadaan pidettyä korkeana. Riittävä vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Viime vuosien mittavat investoinnit ja poistoaikojen lyhentyminen vaikuttavat poistojen kasvun kautta myös tuloslaskelman tilikauden tulokseen. Pirkkalan talouden pitäminen edellyttää käyttötalousmenojen maltillista kasvua, verotulojen suotuisaa kehitystä ja investointien tarkkaa suunnittelua. 3

10 Talouden tunnuslukuja 1000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Asukasluku Kasvu % 4,4 3,1 2,1 1,3 1,4 1,6 Kasvu asukasta Tuloveroprosentti 19,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 vakituinen asuinrakennus 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos % 4,7 11,4 5,8 7,8-1,6 2,0 Toimintamenot ulkoiset ulkoiset ja sisäiset Muutos % (ulkoiset ja sisäiset) 4,9 6,2 17,1 5,6 1,8 Toimintakate Muutos % 5,9 7,5 10,0 2,2 7,2 1,8 Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % 153,2 215,0 162,2 223,4 107,3 100,0 Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Investoinnit netto /asukas Investointien tulorahoitus % 58,0 58,0 80,7 42,4 59,2 Kumulatiivinen ylijäämä Lainat kunta (lainakanta ) /asukas

11 % Verotulojen ja ulkoisten menojen muutos % 20,0 18,1 15,0 10,0 5,0 0,0 12,1 10,5 5,6 6,8 6,0 5,4 3,8 1,3-0,4 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA ,0 Verotulot toimintamenot Menojen jakauma ,5 % 8,7 % 0,7 % 6,3 % ulkoiset toimintamenot korkomenot muut rahoitusmenot investointimenot 83,8 % pitkäaikaisten lainojen vähennys 5

12 Väestö Pirkkalan asukasluku on vuoden 2003 lopusta vuoden 2013 loppuun kasvanut henkilöllä. Viimeisen kolmen vuoden aikana asukaslisäys on ollut henkilöä (6,6 %). Vuonna 2014 asukasluvun kasvuksi arvioidaan noin 250 asukasta, jolloin asukasmäärä olisi vuoden lopussa hieman yli Taloussuunnitelmakaudella vuosittaiseksi väestönkasvuksi arvioidaan 300 asukasta. Väestönkasvu on ollut melko tasaista kaikissa ikäryhmissä ja Pirkkalan väestörakennetta voidaan pitää tasapainoisena Väestömäärän kehitys TP2012 TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Asukasluku Kasvu% Työllisyys ja elinkeinot Maailmantalouden epävarmuus ja Suomen ja Pirkanmaan työllisyystilanteen vaikeutuminen ovat nähtävissä myös Pirkkalassa. Työttömyysluvut ovat heikentyneet, mutta ovat seudun keskimääräisiä lukuja parempia. Elinkeinotonttien myynti tuo kuitenkin positiivisia odotuksia lähivuosien työpaikkakehityksen kasvamiseen. Pirkkalan kunta investoi vuosittain elinkeinoelämän alueiden rakentamiseen. Tammi-elokuussa 2014 Pirkkalassa oli keskimäärin noin 993 työtöntä työnhakijaa, kun koko vuoden 2013 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 887. Pirkkalan työttömyysaste tammi-elokuussa 2014 oli keskimäärin 11 % (2013 koko vuonna 9,8 %). Pirkanmaan työllisyystilanne oli elokuun 2014 lopussa koko maata heikompi. Koko maan työttömyysaste oli tuolloin 12,2 % ja Pirkanmaan 14,1 %. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 14,6 % ja Pirkkalan 10,8 %. Työttömien työnhakijoiden määrä Pirkanmaan oli noussut korkeammalle kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita Pirkkalassa oli elokuun lopussa 995, joista yli vuoden työttömänä olleita 357 ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 111. Pitkäaikaistyöttömien määrä Pirkkalassa on noussut vuoden takaisesta tilanteesta 27,5 %. 6

