VAAKA: Vaikuttavuus, aluekehittämisjärjestelmä, aluehallintouudistuksessa

Transkriptio

1 VAAKA: Vaikuttavuus, aluekehittämisjärjestelmä, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus aluehallintouudistuksessa Tommi Ranta ja Valtteri Laasonen Keskustelutilaisuus tutkijoille TEM, Helsinki

2 Vahva valtionohjaus Monta mallia Tyyppimalli Tunnistetaan erilaiset alueet ja piirteet, räätälöidään vastuut ja tehtävät alueiden profiilien perusteella Verkostomalli Organisoituminen asia-, tehtävä- ja painopistekohtaisesti hallintorajat ylittävän verkostomallin perustalta Tasamalli Yksi ja sama malli 18 maakuntaan, sama perusrakenne, samat vastuut ja tehtävät, ei aluekohtaisia erityisjärjestelyjä Sopimusmalli Yhtäläinen neuvotteluprosessi, tavoitteet ja resurssit määritellään maakuntakohtaisesti, alueen tarpeet ja vahvuudet huomioiden Yksi malli Vahva aluelähtöisyys

3 Ajatuksia ohjauksesta (tai neuvottelumenettelystä) Säädösohjaus: valtio ja ministeriöt (osin myös EU) asettavat lainsäädännön kautta velvoitteita maakunnan tehtäviä koskien. SÄÄDÖS Informaatio-ohjaus: valtio toimii maakuntien sparraajana, tuottaa tilasto-, ennakointi- ja vertailutietoa maakunnille ja maakunnista. Tavoite- tai rahoitusohjaus: valtio määrittelee keskeiset tavoitteet (hallitusohjelman perusteella) ja kannustaa erillisrahoituksella maakuntia toimimaan tavoitteiden mukaisesti. INFORMAATIO Ohjauskeinojen yhteisvaikutus RAHOITUS

4 Kommentteja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen lähtökohtiin Lähtökohtana aluekehittämisjärjestelmässä tulee olla pohdinta siitä, miten rakenteet saadaan tukemaan verkostojen aikakautta. Aluekehittämisen tavoitteet ohjaa myös rakenteita, eikä rakenteita voi uudistaa ilman pohdintaa aluekehittämisen tavoitteista (nyt kasvuretoriikka ohjaavana). Aluekehittämisen pelikenttä ja toimijat on siis tärkeä määritellä ja kuvata riittävän tarkasti, ettei suljeta pois eikä toisaalta kahlita liikaa. Valtion keinoina edelleen keppi, porkkana ja saarna, mutta vahvin niistä on saarna: Rooli vahvistuu yhä enemmän uskottavan tiedon ja osaamisen välityksessä ja ohjauksessa sekä tilannekuvan laadinnassa (tiedon ja ymmärryksen kautta houkuttelevien tulevaisuuskuvien rakentaminen) Mobilisointikyky korostuu olennaista on kyky saada toimijat liikkeelle ja toimimaan (ja valitsemaan useammin parempi vaihtoehto )

5 Kommentteja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen lähtökohtiin Deliperatiivinen demokratia ja toimijuus aluekehittämisessä: Nyt kansalaiset ja yritykset puuttuvat aluekehittämisjärjestelmän kuviosta, eikä ole riittävästi mietitty mekanismeja, miten saadaan kerättyä tietoa kentältä. Uudistuksen myötä on mahdollisuus valtaistaa ja innostaa uusia tahoja ja ihmisiä mukaan. Aluekehittämisen eri perusyksikköjen huomiointi: Perustana paikkojen politiikka (paikkaperusteisuus) ja huomiota kiinnitettävä erilaisten kuntien ja kaupunkien rooliin aluekehittämisjärjestelmässä ja niiden erityiskysymyksiin. Pyrittävä pois perinteisestä kaupunki-maaseutuasetelmasta, esim. paikallisuus -käsitteessä ja paikkaperusteisen ajattelussa on pyrkimys päästä tämän yli Alatunnisteteksti 5

6 Tehtävänanto Jakautukaa kolmeen pienryhmään. Käykää ryhmissä keskustelu seuraavista kysymyksistä. Summatkaa kunkin alle 1 3 tärkeintä huomiota. 1. The paperi! Miten alueiden kehittämisen painopistepäätöksestä saataisiin nykyistä vaikuttavampi ja mitä se vaatisi valtiolta, ministeriöiltä ja alueilta? 2. Me ollaan erilaisia! Miten hallinto voisi mielestänne parhaiten huomioida alueiden erilaisuuden? 3. Tieto tueksi! Miten ja millaisella informaatiotuotannolla ministeriö parhaiten tukisi alueiden kehittämistä? 4. Sokea piste? Mihin aluekehittämisessä ei ole mielestänne maakuntauudistuksen myllerryksessä kiinnitetty riittävästi huomiota? Aikaa 40 min.

7 The paperi! Miten alueiden kehittämisen painopistepäätöksestä saataisiin nykyistä vaikuttavampi ja mitä se vaatisi valtiolta, ministeriöiltä ja alueilta? Siilojen ja geneerisen aluekehittämisosaamisen välinen suhde? Onko kyse aluekehittämisestä vai kehittämisestä alueilla? Kenen roolina on aluekehittäminen ministeriössä, ja kuinka valtion näkemys kootaan? Territoriaalisuus mukaan päätöksiin eri sektoreilla; aluevaikutusten arviointityökalu käyttöön! Mittareiden kehittäminen: millaisella raekoolla päätöksiä perustellaan? Arviointipolitiikka olennaista, millaista tietoa ja infoa kerätään? Millaista tietoa oikeasti tarvitaan päätöksenteossa? Aluevaikutusten tunnistaminen: uudistuksen vaikutusten arviointi ja motiivien tunnistaminen. The paperi tulisi olla yhteisen ymmärryksen tulos; eli millaisia toimia alueiden kehittämiseksi tarvitaan ja millaisia eri sektoreiden päätökset aluevaikutuksiltaan ovat? The paperi tulisi ulottaa hallituskausien yli; alueiden on voitava luottaa ohjelmien ja toimenpiteiden jatkuvuuteen neljää vuotta pidemmissä jaksoissa.

8 Me ollaan erilaisia! Miten hallinto voisi mielestänne parhaiten huomioida alueiden erilaisuuden? Luottamus ja autonomia: valtiolla on pyrkimys momenttisääntelyyn, mistä voi olla haittaa sekä autonomialle että kehittämiselle -> säätelyn sijaan on uskallettava luottaa. Paljonko sote vie rahkeita palvelujen järjestämiseen ja mitä jää aluekehittämiseen? Kaupunkiseudut ja alueiden erilaisuus: esim. onko oikein puhua jonkun alueen kasvupalveluista, jos alueen kaikki indikaattorit osoittavat negatiivista kehitystä? Retoriikkaan kiinnitettävä huomiota. Onko valtion rooli edelleen jatkossa tasapainottaa maan kehitystä, etteivät alueet entisestään polarisoidu kehityskuvaltaan? Suomalainen menestystarina rakentuu kykyyn pitää kaikki mukana kehityksessä. Tasapainoinen kehittäminen on ristiriidassa erikoistumispuheen kanssa; edellytyksiltään heikompien alueiden on yhä vaikeampi löytää kasvun eväitä suhteessa menestyviin alueisiin.

9 Tieto tueksi! Miten ja millaisella informaatiotuotannolla ministeriö parhaiten tukisi alueiden kehittämistä? Alueellisten vahvuuksien löytäminen ja niiden vahvistaminen älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaan on tärkeää. Tulee keskittyä vahvistamaan alueiden vahvuuksia ja tukea niiden löytämisessä. Samalla on huomioitava, että alueilla on isoja eroja toimintakulttuurissa ja -tavoissa, jolloin pitäisi pyrkiä tarkemmin analysoimaan, miksi alueet ovat erilaisia ja tunnistettava menestyvien alueiden toimintatavallisia mekanismeja ja periaatteita. Informaatiojohtamisen voima: tiedon tulkinta ja vallankäytön ja vaikuttamisen muoto. Valtion ja alueiden neuvottelumenettelyn yhtenä tavoitteena tulee olla yhteisen tulkinnan muotoilu, mikä toimii pohjana kehittämiselle kansallisella ja alueellisella tasolla. Miten aluekohtaista tietoa jatkossa tuotetaan ja millaisella järjestelmällä? Huomio kiinnitettävä siihen, miten informaatio jalostuu tiedoksi ja viisaudeksi alueiden vahvuuksista ja heikkouksista.

10 Sokea piste? Mihin aluekehittämisessä ei ole mielestänne maakuntauudistuksen myllerryksessä kiinnitetty riittävästi huomiota? Onko TEM:ssä resursseja aluekohtaiseen tiedon tuotantoon? Veronmaksajan näkökulma unohtuu; missä on kansalainen uudistuksessa? Asiakas ja kansalainen unohtunut: miten maakunta puhuttelee ja uppoaa ihmisiin? Mistä palvelut jatkossa saadaan, miten varmistetaan palveluiden saatavuus (ml. yritysten palvelut)? Valtion roolin syvällinen muutos: ei saisi keskittyä pelkästään rakenteisiin, vaan myös aluekehittämisen sisältöihin ja tavoitteisiin. Esim. resilienssiteeman nouseminen kilpailukykypuheen rinnalle on tärkeä muutos myös rakenteiden ja toimintatapojen näkökulmasta. Lievä haaste on yhdistää samanaikaisesti resilienssi ja kilpailukykytematiikka; näiden välillä tiettyä jännitettä. Mikä on ison ja pienen aluepolitiikan suhde? Esimerkiksi laajakaista on maan kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää infrastruktuuria. Maakuntauudistuksen vaikutukset ovat vielä ennakoimattomia: mitä uudistus tuo alue- ja paikallistasolle? Vaarana on, että pienet ja heikot kunnat heikkenevät entisestään ja polarisaatio vahvistuu. Haetaanko uudistuksessa aineksia menneestä? Miten tehdään aidosti uutta? Yritysten rooli aluekehittämisessä on jäänyt liian pienelle huomiolle.

11 Kiitos! Lisätietoja: