HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS"

Transkriptio

1 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet...6 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov lastenohjaaja...6 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja...7 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto...7 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op yhteisöpedagogi (AMK)...8 Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op yhteisöpedagogi (ylempi AMK)...8 Youth Work and Social Equality, 90 ects Master of Humanities...9 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op yhteiskuntatieteiden maisteri...9 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov viittomakielen ohjaaja...9 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op viittomakielentulkki (AMK)...10 Viittomakielentulkki (ylempi AMK)...11 Master of Humanities...11 Asioimistulkin ammattitutkinto...12 Suntion ammattitutkinto...12 Tiedotteen laatija: Nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunta

3 1. Johdanto Tässä tiedotteessa selvitetään lyhyesti eräiden humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen koulutus ja niiden tuottama kelpoisuus voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, amk-tutkinnot ja maisterikoulutus) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittava osaaminen. Kaikkiin työtehtäviin ei ole säädöksissä määrättyä kelpoisuutta, jolloin työnantaja harkitsee henkilön pätevyyden ja sopivuuden tehtävään. Tiedotteessa kuvataan yleisimpiä tehtäviä, joihin alan tutkinnoilla voi sijoittua. Ammatillisen kelpoisuuden ja pätevyyden lisäksi kaikki toisen asteen kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot ( = 120 ov) antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Näyttötutkintoina suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Tässä tiedotteessa ei käsitellä opettajien koulutusta. 3

4 2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan 2.1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen (272/2005) määrittelee kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalihuollon ammatteihin. Lain 8 :ssä määritellään kelpoisuus lähihoitajan tehtäviin. Tehtävään soveltuva tutkinto on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) tai muu vastaava tutkinto. Muulla vastaavalla tutkinnolla lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä voitaisiin tarkoittaa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintoa tai viittomakielisen ohjaajan tutkintoa. Lain soveltamisohjeissa korostetaan, että muun vastaavan tutkinnon tulee vastata laajuudeltaan lähihoitajan tutkintoa. Ammattitutkinnot eivät tuota lähihoitajan kelpoisuutta. Lain 9 :n mukaan sosiaalihuollon erityistyöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumistutkinto ja jatkotutkinto. Laissa sanotaan myös, että säädöksiä erikoistumiskoulutuksesta tai jatkotutkinnosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkinä mm. ammatillinen perustutkinnon ja erikoisammattitutkinnon antama kelpoisuus erityistyöntekijän tehtäviin. Lain 11 määrittelee kelpoisuudet muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Pykälä antaa työnantajalle harkintaoikeuden soveltuvien koulutusten suhteen. Pykälän soveltamisalaan kuuluvat tehtävät, joiden kelpoisuusvaatimuksista ei ole erityissäännöksiä tässä laissa tai muussa lainsäädännössä. 2.2 Lastensuojelulaissa (417/2007) henkilöstön kelpoisuuksiin viitataan pykälässä 60: Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen annetussa laissa (272/2005). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 3 :n 2 momentin nojalla samoja kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan myös yksityisten laitosten henkilöstöön. Lisäksi lain perusteluissa tuodaan esille viittaukset seuraaviin tutkintoihin: Erityisen sopivana koulutuksena lastensuojelulaitoksessa vaativissa hoito- ja kasvatustehtävissä toimiville työntekijöille voidaan pitää sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain 6 :ssä tarkoitettua sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa. Muihin hoito- ja kasvatustehtäviin soveltuu myös sanotun lain 8 :n mukainen so- 4

5 siaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu sitä vastaava tutkinto tai nuorisotoimen tai kasvatusalan soveltuva ammatillinen kelpoisuus. Tehtävistä riippuen mainittu muu vastaava tutkinto voisi olla esimerkiksi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkinto. Viittomakielen ohjaaja on kelpoinen kuntien ja valtion hallinnonaloilla sekä yksityissektorin palveluissa tiettyihin sosiaalihuollon tehtäviin. Lain perustelujen mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ohella myös muu tehtävään soveltuva tutkinto, joka laadultaan ja opintomäärältään vastaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, tuottaa kelpoisuuden lain 8 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Esimerkiksi päivähoidon, lastensuojelun ja perhetyön tehtäviin soveltuva tutkinto voi olla mm. viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. 2.4 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004) 9a :n mukaan Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat ammatilliset opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. 2.5 Koulunkäyntiavustajasta ei ole lainsäädännössä mitään kelpoisuusmainintaa. Työnantaja päättää tehtävään vaadittavan koulutuksen ja kokemuksen. 2.3 Nuorisolaissa (72/2006) ei määritellä alan tehtäviin vaadittavia kelpoisuusehtoja. Sen sijaan monet työnantajat ovat itse määritelleet alalle vaadittavan koulutuksen. Yleinen kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) ohjeistaa osittain kelpoisuuksia jo alalta poistuneiden tutkintojen kautta. 5

