Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Valtuuston hyväksymä

2

3 Pormestarin katsaus Taloudellinen tilanne näyttää edelleen kovin harmaalta. Se haastaa niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin. Yritysmaailmassa sopeutetaan tiukassa taloustilanteessa leikkaamalla menoja. Kuntasektorilla taloudellisesti huonona aikana palvelujen kysyntä sen sijaan kasvaa. Kunnasta tulee ikään kuin kasvuyritys, jonka tulisi kyetä kohdentamaan toimintaansa lisää panoksia. Kunnalla on suuri määrä lakisääteisiä velvoitteita, jotka tiukentuneesta taloustilanteesta huolimatta on hoidettava. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettu Juha Sipilän hallitus on jatkanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua. Mikäli asiat etenevät suunnitellusti, siirtyvät sote-asiat vuonna 2019 pois Pirkkalan kunnalta. Tällä on merkittävä vaikutus kunnan rahoitusasemaan, omaisuusjärjestelyihin, henkilöstöön ja organisaatiorakenteeseen. Vielä ei kuitenkaan ole selvillä, miten edellä mainitut asiat uudistuksen myötä hoidetaan. Kunnan rooli alueen elinvoiman sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallistumisen kehittämiseksi säilyy. Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien jälkeisen toiminnan ja investointien suunnittelu on kuitenkin tässä tilanteessa varsin haasteellista. Vuoden 2015 aikana Pirkkalan kunnan verotulojen kehitys on ollut huomattavasti heikompaa kuin moneen vuoteen. Alkuperäistä talousarviota on jouduttu verotulojen osalta vähentämään 1,5 milj. euroa. Samanaikaisesti olemme joutuneet hankkimaan sisäilmaongelmien vuoksi kahdelle koululle, Nuolialan koululle ja yläasteelle, väistötilat opetustoiminnan turvaamiseksi terveellisessä ympäristössä. Tämän talousarvion valmistelu on haastanut hallintokunnat uudistamaan toimintaansa. Kunnanhallituksen antama talousarviokehys oli kireä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteisen ponnistuksen tuloksena on syntynyt talousarvio, joka osaltaan vuodelle 2016 kohdistuvien, kertaluonteisten menojen vuoksi muodostuu noin 3 milj. euroa alijäämäiseksi. Talouden suunta on huolestuttava, mutta Pirkkalan kunnan talouden voidaan toistaiseksi sanoa olevan vakaalla pohjalla. Omilla toimillamme ja päätöksillämme meidän tulee pyrkiä säilyttämään taloutemme tasapainossa. Vuonna 2016 käynnistyy uuden lukion rakentaminen ja Nuolialan uuden koulurakennuksen suunnittelu. Uusi Soljan asuinalue laitetaan kuntoon niin, että rakentaminen voi alkaa vuonna Peruspalvelut säilyvät edelleen hyvällä tasolla, palveluiden painopistettä siirretään varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hyödyntämällä uutta teknologiaa pystymme kiristyneessä taloustilanteessakin jatkamaan palveluiden kehittämistä. Tiukka talous haastaa meidät miettimään toimintaamme ja investointeja erityisen tarkasti. Tämä tilanne luo myös oivallisen mahdollisuuden innovatiivisiin ajatuksiin ja toimintatapojen tarkastelemiseen. Helena Rissanen Pormestari

4

5 Sisällys Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat... 1 Talousarvion lainsäädännöllinen periaate... 1 Kuntien toimintaympäristö... 1 Yleinen taloudellinen tilanne... 2 Kuntatalouden näkymät... 2 Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö... 3 Kuntastrategia... 7 Hyvinvointijohtaminen... 8 Konsernin tavoitteet... 8 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Talousarvion sitovuus ja seuranta... 9 Tilivelvollisuus...10 Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen...11 Henkilöstömuutokset...15 Talous ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin ja tulosalueittain...26 Tuloslaskelma...77 Investoinnit...79 Rahoituslaskelma...86 Yhteenveto sitovista eristä...87 Vesihuoltolaitos...88 Liitteet...92

6

7 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat Talousarvion lainsäädännöllinen periaate Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntien toimintaympäristö Uusi kuntalaki tuli voimaan Lakiin sisältyy siirtymäsäännöksiä, minkä johdosta merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien. Laissa on pyritty vastaamaan kuntien toimintaympäristön muutoksiin. Talouden näkökulmasta kuntakonsernin näkökulma korostuu uudessa laissa, mikä tuo nykyistä laajemman näkökulman kuntatalouden tarkasteluun. Taloutta koskevassa luvussa alijäämän kattamismenettelyä terävöitetään. Juha Sipilän hallituksen keskeinen tavoite on saada talous ja työllisyys kasvuun. Mikäli kasvu ja työllisyys paranevat, on sillä merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen. Sopeuttamisen ja leikkaamisen lisäksi hallitus tavoittelee rakenteellisia uudistuksia, joiden vaikutus on nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Syyskuussa 2015 valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistiin ensimmäinen uuden muotoinen julkisen talouden suunnitelma vuosille Osana julkisen talouden suunnitelmaa on laadittu myös kuntatalousohjelma vuosille Näiden tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestäminen ja rahoitus pidetään tasapainossa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman avulla ohjataan hallituskaudella koko hallituksen päätöksentekoa, uusien lakiesitysten valmistelua ja kehityshankkeita sekä kuntataloutta. Monien kuntatalouteen vaikuttavien toimien valmistelu on hyvin alkuvaiheessa, eikä vaikutuksia ole mahdollista arvioida kovinkaan tarkasti. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen sekä uudistukset, merkittävimpänä sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan merkittävästi kuntien toimintaympäristöä ja taloutta, toistaiseksi uudistuksen vaikutuksista kuntien rahoitukseen, omaisuuteen tai henkilöstöön ei ole lopullisia päätöksiä. Taloussuunnitelmakauteen sisältyy perustoimeentulotuen maksatuksen siirto kunnilta Kelalle vuoden 2017 alusta. Tämä vähentää sekä kuntien menoja että tuloja. Muutos supistaa kuntien menoja arviolta noin 700 miljoonaa euroa ja tukeen kohdistettu valtionapu poistuu kuntien toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Uudistuksen on arvioitu vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta vastaavasti tuen alikäytön väheneminen lisää kuntien kustannuksia. Nettomääräisesti uudistuksen on arvioitu heikentävän kuntataloutta hieman, vaikka lähtökohtana on ollut kustannusneutraali malli. 1