13 Työttömysasteen kehitys %, ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 12,9 12,4 9,0 9,3 11,0 11,2 8,0 8,2 13,6 9,8 14,8 14,6 14,2 13,9 13,8 10,5 10,8 10,6 10,4 10,2 15,3 15,7 11,4 11,7 14,6 10,8 6,0 4,0 2,0 0,0 Pirkkala Tampereen seutukunta Organisaatio Pirkkalan kunnan organisaatiorakenne säilyy pääosin ennallaan. Talousarvioon on lisätty valtuustoon nähden sitovaksi tulosalueeksi lasten ja nuorten tukipalvelut, johon on koottu perusturva- ja sivistysosastoilta lapsia, nuoria ja perheitä tukevia palveluita. Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue jatkaa toimintaa Pirkkalan toimiessa vastuukuntana, samoin ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue. Pirkkala on mukana kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-alueessa, jossa vastuukuntana on Nokian kaupunki ja muut sopimuskunnat Lempäälä ja Vesilahti. Mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki muuttaisi voimaan tullessaan taloussuunnitelmakauden aikana kunnan toimintaympäristöä. Sitä ei voida kuitenkaan päätösten puuttuessa ennakoida yksityiskohtaisesti. 7

14 Pirkkalan kunnan hallinnolliset vastuualueet TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KUNNANHALLITUS PORMESTARI Vastuualueet HALLINTOPALVELUT HALLINTO-OSASTO STRATEGIA JA KEHITTÄMINEN kansliapäällikkö kehittämisjohtaja * keskusvaalilautakunta HALLINTO * ympäristölautakunta hallintojohtaja TALOUSASIAT talousjohtaja HENKILÖSTÖASIAT henkilöstöjohtaja ELINKEINOTOIMI elinkeinojohtaja TYÖLLISTÄMINEN työllisyyspalveluiden päällikkö KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ kaavoitusjohtaja RAKENNUSVALVONTA rakennustarkastaja YMPÄRISTÖNSUOJELU ympäristöpäällikkö SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO VARHAISKASVATUS sivistysjohtaja varhaiskasvatuspäällikkö * sivistyslautakunta PERUSOPETUS opetuspäällikkö TOISEN ASTEEN KOULUTUS opetuspäällikkö VAPAA-AIKAPALVELUT vapaa-aikapäällikkö PERUSTURVA- PERUSTURVAOSASTO SOSIAALIPALVELUT PALVELUT perusturvajohtaja sosiaalityön johtaja VANHUSTEN PALVELUT * perusturvalautakunta vanhustyön johtaja * ympäristöterveydenhuollon jaosto TERVEYSPALVELUT ylilääkäri YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO ympäristöterveyspäällikkö LASTEN JA NUORTEN TUKIPALVELUT sosiaalityön johtaja TEKNISET PALVELUT TEKNINEN OSASTO KUNNALLISTEKNIIKKA tekninen johtaja rakennuspäällikkö * tekninen lautakunta RUOKA- JA PUHTAUSPALVELU ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö TILAPALVELU tilapalvelupäällikkö 8

15 Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 kuntastrategian vuosille Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti kunnan toimintaa. Pirkkalan kunnan strategiaa tukevat arvot Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa. Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Pirkkalan kunnan visio 2018 Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Sen on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tulevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Se on rohkeutta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluulottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen. Tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2018 Talousarvion 2015 toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on kiinnitetty erityistä huomioita strategian mukaisiin painopisteisiin. 9

16 Hyvinvointijohtaminen Kuntaa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Se on kokonaisvaltaisen, poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen työväline. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen lisäksi kerran valtuustokaudessa tehdään laajempi hyvinvointikertomus, joka sisältää tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa valtuuston hyväksymien hyvinvointi-indikaattorien tilanteesta ja kehityksestä. Pirkkalan valtuusto on hyväksynyt Pirkkalan kunnan hyvinvointi-indikaattorit Seuraava laaja hyvinvointikertomus tehdään Hyvinvointijohtaminen tulee sisällyttää osaksi kunnan toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua ja raportointia. Pirkkalassa ensimmäinen vuosittainen hyvinvointikertomus tehtiin vuodelta 2013 ja se käsiteltiin valtuustossa kesäkuussa Samassa yhteydessä asetettiin hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet vuodelle Tästä eteenpäin on perusteltua sisällyttää hyvinvointia koskevat tavoitteet ja niiden raportointi osaksi talousarviota ja tilinpäätöstä. Hyvinvointitavoitteiden valmistelussa huomioidaan Pirkkalan kuntastrategian tavoitteet. Vuoden 2014 hyvinvoinnin edistämisen painopistealueina ovat kuntalaisten aktiivisuuden ja omaehtoisen toiminnan lisääminen, hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Näiden toteutuminen raportoidaan hyvinvointikertomuksessa Vuoden 2015 talousarvion tavoitteita laatiessaan toimielinten on pitänyt huomioida hyvinvointikertomus 2013 ja valtuuston vuonna 2013 hyväksymät hyvinvointi-indikaattorit mahdollisimman kattavasti. Näin hyvinvointijohtamisen painopisteet tulevat osaksi osastojen toimintaa. Vuoden 2015 kaksi keskeisintä hyvinvoinnin edistämistä tukevaa tavoitetta ovat lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja toimettomien nuorten tavoittaminen ja aktivointi sekä ohjaus tavoitteellisen toiminnan piiriin. Nämä tavoitteet on johdettu hyvinvointikertomuksessa 2013 esiin tulleista havainnoista. Talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä on päädytty esittämään uuden lasten ja nuorten tukipalvelut tulosalueen muodostamista. Taustalla on muun muassa hyvinvointikertomuksessa 2013 todettu tarve lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen. Uuden yksikön tavoitteena on lapsiperheiden ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen päällekkäisyyksiä poistamalla ja palveluohjausta parantamalla. Nuorten osalta ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan eri hallintokuntien välisenä yhteistyönä, jossa tärkeää on prosessimaisten palveluketjujen toimivuus ja oikeaaikaisuus. Tavoitteena on varmistaa määrällisesti riittävä ohjaus, joka kohdentuu nuoriin vaikuttavasti ilman turhia katkoksia. Oikea-aikaisesti tarjottu intensiivinen tuki vähentää nuorten syrjäytymisriskiä, vahvistaen samalla heidän yhteiskunnallista potentiaaliaan siirtyä kohti koulutusta tai työtä. Konsernin tavoitteet Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat kunnan lisäksi kuntayhtymät ja kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (92,23 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Pirkkalan kunnan valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto voi määritellä tavoitteita konserniohjauksen tueksi. Konserniyhteisöjen tavoitteet: tytäryhteisöjä tulee hoitaa siten, että niiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi ja ne tukevat kunnan toimintaa ja toiminnallisia tavoitteita. 10

17 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Talousarvion sitovuus ja seuranta Talousarvio ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Sitovuus Käyttötalous Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tulosalueiden toimintamenot ja toimintatulot. Tilapalvelun ja ruoka ja puhtauspalvelun tulosalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on tilikauden tulos, joka sisältää toimintatulot, toimintamenot ja suunnitelman mukaiset poistot. Toimintatulot ja menot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset erät. Investoinnit Talousarvion investointiosassa sitovat erät ovat seuraavat: 1. Maa-alueet, arvopaperit ja irtain omaisuus sitovat hallintokuntia seuraavilla tasoilla Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Ympäristöterveydenhuollon jaosto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 2. Talonrakennus on sitova seuraavilla hankeryhmätasoilla Yleishallinnon rakennukset Perusturvan rakennukset Sivistyksen rakennukset Teknisen rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset 3. Kunnallistekniikka on sitova seuraavilla hankeryhmätasoilla Alueellinen kunnallistekniikka Laajemmat projektit Muut kunnallistekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun näillä muutoksilla ei ole talousarvion kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia. Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus, lautakunnat ja ympäristöterveydenhuollon jaosto. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjeistaa käyttösuunnitelmien laadintaa. Yleistä Taloussuunnitelmaosan kaksi jälkimmäistä vuotta ( ) ovat ohjeellisena noudatettavia. Seuranta ja muutokset Talousarvion seuranta suoritetaan kuukausittain raportoimalla kunnanhallitukselle merkittävistä poikkeamista määrärahojen käytössä ja tuloarvioiden toteutumisessa sekä esitetään poikkeamien syyt. Neljännesvuosittain raportti toimitetaan myös valtuustolle. Puolivuotisraportti laaditaan laajempana selvityksenä tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallitukselle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannukset kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poikkeama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muutostalousarvion yhteydessä. Osastojen tulee toimia siten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrärahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen aihetta ilmenee. Kunnanhallitus antaa talousarvion seurannasta ja muutoksista yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 11

18 Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen Kunnan käyttötalous muodostuu toimintatuloista ja toimintamenoista. Talousarviossa niihin sisältyy sekä ulkoisia että sisäisiä eriä. Ulkoisilla menoilla tarkoitetaan niitä eriä, joita kunta saa tai maksaa kunnan ulkopuolisilta tahoilta. Sisäiset erät ovat kunnan eri yksiköiden välisiä tuloja ja menoja. Talousarviossa budjetoidaan sisäisinä erinä rakennusten ja huoneistojen vuokrat, ateriat ja siivous. Toimintatulot ja -menot Toimintatulot muodostuvat myyntituloista, maksutuloista, tuista ja avustuksista ja muista toimintatuloista. Myyntituloja ovat tulot tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä liiketoiminnan suoritteista perittävät korvaukset. Maksutulot ovat asiakasmaksuja sekä maksuja tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoitus ei ole kattaa kokonaan tuotantokustannuksia tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksujen perusteet määritellään usein laissa tai asetuksessa. Tuet ja avustukset ovat tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä. Muita toimintatuloja ovat muun muassa vuokratulot ja olennaiset käyttöomaisuuden myyntivoitot. Toimintamenot jakautuvat henkilöstömenoihin, palvelujen ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, avustuksiin ja muihin toimintamenoihin. Henkilöstömenoja ovat palkat ja palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostot ovat joko kunnan muilta palveluntuottajilta kuntalaisille ostamia lopputuotepalveluja tai palveluja, joita kunta käyttää osana omaa tuotantoaan. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat tilikauden aikaisia, tuotantoa ja palvelua varten ostettuja hyödykkeitä. Avustuksiin sisältyvät kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Muita toimintamenoja ovat esimerkiksi vuokramenot. Toimintatulot ja -menot muodostavat toimintakatteen, joka kertoo, paljonko toiminnasta jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Pirkkalan kunnan toimintatulot ovat 1,8 % suuremmat kuin talousarviossa Toimintamenot kasvavat vuodesta 2014 yhteensä 1,8 %. Verotulot Kunnilla on verotusoikeus ja verotulot ovat kuntien tulorahoituksen keskeinen lähde. Verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat on määritelty kiinteistöverolaissa. Yhteisöverotuksessa ei vahvisteta kuntakohtaisesti kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa, vaan yhteisöjen suorittamasta verosta erotetaan verontilityslaissa säädetty prosenttiosuus kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuudeksi. Vuonna 2015 Pirkkalan kunnan veroprosentti on 20,00 %. Arvioitu kunnallisveron tuotto on 76 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit ilmenevät alla olevasta taulukosta. Kiinteistöveroprosentit pidetään vuonna 2015 ennallaan ja kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 3,9 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 2,9 miljoonaa euroa. 12

19 Yhteenveto verotuloista TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Verolaji Kunnallisvero Muutos % 8,3 10,4-0,9 3,3 5,2 5,1 Kiinteistövero Muutos % 3,8 2,9 6,4 5,4 2,6 2 Yhteisöveron tuotto Muutos % -26,3 25,8 5,1 16,0-10,3 8 VEROTULOT Muutos % 6,8 10,5-0,4 3,8 4,6 5,1 Veroprosentit TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 Kiinteistöveroprosentti Yleinen 0,90 0,90 0,90 0,90 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,45 0,45 0,45 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 Kiinteistöveroprosentit KiinteistöveroL Pirkkala Yleinen 0,80-1,55 0,90 Vakituiset asuinrakennukset 0,37-0,80 0,45 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,80-1,55* 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt alaraja 0,00 0,00 Voimalaitokset 0,60-2,85 ei määrätty Rakentamaton rakennuspaikka 1,00-3,00 ei määrätty * Hallituksen esityksen mukaan enintään 0,6 prosenttiyksikköä vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi tai jos näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. Valtionosuudet Valtio osallistuu kunnallisten palvelujen rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Sen tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Valtionosuudet ovat laskennallisia. Laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Kuntien tulopohjaa tasataan myös verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän muutos (koskien peruspalvelujen valtionosuutta) tulee voimaan Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille, mutta järjestelmää on yksinkertaistettu ja määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty. Myös laskennallisuutta on lisätty. Uudistukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton laskelmien mukaisina. Pirkkalan kunnan valtionosuusarvion vuonna 2015 on 10,7 miljoonaa euroa. 13

20 Yhteenveto valtionosuuksista TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Valtionosuuslaji Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Muutos % -14,4-2,3-6,7-12,5-1,4-1,5 Opet.-ja kultt. muut valt.os Muutos % 6,9 14,3 0,0-20,1 0,0 0,0 VALTIONOSUUDET Muutos % 0,6-6,4-8,7-10,1-1,9-1,9 Rahoitustulot ja -menot Korot TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS2017 Menot Tulot Nettomenot Muu rahoitus TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS2017 Menot Tulot Nettotulot Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirta. Siinä osoitetaan vähennyslaskukaavan muodossa, miten menot rahoitetaan eli mikä on toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näiden tuloksena saadaan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmassa osoitetaan lainakannan muutokset. Pirkkalan kunnan lainojen kehitys on esitetty alla. Lainat TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS2017 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Nettolainanotto Lainakanta Lainat EUR/asukas Asukasluku EUR Lainamäärä EUR ja /asukas /asukas TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS Lainakanta 1000 EUR Lainat /asukas 14

21 Henkilöstömuutokset Uudet vakanssit 2015 Toimielin Virka/ Määrä Kelpoisuus- Aloitus Palkkakustannukset Kustan- Tulosalue Sijoituspaikka työsuhde vaatimus sivukuluineen nus- paikka Nimike Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Koko vuosi Lasten ja nuorten tukipalvelut Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattori Perustelu: Oppilashuoltotyön lisääntyminen työsuhde 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1287/ :n mukainen kelpoisuus Vanhusten palvelut Vanhusten asumispalveluyksikkö Lähihoitaja Perustelu: uuden yksikön toiminnan aloittaminen työsuhde 9 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Sairaanhoitaja Perustelu: uuden yksikön toiminnan aloittaminen työsuhde 1 Laillistettu sairaanhoitaja. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Perusterveydenhuolto Avosairaanhoito Terveyskeskuslääkäri, varahenkilö. Perustelu: palvelujen saatavuuden turvaaminen. virka 1 Laillistettu lääkäri SIVISTYSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatus Ryhmäavustaja Perustelu: Väestönkasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Soveltuva ammatillinen koulutus Perusopetus Alakoulut Koulunkäynnin ohjaaja Perustelu: Väestönkasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 2 Soveltuva ammatillinen koulutus

22 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu Naistenmatkan koulu Tuntiopettaja (päätoiminen) Perustelu: Esiopetusryhmien määrän lisääntyminen ja tarpeen vakiintuminen. Virka/ työsuhde Määrä Kelpoisuusvaatimus virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/2006 Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen 2015 Koko vuosi Kustannuspaikka Toivion koulu Luokanopettaja Perustelu: Oppilasmäärän kasvu virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Nuolialan koulu Luokanopettaja Perustelu: Oppilasmäärän kasvu virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ YHTEENSÄ

23 Vakanssien tietojen muutokset

24 18

25 19

26 Lakkautettavat vakanssit 2015 Toimielin Tulosalue Vakanssinumero Virka/ työsuhde Määrä Lakkautus pvm Kustannussäästö sivukuluineen Sijoituspaikka Nimike 2015 Koko vuosi Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Vanhusten palvelut Tehostettu palveluasuminen, Vesilahti Kustannuspaikka Lähihoitaja Perustelu: Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelman mukaisen palvelurakennemuutoksen toteuttaminen työsuhde Lähihoitaja Perustelu: Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelman mukaisen palvelurakennemuutoksen toteuttaminen työsuhde Lähihoitaja Perustelu: Avoin vakanssi, jota ei täytetä Vanhusten palvelut Pitkäaikaishoito, Vesilahti Lähihoitaja Perustelu: Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelman mukaisen palvelurakennemuutoksen toteuttaminen työsuhde työsuhde Perusterveydenhuolto Terveyskeskussairaala, Vesilahti Lähihoitaja Perustelu: Terveyskeskussairaalan lakkauttamisen vuoksi vapautunut vakanssi, jota ei täytetä työsuhde

27 Toimielin Vakanssi- Virka/ Määrä Lakkautus Kustannussäästö sivukuluineen Kustan- nus- Tulosalue numero työsuhde pvm paikka Sijoituspaikka Nimike Perustelu Sairaanhoitaja Perustelu: terveyskeskussairaalan lakkauttamisen vuoksi vapautunut vakanssi, jota ei täytetä työsuhde Koko vuosi Sairaanhoitaja Perustelu: terveyskeskussairaalan lakkauttamisen vuoksi vapautunut vakanssi, jota ei täytetä työsuhde Sairaanhoitaja Perustelu: Terveyskeskussairaalan lakkauttamisen vuoksi vapautunut vakanssi, jota ei täytetä työsuhde Sairaanhoitaja Perustelu: Terveyskeskussairaalan lakkauttamisen vuoksi vapautunut vakanssi, jota ei täytetä työsuhde TEKNINEN LAUTAKUNTA Ruoka- ja puhtauspalvelut Pirkankoivu Palveluesimies työsuhde Perustelu: Vapautunut vakanssi, jota ei täytetä Ruoka- ja puhtauspalvelut Koulukeskus Ruokapalvelutyöntekijä työsuhde Perustelu: Vapautunut vakanssi, jota ei täytetä Ruoka- ja puhtauspalvelut Kurikanpirtti Siivooja työsuhde Perustelu: Vapautunut vakanssi, jota ei täytetä YHTEENSÄ

28 Uudet vakanssit 2016 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu Määrä Kelpoisuusvaatimus Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen Koko vuosi PERUSTURVALAUTAKUNTA 15, Sosiaalipalvelut Perheneuvola Psykologi Perustelu: Perheneuvolapalveluiden tarpeen kasvu, ennaltaehkäisevä työ Virka/ työsuhde Kustannuspaikka työsuhde 1 Laillistettu psykologi Vanhusten palvelut Kotihoito Kotihoitaja, Pirkkala Perustelu: Kotihoidon asiakasmäärän kasvu, hoivan tarpeen lisääntyminen ja kotiin annettavien palveluiden painottaminen työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Kotihoitaja, Vesilahti Perustelu: Kotihoidon asiakasmäärän kasvu, hoivan tarpeen lisääntyminen ja kotiin annettavien palveluiden painottaminen työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Pitkäaikaishoito Lähihoitaja Perustelu: Asiakkaat entistä vaikeampihoitoisia, henkilöstömitoituksen nostaminen työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Lähihoitaja, varahenkilö Perustelu: Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen turvaaminen hoitohenkilökunnan huonon saatavuuden vuoksi. työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Sosionomi/geronomi Perustelu: Vanhustyön erityisasiantuntemuksen vahvistaminen (Vanhuspalvelulaki 10 ) työsuhde 1 Sosiaalialalle suuntautuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

29 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu Perusterveydenhuolto Avosairaanhoito Psykologi, Pirkkala Perustelu: Psykologipalveluiden tarpeen kasvu Virka/ työsuhde Määrä Kelpoisuusvaatimus Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen Koko vuosi Kustannuspaikka työsuhde 1 Laillistettu psykologi , 2784 Terveyskeskuslääkäri, Pirkkala Perustelu: Väestön kasvu, palvelutarpeen lisääntyminen virka 1 Laillistettu lääkäri Sairaanhoitaja, Pirkkala Perustelu: Väestön kasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Laillistettu sairaanhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Sairaanhoitaja, Vesilahti Perustelu: Työparimallin toteuttaminen Vesilahdella työsuhde 1 Laillistettu sairaanhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Kuntoutuspalvelut Erityisliikunnanohjaaja Perustelu: Ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien liikuntapalveluiden tarjonnan lisääminen vastaamaan tarvetta. Pääkohderyhmänä ikäihmiset. Yhteinen sivistysosaston (liikuntapalvelut) kanssa työsuhde 0,5 Soveltuva ammatillinen koulutus Kouluterveydenhuolto, Pirkkala Terveydenhoitaja Perustelu: Väestön kasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Laillistettu terveydenhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus

30 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu Suun terveydenhuolto Terveyskeskushammaslääkäri, Pirkkala Perustelu: Asiakasmäärän kasvu Virka/ työsuhde Määrä Kelpoisuusvaatimus työsuhde 1 Suomessa laillistettu hammaslääkäri Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen Koko vuosi Kustannuspaikka Hammashoitaja, Pirkkala Perustelu: Asiakasmäärän kasvu, työpariksi hammaslääkärille työsuhde 1 Soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava Psykiatrinen avohoito Psykologi (nuorisopsykiatria) Perustelu: Nuorisopsykiatrian vahvistaminen ja työpari nuorisopsykiatriselle sairaanhoitajalle työsuhde 1 Laillistettu psykologi Vastaava sairaanhoitaja/ osastonhoitaja Perustelu: Työnjohdon vahvistaminen virkasuhde 1 Laillistettu psykiatrinen sairaanhoitaja SIVISTYSLAUTAKUNTA 8, Varhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatus Ryhmäavustaja Perustelu: Väestönkasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Soveltuva ammatillinen koulutus Perusopetus Alakoulut Luokanopettaja Perustelu: Oppilasmäärän kasvu virka 2 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Yläaste Lehtori Perustelu: Oppilasmäärän kasvu, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Alakoulut ja yläaste Koulunkäynnin ohjaaja Perustelu: Väestönkasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 2 Soveltuva ammatillinen koulutus ,

31 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu Alakoulut Erityisopettaja Perustelu: Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän kasvu Virka/ työsuhde Määrä Kelpoisuusvaatimus virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/2006 Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen Koko vuosi Kustannuspaikka Yläaste Opinto-ohjaaja Perustelu: Opinto-ohjauksen tarpeen kasvu oppilasmäärän kasvaessa virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Vapaa-aikapalvelut Liikuntapalvelut Erityisliikunnanohjaaja Perustelu: Ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien liikuntapalveluiden tarjonnan lisääminen vastaamaan tarvetta. Pääkohderyhmänä ikäihmiset. Yhteinen perusturvaosaston kanssa työsuhde 0,5 Soveltuva ammatillinen koulutus YHTEENSÄ

32 Vakanssien tietojen muutokset