6 3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov lastenohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut huolehtii lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Hän tukee lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä edistää lapsen osallisuutta ja yhteisöllisyyden kokemusta. Sen lisäksi hän osaa tukea lapsen uskonnollista, hengellistä ja henkistä kasvua. Hän ohjaa lasta tai lapsiryhmää käyttäen erilaisia ilmaisukeinoja ja ohjausmenetelmiä ja toimii erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja perheiden kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti, myös katsomuksellisissa ja uskontoihin ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut on alan perusvalmiuksien opiskelun lisäksi erikoistunut valintansa mukaan ilmaisutaitojen ohjaamiseen, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaamiseen ja ohjaukseen, monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen, kristilliseen kasvatukseen tai palvelujen tuottamiseen. Työpaikat: Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, seurakunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat; päiväkodit, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut, päiväkerhot ja perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja lastensuojelun toimipisteet. Kelpoisuus: Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (120 ov) suorittanut lastenohjaaja, on kelpoinen a) Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien lastenohjaajan tehtävään Piispainkokouksen päätöksen mukaisesti: Lastenohjaajan tehtävään on suositeltavaa edellyttää 120 opintoviikon laajuinen lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja), joka täyttää seuraavat ehdot: 1) Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen tulee sisältää yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja; 2) Edellä tarkoitetut opinnot jakautuvat seuraavasti: -- vähintään 10 opintoviikkoa teologisia (Raamatun, kristinuskon ja kirkon hengellisen elämän tuntemukseen johdattavia) opintoja; -- vähintään 25 opintoviikkoa kirkon varhaiskasvatuksen ammattiopintoja, joihin sisältyy työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt (nuorten koulutus) ja tutkintotilaisuudet (näyttötutkinto). b) Kuntien sosiaalihuollon (päivähoito, lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 8 :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1. c) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi valtioneuvoston asetuksen 115/2004 9a :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta

7 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa eri-ikäisille, käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan sekä toimii nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaisesti. Hän käyttää ja soveltaa ohjausmenetelmiä monipuolisesti: kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen. Hän ohjaa erilaista toimintaa ja kannustaa ohjattavia osallistumaan. Työpaikat: Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt: järjestön, kunnan, valtion, yrityksen tai muun yhteisön toimipaikat, nuorisotalot, leirit ja erilaiset laitokset. Kelpoisuus: Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja on kelpoinen a) Kuntien sosiaalihuollon (esim. lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 8 :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta 2.4. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Osaaminen: Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut toimii vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointitehtävissä. Hän toimii verkottuneessa yhteistyössä erilaisissa projekteissa, hankkeissa ja toiminnallisissa tilanteissa ja osaa tunnistaa yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä ohjauksen tarpeita. Hän toimii moniammatillisissa työryhmissä lasten, nuorten ja heidän kulttuurinsa, erityiskasvatuksen ja perheiden hyvinvoinnin ja elinalojen asiantuntijana. Työpaikat: Erityisnuorisotyön ja monikulttuurisen työn toimipaikat, nuorten ja erityisryhmien työpajat ja toimintakeskukset, laitokset, sairaalat, kansalais- ja järjestötoiminta, päivähoitopaikat, lapsi- ja perhetyö, koulut, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaaaikakeskukset ja alan yritykset. Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 11 :n mukaisesti kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta

8 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op yhteisöpedagogi (AMK) Osaaminen: Työ nuoriso- ja järjestötoimialalla on ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä mutta entistä enemmän tietotyötä ja ihmisten palvelua. Tehtävissä tarvitaan laaja-alaista osaamista ihmisten kasvusta ja kehityksestä sekä yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä tietoa kulttuureista ja osallisuudesta. Yhteisöpedagogit (AMK) saavat valmiudet moniammatilliseen työskentelyyn. Työpaikat: Yhteispedagogit sijoittuvat asiantuntija-,koulutus-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sekä vaativiin ohjaus- ja kasvatustehtäviin nuoriso- ja järjestötoimialalla sekä lastensuojelutyössä kansalaisjärjestöissä, kunnissa ja muissa julkisen hallinnon työtehtävissä. Koulutus mahdollistaa toimimisen yksityisten työnantajien palveluksessa ja palveluyrittäjinä. Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 11 :n mukaisesti sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Lain 6 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain perustelutekstissä mainitaan että esimerkiksi nuorisotyöntekijät toimivat usein moniammatillisen tiimin osana muun muassa lastensuojelun avo- ja laitoshuollossa sekä päihdehuollossa. Laissa ei kuitenkaan 8 määritellä eri toimintayksiköiden henkilöstörakennetta vaan niistä säädetään erityislainsäädännössä. Jos erityislainsäädäntöä ei ole, työnantaja voi määrittää itse kelpoisuusvaatimukset muuhun kuin sosiaaliohjaajan tehtäviin. b) Valtion koulukotien vastaavalta ohjaajalta ja ohjaajalta edellytetään sosiaalihuoltajan tai yliopistollinen nuorisotyön tutkinto taikka muu virkaan soveltuva koulutus ( /76, 26 ). c) Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan on kelpoinen yhteisöpedagogi (AMK), jonka tutkintoon sisältyvät 90 op:n laajuiset ev.lut. kirkon piispainkokouksen edellyttämät opinnot. d) Yhteisöpedagogi (AMK) on kelpoinen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (115/2004) 9a :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.4. e) Yhteisöpedagogi (AMK) on soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena kelpoinen toimialan ammatillisten opintojen opettajaksi sen jälkeen, kun hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot sekä opinto-ohjaajan tehtäviin suoritettuaan lisäksi säädetyt opinto-ohjaajan opinnot. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Osaaminen: Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmasta (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) valmistuvilla on osaaminen ja valmiudet sellaisiin nuoriso- ja järjestötoimialan tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai organi-

9 saatioihin, joiden tehtävissä tarvitaan yhteisöllistä ja pedagogista osaamista. Työpaikat: Tehtävät ovat vaativia kehittämis- ja johtotehtäviä tai asiantuntijatehtäviä moniammatillisissa, monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä. Erilaiset koulutus- ja opetustehtävät työnantajien määrittelemin soveltuvin kelpoisuuksin ovat myös yhteisöpedagogien (ylempi AMK) haettavissa. Kelpoisuus: Opettajan pedagogiset opinnot suoritettuaan järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelman suorittanut yhteisöpedagogi (ylempi AMK) on kelpoinen ammattikorkeakoulun lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten opintojen opettajaksi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. Lisäksi suoritettuaan opinto-ohjaajan opinnot hänellä on kelpoisuus ammatillisen koulutuksen opintojen ohjaajaksi. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista säädetään valtioneuvoteon asetuksella 986/1998 (muutos vireillä). Youth Work and Social Equality, 90 ects Master of Humanities Syyskuussa 2010 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa alkavasta uudesta englanninkielisestä ylemmästä ammattikorkeakoulutukinnosta Youth Work and Social Equality ensimmäiset Master of Humanities -tutkinnon suorittaneet valmistuvat kesäkuussa Tutkinnon suorittavien uusi osaaminen tähtää asiantuntijuuteen kansainvälisissä ja monikulttuurisissa lasten ja nuorten elinoloja kehittävissä ja ongelmia ratkaisevissa toimintaympäristöissä. Erityisenä osaamisena tutkinto tuottaa vertailevaa nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osaamista. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op yhteiskuntatieteiden maisteri Osaaminen: Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot jakautuvat sisällöllisesti nuorisotutkimukseen, nuorisotyön kehittämiseen, johtamiseen ja hallintoon sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Tampereen yliopistossa suoritettavat opinnot antavat nuorisoalalla toimiville monitieteellistä ja moniammatillista asiantuntijuutta. Koulutuksen suorittaneilla on osaamista nuorisotyön, koulun ja sosiaalityön yhteistyömallien kehittämisessä ja opintojen monitieteisyys konkretisoituu käytännön tasolla. Tutkinto tuottaa laaja-alaiset valmiudet tieteellisen tiedon tuottamiseen, hyödyntämiseen ja soveltamiseen nuorisoalan työssä. Maisteritutkinto tuottaa jatko-opintokelpoisuuden tohtoriopintoihin. Koulutukseen valittavilta opiskelijoilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Koulutus käynnistyi tammikuussa 2009 ja seuraava sisäänotto on keväällä Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov viittomakielen ohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut ohjaa ja avustaa viittomakielisiä, kuulo- ja kuulonäkövammaisia, kuurosokeita ja kehitysvammaisia asiakkaita sekä sellaisia asiakkaita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Hän käyttää avustamisessa ja ohjauksessa suomalaista viittomakieltä, viittomiin pohjautuvia menetelmiä (kuten viitottu puhe ja tukiviittomat) sekä puhetta tukevia ja korvaavia 9

10 kommunikaatiomenetelmiä. Hän suunnittelee, järjestää ja arvioi eri- ikäisten tavoitteellista kasvatus- ja viriketoimintaa ja tukee samalla asiakkaittensa kommunikaation ja kielellisten taitojen kehittymistä. Työpaikat: Sosiaali- ja opetussektorilla päivähoidon toimipaikat, koulut, oppilaitokset, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, leirit, kerhot, hoitolaitokset, palvelutalot ja toimintakeskukset. Viittomakielen ohjaaja voi toimia myös leireillä ja vammaisten henkilökohtaisena avustajana. Ammattinimikkeenä näissä tehtävissä voi olla mm. lastenhoitaja, lasten ohjaaja, koulunkäynnin avustaja, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, henkilökohtainen avustaja sekä virike- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaaja. Kelpoisuus: Viittomakielen ohjaajan kelpoisuuteen on viitattu lainsäädännössä seuraavasti: a) Laki Sosiaalihuollon ammatillisen 272/2005, 8 : Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Valtioneuvoston asetus opetustoimen annetun asetuksen muuttamisesta (115/2004) 9a koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja > ks. kelpoisuuskohta 2.4. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon lähialoja ovat viittomakielen tulkkaus ja opetus sekä puhevammaisten tulkkipalvelutyö. Näiden ammattialojen vaatimaa erityisosaamista viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ei tuota. Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op viittomakielentulkki (AMK) Osaaminen: Viittomakielentulkki toimii puolueettomana kielen välittäjänä suomen- ja ruotsinkielisen valtaväestön ja viittomakielisen vähemmistön edustajien välillä. Tulkkipalveluiden kautta viittomakieliset voivat tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tulkit tarjoavatkin tulkkipalveluita kaikissa niissä elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä, koulutuksessa tai vapaa-aikanaan osallistuvat. Viittomakielen tulkkiopintojen loppuvaiheessa opiskelija valitsee erikoistumisalueensa. Näitä ovat tulkkaus ja/ tai kääntäminen eri asiakasryhmille kuten kuuroutuneille ja kuurosokeille, kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa työskenteleminen sekä viittomien opetuksen pedagogiset opinnot. Kuuroutuneille ja kuurosokeille tulkkauksen taito todennetaan opintojen lisäksi suorittamalla tulkkirekisterikokeet. Työpaikat: Viittomakielen tulkit toimivat laaja-alaisesti viittomakielialan asiantuntijoina työpaikoillaan. He työskentelevät asioimistulkkeina monenlaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, tai opiskelutulkkeina eriasteisissa oppilaitoksissa esikoulusta yliopistoon. Osa työstä voidaan toteuttaa etätulkkauksena. Suurin osa tulkeista on työsuhteessa yksityisellä sektorilla, mutta tulkki voi toimia myös yrittäjänä tai esim. järjestön tai muun työnantajan palveluksessa. Viittomakielen tulkki voi toimia myös kääntäjänä erilaisten toimeksiantojen mukaan. Pedagogiset opinnot suoritettuaan opiskelija voi työskennellä viittomien opettajana esimerkiksi kielihäiriöisten lasten perheissä, kursseilla ja yritysten sekä oppilaitosten palveluksessa. 10

11 Kelpoisuus: Viittomakielen tulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädetty lailla, kuten ei puhuttujen kielten tulkkienkaan, eikä tulkkauspalvelulaki ota kantaa siihen, kuka saa tarjota palvelua. Tulkkauksen alalla on kuitenkin selvitetty mahdollisuuksia suojata tulkin ammattinimike. Viittomakielen tulkkien toimintaa valvoo erityinen Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR). Sen taustalla ovat alan keskeiset järjestöt (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry). TTYR ylläpitää Tulkkirekisteriä, johon kootaan tiedot niistä tulkeista, jotka ovat suorittaneet järjestöjen hyväksymän tulkkikoulutuksen ja läpäisseet tulkkirekisterikokeen. Näitä tulkkeja TTYR suosittaa tuottamaan lain tarkoittamaa tulkkipalvelua. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä kokoaa tilastotietoja viittomakielen tulkeista ja toteaa kysyttäessä suoritetun tulkkikoulutuksen. Se on myös rekisteröidyn viittomakielen tulkin luvalla viittomakielialaan liittyvän tiedotus- ja tutkimustoiminnan osoitelähde. Mikäli tulkin todetaan toimineen ammattietiikan vastaisesti, ryhtyy Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkirekisterin säännöissä määrättyihin toimenpiteisiin alkaen tulkkauspalvelusta vastaa valtakunnallisesti Kansaneläkelaitos, jonka mukaan tulkkausta voi tuottaa vain koulutettu ja yhteistyöryhmän hyväksymä viittomakielen tulkki (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta /133, joka määrittää tulkkauspalveluiden käyttöä sekä sitä ketkä voivat toimia tulkkeina). Viittomakielentulkki (ylempi AMK) Viittomakielialan tulkkitoiminnan YAMK koulutusohjelma on alkanut syksyllä Tutkinto toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa viittomakielen tulkeille valmiuksia viittomakielialan vaativiin kehittämis-, tutkimus- ja johtotehtäviin uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuksen tarkoituksena on myös varmistaa viittomakielen tulkkien koulutuksellinen tasaarvo moniammatillisissa työyhteisöissä. Kelpoisuus: Tutkinto antaa pätevyyden virkoihin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Master of Humanities Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) on ylempi 90 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneille viittomakielen tulkeille, joilla on työkokemusta vähintään kolme vuotta. Koulutus sisältää syventäviä tulkkauksen ja kääntämisen opintoja, ns. kansainvälisen viittomisen opintoja sekä tutkimusopintoja. Tutkinto tähtää tulkin kielitaidon, tulkkaus-, kääntämis- sekä tutkimustaitojen syventämiseen kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena on kehittää yhteisillä tutkimuksilla ja projekteilla eurooppalaisella tasolla mm. tulkkauksen laatua. Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa. 11

12 Asioimistulkin ammattitutkinto Osaaminen: Asioimistulkin tutkinnon suorittanut tulkkaa tilanteita ja kohtaamisia asiakkaan (usein maahanmuuttajan) ja suomalaisten viranomaisten välillä. Hän tulkkaa kielestä toiseen asioimistilanteissa käytetyt puheenvuorot ottamatta itse kantaa asioiden sisältöön. Hän selvittää myös asian kannalta oleellisia kulttuuritaustoja ja auttaa osapuolia ymmärtämään toisiaan eri kielestä huolimatta. Tulkattavat tilanteet voivat olla joskus ratkaisevan tärkeitä tulkattavan elämän kannalta (esimerkiksi turvapaikkahaastattelut tai psykiatrinen hoito). Asioimistulkin vastuulla on viestin, sanomien ja ajatusten välittäminen. Asioimistulkki hallitsee kaksi työkieltä, joista toinen on suomi tai ruotsi. Tutkinnon suorittajan tulee tuottaa A-työkieltä kaikkine vivahteineen ja sävyineen virheettömästi siten, että sitä on helppo ymmärtää. B- kieltä tulee hallita yleisten kielitutkintojen taitotason 4 vastaavalla tavalla. Kirjallisen kielitaidon ohella tutkinnon suorittaja tuntee työkielialueidensa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Suntion ammattitutkinto Osaaminen: Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan jumalanpalvelusten ja kirkollisten tilaisuuksien järjestelyt. Hän osaa ottaa huomioon tilaisuuksien luonteen, kirkkovuoden ajankohdan ja niihin liittyvän symboliikan. Hän hallitsee myös pienimuotoisten tarjoilujen järjestämisen. Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan kiinteistöjä, hautausmaita ja hautaamiseen liittyviä toimia kirkollisen tapakulttuurin ja alan lainsäädännön mukaisesti. Hän osaa myös huoltaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen esineistöä ja tekstiilejä. Työpaikat: evankelisluterilaiset tai ortodoksiset seurakunnat Kelpoisuus: Suntioiden kelpoisuutta ei ole määritelty säädöksissä erikseen. Työpaikat: Asioimistulkkikeskukset, joilta tulkkipalveluja tilataan. Tulkki työskentelee myös arkielämän tilanteissa, kuten vanhempainilloissa kouluissa, neuvoloissa, työvoimatoimistoissa, lääkärintarkastuksissa tai erilaisissa neuvotteluissa. Kelpoisuus: Asioimistulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädelty lailla. Uusi puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma on käynnistymässä vuonna 2011 ammattikorkeakoulutasolla. Silloin aloitetaan Suomen koulutusjärjestelmän historian ensimmäinen puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, joka kouluttaa tulkkeja vähemmistökieliin. 12 Lisätietoja:

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnot Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

MONISTE 8/2006. Keijo Mäkelä NUOTTA 2015. Nuorisoalan koulutustoimikunnan alaisen koulutuksen tarveselvitys

MONISTE 8/2006. Keijo Mäkelä NUOTTA 2015. Nuorisoalan koulutustoimikunnan alaisen koulutuksen tarveselvitys MONISTE 8/2006 Keijo Mäkelä NUOTTA 2015 Nuorisoalan koulutustoimikunnan alaisen koulutuksen tarveselvitys Opetushallitus ja tekijä Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2808-8 (nid.) ISBN

Lisätiedot

LAUSUNTO 31.3.2015. Opetus- ja kulttuuri ministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

LAUSUNTO 31.3.2015. Opetus- ja kulttuuri ministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi LAUSUNTO 31.3.2015 Opetus- ja kulttuuri ministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi POHJOIS-SAVON OPISTON, TURUN KRISTILLISEN OPISTON, OPISKELIJAYHDISTYS POPPIKSEN JA ROVALA- OPISTON LAUSUNTO

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016

Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 Hyvän elämän puolesta Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 sisällysluettelo Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta 3 Lastenohjaaja - Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 4-5 Lähihoitaja - Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

b. Kuulovammaisten tulkkauspalvelu, kirjoitustulkkaus (Tulkin tiedot 5b -lomake)

b. Kuulovammaisten tulkkauspalvelu, kirjoitustulkkaus (Tulkin tiedot 5b -lomake) Kansaneläkelaitos Tarjouspyyntö Terveysosasto Henkilöstö Liite 5 Kela 62/331/2013 TULKKAUSPALVELUA TUOTTAVA HENKILÖSTÖ 1. Vähimmäisvaatimukset Tulkilta edellytettävä(t) tutkinto/tutkinnot tulee olla suoritettuna

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Ammatilliset opinnot 90 opintoviikkoa

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Ammatilliset opinnot 90 opintoviikkoa KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma Ammatilliset opinnot 90 opintoviikkoa Hyväksytty 10.8.2009 OHJAAJUUS 20 ov

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Opetussuunnitelma / Toteutus aikuiskoulutuksena

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Opetussuunnitelma / Toteutus aikuiskoulutuksena Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Opetussuunnitelma / Toteutus aikuiskoulutuksena 1 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 OSP Tutkinnon rakenne Pakolliset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS MUISTIO 1 (7)

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS MUISTIO 1 (7) KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS MUISTIO 1 (7) Ulla-Riitta KVTES:N PALKKAHINNOITTELUN TULKINTAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 1 Nykyinen koulutusjärjestelmä KVTES:n palkkahinnoittelussa on palkkauksen perusteena

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä.

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. 1 (5) Lausunnon keskeinen sisältö JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on arvioitava perusteellisesti ja harkittava, onko tarpeen säätää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Talentian linjaukset opiskeluhuollosta

Talentian linjaukset opiskeluhuollosta 1 Talentian linjaukset opiskeluhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan 1.8.2014. Lakikokonaisuus painottaa yhteisöllisyyttä ja yksilön oikeuksia. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

LUETTELO HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOISTA RANUAN KUNNASSA

LUETTELO HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOISTA RANUAN KUNNASSA 1 LUETTELO HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOISTA RANUAN KUNNASSA Hyväksytty Valtuusto..2012 Voimaan 1.8.2012 Ranuan kunnan hallintosäännön 17 :n mukaisesti henkilöstön kelpoisuusehdot vahvistetaan seuraavasti:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot INARIN KUNTA 30.9.2014 1/5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.5.2007 60 Voimassa 1.7.2007 Muutos soteltk 13.11.2007 117,

Lisätiedot

LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ

LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 Virpi Thurén LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ humak Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 HUMANISTINEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot