HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS"

Transkriptio

1 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet...6 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov lastenohjaaja...6 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja...7 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto...7 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op yhteisöpedagogi (AMK)...8 Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op yhteisöpedagogi (ylempi AMK)...8 Youth Work and Social Equality, 90 ects Master of Humanities...9 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op yhteiskuntatieteiden maisteri...9 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov viittomakielen ohjaaja...9 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op viittomakielentulkki (AMK)...10 Viittomakielentulkki (ylempi AMK)...11 Master of Humanities...11 Asioimistulkin ammattitutkinto...12 Suntion ammattitutkinto...12 Tiedotteen laatija: Nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunta

3 1. Johdanto Tässä tiedotteessa selvitetään lyhyesti eräiden humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen koulutus ja niiden tuottama kelpoisuus voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, amk-tutkinnot ja maisterikoulutus) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittava osaaminen. Kaikkiin työtehtäviin ei ole säädöksissä määrättyä kelpoisuutta, jolloin työnantaja harkitsee henkilön pätevyyden ja sopivuuden tehtävään. Tiedotteessa kuvataan yleisimpiä tehtäviä, joihin alan tutkinnoilla voi sijoittua. Ammatillisen kelpoisuuden ja pätevyyden lisäksi kaikki toisen asteen kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot ( = 120 ov) antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Näyttötutkintoina suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Tässä tiedotteessa ei käsitellä opettajien koulutusta. 3

4 2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan 2.1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen (272/2005) määrittelee kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalihuollon ammatteihin. Lain 8 :ssä määritellään kelpoisuus lähihoitajan tehtäviin. Tehtävään soveltuva tutkinto on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) tai muu vastaava tutkinto. Muulla vastaavalla tutkinnolla lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä voitaisiin tarkoittaa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintoa tai viittomakielisen ohjaajan tutkintoa. Lain soveltamisohjeissa korostetaan, että muun vastaavan tutkinnon tulee vastata laajuudeltaan lähihoitajan tutkintoa. Ammattitutkinnot eivät tuota lähihoitajan kelpoisuutta. Lain 9 :n mukaan sosiaalihuollon erityistyöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumistutkinto ja jatkotutkinto. Laissa sanotaan myös, että säädöksiä erikoistumiskoulutuksesta tai jatkotutkinnosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkinä mm. ammatillinen perustutkinnon ja erikoisammattitutkinnon antama kelpoisuus erityistyöntekijän tehtäviin. Lain 11 määrittelee kelpoisuudet muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Pykälä antaa työnantajalle harkintaoikeuden soveltuvien koulutusten suhteen. Pykälän soveltamisalaan kuuluvat tehtävät, joiden kelpoisuusvaatimuksista ei ole erityissäännöksiä tässä laissa tai muussa lainsäädännössä. 2.2 Lastensuojelulaissa (417/2007) henkilöstön kelpoisuuksiin viitataan pykälässä 60: Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen annetussa laissa (272/2005). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 3 :n 2 momentin nojalla samoja kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan myös yksityisten laitosten henkilöstöön. Lisäksi lain perusteluissa tuodaan esille viittaukset seuraaviin tutkintoihin: Erityisen sopivana koulutuksena lastensuojelulaitoksessa vaativissa hoito- ja kasvatustehtävissä toimiville työntekijöille voidaan pitää sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain 6 :ssä tarkoitettua sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa. Muihin hoito- ja kasvatustehtäviin soveltuu myös sanotun lain 8 :n mukainen so- 4

5 siaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu sitä vastaava tutkinto tai nuorisotoimen tai kasvatusalan soveltuva ammatillinen kelpoisuus. Tehtävistä riippuen mainittu muu vastaava tutkinto voisi olla esimerkiksi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkinto. Viittomakielen ohjaaja on kelpoinen kuntien ja valtion hallinnonaloilla sekä yksityissektorin palveluissa tiettyihin sosiaalihuollon tehtäviin. Lain perustelujen mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ohella myös muu tehtävään soveltuva tutkinto, joka laadultaan ja opintomäärältään vastaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, tuottaa kelpoisuuden lain 8 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Esimerkiksi päivähoidon, lastensuojelun ja perhetyön tehtäviin soveltuva tutkinto voi olla mm. viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. 2.4 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004) 9a :n mukaan Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat ammatilliset opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. 2.5 Koulunkäyntiavustajasta ei ole lainsäädännössä mitään kelpoisuusmainintaa. Työnantaja päättää tehtävään vaadittavan koulutuksen ja kokemuksen. 2.3 Nuorisolaissa (72/2006) ei määritellä alan tehtäviin vaadittavia kelpoisuusehtoja. Sen sijaan monet työnantajat ovat itse määritelleet alalle vaadittavan koulutuksen. Yleinen kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) ohjeistaa osittain kelpoisuuksia jo alalta poistuneiden tutkintojen kautta. 5

6 3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov lastenohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut huolehtii lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Hän tukee lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä edistää lapsen osallisuutta ja yhteisöllisyyden kokemusta. Sen lisäksi hän osaa tukea lapsen uskonnollista, hengellistä ja henkistä kasvua. Hän ohjaa lasta tai lapsiryhmää käyttäen erilaisia ilmaisukeinoja ja ohjausmenetelmiä ja toimii erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja perheiden kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti, myös katsomuksellisissa ja uskontoihin ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut on alan perusvalmiuksien opiskelun lisäksi erikoistunut valintansa mukaan ilmaisutaitojen ohjaamiseen, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaamiseen ja ohjaukseen, monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen, kristilliseen kasvatukseen tai palvelujen tuottamiseen. Työpaikat: Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, seurakunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat; päiväkodit, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut, päiväkerhot ja perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja lastensuojelun toimipisteet. Kelpoisuus: Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (120 ov) suorittanut lastenohjaaja, on kelpoinen a) Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien lastenohjaajan tehtävään Piispainkokouksen päätöksen mukaisesti: Lastenohjaajan tehtävään on suositeltavaa edellyttää 120 opintoviikon laajuinen lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja), joka täyttää seuraavat ehdot: 1) Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen tulee sisältää yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja; 2) Edellä tarkoitetut opinnot jakautuvat seuraavasti: -- vähintään 10 opintoviikkoa teologisia (Raamatun, kristinuskon ja kirkon hengellisen elämän tuntemukseen johdattavia) opintoja; -- vähintään 25 opintoviikkoa kirkon varhaiskasvatuksen ammattiopintoja, joihin sisältyy työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt (nuorten koulutus) ja tutkintotilaisuudet (näyttötutkinto). b) Kuntien sosiaalihuollon (päivähoito, lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 8 :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1. c) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi valtioneuvoston asetuksen 115/2004 9a :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta

7 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa eri-ikäisille, käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan sekä toimii nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaisesti. Hän käyttää ja soveltaa ohjausmenetelmiä monipuolisesti: kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen. Hän ohjaa erilaista toimintaa ja kannustaa ohjattavia osallistumaan. Työpaikat: Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt: järjestön, kunnan, valtion, yrityksen tai muun yhteisön toimipaikat, nuorisotalot, leirit ja erilaiset laitokset. Kelpoisuus: Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja on kelpoinen a) Kuntien sosiaalihuollon (esim. lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 8 :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta 2.4. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Osaaminen: Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut toimii vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointitehtävissä. Hän toimii verkottuneessa yhteistyössä erilaisissa projekteissa, hankkeissa ja toiminnallisissa tilanteissa ja osaa tunnistaa yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä ohjauksen tarpeita. Hän toimii moniammatillisissa työryhmissä lasten, nuorten ja heidän kulttuurinsa, erityiskasvatuksen ja perheiden hyvinvoinnin ja elinalojen asiantuntijana. Työpaikat: Erityisnuorisotyön ja monikulttuurisen työn toimipaikat, nuorten ja erityisryhmien työpajat ja toimintakeskukset, laitokset, sairaalat, kansalais- ja järjestötoiminta, päivähoitopaikat, lapsi- ja perhetyö, koulut, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaaaikakeskukset ja alan yritykset. Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 11 :n mukaisesti kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta

8 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op yhteisöpedagogi (AMK) Osaaminen: Työ nuoriso- ja järjestötoimialalla on ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä mutta entistä enemmän tietotyötä ja ihmisten palvelua. Tehtävissä tarvitaan laaja-alaista osaamista ihmisten kasvusta ja kehityksestä sekä yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä tietoa kulttuureista ja osallisuudesta. Yhteisöpedagogit (AMK) saavat valmiudet moniammatilliseen työskentelyyn. Työpaikat: Yhteispedagogit sijoittuvat asiantuntija-,koulutus-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sekä vaativiin ohjaus- ja kasvatustehtäviin nuoriso- ja järjestötoimialalla sekä lastensuojelutyössä kansalaisjärjestöissä, kunnissa ja muissa julkisen hallinnon työtehtävissä. Koulutus mahdollistaa toimimisen yksityisten työnantajien palveluksessa ja palveluyrittäjinä. Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 11 :n mukaisesti sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Lain 6 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain perustelutekstissä mainitaan että esimerkiksi nuorisotyöntekijät toimivat usein moniammatillisen tiimin osana muun muassa lastensuojelun avo- ja laitoshuollossa sekä päihdehuollossa. Laissa ei kuitenkaan 8 määritellä eri toimintayksiköiden henkilöstörakennetta vaan niistä säädetään erityislainsäädännössä. Jos erityislainsäädäntöä ei ole, työnantaja voi määrittää itse kelpoisuusvaatimukset muuhun kuin sosiaaliohjaajan tehtäviin. b) Valtion koulukotien vastaavalta ohjaajalta ja ohjaajalta edellytetään sosiaalihuoltajan tai yliopistollinen nuorisotyön tutkinto taikka muu virkaan soveltuva koulutus ( /76, 26 ). c) Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan on kelpoinen yhteisöpedagogi (AMK), jonka tutkintoon sisältyvät 90 op:n laajuiset ev.lut. kirkon piispainkokouksen edellyttämät opinnot. d) Yhteisöpedagogi (AMK) on kelpoinen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (115/2004) 9a :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.4. e) Yhteisöpedagogi (AMK) on soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena kelpoinen toimialan ammatillisten opintojen opettajaksi sen jälkeen, kun hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot sekä opinto-ohjaajan tehtäviin suoritettuaan lisäksi säädetyt opinto-ohjaajan opinnot. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Osaaminen: Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmasta (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) valmistuvilla on osaaminen ja valmiudet sellaisiin nuoriso- ja järjestötoimialan tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai organi-

