AHLAISTENJOKISUISTON FURUKLOPAN ALUEEN LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSINVENTOINTI 2011

Transkriptio

1 AHLAISTENJOKISUISTON FURUKLOPAN ALUEEN LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSINVENTOINTI 2011 Johanna Roslund Sahrantie 21 c 13, PORI johanna.roslund@gmail.com Tel Opinnäytetyö Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutusohjelma Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

2 SISÄLLYSLUETTELO Selvityksen tavoitteet 2 Selvitysalueen yleiskuvaus 2 Tutkimus- ja raportointimenetelmät 3 Kasvillisuusselvitys / kuviokohtaiset kuvaukset 4 Yhteenveto 24 Kiitokset 25 Kirjallisuus 26 Liitteet LIITE 1. Selvitysalueen edustavimmat kohteet kohdekortteina LIITE 2. Selvitysalueen putkilokasvien lajilista LIITE 3. Selvitysalueen putkilokasvien lajilista kuvioittain Kuviot Kuviot Kuviot Kuviot LIITE 4. Kasvillisuuskartta 1

3 1. Selvityksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pooskerin saariston Natura 2000-alueen Ahlaistenjoen ja Kristiskerinjoen välisen osa-alueen luontotyypit sekä kasvillisuus. Selvitys tehtiin liittyen vuonna 2009 käynnistettyyn Porin Ahlaisten vedet-hankkeeseen, jonka tavoitteena on saattaa Ahlaisten jokisuisto sekä merialue elinkeinoelämän hyötykäyttöön sekä toisaalta parantaa ekologian ja asumisen yhteensopivuutta. Hankkeen lähtökohtana oli Ahlaisten luonnollisten vesiväylien huono tila ja käyttökelpoisuuden heikkeneminen, minkä katsotaan johtuvan jokien ja juopien virtausten merkittävästä muutoksesta 1960-luvulla tapahtuneiden ruoppausten sekä muiden toimenpiteiden seurauksena. Selvityksen toimeksiantaja on Porin kaupungin ympäristövirasto. Selvitys tehtiin Länsirannikon koulutus Oy WinNovan luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutusohjelman opinnäytetyönä. 2. Selvitysalueen yleiskuvaus Tutkittava alue sijaitsee Länsi-Suomessa, Porin Ahlaisten kirkonkylän lounaispuolella. Alue on osa Pooskerin saariston Natura 2000-aluetta (FI ). Etelässä alue rajautuu Kristiskerinjokeen ja pohjoisessa Ahlaistenjokeen, itä- ja länsisuunnassa se rajautuu Natura-alueen mukaisiin rajoihin. Selvitettävän alueen kokonaispinta-ala on noin 40 hehtaaria. Alueen tarkempi rajaus on nähtävissä alla olevalla toimeksiantajan toimittamalla kartalla (alueen rajaus punaisella). Porin kaupungin ympäristövirasto 2

4 Alue oli vielä 200 vuotta sitten pääosin veden alla, mutta maankohoamisen myötä vesistö on saanut väistyä, ja nyt avovesialueita ovat ainoastaan selvitysaluetta rajaavat Ahlaisten- ja Kristiskerinjoki. Selvitysalueen yksittäisistä luontotyypeistä laaja-alaisin on avoluhta, jota esiintyy alueen luoteisosassa Ahlaistenjoen rannalla sekä selvitysalueen itäreunalla, Honusooran alueella, josta se ulottuu myös Furukloppan pohjoisimman kärjen ympäri aina Furukloppan länsipuolelle. Avoluhta koostuu mosaiikkimaisesti järviruokoluhdasta sekä pienialaisemmista sara- ja ruoholuhta-alueista. Avoluhdan reuna-alueilla kasvaa pajukkoa sekä heinä- ja saravaltaista nuorehkoa koivikkoa. Ihmistoiminnan vaikutukset ympäristöön ovat paikoin selvästi huomattavissa. Vesistöjärjestelyt, ruoppaukset sekä ojitukset ovat osaltaan vaikuttaneet laaja-alaisemmin alueen vesitalouteen. Alueen lounais- ja eteläosissa osissa vallitsevat suurehkot peltoalat ja sekä pienialaisemmat pellonvierusmetsiköt. Lisäksi alueelle on kaivettu suurehkoja pelloilta tulevia laskuojia. Kristiskerinjoen pohjoispuoli on tiheään ojitettu, ja tällä hetkellä alueella kasvaa koivikkoa. Alueen edustavimpiin luontotyyppeihin kuuluvat erilaiset tervaleppäyhdyskunnat, joita löytyy eripuolilta selvitysaluetta. Alueen länsilaidalla on laajahko lähes luonnontilainen havumetsäsaareke, joka kuuluu myös selvitysalueen mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Vanhoja saariharjanteita löytyy varsinkin muuta ympäristöä pääosin korkeammalla olevalta Furuklopan alueelta, mutta myös Honusooran itäpuolelta. 3. Tutkimus- ja raportointimenetelmät Kohdealueen luontotyypit sekä putkilokasvit inventoitiin useilla maastokäyntikerroilla toukosyyskuussa Kartoituksessa käytettiin apuna toimeksiantajan toimittamia ilmakuvia sekä maastokarttaa. Alueella ei ole tehty aiempia luontoselvityksiä, joten aiempiin tutkimuksiin pohjautuvaa tausta-aineistoa ei ollut tutkimuksen aikana käytettävissä. Alue on kuitenkin ollut osana seuraavia tutkimuksia: Maisemaselvitys Ahlaistenjoen ja Mustalahden Natura-alueista Kaisu Ryynänen, 2010 Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Ahlainen, Pori Mirja Kortesharju & Anni Karhunen, Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2004 Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden vesikasvillisuusselvitys Pertti Kalinainen, 1984 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen perusteella laadittu raportti sisältää inventoitavan alueen kasvillisuuden, lajiston ja luontotyyppien kuvaukset osa-alueittain sekä kunkin luontotyypin yhteyden hallinnollisiin luokitteluihin. Lisäksi raportin lopussa on yhteenveto alueen edustavimmista kohteista. Kasvillisuuden lajinimistö on Suuren Pohjolan kasvion (Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.) mukainen. 3

5 KASVILLISUUSSELVITYS Kuviot 1a, 1b, 1c ja 1d. Järviruokoluhta Järviruokoluhta kattaa noin kolmanneksen selvitettävästä alueesta. Suurimmat yhtenäiset järviruokoluhdan peittämät alueet ovat selvitysalueen luoteisosassa, jossa järviruoko muodostaa laaja-alaisen vyöhykkeen Ahlaistenjoen etelärannalla, sekä alueen itälaidalla Honusooran alueella, jossa järviruokokasvustot vuorottelevat sara- ja ruoholuhdan kanssa. Järviruokoluhdan valtalajina on lähes kaksimetrisenä kasvava järviruoko. Järviruokokasvuston seassa esiintyy harvakseltaan pienialaisia pajujen sekä nuorten hieskoivujen muodostamia pensaikkoja sekä esimerkiksi suoputkea, raatetta, rantakukkaa sekä terttualpia. Lähempänä Ahlaistenjoen rantaa kasvaa myös rentukkaa. Monin paikoin järviruoko kasvaa niin tiheänä, että seuralaislajien määrä on vähäinen. Järviruokoluhta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). Kuviot 2a ja 2b. Koivuluhta Kuviot kattavat laajahkoja alueita selvitysalueen lounaisosassa. Valtapuuna kuviolla on nuorehko hieskoivu. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa korpikastikka, jonka joukossa esiintyy harvakseltaan sara- ja jouhivihviläkasvustoja sekä mm. ranta-alpia, kurjenjalkaa ja suoputkea. Pohjakerroksessa esiintyy laikuittain rahkasammalten sekä korpikarhunsammalen muodostamia pienialaisia kasvustoja. Lähempänä Ahlaistenjoen rantaa kenttäkerroksen valtalajina kasvaa järviruoko, paikoittain joukossa kasvaa myös vesisaraa sekä luhtavillaa. Koivumetsikön raja-alueilla kasvaa kiiltopajua, joka muodostaa koivikon ja järviruokoluhdan välille kapean ja rikkonaisen vyöhykkeen. Koivumetsävyöhyke on kokonaisuutena melko rikkonainen, ja siellä täällä koivumetsikön joukossa esiintyy pienialaisia, järviruokovaltaisia alueita sekä kiiltopajun muodostamia pensaikkoja. Lounaisosan kostea koivumetsä Koivuluhta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). 4

6 Kuvio 3. Reunavyöhyke Reunavyöhyke sijaitsee koivumetsikön eteläpuolella kivennäismaan rajalla. Kuvion valtapuuna kasvaa kuusi, joskin joukossa kasvaa siellä täällä myös eri-ikäisiä hieskoivuja. Pohjakerroksessa korpikarhunsammal muodostaa lähes yhtenäisen mattomaisen kasvuston, siellä täällä rahkasammalet muodostavat yksittäisiä mättäitä. Kenttäkerroksessa kasvaa harvakseltaan korpikastikkaa sekä jokapaikansaraa. Seuralaislajeja ovat muun muassa nurmirölli, soreahiirenporras, ranta-alpi sekä mesimarja. Pensaskerros lähes puuttuu, vain yksittäisiä kiiltopajuja sekä nuoria hieskoivuja kasvaa siellä täällä. Kuvio 4. Oja Oja sijaitsee luhtaisen tervaleppämetsikön ja koivuluhdan välissä. Ojan reunoilla kasvaa kuusta, tervaleppää sekä tuhkapajua. Kenttäkerroksen lajeihin ojassa sekä sen reunoilla kuuluvat mm. vesisara, viiltosara ja järvikorte. Ojan välittömässä lähiympäristössä valtalajeina ovat luhtarölli, suo-orvokki ja jouhivihvilä, mutta myös esim. suoputki, ranta-alpi, terttualpi, kurjenjalka ja kurjenmiekka kuuluvat kuvion lajistoon. Kuvio 5. Lehtimetsäsaareke Kuvio on erittäin pienialainen ja se sijaitsee keskellä koivuluhtaa hieman muuta ympäristöä korkeammalla. Ylispuuna kuviolla kasvavat tervaleppä sekä rauduskoivu, alispuuna kasvaa kuusi. Pensaskerroksen lajeja ovat terttuselja, pihlaja, taikinamarja sekä pääosin kuvion reunamilla kasvava kiiltopaju. Kenttäkerros on heinävaltainen, pääasiassa kenttäkerroksen lajeihin kuuluvat lehtotesma, nurmilauha, metsälauha sekä nurmirölli. Muita kenttäkerroksen lajeja kuviolla ovat mesimarja, jokapaikansara, mesiangervo ja punaailakki. Kuvio 6. Luhtainen tervaleppämetsikkö Pienialaisen kuvion ylispuuna kasvaa tervaleppä, alispuuna kasvavat kuusi sekä pihlaja. Pensaskerros on harva, kuviolla kasvaa vain muutama terttuselja. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras ja vadelma. Seuralaislajeina kasvavat mm. lehtokielo, suo-orvokki, käenkaali, nurmilauha, puna-ailakki, korpiimarre, punakoiso sekä terttualpi. Luhtainen tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 7. Luhtainen tervaleppämetsikkö Kuvion puustokerroksen valtalajina on tervaleppä, joskin joukossa kasvaa myös koivua sekä jokunen kuusi. Kenttäkerroksen valtalajeina kuviolla ovat korpikastikka sekä nurmilauha, mutta myös suo-orvokkia ja mesimarjaa esiintyy runsaasti. Nurmilauha- sekä korpikastikka kasvustot vuorottelevat vadelma-, metsäalvejuuri- sekä mesiangervokasvustojen kanssa. Muita runsaslukuisia kasveja ovat lehtotesma sekä luhtaisuudesta kertovat punakoiso, kurjenjalka, kurjenmiekka sekä terttu- ja ranta-alpi. Kuviolla olevien pienialaisten, matalien kivikohoumien päällä kasvaa mm. kuusta, katajaa, metsäimarretta, taikinamarjaa sekä lehtokieloa. Luhtainen tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). 5

7 Kuvio 8. Kostea koivumetsikkö Kuvion valtapuuna kasvaa hieskoivu, siellä täällä joukossa kasvaa harvakseltaan yksittäisiä tervaleppiä sekä kuusia. Kenttäkerros on heinävaltainen, valtalajeina kasvavat nurmilauha, korpikastikka, luhtarölli sekä lehtotesma, runsaslukuisina kasvavat myös soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja suo-orvokki. Luhtalajeista kuviolta löytyy esimerkiksi kurjenjalka, kurjenmiekka, terttualpi sekä ranta-alpi. Lähempänä järviruokoluhtaa esiintyy runsaasti myös vesisaraa, sekä paikoin kangasmaitikkaa, mesimarjaa sekä jouhivihvilän muodostamia kasvustoja. Kuvio 9. Rantametsikkö Kuvion puustokerros on harvahko, mutta monilajinen. Ylispuuna kasvaa pääasiassa hieskoivua sekä mäntyä, mutta joukossa kasvaa myös kuusta sekä muutamia tervaleppiä. Pensaskerros lähes puuttuu, pääasiassa kuviolla esiintyy pihlajia sekä tuomia. Kenttäkerros on heinä- sekä vadelmavaltainen. Heinistä runsaimpina kasvavat nurmilauha sekä hietakastikka, paikoin vadelma kasvaa tiheänä. Kuvio 10. Luhtainen tervaleppämetsikkö Kuvio kattaa pienialaisen tervaleppämetsikön vanhan rantametsikön ja koivu- sekä järviruokoluhdan rajaalueella. Valtapuuna kasvaa tervaleppä, sekapuustona kasvaa hieskoivua sekä kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat nurmilauha, korpikastikka sekä käenkaali ja vadelma, mutta myös luhtalajeja, kuten ranta- sekä terttualpia kasvaa kuvion kattamalla alueella. Luhtainen tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 11. Sara- ja ruoholuhtaniitty Sara- ja ruoholuhtaniitty sijaitsee selvitysalueen luoteisosassa kostean koivumetsikön sekä järviruokokasvustojen ympäröimänä. Niityn valtalajeihin kuuluvat muun muassa vesisara, luhtakastikka sekä luhtarölli. Myös kurjenjalkaa sekä terttualpia esiintyy kuviolla runsaasti. Avoluhdat sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). 6

8 Luoteisosan sara- ja ruoholuhtaniitty Kuvio 12. Luoteisosan uoma ja sen välitön lähiympäristö Selvitettävän alueen luoteisosaa halkoo n. 3 metriä leveä uoma. Uoman länsipuolinen ranta rajautuu veteen jyrkkärajaisena, joten sen kasvillisuus on pitkälti yhteneväinen uoman länsipuolisen kuvion kasvillisuuden kanssa; aivan veden äärellä kasvavaa tervaleppää, suoputkea, rantamataraa, nurmilauhaa, nurmirölliä, niittynurmikkaa, niittysuolaheinää sekä lehtotesmaa. Uoman itäpuolinen reuna on muuta ympäristöä korkeammalla sille läjitetyn maa-aineksen vuoksi. Rantapenkereen päällä puustokerroksen valtalajeina kasvavat hieskoivu sekä kiiltopaju. Rantapenkereen kenttäkerroksen lajisto on moninainen. Uoman reunalla kasvavat esimerkiksi soreahiirenporras, rantamatara, suo-orvokki, nurmilauha, vadelma sekä luhtarölli. Aivan vesirajassa kasvaa paikoin mm. ratamosarpiota, myrkkykeisoa ja rantakukkaa. Vedessä kasvaa kiehkuraärviää, viiltosaraa, kurjenmiekkaa, järvikortetta sekä ulpukkaa. 7

9 Luoteisosan uoma Kuvio 13. Luhtainen tervaleppämetsikkö Puustokerroksen ylispuuna kasvaa tervaleppä, mutta joukossa kasvaa myös kuusia, rauduskoivuja sekä pihlajia. Pensaskerroksessa tuomi sekä nuoret pihlajan taimet kasvavat runsaina, paikoin kuviolla kasvaa myös katajia. Vadelmaa kasvaa kuviolla runsaasti. Kenttäkerroksen runsaslukuisimpia lajeja ovat peltopillike, metsäalvejuuri, ranta-alpi, terttualpi, nurmilauha sekä lehtotesma. Luhtainen tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 14. Tervaleppälehto Kuvion puustokerroksen ylispuuna kasvaa tervaleppä, mutta joukossa kasvaa myös kuusia, rauduskoivuja sekä pihlajia. Pensaskerroksessa tuomi kasvaa runsaslukuisena. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsäalvejuuri, soreahiirenporras, vadelma ja käenkaali. Myös puna-ailakkia, peltopillikettä ja nokkosta sekä heinistä nurmilauhaa ja lehtotesmaa on kuviolla runsaasti. Lehtokieloa kasvaa kuviolla paikoittain. Tervaleppälehdot ovat reheviä lehtolaikkuja, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Lisäksi ne sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuvio 15. Tervaleppälehto Kuvion ylispuuna kasvaa tervaleppä, alispuuna kasvaa kuusi. Pensaskerros lähes puuttuu, vain muutamia kiiltopajuja kasvaa paikka paikoin lähinnä kuvion saraluhdan puoleisella sivulla. Kenttäkerros on heinävaltainen, varsinkin nurmilauhaa esiintyy runsaasti. Muita kuvion valtalajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri, vadelma sekä puna-ailakki. 8

10 Tervaleppälehdot ovat reheviä lehtolaikkuja, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Lisäksi ne sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuvio 16. Tervaleppälehto Kuvion ylispuuna kasvaa tervaleppä, joskin joukossa kasvaa myös muutamia hieskoivuja. Pensaskerros on harva, lähinnä kuviolla kasvaa tuomea sekä harvalukuisempana korpipaatsamaa ja taikinamarjaa. Vadelma kasvaa kuviolla runsaana. Heiniä on runsaasti, lähinnä kuviolla kasvavat nurmilauha ja lehtotesma. Myös puna-ailakkia ja käenkaalta kasvaa runsaasti. Tervaleppälehdot ovat reheviä lehtolaikkuja, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Lisäksi ne sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuvio 17. Kluuvi Furukloppan koilliskulmauksessa sijaitsee pienialainen, laguunimainen, halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva lampi, joka rajautuu valtaosin sitä ympäröivään järviruokoluhtaan sekä Furukloppan harjanteisiin. Kyseessä on pieni kluuvi eli maankohoamisen myötä vesistöstä erilleen kuroutuva järvi tai lampi. Kluuvilla ei ole omia tulo- tai lähtöuomia. Jokivesi nousee kluuviin ajoittain, joskin se on todennäköisesti pääosin sadevesivaikutteinen. Kluuvissa valtalajeina kasvavat ulpukka, kilpukka sekä pikkulimaska. Lammen välittömässä lähiympäristössä kasvaa valtalajina järviruoko. Lisäksi lammen rannalla kasvavat mm. myrkkykeiso, vehka, katkeratatar, vesisara, rantaluhtalitukka, mutaluikka, pikkumatara, rantakukka sekä ratamosarpio. Kluuvi sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin rannikon laguunit (1150). Enintään kymmenen hehtaarin kokoiset kluuvit ovat vesilain mukaisia säilytettäviä pienvesiä. Kluuvi 9

11 Kuvio 18. Luhtainen tervaleppämetsikkö Furukloppan pohjoisimpien harjanteiden sekä sitä rajaavan järviruokoluhdan väliin jää pienialainen kuvio, joka on puoliavoin muutamien tervaleppien muodostaessa harvahkon puustokerroksen. Kuvion eteläisen puolikkaan pohjakerroksen peittää okarahkasammalmatto. Kenttäkerroksen vallitsevia lajeja ovat suoorvokki, mesimarja, kurjenjalka, korpikastikka ja suoputki. Joukossa kasvaa myös lehtovirmajuurta, järvikortetta, rantamataraa, viita- ja korpikastikkaa sekä kurjenmiekkaa. Kuvion pohjoispuolisko on kenttäkerroksen osalta vehmaampi; valtalajina kasvaa mesiangervo, muita lajeja ovat mm. punakoiso, terttualpi, helpi sekä korpikastikka. Myös rantayrttiä sekä rantakukkaa kasvaa kuviolla paikoittain. Luhtainen tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 19. Ahlaistenjoen rantametsikkö Kuvio sijaitsee aivan Ahlaistenjoen rannalla, jossa se erottuu järviruokoluhdan ympäröimänä selvärajaisena kuviona ympäröivästä luonnosta. Puustokerroksessa vallitsee tervaleppä, mutta joukossa kasvaa runsaasti myös koivuja. Pensaskerroksessa kasvavat tuomi, pihlaja, kiiltopaju sekä harmaaleppä. Kenttäkerroksessa runsaimpina kasvavat viitakastikka, nurmilauha, vesisara, korpikaisla, suo-orvokki, mesiangervo, metsäalvejuuri sekä lehtovirmajuuri. Aivan rannassa ja kosteimmilla paikoilla kasvavat helpi, rentukka, rantayrtti, punakoiso, rantakukka, myrkkykeiso sekä katkeratatar. Kuvion länsiosa on rikkonaisempaa, ja puustokerros puuttuu tai on harva. Kenttäkerroksessa vuorottelevat viitakastikkavaltaiset pienialaiset, niittymäiset kuviot sekä lähinnä kiiltopajujen muodostamat pensaikot sekä järviruokovaltaiset alat. Lisäksi kenttäkerroksessa kasvaa rantakukkaa, kurjenmiekkaa sekä kurjenjalkaa. Oman kuvionsa muodostaa pieni, muuta ympäristöään vain hieman korkeammalla oleva kohouma, jossa puustokerroksen muodostaa tuomi. Kenttäkerroksessa kasvaa pääasiassa käenkaalta, mesiangervoa, nokkosta ja lehtotesmaa. Kuvio 20. Niitty Kuvio sijaitsee Furukloppan pohjoisimpien harjanteiden välisellä alueella. Puustokerros puuttuu kuviolta kokonaan lukuun ottamatta kuvion itälaidalla kasvavaa kuusirykelmää. Nuoria rauduskoivun taimia esiintyy paikoin. Vallitsevia kenttäkerroksen lajeja kuviolla ovat vadelma, hietakastikka, metsälauha sekä peltopillike. Niukempina kuviolla kasvavat mm. heinätähtimö, juolavehnä, hiirenvirna, nurmirölli, kangasmaitikka sekä nokkonen. 10

12 Furuklopan niitty Kuvio 21. Tervaleppälehto Hiirenporrasvaltainen tervaleppälehto kattaa suurehkon alan Furukloppan alueella. Kuvion puustokerroksen valtalajina kasvavat komeat tervalepät, mutta joukossa kasvaa harvakseltaan myös mäntyjä sekä muutamia kuusia. Pensaskerros on harva, vain muutamia tuomia sekä pihlajan vesoja kasvaa paikka paikoin. Kenttäkerroksen valtalajina kasvavat suuret sanikkaiset, hiirenporras sekä metsäalvejuuri. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat myös vadelma, metsäimarre, oravanmarja, metsätähti, nurmilauha sekä peltopillike. Tervaleppälehdot ovat reheviä lehtolaikkuja, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Lisäksi ne sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuvio 22. Tervaleppälehto Kuvion valtapuuston muodostaa tervaleppä. Harvan pensaskerroksen lajeihin kuuluvat tuomi, terttuselja sekä korpipaatsama. Kenttäkerroksessa vallitsevat nokkonen, vadelma, hiirenporras ja metsäalvejuuri. Myös kielo ja puna-ailakki kasvavat runsaslukuisina. Heinistä varsinkin lehtotesmaa kasvaa runsaasti, joskin myös korpikastikkaa ja nurmilauhaa esiintyy paikka paikoin. Lehtotähtimöä esiintyy paikoin. Tervaleppälehdot ovat reheviä lehtolaikkuja, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Lisäksi ne sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuviot 23a 23i ) Furuklopan vanhat saariharjanteet Furukloppan harjanteet ovat entisiä saariharjanteita, jotka kohoavat muuta ympäristöä ylemmäksi. Yleisilmeeltään ne ovat pääasiallisesti louhikkoisia ja kivikkoisia. Furukloppan harjanteiden 11

13 kasvillisuudessa on pieniä eroavaisuuksia, mutta niille kaikille yhteistä ovat iäkkäät koivut, männyt, pihlajat sekä katajat, paikoin myös tervalepät. 23a) Furukloppan pohjoisimmat saariharjanteet kohoavat selvästi ympäröivää luontoa korkeammalle. Kivikkoisilla kohoumilla kasvaa runsaasti katajaa sekä muutamia iäkkäitä mäntyjä sekä koivuja. Pensaskerroksen lajeihin kuuluvat mm. lehtokuusama, taikinamarja, terttuselja, vadelma sekä tuomi. Kenttäkerroksessa heinät ovat vallitsevia; heinistä runsaimpana kasvavat metsälauha, nuokkuhelmikkä sekä lehtotesma. Paikoin kielo kasvaa runsaana muodostaen pienialaisia kasvustoja. Myös ahomansikka kasvaa runsaasti. Muita ruohovartisia melko runsaslukuisina esiintyviä lajeja ovat metsätähtimö sekä heinätähtimö, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Varvuista mustikkaa kasvaa siellä täällä, pääasiassa mättäillä, puolukkaa on vain vähän. 23b) Puustokerroksen valtalajeina kasvavat rauduskoivu, kuusi, tervaleppä sekä mänty. Katajia kasvaa joukossa runsaasti. Pensaskerroksen lajeista kuviolla esiintyy mm. taikinamarjaa sekä tuomea. Kenttäkerroksen heiniin kuuluvat mm. hietakastikka, nurmilauha sekä metsälauha. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat muun muassa puna-ailakki, pensaikkotatar, metsätähtimö sekä heinätähtimö. Varvuista kuviolla esiintyy harvakseltaan mustikkaa sekä puolukkaa. 23c) Puustokerroksessa vallitsevat iäkkäät pihlajat, koivut sekä männyt. Pensaskerroksen lajistoon kuuluvat kataja, tuomi, terttuselja, taikinamarja sekä vadelma. Kenttäkerroksen lajeista runsaimpina kasvavat kielo, joka muodostaa paikoin peittäviä kasvustoja, metsäalvejuuri, metsäimarre, lehtotesma, vadelma sekä käenkaali. Kuvion erikoisuutena on pikkuvelholehti, joka kasvaa runsaana kasvustona laaja-alaisesti muiden kenttäkerroksen lajien alla. Pikkuvelholehti 23d) Puustokerroksessa valtalajeina kasvavat iäkkäät pihlajat sekä tervalepät. Pensaskerroksen lajeihin kuuluvat kataja, tuomi, terttuselja sekä taikinamarja ja vadelma. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat kielo ja metsäimarre sekä kuvion avoimemmilla reuna-alueilla metsäalvejuuri sekä nurmilauha. 12

14 23e) Kuvio on pienialainen ja sijaitsee lähellä luhtaista koivuvyöhykettä Furukloppan itäreunalla. Valtapuuna kasvavat tervaleppä sekä hieskoivu ja pihlaja. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat muun muassa metsäalvejuuri, vadelma sekä lehtotähtimö. 23f) Kuvio muodostuu kahdesta lähes vierekkäin olevasta muuta ympäristöään hieman korkeammalla olevasta alueesta. Puustokerroksen valtalajina kasvavat tervalepät sekä pihlajat ja hieskoivut. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat muun muassa metsäalvejuuri, soreahiirenporras, lehtotesma sekä vadelma. Kuviolla kasvaa harvakseltaan myös lehtokieloa. 23g) Kuvio sijaitsee aivan Furukloppan eteläosassa kohoten pinnanmuodoltaan hieman sitä ympäröivää kosteaa koivumetsää korkeammalle. Valtapuuna kuviolla kasvaa tervaleppä, sekä pihlaja ja hieskoivut. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. puna-ailakki, metsäalvejuuri, lehtotesma sekä käenkaali. 23h) Kuvio sijaitsee Furuklopan eteläpäädyssä kohoten huomattavasti ympäristöään korkeammalle. Yleisilmeeltään kuvio on kivikkoinen ja louhikkoinen. Puustokerros on harvahko. Puustokerroksen valtalajeina kasvavat koivut sekä pihlaja. Katajia, taikinamarjaa sekä terttuseljaa kasvaa paikoin. Kenttäkerros on heinävaltainen, hietakastikkaa, nuokkuhelmikkää ja metsälauhaa kasvaa runsaasti. Myös vadelma kasvaa runsaana. Mustikkaa esiintyy vain harvakseltaan. Muita kuviolla kasvavia lajeja ovat esimerkiksi ahomansikka, metsäalvejuuri sekä lehtonurmikka. 23i) Kuvio sijaitsee Furuklopan länsireunalla kohoten selvästi ympäristöään korkeammalle. Yleisilmeeltään kuvio on kivikkoinen. Puustokerros on harvahko. Valtapuina kasvavat koivut sekä muutamat iäkkäät pihlajat, kuvion reunoilla myös kuusi. Katajia kasvaa joukossa muutama. Pensaskerroksen lajeista kuviolla esiintyy melko runsaasti taikinamarjaa. Kenttäkerroksen valtalajeina kuviolla ovat heinät, kuten metsälauha, lehtotesma, kevätpiippo ja nuokkuhelmikkä, sekä vadelma ja kielo. Muita melko runsaslukuisia lajeja ovat ahomansikka ja metsätähtimö. Varvuista kuviolla esiintyy ainoastaan mustikka, mutta sitäkin on erittäin niukasti. Furukloppan harjanteet sisältyvät luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät (9030). 24. Furuklopan koivikko Kuvio kattaa laajan alueen Furukloppan entisten saariharjanteiden välisellä alueella. Puustokerros koostuu pääasiallisesti hieskoivusta, mutta paikoin tiheänä kasvava kuusikko muodostaa mosaiikkimaisen kokonaisuuden puoliavointen koivuvaltaisten alojen kanssa. Kenttäkerros on paikoin heinävaltaista, paikoin metsäalvejuurten ja soreahiirenportaan vallitsemaa. Valtalajeina kasvavat nurmilauha, nurmirölli, lehtotesma ja hietakastikka sekä metsäalvejuuri, soreahiirenporras, vadelma, puna-ailakki, mesimarja sekä peltopillike. 13

15 Furuklopan koivikko Kuvio 25. Sara- ja ruoholuhta Kuvio sijaitsee Furuklopan alueen länsipuolella. Valtalajeina kuviolla kasvavat vesisara, harmaasara, kurjenjalka sekä terttualpi. Pienialaista kuviota ympäröivät sekä pohjois- että eteläpuolella hieskoivun sekä pääosin korpikastikan vallitsemat alueet. Avoluhdat sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). Kuvio 26. Sara- ja ruoholuhta Pääosin luhtavillaa, vesisaraa sekä kurjenjalkaa ja terttualpia kasvava sara- ja ruoholuhta sijaitsee Furukloppan alueen lounaispuolella. Luhtavilla muodostaa valkeina kukkivia kasvustoja, jotka muodostavat mosaiikkimaisen kokonaisuuden vesisara- ja terttualpikasvustojen kanssa. Myös suoputkea, kurjenjalkaa, luhtarölliä sekä korpikastikkaa kasvaa kuviolla melko runsaasti. Luhtaniitty on todennäköisesti ollut aiemmin laaja-alaisempi, mutta on nyt kasvamassa umpeen sekä pohjois- että eteläsuunnasta koivujen, korpikastikan sekä viitakastikan vallatessa alaa. Avoluhdat sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). 14

16 Sara- ja ruoholuhta Kuvio 27a ja 27b. Koivuluhta Kuvion puustokerros kostuu nuorehkosta hieskoivusta, paikoin kiiltopaju muodostaa pienialaisia kasvustoja koivikon lomassa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat korpi- sekä viitakastikka, kurjenjalka, nurmilauha ja luhtarölli. Lisäksi kuvion kenttäkerroksen kasveihin kuuluvat mm. suohorsma, luhtavuohennokka sekä terttu- ja ranta-alpi. Koivuluhta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 28. Pelto Kuvio sijaitsee selvitettävän alueen lounaisosassa. Peltoaukeaa halkovat useat ojat, joiden varsien kasvilajisto on melko runsasta. Peltoa ei ole tällä hetkellä viljelty, vaan valtalajeina ovat peltohatikka, tummarusokki sekä ilmeisimmin kuviolla viimeksi viljelty kaura. Peltoa halkovien ojien varsilla valtalajeina mesimarja, suo-orvokki, hieta- ja korpikastikka- sekä röllikasvustot. Ojien reunustojen lajistoon kuuluvat myös esimerkiksi ranta-alpi, röyhyvihvilä sekä nurmipiippo. Kosteiden ja vetisten ojien pohjilla kasvaa tiiviinä kasvustoina pullo- sekä vesisaroja. Pellon keskelle kasattujen kiviröykkiöiden valtalajeina kasvavat vadelma, rauduskoivu sekä heinät kuten nurmilauha ja hietakastikka. Kuvio 29. Pelto Kuvio sijaitsee selvitettävän alueen lounaisosassa. Kuvio rajautuu ojiin sekä peltoaukean keskivaiheilta kulkevaan Natura-alueen rajaan. Kuviota halkovat peltoalueen ojat. Pellolla valtalajeina kasvavat ilmeisesti kuviolla viimeksi viljelty kaura sekä savijäkkärä, tummarusokki, peltoukontatar ja peltovalvatti. Ojien reunustoilla kasvavat esimerkiksi hietakastikka, nurmilauha, tervaleppä, vadelma, mesiangervo, mesimarja sekä rantamatara. Pellon ojissa kasvaa vesi- ja pullosaroja, kurjenmiekkaa sekä rantamataraa. 15

17 Kuvio 30. Havumetsäsaareke Käenkaali oravanmarjatyypin lehto (OMaT). Kuvio rajautuu sitä ympäröivään peltoalueeseen. Osa kuvion kuusikon puista on melko iäkkäitä ja joukossa kasvaa myös lehtipuita. Lahopuuta on kuviolla niukasti. Ihmistoiminnan vaikutus on kuitenkin ollut ilmeinen, sillä kuviota halkovat peltoalojen väliset ajourat. Kuviolla valtapuuna kasvaa kuusi, mutta joukossa varsinkin kuvion laidoilla kasvaa lehtipuita kuten rauduskoivuja, tervaleppiä sekä pihlajia. Ajourien ulkopuolella kuvion kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat puna-ailakki, käenkaali, vadelma sekä heinät, kuten lehtotesma, nurmilauha ja korpikastikka. Myös lehtokieloa esiintyy paikoin. Kuvion reunoilla sekä ajourilla kasvavat muun muassa kirjo- sekä peltopillike, piharatamo, pihatähtimö, rönsyleinikki, harmaasara sekä nurmilauha. OMaT-tyypin kuusilehto sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuvio 31. Tervaleppämetsikkö Kuvio sijaitsee aivan pellon laidalla ojien ympäröimänä. Kuvion puustokerroksessa vallitsevat tervalepät sekä koivut. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. soreahiirenporras, metsäalvejuuri, nurmilauha, lehtotesma sekä puna-ailakki. Kuvio 32. Pellonvierusmetsikkö Kuvion valtapuuna kasvaa hieskoivu, mutta joukossa kasvaa myös kuusia sekä yksittäisiä tervaleppiä. Kenttäkerros on heinävaltainen, runsaimpina kasvavat nurmilauha sekä nurmirölli, mutta joukossa kasvaa myös soreahiirenporrasta, metsäalvejuurta, nokkosta sekä kurjenjalkaa. Pohjakerroksessa esiintyy laikuittain korpikarhunsammalta. Kuvio 33. Tervaleppälehto Kuvio sijaitsee peltojen väliin jäävällä alueella, ja se on yleisilmeeltään melko kivikkoinen. Kuviolla on ojia, joista osa umpeutumassa olevia. Puustokerroksen ylispuuna kasvavat tervaleppä sekä koivu, alispuina kuusia sekä pihlajia. Pensaskerroksen lajeina kuviolla kasvavat tuomi, pihlajan ja vaahteran taimet, vadelma, taikinamarja sekä siellä täällä yksittäiset punaiset pohjanpunaherukat. Kenttäkerroksessa runsaslukuisimpia ovat soreahiirenporras, metsäimarre, kielo, käenkaali ja puna-ailakki sekä heinistä nurmilauha ja lehtotesma. Kuviota rajaavissa ja osin halkomissa ojissa kasvaa mm. terttualpia, rönsyleinikkiä, rantamataraa, luhtarölliä sekä järvikortetta. Tervaleppälehdot ovat reheviä lehtolaikkuja, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Lisäksi ne sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Kuvio 34. Pellonvierusmetsikkö Kuvion puustokerroksen ylispuuna kasvaa nuori koivu, mutta joukossa kasvaa myös muutamia kuusia. Pensaskerroksen lajeista runsaslukuisimpia ovat kiiltopaju sekä nuoret pihlajat. Kuvion kenttäkerros on heinävaltainen, valtalajina kasvaa nurmilauha. Lisäksi heinistä kuviolla kasvavat myös mm. lehtotesma, metsälauha sekä nurmirölli. Muita, tosin harvalukuisempia lajeja kuviolla ovat ranta-alpi, metsäalvejuuri, rönsyleinikki, suo-orvokki, kurjenjalka, jokapaikansara sekä peltopillike. Kuvion pohjakerroksessa esiintyy siellä täällä laikuittain korpikarhunsammalta. 16

18 Kuvio 35. Pellonvierusmetsikkö / Kristiskerinjoen varsi Kuvio sijaitsee Kristiskerinjoen pohjoispuolella rajautuen laskuojaan sekä kuvion pellosta erottavaan ojaan. Kuvio on lehtipuuvaltainen, koivun sekä harvalukuisempien harmaa- ja tervaleppien kasvaessa ylispuina, mutta joukossa kasvaa myös kuusia. Kenttäkerros on heinävaltainen, varsinkin nurmilauha kasvaa runsaana, mutta myös mesimarjaa esiintyy runsaasti. Paikoin nokkonen kasvaa laajoina kasvustoina. Kuvion eteläpääty on kuusivaltainen. Pensaskerroksen lajeina kasvavat nuoret pihlajat, taikinamarja sekä tuomi. Kenttäkerroksen runsaslukuisimpia lajeja ovat kevätpiippo, oravanmarja sekä nuokkutalvikki. Kuvio 36. Eteläosan uoma Eteläosan uoma liittyy selvitysalueen lounaiskulmaan kaivettuihin ojiin. Uoman leveys on noin 2 metriä. Uomasta kaivettu maa-aines on läjitetty länsipuolen rannalle, jossa se muodostaa ympäristö korkeammalla olevan penkereen. Penkereen kasvillisuus on heinävaltaista, runsaslukuisimpia ovat nurmilauha, nurmirölli ja lehtotesma sekä vadelma, nokkonen, soreahiirenporras ja kiiltopaju. Muita penkereen päällä kasvavia lajeja ovat rönsyleinikki, tervaleppä, karhunputki, lehtovirmajuuri sekä peltohanhikki. Uoman itäpuolinen ranta rajautuu uomaan jyrkkäreunaisena, joten sen kasvillisuus ei juuri poikkea viereisen kuvion kasvillisuudesta. Uoman pohjalla vedessä kasvavaa runsaana ojasorsimoa sekä siellä täällä viiltosaraa. Kuvio 37. Kristiskerinjoen rantametsä Kuvio muodostuu kahden ojan väliin jäävästä kiilamaisesta saarekkeesta. Kuvion pohjoispääty on puustoltaan koivuvaltaista, eteläpäädyssä kuusi kasvaa runsaana alispuuna. Pensaskerros on harva, siellä täällä kasvaa jokunen tuomi sekä taikinamarja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on heinävaltaista, varsinkin hietakastikkaa, nurmirölliä ja nurmilauhaa esiintyy runsaasti. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat myös mm. nuokkutalvikki, puna-ailakki, korpikaisla sekä katinlieko. Kuvion rajojen sisäpuolelle jäävän suurehkon ojan lajeihin kuuluvat muun muassa myrkkykeiso, ulpukka, ojasorsimo sekä rantayrtti. Kuvio 38. Pellonreunusmetsikkö Kuvio koostuu pellonvierusmetsiköstä sekä ojien väliin jäävästä pienestä saarekkeesta. Ylispuuna kasvaa hieskoivu. Kenttäkerros on heinävaltainen ja monilajinen. Valtalajeina kasvavat nurmilauha, nurmirölli ja korpikastikka. Lisäksi kuviolla esiintyy mm. suo-orvokkia, mesiangervoa sekä kiiltopajua. Kuvio 39. Kristiskerinjoen rantametsä Koivuvaltainen rantametsikkö kattaa noin metriä leveän kaistaleen Kristiskerinjoen rannalla. Kuvion valtapuuna kasvaa hieskoivu, mutta myös tervaleppää kasvaa aivan joen vesirajan tuntumassa. Pensaskerros on harva, siellä täällä kasvaa tuomia, korpipaatsamaa, nuoria pihlajantaimia sekä muutamia kiilto- sekä virpapajuja. Rantakaistaleen kenttäkerros on monilajinen, valtalajeina kasvavat mesiangervo sekä nokkonen, mutta myös suo-orvokkia ja heiniä, kuten korpikastikkaa, lehtotesmaa sekä helpiä esiintyy runsaasti. Kuvion luhtalajeihin kuuluvat esimerkiksi terttualpi, ranta-alpi, kurjenjalka sekä kurjenmiekka. 17

19 Kristiskerinjoen rantametsä Kuvio 40. Reunavyöhyke Kuvio sijaitsee lähellä Kristiskerinjoen rantaa. Puustokerroksen valtalajina kasvaa kuusi, joskin myös hieskoivua esiintyy paikoin. Pensaskerros on harva, lajeina nuoret pihlajat sekä taikinamarja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vaihtelevaa, valtalajeina kasvavat nokkonen, vadelma, metsäalvejuuri sekä hietakastikka. Runsaana esiintyvät myös mm. metsälauha, käenkaali ja nurmilauha. Paikoin kuviolla esiintyy myös katinliekoa, nuokkutalvikkia sekä lehtokieloa. Kuvio 41. Kostea koivumetsä Laaja-alaisen kuvion puustokerros koostuu lähes yksinomaan tasaikäisistä hieskoivuista. Joukossa kasvaa harvakseltaan yksittäisiä tervaleppiä. Kuvion pohjakerroksessa esiintyy rahkasammalten muodostamia mättäitä, jotka vuorottelevat vähälajisten, lehtikarikkeen peittämien alojen kanssa. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat korpikastikka, viitakastikka, vesisara ja jokapaikansara, kangasmaitikkaa sekä suoorvokkia ja mesimarjaa kasvaa paikoin runsaasti. Kuviolla esiintyy myös runsaasti luhtalajeja, kuten rantaalpia, kurjenjalkaa sekä suoputkea. 18

20 Furuklopan eteläpuoleinen kostea koivumetsä Kuvio 42. Luhtainen tervaleppämetsikkö Kuvion ylispuuna kasvavat tervaleppä sekä hieskoivu, alispuuna kuusi. Pensaskerros on harva, siellä täällä kasvaa korpipaatsamaa sekä nuoria pihlajan ja vaahteran vesoja. Kenttäkerros on heinävaltainen, nurmilauhaa sekä nurmirölliä esiintyy runsaasti. Muita kenttäkerroksen runsaslukuisimpia lajeja ovat nokkonen, vadelma, puna-ailakki, metsäalvejuuri sekä suoputki, rantayrtti, rönsyleinikki sekä pikkumatara. Luhtainen tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 43. Koivumetsikkö Kuvio on tiheään ojitettu, joskin osittain pienimmät ojat ovat lähes umpeutuneita. Puustokerros koostuu melko tasaikäisestä hieskoivikosta, joukossa kasvaa myös yksittäisiä tervaleppiä sekä kuusia. Pensaskerros on harva, kiiltopajuja sekä pihlajan ja tuomen nuoria vesoja kasvaa paikka paikoin. Pohjakerroksessa esiintyy runsaasti korpikarhunsammalta, joka muodostaa paikoin lähes yhtenäisiä mattomaisia kasvustoja. Kenttäkerroksen lajisto on vaihtelevaa, lajiston valtalajeina kasvavat muun muassa metsäalvejuuri, soreahiirenporras, kurjenjalka, rönsyleinikki, pikkumatara sekä suoputki. Heinistä kuviolla esiintyvät mm. korpikastikka, nurmirölli sekä lehtotesma. Alueen osittain umpeenkasvaneissa ojissa esiintyy vesisaraa. Kuvio 44. Koivuluhta Puustokerros koostuu tasaikäisestä hieskoivikosta. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa korpikastikka, joskin joukossa kasvaa paikoin myös kurjenmiekkaa, järviruokoa, rönsyleinikkiä ja ranta-alpia. Koivuluhta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). 19

21 Kuvio 45. Honusooran itäpuolen vanha saariharjanne Kuvio sijaitsee selvitysalueen itälaidalla, jossa se erottuu selvärajaisena alueena sitä länsi- ja pohjoispuolella ympäröivästä järviruokoluhdasta. Kuvio on yleisilmeeltään kallioinen ja kivikkoinen, ja se kohoaa selvästi ympäröivää aluetta korkeammalle. Puustokerroksessa kasvaa koivuja, tervaleppiä, kuusia sekä iäkkäitä pihlajia. Pensaskerroksen lajistoon kuuluvat tuomi, terttuselja sekä taikinamarja. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat nurmilauha, vadelma sekä paikoin nokkonen. Muita runsaslukuisia kasveja kuviolla ovat metsälauha, lehtotesma, metsäimarre, kielo sekä puna-ailakki. Kuviolla kasvaa paikoin myös vaateliaampia lehtolajeja kuten koiranvehnä, lehtonurmikka sekä lehtokielo. Harjanne sisältyy luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät (9030). Kuvio 46. Tervaleppämetsikkö Kuvio sijaitsee Honusooran itäpuolella. Yleisilmeeltään kuvio on kivikkoinen. Puustokerroksen valtalajina kasvaa tervaleppä. Kenttäkerroksen valtalajeihin kuuluvat vadelma, metsäalvejuuri sekä soreahiirenporras. Tervaleppämetsikkö sisältyy luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät (9030). Kuvio 47. Koivuluhta Puustokerros koostuu hieskoivusta. Kenttäkerroksen valtalajina kasvavat korpikastikka, viitakastikka, järviruoko. Joukossa kasvaa paikoin myös kurjenmiekkaa sekä järvikortetta. Koivuluhta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 48. Tervaleppämetsikkö Puustokerroksen valtalajina kasvaa tervaleppä, sekapuustona joukossa kasvaa myös hieskoivuja sekä pihlajia. Pensaskerroksen lajeihin kuuluvat korpipaatsama, tuomi sekä terttuselja. Kenttäkerroksen lajisto on melko monipuolinen, valtalajeina kasvavat muun muassa vadelma, lehtotesma sekä puna-ailakki. Kuviolla esiintyy myös luhtalajistoa, kuten terttualpia, ranta-alpia sekä punakoisoa. Kuviolla olevan siirtolohkareen päällä kasvaa muun muassa lehtoarhoa, isomaksaruohoa sekä peltopillikettä. Kuvio 49. Pajuluhta Kuvio kattaa pienehkön alueen Honusooran itäpuolella. Valtalajina kasvaa kiiltopaju, joukossa myös hiessekä rauduskoivuja. Kenttäkerroksen valtalajina kasvavat korpi-sekä viitakastikka. Lisäksi kuvion lajeihin kuuluvat myös punakoiso, järvikorte, rantakukka sekä kosteimmissa painanteissa kasvava vehka sekä järvikorte. Aivan Natura-alueen rajan tuntumassa kasvaa myös jättipalsamia. Kuvio 50. Ahlaistenjoen rantametsikkö Rantametsikön puustokerroksen valtalajina kasvaa koivu, aivan vesirajan tuntumassa kasvaa tervaleppiä. Pensaskerroksen lajeihin kuuluvat lähinnä yksittäiset nuoret vaahterantaimet, nuoret harmaalepät sekä taikinamarja. Kiiltopaju muodostaa rantametsikön ja sen viereisen sara- ja ruoholuhdan välissä muodostaa tiheän pensaikon. Kenttäkerros on monilajinen, valtalajeina kasvavat korpikastikka, peltokorte sekä 20

22 mesiangervo. Muita lajeja kuviolla ovat muun muassa korpikaisla, terttualpi, ranta-alpi, rönsyleinikki, rantakukka, vesisara ja myrkkykeiso. Vyöhyke jatkuu rikkonaisena kiiltopaju- sekä koivu- ja tervaleppävaltaisena kapeana vyöhykkeenä kohti Furukloppan pohjoispuolta. Kuvio 51. Sara- ja ruoholuhta Sara- ja ruoholuhta sijaitsee selvitysalueen pohjoisosassa Ahlaistenjoen rannalla, muista suunnista se rajautuu ympäröivään järviruokoluhtaan. Valtalajeina sara- ja ruoholuhdalla kasvavat kurjenjalka, vesisara sekä kurjenmiekka. Myös rantakukka, mesiangervo sekä viita- ja korpikastikat kasvavat runsaana lähempänä Ahlaistenjoen rantaa. Aivan kuvion länsireunalla osmankäämit muodostavat pienialaisen kasvuston. Avoluhdat sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). Kuviot 52. Sara- ja ruoholuhta Sara- ja ruoholuhta niityt muodostavat mosaiikkimaisen kokonaisuuden järviruokoluhdan kanssa. Valtalajeina kasvavat vesisara, luhtavilla, kurjenjalka sekä terttualpi. Joukossa kasvaa paikoin myös nuoria kiiltopajuja, luhtavuohennokkaa sekä paikoin kuvioiden reunoilla mm. rantakukkaa. Avoluhdat sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). Kuvio 53. Lehtimetsäsaareke Kuvio sijaitsee järviruokoluhdan ympäröimänä kohoten hieman ympäristöään korkeammalle. Puustokerroksessa vallitsevat hieskoivut, pihlajat sekä tervalepät. Kenttäkerros on heinävaltainen, runsaimpina kasvavat muun muassa hietakastikka, puna-ailakki, nokkonen sekä metsäalvejuuri. Kuvio 54. Koivuluhta / Furuklopan itäpuoli Puustokerros koostuu pääasiallisesti hieskoivuista, järviruokoluhdan reuna-alueella kasvaa paikoin kiiltopajukkoa. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa pääasiallisesti korpikastikka, kuvion muita runsaslukuisia lajeja ovat muun muassa ranta-alpi, suoputki, suo-orvokki sekä vesisara. Furukloppan itälaidan koivuluhta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin metsäluhdat (9080). Kuvio 55. Sara- ja ruoholuhta Pienialainen sara- ja ruoholuhtaniitty sijaitsee Furukloppan itäpuolella. Kuvion valtalajeihin kuuluvat vesisara ja korpikastikka, joskin joukossa kasvaa myös luhtavillaa. Lisäksi siellä täällä kasvaa nuoria kiiltopajuja. Avoluhdat sisältyvät luontodirektiivin luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (7140). 21

23 Kuvio 56. Reunavyöhyke Kuvio sijaitsee sara- ja ruoholuhtaniityn reunalla. Kuvion valtapuuna kasvaa kuusi, joukossa kasvaa myös jokunen hieskoivu. Kenttäkerroksen valtalajeihin kuuluvat korpikastikka, vesisara ja jokapaikansara. Kuviolla kasvaa paikoin myös jouhivihvilää, mesimarjaa, suo-orvokkia sekä metsäalvejuurta. Kuvio 57. Kuusilehto Käenkaali Oravanmarjatyypin lehto (OMaT). Kuvion valtapuuna kasvavat iäkkäät kuuset. Lisäksi joukossa kasvaa vanhoja mäntyjä. Pensaskerroksessa kasvaa pääasiallisesti pihlajan taimia sekä taikinamarjaa, siellä täällä esiintyy myös terttuseljaa. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa käenkaali sekä paikoin pieniä kasvustoja muodostava metsäimarre. Lisäksi kuviolla esiintyy runsaasti harmaasaraa, lehtotesmaa sekä kevätpiippoa. Lehtokieloa kasvaa kuviolla harvakseltaan. Varsinkin kuvion eteläreunalla esiintyy mosaiikkimaisesti korpikarhunsammalen muodostamia mättäitä, joiden yhteydessä mm. isoalvejuuri sekä harmaasara kasvavat runsaana. Kuvion länsireunalla esiintyy runsaasti puna-ailakkia, lehtotähtimöä sekä isoalvejuurta. OMaT-tyypin kuusilehto sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin lehdot (9050). Lehtokielo 22

24 Kuviot 58a 58c) Kuvio 58a) Lehtomainen kangas Käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kangas (OMT). Kuvion puustokerroksen valtalajina kasvaa kuusi. Pensaskerros on harva, lähinnä taikinamarjaa sekä vadelmaa kasvaa paikoin. Kenttäkerroksen runsaslukuisimmat lajit ovat mustikka, käenkaali, ahomansikka sekä paikoin puolukka. Myös nuokkutalvikkia esiintyy paikoin. Avoimemmilla paikoilla kasvillisuus on heinävaltaista, runsaimpina kasvavat nurmirölli, nuokkuhelmikkä ja metsälauha. Kuvio 58b) Lehtomainen kangas Käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kangas (OMT). Kuvion ylispuuna kasvavat kuuset sekä vanhat männyt sekä rauduskoivu ja pihlaja. Lisäksi kuviolla kasvaa vanhoja katajia. Pensaskerroksen lajeihin kuuluvat vadelma, terttuselja ja taikinamarja. Kenttäkerroksen lajeihin kuuluvat käenkaali, oravanmarja, ahomansikka sekä mustikka. Myös heiniä kasvaa runsaasti, yleisimpinä lajeina esiintyvät nurmirölli, lehtotesma, metsälauha sekä kevätpiippo. Kuvio 58c ) Lehtomainen kangas Käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kangas (OMT). Kuvion valtapuuna kasvaa kuusi, mutta joukossa kasvaa myös mäntyjä sekä pihlajia. Valoisammissa aukkokohdissa kenttäkerros on heinävaltaista; valtalajeina kasvavat nuokkuhelmikkä sekä nurmirölli. Kuviolla esiintyy runsaasti myös ahomansikkaa, nurmitädykettä sekä paikoin pieniä kasvustoja muodostavaa riidenliekoa. Mustikkaa sekä paikoin myös puolukkaa esiintyy kuviolla mosaiikkimaisesti. Havumetsäsaarekkeen harjanteet sisältyvät luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät (9030). Kuvio 59. Mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä Aivan selvitysalueen luoteisreunassa järviruokoluhdan ja Natura-alueen rajan väliin jää pieni kaistale kalliojyrkänteiden päällä kasvavaa kangasmetsää. Kuvio rajautuu jyrkkärajaisena järviruokoluhtaan kallion kohotessa nopeasti ympäröivää aluetta korkeammalle. Rajavyöhykkeellä valtalajeina kasvavat järviruoko, korpikastikka sekä vesisara. Puolukkaa kasvaa järviruokokasvuston sekaan työntyvien korpikarhunsammalkasvustojen päällä. Puustokerroksessa esiintyy mm. tervaleppiä. Kallion päällä esiintyy mosaiikkimaisesti pääosin vallitsevaa mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää sekä käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtomaista kangasta. Puustokerroksessa kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. MTtyypin tuoreen kangasmetsän lajistossa valtalajina kasvaa mustikka. OMT-lehtomaisen kankaan lajisto on heinävaltaista, runsaina kasvavat esimerkiksi nurmirölli sekä nuokkuhelmikkä, myös nurmitädykettä kasvaa paikoin. Pensaskerroksen lajistoon kuuluvat mm. kataja sekä taikinamarja. Kuvio 60. Pellonvierusmetsikkö Kuvion pohjoisreuna muodostuu pienialaisesta, ympäröivää luontoa korkeammalla olevasta kalliokohoumasta, jonka päällä ja vierellä kasvaa muutamia iäkkäitä pihlajia, kuusia sekä rauduskoivuja. Kenttäkerroksen lajeista runsaimpia ovat käenkaali, lehtotesma, metsätähtimö sekä vadelma. Myös metsälauhaa, nokkosia, puna-ailakkia, nurmilauhaa sekä peltopillikettä kasvaa runsaasti. Kalliokohouman eteläpuolella on pienialainen muutamien mäntyjen muodostama ryhmä, mutta kenttäkerroksen lajisto on pääosin samaa, joskin heinät kuten nurmilauha ja nurmirölli sekä peltopillike ovat hieman vallitsevimpia. Kuvion itäreunalla kuusi kasvaa paikoin niin tiheänä, ettei kenttäkerroksessa kasva juuri mitään lajeja, vaan kuusien alusta on kuusenneulasten karikkeen peittämää. 23

25 YHTEENVETO Porin Ahlaisten kirkonkylän lounaispuolella sijaitsevan Furukloppan alueen luonnon kehitykseen ovat suurelta osin vaikuttaneet sitä ympäröivän vesistön ruoppaukset sekä muut vesistöjärjestelyt. Alueen laajaalaisimman luontotyypin muodostaa järviruokoluhta, joka kattaa laajahkoja alueita selvitysalueen luoteispuolella sekä Furukloppan saariharjanteiden itäpuolella. Lisäksi alueella esiintyy runsaasti kosteaa koivumetsikköä sekä vanhoja rantametsiä, joilta luhtalajit ovat kadonneet tai ovat katoamassa. Ihmistoiminnan vaikutukset luontoon ovat selvimmin havaittavissa alueen luoteis- sekä eteläosassa, jossa alueeseen kuuluu peltoaloja sekä niiden reunametsiköitä ja jossa ojitukset ovat kuivattaneet luhdan reunaalueita muuttaen sen kosteaksi koivuvaltaiseksi vyöhykkeeksi. Näillä alueilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Selvitysalueen luontoarvoiltaan edustavimpiin kohteisiin kuuluvat erilaiset tervaleppäyhdyskunnat, maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheen metsät sekä selvitysalueen länsilaidalla sijaitseva vanha havumetsäsaareke. Luhtaisia tervaleppäyhdyskuntia esiintyy erityisesti selvitysalueen luoteisosassa. Edustavimmat tervaleppälehdot sijaitsevat Furukloppan alueella sekä selvitysalueen länsilaidalla havumetsäsaarekkeen vierellä. Edustavimmat maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheen metsät löytyvät Furukloppan alueelta. Lisäksi vastaavanlaisia primäärisukkessiovaiheen metsiä löytyy myös aivan selvitysalueen itälaidalta. Monet näistä primäärisukkessiovaiheen metsistä ovat myös tervaleppävaltaisia muodostaen erilaisia tervaleppäyhdyskuntia. Havumetsäsaareke sijaitsee aivan selvitysalueen länsilaidalla rajautuen sitä ympäröiviin niittyihin. Puusto on pääosin iäkästä, ja lahopuuta on runsaasti koko saarekkeen alueella. Valtaosa havumetsäsaarekkeesta on iäkästä kuusilehtoa, muuta ympäristöä korkeammilla kohdilla harjanteiden päällä esiintyy jälleen maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheen metsiä. Alueelta ei löytynyt erityisiä kasvilajeja lukuun ottamatta lehtokieloa, joka on aivan esiintymisalueensa pohjoisrajoilla. Lehtokieloa esiintyy useilla osilla selvitysaluetta. 24

26 KIITOKSET Kiitokset Porin ympäristövirastoa edustaville Seppo Saloselle sekä Outi Aallolle, jotka ovat toimeksiantajan edustajina avustaneet tämän luontoselvityksen käytännön toteutuksessa. Kiitokset myös Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Oy:n luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutusohjelman vastaavalle opettajalle Janne Lampolahdelle tuesta sekä neuvoista luontoselvityksen toteuttamisessa. 25

27 Kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 26

28 LIITE 1. Selvitysalueen edustavimmat kohteet kohdekortteina 27

29 LIITE 2. Selvitysalueen putkilokasvien lajilista Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi Ahomansikka Ahosuolaheinä Harmaaleppä Harmaasara Heinätähtimö Hevonhierakka Hieskoivu Hietakastikka Hiirenvirna Isoalvejuuri Isomaksaruoho Jokapaikansara Jouhivihvilä Juolavehnä Jänönsara Järvikorte Järviruoko Jättipalsami Kalliovillakko Kangasmaitikka Karheapillike Karhunputki Kataja Katinlieko Katkeratatar Kaura Keltakannusruoho Keltakurjenmiekka Kevätpiippo Kiehkuraärviä Kielo Kiiltopaju Kilpukka Kirjopillike Kissankello Kivikkoalvejuuri Koiranputki Koiranvehnä Korpi-imarre Korpikaisla Korpikastikka Korpipaatsama Kotipihlaja Kurjenjalka Kuusi Kylänokkonen Käenkaali Lehtoarho Lehtokielo Lehtokuusama Lehtonurmikka Fragaria vesca Rume acetosella Alnus incana Care canescens Stellaria graminea Rume longifolius Betula pubescens Calamagrostis epigejos Vicia cracca Dryopteris epansa Hylotelephium telephium Care nigra Juncus filiformis Elytrigia repens Care ovalis Equisetaceae fluviatile Phragmites australis Impatiens glandulifera Senecio sylvaticus Melampyrum pratense Galeopsis tetrahit Angelica sylvestris Juniperus communis Lycopodium clavatum Persicaria hydropiper Avena sativa Linaria vulgaris Iris pseudacorus Luzula pilosa Myriophyllum verticillatum Convallaria majalis Sali phylicifolia Hydrocharis morsus-ranae Galeopsis speciosa Campanulaceae rotundifolia Dryopteris fili-mas Anthriscus sylvestris Elymus caninus Phegopteris connectilis Scirpus sylvaticus Calamagrostis purpurea Frangula alnus Sorbus aucuparia Comarum palustre Picea abies Urticaceae dioica Oalidaceae acetosella Arenaria trinervia Polygonatum multiflorum Lonicera ylosteum Poa nemoralis 28