8 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön (Taloudellinen katsaus, syksy 2015) ennusteen mukaan Suomen BKT:n ennustetaan vuonna 2015 kasvavan 0,2 %. Suhdanteiden oletetaan paranevan maltillisesti vuoden viimeisellä puoliskolla. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %, erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrä on noussut nopeasti. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Taustalla on arvio investointien suotuisasta kehityksestä. Työttömyysasteen ennustetaan olevan 9,4 %. Vuoden 2017 kasvuennuste on 1,4 %. Vuosikymmenen loppuun saakka julkisen talouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä. Mittavat sopeutustoimet pienentänevät kuitenkin alijäämää. Julkinen velka nousee vuonna 2015 yli 60 prosentin ja velkasuhde ei näytä taittuvan lähivuosina, joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Kuntatalouden näkymät Tuloverotukseen kohdistuu vuodelle 2016 verotusta keventäviä muutoksia, joiden arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja noin 244 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, sen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja yli 200 miljoonalla eurolla. Kuntien korotettu yhteisövero-osuus päättyy vuoteen Se vähentää kuntien tulopohjaa noin 260 miljoonalla eurolla. Huolimatta kiinteistöveroon tehtävistä tarkennuksista ja verovähennysten kompensoinnista (vaikutus noin 100 miljoonaa euroa), jää kuntien veropohja noin 170 miljoonaa euroa miinukselle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan kiinteistöverolakiin tulee muutoksia. Vuodelle 2016 muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttien enimmäismääriä korotetaan ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistetaan joiltain osin. Vuonna 2017 muuttuvat yleisen sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat. Muutoksilla tavoitellaan vuosittain 25 miljoonan euron kasvua koko kuntakentällä. Laki ei kuitenkaan pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuonna 2016, joten kiinteistöverotulojen kasvu näiltä osin edellyttää kuntien omia päätöksiä. Hallituksen esityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 25,52 prosenttiin. Vuonna 2016 valtionosuudet lisääntyvät 6,2 % vuoden 2015 tasoon nähden. Suurimpana syynä on valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus sekä kuntien verotulovähennyksestä johtuva kompensaatio. Kunnilla on sekä merkittäviä uusinvestointitarpeita että huomattava määrä korjausvelkaa. Kuntaliiton mukaan vuosina investointien omarahoitusosuus on ollut keskimäärin 58 % ja poistonalaisten investointien keskimäärin 72 %. Käyttötalouden kiristyminen vaikuttaa myös investointien rahoitusmahdollisuuksiin. Käyttötalouden menojen hillitseminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta investointipaineiden vallitessa velkaantuminen pysyy hallinnassa. 2

9 Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö Yleisesti kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainoisena, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haasteellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin tilanteesta. Erityisesti kasvukunnissa tilanne on tämän suuntainen. Tuloslaskelma on tasapainossa (ylijäämäinen), mutta rahoituslaskelma osoittaa ns. alijäämä, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Jossain määrin kasvun rahoittaminen velkarahalla on hyväksyttävää, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on tärkeää sekä tuloslaskelman pitämiseksi tasapainossa että investointien rahoittamiseksi. Lainakannan kasvua voidaan hillitä, jos vuosikate saadaan pidettyä korkeana. Riittävä vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Viime vuosien mittavat investoinnit ja poistoaikojen lyhentyminen vaikuttavat poistojen kasvun kautta myös tuloslaskelman tilikauden tulokseen. Pirkkalassa tasapainoinen talous edellyttää käyttötalousmenojen maltillista kasvua, verotulojen suotuisaa kehitystä ja investointien tarkkaa suunnittelua. 3

10 Talouden tunnuslukuja TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Asukasluku Kasvu % 3,1 2,1 1,3 1,7 1,1 1,3 Kasvu asukasta Tuloveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,00 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 vakituinen asuinrakennus 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos % 11,4 5,8 7,8-1,9 0,7 3,1 Toimintamenot ulkoiset ulkoiset ja sisäiset Muutos % (ulkoiset ja sisäiset) 4,9 6,2 17,1 3,9 6,9 0,9 Muutos % (ulkoiset) 5,6 6,0 18,1 3,7 5,6 0,8 Toimintakate Muutos % 7,5 10,0 2,2 4,3 6,3 2,1 Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % 215,0 162,2 223,4 139,8 59,1 62,5 Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Investoinnit netto /asukas Investointien tulorahoitus % 58,0 58,0 80,7 61,2 37,4 44,3 Kumulatiivinen ylijäämä Lainat kunta (lainakanta ) /asukas

11 Väestö Pirkkalan asukasluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut yli asukkaalla. Viimeisen kolmen vuoden aikana ( ) asukaslisäys on ollut 926 henkilöä (3,1 %). Vuonna 2016 asukasluvun kasvuksi arvioidaan noin 250 asukasta, jolloin asukasmäärä olisi vuoden lopussa yli Taloussuunnitelmakaudella vuosittaiseksi väestönkasvuksi arvioidaan 300 asukasta. Väestönkasvu on ollut melko tasaista kaikissa ikäryhmissä ja Pirkkalan väestörakennetta voidaan pitää tasapainoisena. TP2010 TP2011 TP2012 TP 2013 TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018 Asukasluku Kasvu henkilöä Kasvu % 4,4 3,1 2,1 1,3 1,7 1,1 1,3 1,6 1,5 Työllisyys ja elinkeinot tai elinvoimapolitiikka Maailmantalouden epävarmuus ja Suomen ja Pirkanmaan työllisyystilanteen vaikeutuminen ovat nähtävissä myös Pirkkalassa. Työttömyysluvut ovat heikentyneet, mutta ovat seudun keskimääräisiä lukuja parempia. Elinkeinotonttien myynti tuo positiivisia odotuksia lähivuosien työpaikkakehityksen kasvamiseen. Pirkkalan kunta investoi vuosittain elinkeinoelämän alueiden rakentamiseen. Pirkanmaan työllisyystilanne oli syyskuun 2015 lopussa koko maata heikompi. Koko maan työttömyysaste oli tuolloin 12,8 % ja Pirkanmaan 14,7 %. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 15,2 % ja Pirkkalan 11,2 %. Työttömien työnhakijoiden määrä Pirkanmaalla oli noussut korkeammalle kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita Pirkkalassa oli syyskuun lopussa 1 039, joista yli vuoden työttömänä olleita oli 345 ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 127. Työttömien määrä Pirkkalassa on noussut vuoden takaisesta tilanteesta 4 %. Organisaatio Pirkkalan kunnan organisaatiorakenne säilyy talousarviovuonna ennallaan. Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue jatkaa toimintaa Pirkkalan toimiessa vastuukuntana, samoin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Pirkkala on mukana kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-alueessa, jossa vastuukuntana on Nokian kaupunki ja muut sopimuskunnat Lempäälä ja Vesilahti. 5

12 Pirkkalan kunnan hallinnolliset vastuualueet TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KUNNANHALLITUS PORMESTARI Vastuualueet HALLINTOPALVELUT HALLINTO-OSASTO STRATEGIA JA KEHITTÄMINEN kansliapäällikkö kehittämisjohtaja * keskusvaalilautakunta HALLINTO * ympäristölautakunta hallintojohtaja TALOUSASIAT talousjohtaja HENKILÖSTÖASIAT henkilöstöjohtaja ELINKEINOTOIMI elinkeinojohtaja TYÖLLISTÄMINEN työllisyyspalveluiden päällikkö KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ kaavoitusjohtaja RAKENNUSVALVONTA rakennustarkastaja YMPÄRISTÖNSUOJELU ympäristöpäällikkö SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO VARHAISKASVATUS sivistysjohtaja varhaiskasvatuspäällikkö * sivistyslautakunta PERUSOPETUS opetuspäällikkö TOISEN ASTEEN KOULUTUS opetuspäällikkö VAPAA-AIKAPALVELUT vapaa-aikapäällikkö PERUSTURVA- PERUSTURVAOSASTO SOSIAALIPALVELUT PALVELUT perusturvajohtaja sosiaalityön johtaja VANHUSTEN PALVELUT * perusturvalautakunta vanhustyön johtaja * ympäristöterveydenhuollon jaosto TERVEYSPALVELUT ylilääkäri YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO ympäristöterveyspäällikkö LASTEN JA NUORTEN TUKIPALVELUT sosiaalityön johtaja TEKNISET PALVELUT TEKNINEN OSASTO KUNNALLISTEKNIIKKA tekninen johtaja rakennuspäällikkö * tekninen lautakunta RUOKA- JA PUHTAUSPALVELU ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö TILAPALVELU tilapalvelupäällikkö 6

13 Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 kuntastrategian vuosille Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti kunnan toimintaa. Pirkkalan kunnan strategiaa tukevat arvot Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa. Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Pirkkalan kunnan visio 2018 Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Sen on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tulevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Se on rohkeutta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluulottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen. Tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2018 Talousarvion 2015 toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on kiinnitetty erityistä huomioita strategian mukaisiin painopisteisiin. 7

14 Hyvinvointijohtaminen Kuntaa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Se on kokonaisvaltaisen, poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen työväline. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen lisäksi kerran valtuustokaudessa tehdään laajempi hyvinvointikertomus, joka sisältää tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa valtuuston hyväksymien hyvinvointi-indikaattorien tilanteesta ja kehityksestä. Pirkkalan valtuusto on hyväksynyt Pirkkalan kunnan hyvinvointi-indikaattorit Seuraava laaja hyvinvointikertomus tehdään Vuonna 2016 valmistellaan myös Pirkkalan kunnan hyvinvointisuunnitelma vuosille Vuoden 2014 hyvinvointikertomus käsiteltiin valtuustossa huhtikuussa Vuodella 2014 oli asetettu hyvinvoinnin painopisteiksi terveellisten elämäntapojen lisääminen ja tukeminen, aktiivisten toimintatapojen vahvistaminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen Vuoden 2015 kaksi keskeisintä hyvinvoinnin edistämistä tukevaa tavoitetta ovat lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja toimettomien nuorten tavoittaminen ja aktivointi sekä ohjaus tavoitteellisen toiminnan piiriin. Vuoden 2015 alusta aloitti uusi lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue. Uuden yksikön tavoitteena on lapsiperheiden ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen päällekkäisyyksiä poistamalla ja palveluohjausta parantamalla. Vuoden 2016 hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiksi asetettiin varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisy, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja turvallisuus. Tulosalueet ovat huomioineet edellä mainitut painopisteet talousarvionsa valmistelussa. Varhaisessa tukemisessa ja ennaltaehkäisyssä tulee edelleen syventää moniammatillista yhteistyötä yli sektorirajojen, jotta asiakkaat hakeutuvat ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin riittävän varhain, ennen kuin ongelmat monimutkaistuvat. Esimerkiksi lasten ja nuorten tukeen liittyvät prosessikuvaukset päivitetään yhteistyössä opetuspalvelujen ja lasten ja nuorten tukipalvelujen kesken. Asukkaiden omaehtoista liikkumista tuetaan muun muassa järjestämällä Vähäjärven ja vapaaaikakeskuksen alueella erilaisia tapahtumia ja tuomalla esiin alueen aktiviteettimahdollisuuksia. Yksi kuntalaisten vaikuttamiskanava on asiakasfoorumit. Niiden toiminnan arviointi tehdään vuoden 2016 aikana. Kuntalaisia osallistetaan yleisten alueiden, esimerkiksi liikuntapaikkojen, suunniteluun. Vapaa-aikapalveluiden tavoitteena on lisätä urheiluseurojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnan ja seurojen yhteistyötä tiivistetään muun muassa perustamalla seuraparlamentti. Alakouluikäisten lasten vaikuttamismahdollisuuksia edistetään perustamalla lasten parlamentti tai muu vastaava elin, jonka toimintamalli valmistuu vuoden 2016 aikana. Laadittavassa liikenneturvallisuusohjelmassa hyödynnetään muun muassa onnettomuustilastoja, jotta saadaan tunnistettua riskialueet, joille kohdennetaan erillisiä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Pysäköinninvalvonnalla pyritään estämään liikenneturvallisuushaittoja. Konsernin tavoitteet Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat kunnan lisäksi kuntayhtymät ja kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (92,23 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Pirkkalan valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto voi määritellä tavoitteita konserniohjauksen tueksi. Konserniyhteisöjen tavoitteet: tytäryhteisöjä tulee hoitaa siten, että niiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi ja ne tukevat kunnan toimintaa ja toiminnallisia tavoitteita. Pirkkalan kunnan omistusosuus on ylittänyt osakeyhtiölain lunastusoikeuden ylittävän (yhdeksän kymmenesosan) osuuden Pirkkalan Jäähalli Oy:n kaikista osakkeista ja äänistä. Kunta on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Kunta on käynnistänyt toiminnan selkeyttämiseksi vapaaehtoisen tarjousmenettelyn, jolla Jäähallin osakekanta pyritään hankkimaan kokonaisuudessaan kunnan haltuun. Järjestelyllä jäähalliyhtiön toiminnassa voidaan hyödyntää selkeämmin inhouse - periaatteella tuotettavia tukipalveluja jäähallin menojen vähentämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Osakkeiden hankintaan on varauduttu vuoden 2016 talousarviossa. 8

15 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Talousarvion sitovuus ja seuranta Talousarvio ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Sitovuus Käyttötalous Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tulosalueiden toimintatulot ja toimintamenot. Tilapalvelun ja ruoka ja puhtauspalvelun tulosalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on tilikauden tulos, joka sisältää toimintatulot, toimintamenot ja suunnitelman mukaiset poistot. Toimintatulot ja menot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset erät. Tulosalueiden välillä tehtävistä muutoksista päättää kunnanhallitus, kun muutoksilla ei ole talousarvion kokonaismenoja lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät tavoitteet ovat sitovia. Investoinnit Talousarvion investointiosassa sitovat erät ovat seuraavat: 1. Maa-alueet, arvopaperit ja irtain omaisuus sitovat hallintokuntia seuraavilla tasoilla Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Ympäristöterveydenhuollon jaosto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 2. Talonrakennus on sitova seuraavilla hankeryhmätasoilla Hallinnon rakennukset Perusturvan rakennukset Sivistyksen rakennukset Teknisen rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset 3. Kunnallistekniikka on sitova seuraavilla hankeryhmätasoilla Alueellinen kunnallistekniikka Laajemmat projektit Muut kunnallistekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun muutoksilla ei ole talousarvion kokonaismenoja lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia. Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus, lautakunnat ja ympäristöterveydenhuollon jaosto. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjeistaa käyttösuunnitelmien laadintaa. Yleistä Taloussuunnitelmaosan kaksi jälkimmäistä vuotta ( ) ovat ohjeellisena noudatettavia. Seuranta ja muutokset Talousarvion seuranta suoritetaan kuukausittain raportoimalla kunnanhallitukselle merkittävistä poikkeamista määrärahojen käytössä ja tuloarvioiden toteutumisessa sekä esitetään poikkeamien syyt. Neljännesvuosittain raportti toimitetaan myös valtuustolle. Puolivuotisraportti laaditaan laajempana selvityksenä tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallitukselle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannukset kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poikkeama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muutostalousarvion yhteydessä. Osastojen tulee toimia siten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrärahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen aihetta ilmenee. Kunnanhallitus antaa talousarvion seurannasta ja muutoksista yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 9

16 Tilivelvollisuus Kuntalain 125 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Hallituksen esityksessä kuntalaiksi on todettu, että asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavia viranhaltijoita ovat toimielimen esittelijät ja itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Sinänsä tilivelvolliseksi määrittely ei tuo viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei hänelle kuulu jo asemansa perusteella esimiehenä, laskujen hyväksyjänä tai määrärahojen käytöstä päättävänä viranhaltijana. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus tilintarkastajan antamassa tilintarkastuskertomuksessa ja viranhaltijalle voidaan myöntää tai olla myöntämättä vastuuvapaus. Tilivelvollinen vastaa toiminnan ja talouden osalta sekä omasta että alaistensa tekemisestä ja siitä, mitä jää hoitamatta. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessa esitettävä, voidaanko tilivelvolliselle myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä tilivelvolliseen kohdistuva muistutus, mikäli tilintarkastaja havaitsee, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Valtuusto on erillisellä päätöksellään määritellyt Pirkkalan kunnan tilivelvolliset (luettelo tilivelvollisista on tämän talousarvion liitteenä). Tätä määritelmää sovelletaan vuoden 2016 alusta lukien ottaen huomioon, että viime kädessä kunnan vastuunalainen JHTT-tilintarkastaja määrittelee tilivelvollisen ja hän voi tilintarkastuskertomuksessaan kohdistaa muistutuksen muullekin kuin edellä olevan määritelmän piiriin kuuluvalle viranhaltijalle ja esittää vastuuvapauden epäämistä. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä valvontavastuusta. 10

17 Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen Kunnan käyttötalous muodostuu toimintatuloista ja toimintamenoista. Talousarviossa niihin sisältyy sekä ulkoisia että sisäisiä eriä. Ulkoisilla menoilla tarkoitetaan niitä eriä, joita kunta saa kunnan ulkopuolisilta tahoilta tai maksaa kunnan ulkopuolisille tahoille. Sisäiset erät ovat kunnan eri yksiköiden välisiä tuloja ja menoja. Talousarviossa budjetoidaan sisäisinä erinä rakennusten ja huoneistojen vuokrat, ateriat ja siivous. Toimintatulot ja -menot Toimintatulot muodostuvat myyntituloista, maksutuloista, tuista ja avustuksista ja muista toimintatuloista. Myyntituloja ovat tulot tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä liiketoiminnan suoritteista perittävät korvaukset. Maksutulot ovat asiakasmaksuja sekä maksuja tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoitus ei ole kattaa kokonaan tuotantokustannuksia tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksujen perusteet määritellään usein laissa tai asetuksessa. Tuet ja avustukset ovat tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä. Muita toimintatuloja ovat muun muassa vuokratulot ja olennaiset käyttöomaisuuden myyntivoitot. Toimintamenot jakautuvat henkilöstömenoihin, palvelujen ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, avustuksiin ja muihin toimintamenoihin. Henkilöstömenoja ovat palkat ja palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostot ovat joko kunnan muilta palveluntuottajilta kuntalaisille ostamia lopputuotepalveluja tai palveluja, joita kunta käyttää osana omaa tuotantoaan. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat tilikauden aikaisia, tuotantoa ja palvelua varten ostettuja hyödykkeitä. Avustuksiin sisältyvät kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Muita toimintamenoja ovat esimerkiksi vuokramenot. Toimintatulot ja -menot muodostavat toimintakatteen, joka kertoo, paljonko toiminnasta jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Pirkkalan kunnan toimintatulot ovat 1,3 % pienemmät kuin talousarviossa Toimintamenot kasvavat 0,9 % vuodesta 2015 %. Verotulot Kunnilla on verotusoikeus ja verotulot ovat kuntien tulorahoituksen keskeinen lähde. Verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöveroprosenttien alaja ylärajat on määritelty kiinteistöverolaissa. Yhteisöverotuksessa ei vahvisteta kuntakohtaisesti kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa, vaan yhteisöjen suorittamasta verosta erotetaan verontilityslaissa säädetty prosenttiosuus kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuudeksi. Vuonna 2016 Pirkkalan kunnan veroprosentti on 20,00 %. Arvioitu kunnallisveron tuotto on 76,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit ilmenevät seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Kiinteistöveroprosentit pidetään vuonna 2016 ennallaan ja kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 4,1 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 2,7 miljoonaa euroa. 11

18 Veroprosentit TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kiinteistöveroprosentti Yleinen 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kiinteistöveroprosentit KiinteistöveroL Pirkkala Yleinen 0,80-1,55 0,90 Vakituiset asuinrakennukset 0,37-0,80 0,45 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,80-1,55* 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt alaraja 0,00 0,00 Voimalaitokset 0,60-3,10 ei määrätty Rakentamaton rakennuspaikka 1,00-4,00 ei määrätty * Hallituksen esityksen mukaan enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi tai, jos näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. Yhteenveto verotuloista TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Verolaji Kunnallisvero Muutos % 8,3 10,4-2,1 2,5 2,9 0,8 3,1 Kiinteistövero Muutos % 3,8 2,9 10,6 1,4 5,1 2,4 2,4 Yhteisöveron tuotto Muutos % -26,3 25,8 20,7 1,0-6,9 3,7 3,6 VEROTULOT Muutos % 6,8 10,5-0,9 2,4 2,7 1,0 3,1 12

19 Valtionosuudet Valtio osallistuu kunnallisten palvelujen rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Sen tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Valtionosuudet ovat laskennallisia. Laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Kuntien tulopohjaa tasataan myös verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän muutos (koskien peruspalvelujen valtionosuutta) tuli voimaan Järjestelmää yksinkertaistettiin ja määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin. Myös laskennallisuutta lisättiin. Uudistukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton laskelmien mukaisina. Pirkkalan kunnan valtionosuusarvio vuonna 2016 on 11,4 miljoonaa euroa. Yhteenveto valtionosuuksista TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Valtionosuuslaji Kunnan peruspalv. valtionos Muutos % -14,4-2,3-7,6-11,7 3,6-7 0 Opet.-ja kultt. muut valt.os Muutos % 6,9 14,3-5,0-15,9-6,5-3 VALTIONOSUUDET Muutos % 0,6-6,4-8,4-10,4 6,5-7,9 0,0 13

20 Rahoitustulot ja -menot Korot TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS2017 TS2018 Tulot Menot Nettomenot Muu rahoitus TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS2017 TS2018 Tulot Menot Nettotulot Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirta. Siinä osoitetaan vähennyslaskukaavan muodossa, miten menot rahoitetaan eli mikä on toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näiden tuloksena saadaan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmassa osoitetaan lainakannan muutokset. Pirkkalan kunnan lainojen kehitys on esitetty alla. Lainat TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS2017 TS2018 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Nettolainanotto Lainakanta Lainat EUR/asukas Asukasluku EUR Lainamäärä EUR ja /asukas /asukas TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS2017 TS Lainakanta 1000 EUR Lainat /asukas 14

21 Henkilöstömuutokset Uudet vakanssit 2016 Toimielin Virka/ Määrä Kelpoisuus- Aloitus Palkkakustannukset Kus- Tulosalue työsuhdnus- vaatimus sivukuluineen tan- Sijoituspaikka Nimike 2016 Koko vuosi paik- ka Perustelu SIVISTYSLAUTAKUNTA Perusopetus Alakoulut Luokanopettaja Perustelu: oppilasmäärän kasvu virka 2 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Esiopettaja Perustelu: oppilasmäärän kasvu virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Alakoulut ja yläkoulu Koulunkäynninohjaaja Perustelu: Väestönkasvu, palvelutarpeen lisääntyminen, vakinaistaminen työsuhde 2 Soveltuva ammatillinen koulutus , 3450 Yläkoulu Lehtori, opinto-ohjaus Perustelu: Opinto-ohjauksen tarpeen kasvu oppilasmäärän kasvaessa virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/

22 Vakanssien tietojen muutokset 2016 Lähihoitaja Lähihoitajan vakanssin muutos monipalvelutyöntekijäksi Perustelu: asumisyksikön siivous- ja ruokahuollon ammattimainen osaaminen. Tehtäviin kuuluu asukkaiden ohjaus siivous-, puhtaus- ja ruokaasioissa Toimielin Vakanssi-Toimielin Virka/ Määrä Uuden vakanssin Aloitus Kustannusvaikutus Kus- Tulosalue numero Tulosalue työsuhde kelpoisuusvaatimus sivukuluineen tan- Sijoituspaikka Sijoituspaikka 2016 Koko nus- Nykyinen vakanssi Muutos vakanssille Perustelu vuosi paik- ka PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVALAUTAKUNTA Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Ympärivuorokautinen hoi va Ympärivuorokautinen hoiva, Pirkkala Lähihoitaja, varahenkilö Nimikemuutos lähihoitajaksi Perustelu: Henkilöstömitoituksen korjaaminen työsuhde 1 Ei muutosta Ympärivuorokautinen hoi va Ympärivuorokautinen hoiva, Pirkkala Sairaanhoitaja Sairaanhoitajan vakanssin muutos sosiaaliohjaajan (sosionomi/geronomi) vakanssiksi Perustelu: Vanhustyön eritysasiantuntemuksen vahvistaminen (Vanhuspalvelulaki 10 ) työsuhde 1 Sosiaalialalle suuntautuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutkinto Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut Lasten ja perheiden palvelut Lasten ja perheiden palvelut Perhetyöntekijä Nimikemuutos perheohjaajaksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa työsuhde 2 Ei muutosta Lasten ja perheiden palvelut Kotihoitaja Lasten ja perheiden palvelut, Pirkkala Nimikkeen muutos perhetyöntekijäksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa työsuhde 1 Ei muutosta Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne työsuhde 1 Laitoshuoltajan ammattitutkinto

23 Toimielin Vakanssi-Toimielin Tulosalue numero Tulosalue Sijoituspaikka Sijoituspaikka Nykyinen vakanssi Muutos vakanssille Perustelu Lasten ja nuorten tukipalvelut Lasten ja nuorten tukipalvelut Virka/ työsuhde Määrä Uuden vakanssin kelpoisuusvaatimus Psykologi Lasten ja nuorten työsuhde 1 Ei muutosta tukipalvelut, Pirkkala Psykologin viran muuttaminen työsuhteeksi Perustelu: vakanssissa ei julkisen vallan käyttöä Aloitus Kustannusvaikutus sivukuluineen 2016 Koko vuosi Kustannuspaikka Kotihoitaja Lasten ja nuorten tukipalvelut, Pirkkala ja Vesilahti Nimikkeen muutos perhetyöntekijäksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehvä vä nkuvaa työsuhde 4 Ei muutosta Perhetyöntekijä Lasten ja nuorten tukipalvelut, Pirkkala Nimikkeen muutos perheohjaajaksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa työsuhde 1 Ei muutosta

24 Toimielin Vakanssi-Toimielin Virka/ Määrä Uuden vakanssin Aloitus Kustannusvaikutus Tulosalue numero Tulosalue työsuhde kelpoisuusvaatimus sivukuluineen Sijoituspaikka Sijoituspaikka 2016 Koko Nykyinen vakanssi Muutos vakanssille Perustelu vuosi SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Perusopetus ja lukio Lukio Yläaste ja lukio Luko Perusopetuksen opintoohjauksen lehtori (yhteinen perusopetuksen ja lukion kanssa) Nimikkeen muutos lukion opinto-ohjauksen lehtoriksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa virka 1 Kirjastoasetuksen mmukainen kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto Kustannuspaikka virka 1 Ei muutosta Vapaa-aikapalvelut Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja Nimikkeen muutos kirjastopalvelupäälliköksi Perustelu: Nimike vastaamaan muita osaston tehtä vänimikkeitä Asiakaspalvelukassa Määrä- ja osa-aikaisen asiakaspalvelukassan muuttaminen vakituiseksi osa-aikaiseksi työsuhteeks i työsuhde 1 Tehtävän s oveltuva ammatillinen koulutus ja hygieniapassi TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Ruoka- ja puhtauspalvelu Ruoka- ja puhtauspalvelu Kurikankulman päiväkoti Kurikankulman päiväkoti Kokki Nimikkeen muutos ruokapalvelutyöntekijäksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa Kunnallistekniikka Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan hallinto Kunnallistekniikan hallinto Piirtäjä Nimikkeen muutos tekniseksi avustajaksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa Rakennuspäällikkö Nimikkeen muutos yhdyskuntatekniikan päälliköksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa työsuhde 1 Ei muutosta työsuhde 1 Ei muutosta virka 1 Ei muutosta Viheraluepalvelut Viheraluepalvelut Liikuntapaikanhoitaja Nimikkeen muutos työsuhde 1 Ei muutosta viheraluehoitajaksi Perustelu: Nimike vastaamaan tehtävänkuvaa YHTEENSÄ

25 Lakkautettavat vakanssit 2016 Toimielin Tulosalue Vakanssinumero Virka/ työsuhde Sijoituspaikka Määrä Lakkautus pvm Kustannussäästö sivukuluineen Koko vuosi Kustannuspaikka Nimike 2016 Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusterveydenhuolto Johtava farmaseutti virka Perustelu: lääkehuolto ostetaan PSHP:ltä SIVISTYSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatus Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Perustelu: Pitkään avoinna olleet vakanssit, joita ei ole saatu täytettyä työsuhde YHTEENSÄ

26 Uudet vakanssit 2017 Toimielin Virka/ Määrä Kelpoisuus- Aloitus Palkkakustannukset Kus- Tulosalue työsuhde vaatimus sivukuluineen tan- Sijoituspaikka nus- Koko Nimike 2017 paik- ka vuosi Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Lasten ja nuorten tukipalvelut Psykologi, Pirkkala Perustelu: psykologipalveluiden tarpeen kasvu työsuhde 1 laillistettu psykologi Lasten ja nuorten tukipalveluiden esimies Perustelu: Lasten ja nuorten tukipalveluiden toiminnan johtaminen ja henkilöstön esimiehenä toimiminen työsuhde 1 ylempi korkeakoulututkinto Vanhusten palvelut Sosiaaliohjaaja (sosionomi/geronomi) Perustelu: Vanhustyön erityisasiantuntemuksen vahvistaminen (Vanhuspalvelulaki 10 ) työsuhde 1 Sosiaalialalle suuntautuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kotihoito Kotihoitaja, Pirkkala Perustelu: Kotihoidon asiakasmäärän kasvu, hoivan tarpeen lisääntyminen ja kotiin järjestettävien palvelujen painottaminen työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Kotihoitaja, Vesilahti Perustelu: Kotihoidon asiakasmäärän kasvu, hoivan tarpeen lisääntyminen ja kotiin järjestettävien palvelujen painottaminen työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Ympärivuorokautinen hoiva Lähihoitaja Perustelu: Asiakkaiden lisääntynyt hoitoisuus työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto Lähihoitaja, varahenkilö työsuhde 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto

27 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu Perusterveydenhuolto Avosairaanhoito Terveyskeskuslääkäri, Pirkkala Perustelu: palvelutarpeen lisääntyminen Virka/ työsuhde Määrä Kelpoisuusvaatimus Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen 2017 Koko vuosi Kustannuspaikka virka 1 laillistettu lääkäri Sairaanhoitaja, Pirkkala Perustelu: palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Laillistettu sairaanhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Sairaanhoitaja, Vesilahti Perustelu: lääkäri-hoitaja -työparimallin toteuttaminen Vesilahdella työsuhde 1 Laillistettu sairaanhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja, Pirkkala Perustelu: opiskelijaterveydenhuollon (Tredun toiminnan alkaminen) ja kouluterveydenhuollon palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Laillistettu terveydenhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Psykiatrinen avohoito Vastaava sairaanhoitaja/ osastonhoitaja Perustelu: työnjohdon vahvistaminen virkasuhde 1 Laillistettu psykiatrinen sairaanhoitaja Depressiohoitaja työsuhde Laillistettu sairaanhoitaja, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Suun terveydenhuolto Hammashoitaja, Pirkkala Perustelu: palvelutarpeen lisääntyminen, työpariksi hammaslääkärille työsuhde 1 Soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava

28 Toimielin Virka/ Määrä Kelpoisuus- Aloitus Palkkakustannukset Kus- Tulosalue työsuhde vaatimus sivukuluineen tan- Sijoituspaikka nus- Nimike 2017 Koko vuosi paik- ka Perustelu SIVISTYSLAUTAKUNTA Perusopetus Alakoulut Erityisopettaja Perustelu: erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän kasvu virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Luokanopettaja Perustelu: oppilasmäärän kasvu virka 2 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Koulunkäynninohjaaja Perustelu: väestönkasvu, palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 2 Soveltuva ammatillinen koulutus Yläkoulu Lehtori Perustelu: oppilasmäärän kasvu, matemaattisten aineiden lehtori virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Yläkoulu Lehtori Perustelu: oppilasmäärän kasvu, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori virka 1 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/ Vapaa-aikapalvelut Pedagoginen informaatikko Perustelu: panostaminen nuorten tieto-, viestintä- ja mediakasvatukseen. Tuetaan kirjaston muuttumista 2020-luvun informaatiokeskukseksi ja uuden opetussuunnitelman mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien käyttöönottoa kouluissa. työsuhde 1 Ylempi korkeakoulututkinto Erityisliikunnanohjaaja 50 % vapaa-aikapalvelut 50% perusterveydenhuolto Perustelu: ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien liikuntapalveluiden tarjonnan lisääminen vastaamaan tarvetta, pääkohderyhmänä ikäihmiset. työsuhde 1 Laillistetun fysioterapeutin, liikunnanohjaajan tai liikuntaneuvojan tutkinto, johon on sisältynyt soveltavaan liikuntaan tai erityisryhmiin suuntautuminen YHTEENSÄ

29 Vakanssien tietojen muutokset 2017 Toimielin Vakanssi- Toimielin Virka/ Määrä Uuden vakanssin Aloitus Kustannusvaikutus Kus- Tulosalue numero Tulosalue työsuhde kelpoisuusvaatimus sivukuluineen tan- Sijoituspaikka Sijoituspaikka 2017 Koko nus- Nykyinen vakanssi Muutos vakanssille Perustelu vuosi paik- ka PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut Etuuskäsittelijä Etuuskäsittelijän viran muuttaminen sosiaaliohjaajan työsuhteeksi Perustelu: Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan , aikuissosiaalityön palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Ei muutosta Palvelusihteeri/ Etuuskäsittelijä Palvelusihteeri/etuuskäsit telijän viran muuttaminen perheohjaajan työsuhteeksi lasten ja perheiden palveluihin Perustelu: Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan , l i sääntynyt perhepalveluiden tarve työsuhde 1 Ei muutosta

30 Uudet vakanssit 2018 Toimielin Virka/ Määrä Kelpoisuus- Aloitus Palkkakustannukset Kus- Tulosalue työsuhde vaatimus sivukuluineen tan- Sijoituspaikka nus- Koko Nimike 2018 paik- ka vuosi Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Lasten ja nuorten tukipalvelut Puheterapeutti työsuhde 1 laillistettu puheterapeutti Perustelu: palvelutarpeen kasvu, ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Vanhusten palvelut Fysioterapeutti Perustelu: kuntoutumista tukevan hoitotyön vahvistaminen työsuhde 1 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus Sosiaaliohjaaja (sosionomi/geronomi), Vesilahti Perustelu: vanhustyön erityisasiantuntemuksen ja palveluohjauksen vahvistaminen (Vanhuspalvelulaki 10 ) työsuhde 1 Sosiaalialalle suuntautuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Perusterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Terveyskeskushammaslääkäri Perustelu: palvelutarpeen lisääntyminen Hammashoitaja Perustelu: Palvelutarpeen lisääntyminen, hammaslääkärin työpari työsuhde 1 Suomessa laillistettu hammaslääkäri työsuhde 1 Soveltuva ammatillinen koulutus Suuhygienisti Perustelu: palvelutarpeen lisääntyminen työsuhde 1 Soveltuva ammatillinen koulutus Psykologi Perustelu: Psykologipalveluiden tarpeen kasvu työsuhde 1 laillistettu psykologi