9 saatioihin, joiden tehtävissä tarvitaan yhteisöllistä ja pedagogista osaamista. Työpaikat: Tehtävät ovat vaativia kehittämis- ja johtotehtäviä tai asiantuntijatehtäviä moniammatillisissa, monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä. Erilaiset koulutus- ja opetustehtävät työnantajien määrittelemin soveltuvin kelpoisuuksin ovat myös yhteisöpedagogien (ylempi AMK) haettavissa. Kelpoisuus: Opettajan pedagogiset opinnot suoritettuaan järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelman suorittanut yhteisöpedagogi (ylempi AMK) on kelpoinen ammattikorkeakoulun lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten opintojen opettajaksi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. Lisäksi suoritettuaan opinto-ohjaajan opinnot hänellä on kelpoisuus ammatillisen koulutuksen opintojen ohjaajaksi. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista säädetään valtioneuvoteon asetuksella 986/1998 (muutos vireillä). Youth Work and Social Equality, 90 ects Master of Humanities Syyskuussa 2010 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa alkavasta uudesta englanninkielisestä ylemmästä ammattikorkeakoulutukinnosta Youth Work and Social Equality ensimmäiset Master of Humanities -tutkinnon suorittaneet valmistuvat kesäkuussa Tutkinnon suorittavien uusi osaaminen tähtää asiantuntijuuteen kansainvälisissä ja monikulttuurisissa lasten ja nuorten elinoloja kehittävissä ja ongelmia ratkaisevissa toimintaympäristöissä. Erityisenä osaamisena tutkinto tuottaa vertailevaa nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osaamista. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op yhteiskuntatieteiden maisteri Osaaminen: Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot jakautuvat sisällöllisesti nuorisotutkimukseen, nuorisotyön kehittämiseen, johtamiseen ja hallintoon sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Tampereen yliopistossa suoritettavat opinnot antavat nuorisoalalla toimiville monitieteellistä ja moniammatillista asiantuntijuutta. Koulutuksen suorittaneilla on osaamista nuorisotyön, koulun ja sosiaalityön yhteistyömallien kehittämisessä ja opintojen monitieteisyys konkretisoituu käytännön tasolla. Tutkinto tuottaa laaja-alaiset valmiudet tieteellisen tiedon tuottamiseen, hyödyntämiseen ja soveltamiseen nuorisoalan työssä. Maisteritutkinto tuottaa jatko-opintokelpoisuuden tohtoriopintoihin. Koulutukseen valittavilta opiskelijoilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Koulutus käynnistyi tammikuussa 2009 ja seuraava sisäänotto on keväällä Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov viittomakielen ohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut ohjaa ja avustaa viittomakielisiä, kuulo- ja kuulonäkövammaisia, kuurosokeita ja kehitysvammaisia asiakkaita sekä sellaisia asiakkaita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Hän käyttää avustamisessa ja ohjauksessa suomalaista viittomakieltä, viittomiin pohjautuvia menetelmiä (kuten viitottu puhe ja tukiviittomat) sekä puhetta tukevia ja korvaavia 9

10 kommunikaatiomenetelmiä. Hän suunnittelee, järjestää ja arvioi eri- ikäisten tavoitteellista kasvatus- ja viriketoimintaa ja tukee samalla asiakkaittensa kommunikaation ja kielellisten taitojen kehittymistä. Työpaikat: Sosiaali- ja opetussektorilla päivähoidon toimipaikat, koulut, oppilaitokset, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, leirit, kerhot, hoitolaitokset, palvelutalot ja toimintakeskukset. Viittomakielen ohjaaja voi toimia myös leireillä ja vammaisten henkilökohtaisena avustajana. Ammattinimikkeenä näissä tehtävissä voi olla mm. lastenhoitaja, lasten ohjaaja, koulunkäynnin avustaja, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, henkilökohtainen avustaja sekä virike- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaaja. Kelpoisuus: Viittomakielen ohjaajan kelpoisuuteen on viitattu lainsäädännössä seuraavasti: a) Laki Sosiaalihuollon ammatillisen 272/2005, 8 : Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Valtioneuvoston asetus opetustoimen annetun asetuksen muuttamisesta (115/2004) 9a koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja > ks. kelpoisuuskohta 2.4. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon lähialoja ovat viittomakielen tulkkaus ja opetus sekä puhevammaisten tulkkipalvelutyö. Näiden ammattialojen vaatimaa erityisosaamista viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ei tuota. Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op viittomakielentulkki (AMK) Osaaminen: Viittomakielentulkki toimii puolueettomana kielen välittäjänä suomen- ja ruotsinkielisen valtaväestön ja viittomakielisen vähemmistön edustajien välillä. Tulkkipalveluiden kautta viittomakieliset voivat tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tulkit tarjoavatkin tulkkipalveluita kaikissa niissä elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä, koulutuksessa tai vapaa-aikanaan osallistuvat. Viittomakielen tulkkiopintojen loppuvaiheessa opiskelija valitsee erikoistumisalueensa. Näitä ovat tulkkaus ja/ tai kääntäminen eri asiakasryhmille kuten kuuroutuneille ja kuurosokeille, kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa työskenteleminen sekä viittomien opetuksen pedagogiset opinnot. Kuuroutuneille ja kuurosokeille tulkkauksen taito todennetaan opintojen lisäksi suorittamalla tulkkirekisterikokeet. Työpaikat: Viittomakielen tulkit toimivat laaja-alaisesti viittomakielialan asiantuntijoina työpaikoillaan. He työskentelevät asioimistulkkeina monenlaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, tai opiskelutulkkeina eriasteisissa oppilaitoksissa esikoulusta yliopistoon. Osa työstä voidaan toteuttaa etätulkkauksena. Suurin osa tulkeista on työsuhteessa yksityisellä sektorilla, mutta tulkki voi toimia myös yrittäjänä tai esim. järjestön tai muun työnantajan palveluksessa. Viittomakielen tulkki voi toimia myös kääntäjänä erilaisten toimeksiantojen mukaan. Pedagogiset opinnot suoritettuaan opiskelija voi työskennellä viittomien opettajana esimerkiksi kielihäiriöisten lasten perheissä, kursseilla ja yritysten sekä oppilaitosten palveluksessa. 10

11 Kelpoisuus: Viittomakielen tulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädetty lailla, kuten ei puhuttujen kielten tulkkienkaan, eikä tulkkauspalvelulaki ota kantaa siihen, kuka saa tarjota palvelua. Tulkkauksen alalla on kuitenkin selvitetty mahdollisuuksia suojata tulkin ammattinimike. Viittomakielen tulkkien toimintaa valvoo erityinen Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR). Sen taustalla ovat alan keskeiset järjestöt (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry). TTYR ylläpitää Tulkkirekisteriä, johon kootaan tiedot niistä tulkeista, jotka ovat suorittaneet järjestöjen hyväksymän tulkkikoulutuksen ja läpäisseet tulkkirekisterikokeen. Näitä tulkkeja TTYR suosittaa tuottamaan lain tarkoittamaa tulkkipalvelua. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä kokoaa tilastotietoja viittomakielen tulkeista ja toteaa kysyttäessä suoritetun tulkkikoulutuksen. Se on myös rekisteröidyn viittomakielen tulkin luvalla viittomakielialaan liittyvän tiedotus- ja tutkimustoiminnan osoitelähde. Mikäli tulkin todetaan toimineen ammattietiikan vastaisesti, ryhtyy Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkirekisterin säännöissä määrättyihin toimenpiteisiin alkaen tulkkauspalvelusta vastaa valtakunnallisesti Kansaneläkelaitos, jonka mukaan tulkkausta voi tuottaa vain koulutettu ja yhteistyöryhmän hyväksymä viittomakielen tulkki (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta /133, joka määrittää tulkkauspalveluiden käyttöä sekä sitä ketkä voivat toimia tulkkeina). Viittomakielentulkki (ylempi AMK) Viittomakielialan tulkkitoiminnan YAMK koulutusohjelma on alkanut syksyllä Tutkinto toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa viittomakielen tulkeille valmiuksia viittomakielialan vaativiin kehittämis-, tutkimus- ja johtotehtäviin uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuksen tarkoituksena on myös varmistaa viittomakielen tulkkien koulutuksellinen tasaarvo moniammatillisissa työyhteisöissä. Kelpoisuus: Tutkinto antaa pätevyyden virkoihin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Master of Humanities Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) on ylempi 90 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneille viittomakielen tulkeille, joilla on työkokemusta vähintään kolme vuotta. Koulutus sisältää syventäviä tulkkauksen ja kääntämisen opintoja, ns. kansainvälisen viittomisen opintoja sekä tutkimusopintoja. Tutkinto tähtää tulkin kielitaidon, tulkkaus-, kääntämis- sekä tutkimustaitojen syventämiseen kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena on kehittää yhteisillä tutkimuksilla ja projekteilla eurooppalaisella tasolla mm. tulkkauksen laatua. Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa. 11

12 Asioimistulkin ammattitutkinto Osaaminen: Asioimistulkin tutkinnon suorittanut tulkkaa tilanteita ja kohtaamisia asiakkaan (usein maahanmuuttajan) ja suomalaisten viranomaisten välillä. Hän tulkkaa kielestä toiseen asioimistilanteissa käytetyt puheenvuorot ottamatta itse kantaa asioiden sisältöön. Hän selvittää myös asian kannalta oleellisia kulttuuritaustoja ja auttaa osapuolia ymmärtämään toisiaan eri kielestä huolimatta. Tulkattavat tilanteet voivat olla joskus ratkaisevan tärkeitä tulkattavan elämän kannalta (esimerkiksi turvapaikkahaastattelut tai psykiatrinen hoito). Asioimistulkin vastuulla on viestin, sanomien ja ajatusten välittäminen. Asioimistulkki hallitsee kaksi työkieltä, joista toinen on suomi tai ruotsi. Tutkinnon suorittajan tulee tuottaa A-työkieltä kaikkine vivahteineen ja sävyineen virheettömästi siten, että sitä on helppo ymmärtää. B- kieltä tulee hallita yleisten kielitutkintojen taitotason 4 vastaavalla tavalla. Kirjallisen kielitaidon ohella tutkinnon suorittaja tuntee työkielialueidensa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Suntion ammattitutkinto Osaaminen: Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan jumalanpalvelusten ja kirkollisten tilaisuuksien järjestelyt. Hän osaa ottaa huomioon tilaisuuksien luonteen, kirkkovuoden ajankohdan ja niihin liittyvän symboliikan. Hän hallitsee myös pienimuotoisten tarjoilujen järjestämisen. Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan kiinteistöjä, hautausmaita ja hautaamiseen liittyviä toimia kirkollisen tapakulttuurin ja alan lainsäädännön mukaisesti. Hän osaa myös huoltaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen esineistöä ja tekstiilejä. Työpaikat: evankelisluterilaiset tai ortodoksiset seurakunnat Kelpoisuus: Suntioiden kelpoisuutta ei ole määritelty säädöksissä erikseen. Työpaikat: Asioimistulkkikeskukset, joilta tulkkipalveluja tilataan. Tulkki työskentelee myös arkielämän tilanteissa, kuten vanhempainilloissa kouluissa, neuvoloissa, työvoimatoimistoissa, lääkärintarkastuksissa tai erilaisissa neuvotteluissa. Kelpoisuus: Asioimistulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädelty lailla. Uusi puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma on käynnistymässä vuonna 2011 ammattikorkeakoulutasolla. Silloin aloitetaan Suomen koulutusjärjestelmän historian ensimmäinen puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, joka kouluttaa tulkkeja vähemmistökieliin. 12 Lisätietoja:

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

/ Minna Kansanaho Nyt olemme.

/ Minna Kansanaho Nyt olemme. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ajanohjauksen perustutkinnon päivitystyö Uusi tutkinto voimaan 1.8.2009 13.11.2008 / Minna Kansanaho Minna.kansanaho@epopisto.fi Nyt olemme. Tutkintoa on edelleen päivitetty

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (5) 187 Oikaisuvaatimus virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-008988 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016 1/5 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/erko) tai selvällä käsialalla. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen jäljennökset

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

myös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan

myös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan OPYYNTÖ 1 (8) MUISTIO 1 Ohjauksen ja kasvatuksen tutkintorakenteen ehdotuksia Opetushallituksen asettama työryhmä on laatinut seuraavia vaihtoehtoja alan tutkintorakenteen kehittämiseksi. Osassaa A esitetään

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 24.08.2016 Sivu 1 / 1 5576/2015 01.01.01 131 Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1414-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot