KYMENLAAKSON MAAKUNTAUUDISTUSSEMINAARI. Kotka

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON MAAKUNTAUUDISTUSSEMINAARI Kotka

2 Sähköinen osallistuminen päivän keskusteluun ja työskentelyyn Seminaarille on luotu oma kommenttiseinä (Padlet seinä), jonne voi lähettää kommentteja päivän aikana. Lisäksi jokaiselle valmisteluryhmälle on luotu oma seinä, jonne voi lähettää terveisiä kyseisen ryhmän valmistelutyöhön. Sähköiset kommenttiseinät on luotu vain seminaarin osallistujien käyttöön ja niiden tarkoitus on toimia päivän työskentelyn ja keskusteluun osallistumisena apuna. Seinälle voi lähettää kommentteja, kysymyksiä tai muita huomioita (anonyymisti tai omalla nimellä). Ilmoitustaululle voi lähettää myös kuvia, linkkejä tai pienikokoisia tiedostoja. Kommentoinnin voit aloittaa kirjoittamalla tietokoneella tai mobiililaitteella selaimen osoiteriville oheisen linkin tai oheisen QR koodin avulla. Käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Kommentointi tapahtuu kaksoisklikkaamalla seinää tai klikkaamalla plusmerkkiä sivun oikeassa alanurkassa. VALMISTELURYHMIEN KOMMENTTISEINÄT SOTE: Maakuntapalvelut: Tukipalvelut 1 (Tietohallinto ja ICT, kiinteistöt ja toimitilat, hankinta): Tukipalvelut 2 (Talous, henkilöstö): Itsehallinto, demokratia ja osallisuus:

3 Päivän ohjelma AAMUPÄIVÄ 8.45 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto 9.30 Valmistelutilanteen esittely Sote projekti: Annikki Niiranen, toimitusjohtaja, Carea sekä palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunki Maakuntapalvelut projekti: Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto ja Leena Gunnar, ylijohtaja, Kaakkois Suomen ELY keskus Virvokkeita Tukiryhmien tilannekatsaukset Hankinta: Marja Liisa Jyrkilä, hankintapäällikkö, Kouvola Henkilöstö: Päivi Karhu, henkilöstöjohtaja, Kouvola Talous: Tuukka Forssell, talousjohtaja, Kouvola Tietohallinto ja ICT: Sirpa Mäntynen, tietohallintojohtaja, Kouvola Toimitilat ja kiinteistöt: Matti Filppu, kehitysjohtaja, Hamina Kymenlaakson maakunnan tulevaisuus Lounas Alustavan tulevaisuuskuvan esittely, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

4 Päivän ohjelma ILTAPÄIVÄ Työstöosuus I: Sukellus Kymenlaakson sote ja maakuntauudistukseen Kahvit Valmisteluryhmien työn läpikäynti ryhmissä ja valmistelun tärkeimpien kysymysten esiin nostaminen Mahdollisuus kiertää ja tutustua jokaisen valmistelutyöryhmän tekemään työhön sekä keskustella ja kommentoida työtä ja valmistelua Työosuus II: Valmistelun jatkotavoitteet sekä osallisuus ja viestintä sote ja maakuntauudistuksessa Valmisteluryhmittäin käydään keskustelua jatkovalmistelusta Seminaaripäivän yhteenveto ja loppukeskustelu Keskustelun summaus ja konkreettiset yhteiset tavoitteet esivalmisteluvaiheelle Salaattibuffet Keskustelu maakuntauudistuksen valmistelusta jatkuu vapaamuotoisemman ryhmäytymisen merkeissä Tilaisuus päättyy

5 Maakuntauudistusseminaarin tavoitteet Esitellään maakuntahallituksen hyväksymä organisointi ja maakuntauudistuksen tavoitteet Esitellään sote ja maakuntapalvelujen projektiryhmien sekä tukipalveluryhmien valmistelutilanne (tietohallinto ja ICT, henkilöstö, talous, toimitilat ja kiinteistöt, hankinnat) Luodaan yhteistä näkemystä Kymenlaakson tulevaisuuskuvasta, jota maakuntapalveluiden projektiryhmä on alustavasti työstänyt Sovitaan esivalmisteluvaiheelle asetettavista konkreettisista yhteisistä tavoitteista Kymenlaakson tarpeiden pohjalta

6 Maakuntauudistuksen kansallinen tilannekatsaus ja Kymenlaakson näkymät

7 Lähde: Tuomas Pöysti, esitys alue ja paikallishallintopäivillä

8 Maakuntien ääniä valmisteluvaiheessa (TEMille annettujen vastausten perusteella) Palvelut Rakennerahastoja, yritystukia ja elinkeinoasioita koskevan todellisen päätöksenteon säilyminen maakunnilla; uudistuvien TE palvelujen ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) turvaaminen koko maakunnassa, yhteys kuntien elinkeinopalveluihin Järjestäjä tuottaja mallin joustava toteuttaminen käytännössä Erilaisten rahoituskanavien joustava hyödyntäminen Asiakasnäkökulman ja palvelujen vaikuttavuuden kehittäminen Kokonaisvaltaisuus ja synkronointi Alueellisen kehityksen ja vetovoiman edistäminen monipuolisilla palveluilla Ylimaakunnallisten tehtäväkokonaisuuksien selkeyttäminen Sote valmistelutyön ja maakuntauudistusvalmistelun synkronointi Alueelliseen organisoitumiseen ja toteutukseen liittyen tunnistettu riskejä mm. aikatauluun, resursointiin, viestintään, sitoutumiseen, näkemyseroihin ja asiakkaiden osallisuuteen liittyen

9 Vastuusta alueiden kehittämisestä Maakunnan roolia on vahvistettava aluekehityksen viestinviejänä kunta ja toimijakentän ja valtion välisessä dialogissa, Sidosryhmille oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon (osa pitää nykymallia eri toimijoiden osallistamisesta toimivana osa ei) Yhtenäinen strategiaprosessi aluekehittämisstrategian ja maakunnan oman strategian toimintastrategian osalta, maakuntastrategiaa ja aluekehittämisstrategiaa ei tule nähdä erillisinä Vaalikausirytmi suunnittelussa ja toimeenpanossa on hyvä Maakunnille on taattava laaja liikkumatila ja riittävästi resursseja aluekehittämiseen

10 Yhteistyöstä Yhteistyön tulee olla tarpeista kumpuavaa Yhteistyön tulee olla vuorovaikutteista ja säännöllistä, ministeriöiden aktiivien jalkautuminen alueille > ministeriöiden käytäntöjen yhtenäistäminen Tarvitaan foorumeita maakuntien ja valtion välillä, joissa käydään teemakohtaisia keskusteluja suunnittelusta ja seurannasta vuosittaiset neuvottelut toimeenpanotason sisällöstä ja rahoituksesta Kulminaatiopisteet, summausta: ministeriöiden keskinäinen yhteistyö valtion ja maakuntien suhde sektoripolitiikkojen sovittaminen kokonaisuuteen

11 Maakuntauudistuksen kansallinen valmisteluprosessi HUOM! Aluekehittämisjärjestelmää (ohjausta) rakennetaan tiiviimmin elo syyskuussa 2016!

12

13

14 Kehitysnäkymät kunnassani 3 5 vuoden päästä ovat... Lähde: MDI:n kuntakysely 2016 (tulokset julkaistaan ).

15 Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntani kehitysnäkymiin Lähde: MDI:n kuntakysely 2016 (tulokset julkaistaan ).

16 Kesän kiinnostavimmat kartat HUOM! työversioita Työmatkoihin perustuva verkostoanalyysi miten toiminnalliset alueet muotoutuvat 5 km ruudut 10 km ruudut Kartat: SYKE

17 Havaintoja maakuntauudistuksesta ja kriittisistä menestystekijöistä

18 Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS) Maakuntauudistuksen vaikutukset? 3. VAIKUTTAVUUTEEN 1. ASIAKKAISIIN (asiakaslähtöisyys) edellytykset määritellä asiakkuudet ja asiakasryhmät edellytykset tavoittaa asiakkaat edellytykset tunnistaa asiakastarpeet edellytykset tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti Kriteerit: palvelun nopeus palvelun osuvuus 2. KUSTANNUS TEHOKKUUTEEN edellytykset määritellä palvelutaso valtakunnallisesti edellytykset käyttää resursseja tehokkaammin edellytykset allokoida resursseja ja hyödyntää vahvuuksia (haavoittuvuuden minimointi) edellytykset tehostaa järjestelmiä ja prosesseja edellytykset määritellä ja mitata kustannustehokkuutta Tietojärjestelmien käyttöön otto edellytykset asiakkaiden samanlaiseen ja tasapuoliseen kohteluun alueesta riippumatta (yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus) edellytykset tunnistaa tarve, mihin julkista rahaa käytetään edellytykset asettaa selkeät valtakunnalliset linjat ja tavoitteet edellytykset hahmottaa palvelujen kokonaisprosessit eri toimijoiden resurssit saatava tehokkaasti käyttöön kokonaiosresurssit ja niiden hallinta. Kriteerit: hallitusohjelman mukaiset tavoitteet työllistyminen, uudistuminen, kilpailukyky (kasvupalvelut)

19 HALLINNON JA PALVELUTUOTANNON VASTUU KESKITTYY MAAKUNTIIN Tehtävien ja kehittämistyön keskittämisen etujen hyödyntäminen (esim. tietyt erityistehtävät ja KEHAn toiminta) Uuden mallin kokonaiskustannusten hallinta ja mittaaminen Kansallisen edun näkökulmasta huolehtiminen (koordinaatio ja kokonaisuuden hallinta) Aktiivisen yhteistyön turvaaminen ja motivointi maakuntien kesken Pirstaleisen kehityksen ja resurssien käytön osaoptimoinnin välttäminen Maakuntien erityispiirteiden huomiointi ja erilaisten mallien toimivuuden tarkastelu Päätöksentekokulttuurin muutoksessa onnistuminen sekä poliittisten päätösten ja viranomaispäätösten erottaminen toisistaan Yhteisen ymmärryksen luominen kansallisesti ja alueilla asiakaslähtöisyydestä (asiakkaista), kustannustehokkuudesta, vaikuttavuudesta Henkilöstön ottaminen mukaan uuden maakuntaorganisaation toimintakulttuurin ja työyhteisön rakentamiseen Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

20 PALVELUJEN TUOTTAMISEN RAKENTEET MUUTTUVAT Asiakasohjauksessa ja asiakkaiden palvelupolun suunnittelussa onnistuminen Tiedon integraatiossa onnistuminen (mm. eri viranomaisten asiakastietorekisterit, yksityisten toimijoiden pääsy tietoihin jne.) Palveluketjujen integraatio ja tuotannollinen integraatio julkisen ja yksityisen välillä (koordinointi ja palveluketjujen kokonaisuuden hallinta) Yhtenevät tulkinnat ja epäselvyyksien välttäminen tehtävien ja palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Riittävien edellytysten, kannusteiden ja osaamisen varmistaminen maakunnissa (innovatiivisten) hankintojen tekemiseen Kilpailuneutraliteetin turvaaminen Palvelun järjestämisen ja tuotannon erottaminen eri organisaatioihin Toimivien/kilpailullisten palvelumarkkinoiden syntyminen ja edistäminen Julkisiin hankintoihin ja älykkäisiin innovatiivisiin ostoihin liittyvä osaaminen mm. markkinoiden synnyn edistämisessä. Tehtävistä selviytymiseen tarvittavan (erikois)osaamisen turvaaminen Epäluulojen poistaminen yksityistä palveluntuotantoa kohtaan Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

21 MAAKUNTIEN ITSENÄISYYS VAHVISTUU JA YLHÄÄLTÄ PÄIN TULEVA SUORA OHJAUS VÄHENEE Sellaisen lainsäädännön ja seurannan luominen sekä informaatio ohjaus, joka johtaa tehokkaampaan ja vaikuttavampaan toimintatapaan Onnistuminen indikaattoriohjauksessa (esim. läpinäkyvyys ja aluekohtaisen osaoptimoinnin välttäminen) Valtion (eri ministeriöiden) ja maakuntien välisessä koordinaatiossa onnistuminen Valtion ja maakuntien välisen neuvottelumenettelyn sisällöissä onnistuminen Maakunnille asetettavissa kannustimissa onnistuminen (pitkäjänteisyys ja sitoutuminen yli hallituskausien tavoitteiden toteuttamiseen) Alueellisen toiminnan reunaehtojen määritteleminen lainsäädännöllä Katkoksien ja epäjatkuvuuskohtien välttäminen asiakastyössä uuteen malliin siirryttäessä Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

22 TOIMINTOJEN JA PALVELUJEN DIGITALISOINTI LUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Digitalisaation kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä onnistuminen Meneillään olevien isojen kansallisten kehittämishankkeiden onnistunut läpivienti (esim. kansalliseen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä, työmarkkinatori jne.) Uusien järjestelmien rakentaminen ja käyttöönotto vaatii resursseja etenkin alkuvaiheessa Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

23 Kansainvälinen vertailu aluekehittämisjärjestelmistä Suuntana suuremmat alueet, miljoonapiirit, esim. Ruotsissa 6 aluetta Ei yhtä mallia, vaan erilaiset mallit erilaisille alueille. Mitä vahvempi kaupunki alueella on, sitä suurempi on kaupungin vastuu ja rooli. Metropolialueiden erityisratkaisut muuttumassa yhä fokusoidummiksi ja sopimusperusteisiksi (korostuneesti maankäyttö, asuminen, liikenne), ei enää ylimalkaista yleistä erityisasemaa metropolialueelle. Sopimuksellisuus valtion ja alueiden välillä valtion äänen yhdistäminen tärkeää. Korostetaan kumppanuutta ja eri toimijoiden verkostomaista toimintaa. Järjestetty toimivat foorumit keskustelulle ja neuvotteluille Territoriaalisuuden merkityksen muutos: ei territoriaaliset verkostot ja vyöhykkeet haastavat hallinto ja aluerajat. Alueet kuuluvat useisiin erilaisiin verkostoihin ja eri sisältöteemoissa on erilaiset alueet. Jatkuva evoluutio uudistamisen jälkeen: alueet muuttuvat jatkuvasti perustamisen jälkeen, ei liian jäykkiä ja raskaita rakenteita. Kokeilujen kautta kehittäminen myös maakuntamalleissa. Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

24 Millainen on Kymenlaakson maakunta ja miten se järjestää palvelut vuonna 2019?

25 Maakuntapalveluiden tulevaisuustyö Historiallisen suuren hallinnon uudistuksen hyödyntäminen Kymenlaaksossa, että rakennetaan ja luodaan jotain kokonaan uutta ei vain yhdistetä organisaatioita ja tehtäviä Kymenlaakson erityispiirteiden huomiointi: Sijainti: rata, raja ja meri Venäjä osaaminen Ekotehokkuus tärkeänä teemana Alueellisen liikkumavaran hyödyntäminen yli hallinnonalarajojen maakunnan yhtenäisyyden varmistaminen Maakuntapalveluiden olennaisia rakennuspalikoita: Asiakaslähtöisyys, toimiva johtamisjärjestelmä, yhteistyö, digitalisaation hyödyntäminen Kymenlaakson näkökulmasta tulee korostaa aluelähtöisyyttä maakuntapalvelujen organisoinnissa (sopimuksellisuus ja verkostomainen tapa tuottaa palveluja) ja toisaalta tarvitaan valtion ohjausta varmistamaan yhdenmukainen perusrakenne muiden maakuntien kanssa sekä palvelujen yhdenvertaisuus

26 VAHVA (YKSITYISKOHTAINEN) VALTIONOHJAUS MONTA MALLIA (moninaisuus) TYYPPIMALLI Tunnistetaan erilaiset alueet ja piirteet, räätälöidään vastuut ja tehtävät alueiden profiilien perusteella, vahva kontrolli ja määrittely silti valtiolla TASAMALLI Yksi ja sama malli 18 maakuntaan, sama perusrakenne, samat vastuut ja tehtävät, ei aluekohtaisia erityisjärjestelyjä YKSI MALLI (yhtenäisyys) VERKOSTOMALLI Organisoituminen asia, tehtävä ja painopistekohtaisesti hallintorajat ylittävän verkostomallin perustalta SOPIMUSMALLI Yhtäläinen neuvotteluprosessi, tavoitteet ja resurssit määritellään maakuntakohtaisesti, alueen tarpeet ja vahvuudet huomioiden VAHVA ALUELÄHTÖISYYS (väljä valtionohjaus)

27 Työosuus I: Sukellus Kymenlaakson sote ja maakuntauudistukseen

28 Ryhmäjako

29 Tehtävänanto 1. Teeman yhteinen käsittely: Valmistelutilanteen lyhyt läpikäynti. Ryhmän puheenjohtaja alustaa lyhyesti valmisteluryhmän valmistelutilanteesta. 10 min 2. Keskustelu ryhmän teeman tärkeimmistä kysymyksistä (tarvittaessa pienryhmissä): I. Mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä, joita valmisteluryhmän työssä pitäisi pohtia? II. III. Hyödyntäkää yhteisessä keskustelussa valmisteluryhmän työskelentelyssä jo esille nousseita olennaisia huomioita ja kysymyksiä (koostettu muutama pointti erilliselle paperille). Jos näette tarpeelliseksi, jakautua käsittelemään pääkysymyksiä kahteen tai kolmeen pienryhmään Miten valmistelussa huomioidaan Kymenlaakson erityispiirteet tai tarpeet? Millaisia asioita tai alustavia ajatuksia valmistelutyöstä voidaan testata muulla seminaariväellä? Mihin kysymyksiin halutaan tietoa, kommentteja, näkemystä koko osallistujaporukalta? 30 min 3. Yhteenveto kirjataan kysymyksittäin erillisille fläpeille. Ryhmän pj ja sihteeri koostaa yhdessä ryhmän ajatukset kolmelle fläpille. 20 min

30 Työosuus I: Sukellus Kymenlaakson sote ja maakuntauudistukseen Valmisteluryhmien työhön tutustuminen

31 Tehtävänanto PJ ja sihteeri jäävät fläpeille kertomaan tilanteesta ja muut osallistujat kiertävät muiden ryhmien valmistelutilanteita läpi. Palautetta ja ryhmien toimintaa on myös mahdollisuus kommentoida sähköisesti ja lähettää terveisiä Padlet alustan kautta. 1. Käykää tutustumassa muiden ryhmien valmistelutilanteeseen ja työhön. 2. Keskustelkaa, kerätkää tietoa ja kommentoikaa ryhmien työtä. Onko työryhmissä nostettu Kymenlaakson kannalta kaikkein tärkeimmät kysymykset esille ja onko alueen erityispiirteet huomioitu? Kertokaa näkemyksenne myös työryhmien esille nostamiin erityiskysymyksiin. Aikaa tähän on kahveineen 45 min.

32 Työosuus II: Valmistelun jatkotavoitteet sekä osallisuus ja viestintä sote ja maakuntauudistuksessa

33 Tehtävänanto 1. Paluu omaan ryhmään: Käykää ryhmässä lyhyt yhteenveto kierron aikana esille nousseista kommenteista. 2. Kirjatkaa ryhmiin jaettuihin PPT pohjiin tiivistykset seuraaviin kysymyksiin: KALVO 1: Mitä Kymenlaakson näkökulmasta ryhmän teemassa tulisi tavoitella uuden maakunnan aloittaessa toimintansa vuonna 2019? Millaisia konkreettisia yhteisiä tavoitteita esivalmisteluvaiheelle tulisi tällöin asettaa? KALVO 2: Mitkä ovat valmisteluprosessissa työryhmänne seuraavat askeleet? Huomioikaa askelissa kaksi näkökulmaa: Sote ja maakuntauudistuksen valmistelutyön osallistava organisointi ja viestintä Maakuntien välinen yhteistyö ja tiedon vaihto

34 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI