Rapala-rahaston toiminta-ajatus

Transkriptio

1

2 Rapala-rahaston toiminta-ajatus Toiminnan tavoite Maamme kalavesien ja kalaston kestävän kehityksen mukaisessa hoidossa sekä sitä kautta kalastusmahdollisuuksien turvaamisessa ja lisäämisessä on paljon tekemistä. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina julkisen ja yksityisen rahoituksen saaminen on vaikeaa, vaikka suunnitelmia hyviksi hankkeiksi on varmasti runsaasti eri puolilla maata. Tämän takia Rapala VMC Oyj yhdessä Normark Suomi Oy:n kanssa perusti vuonna 2011 Rapala-rahaston, jonka tarkoituksena on tukea erilaisia paikallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kunnostustoimenpiteitä, turvata vapaaehtoistyöhön perustuvien talkoiden onnistumista, saattaa mahdollisesti laajempia, monivuotisia projekteja alkuun ja edistää omalta osaltaan näihin päämääriin tähtääviä tutkimuksia ja muita esivalmisteluja. Rahasto ei kuitenkaan halua ohjata varoja varsinaisiin kalojen istutuksiin. Tällä toiminnalla Rapala-rahasto haluaa myös nostaa näitä asioita nykyistä laajemmin julkisen keskustelun ja yhteiskunnallisen kehittämisen aiheiksi. Tapa toimia Rahasto järjestää kerran vuodessa julkisen kampanjan, jonka puitteissa kenellä taholla tahansa on mahdollisuus hakea euron suuruisia rahallisia avustuksia tai välinelahjoituksia edellä mainittuja päämääriä tavoitteleville toimenpiteille tai tapahtumille. Tukea voi hakea myös huomattavan vaatimattomiin toimenpiteisiin, joilla kuitenkin on innostavaa merkitystä esimerkiksi nuorten saattamisessa kalastusharrastuksen pariin. Kampanja hakumenettelyineen julkistetaan vuosittain alaan liittyvässä mediassa, kuten kalastusalan järjestölehdissä, kaupallisissa kalastuslehdissä sekä kalastusalan nettisivuilla. Muuten vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee selvitä tarkasti rahoitustarpeen määrä, rahoituskohde ja siihen liittyvät perustelut, hakijatahon kontaktitiedot, taustaa kohteen mahdollisesti vaatimista lupajärjestelyistä ja tilannetietoa siitä, missä vaiheessa rahoitusta vaativa kohde tällä hetkellä on ja milloin sen on tarkoitus valmistua.

3 Hakemukset pyydetään lähettämään joko sähköpostilla osoitteeseen tai postitse osoitteella Rapala VMC Oyj, Rapala-rahasto, Arabiankatu 12, HELSINKI Hakemuksia käsittelee arvovaltainen asiantuntijaneuvosto, jossa on jäseninä tai kutsuttuina asiantuntijoina Rapalan edustajien lisäksi alan tiedettä, hoitotoimenpiteitä ja mediaa tuntevia henkilöitä. Avustuksen kohteiksi valittujen tahojen on sitouduttava käyttämään avustukset hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen. Avustettujen kohteiden ja projektien kehittymistä pyritään seuraamaan ja kertomaan niistä julkisuudessa esimerkkinä muillekin tahoille. Kohderyhmä Avustusten saajina voivat olla osakaskunnat, kalastusseurat, vesien- ja luonnonsuojeluyhdistykset, niitä löyhemmin järjestäytyneet paikalliset yhteisöt ja talkooporukat, yksityiset puuhamiehet, alan tutkijat ja opiskelijat sekä päämäärää tukevien laitteiden keksijät, kehittäjät ja valmistajat jne. Rapala-rahasto kehottaakin ihmisiä ympäri Suomea käärimään hihat ylös ja ryhtymään viimeinkin hommiin kohti kestävän kehityksen saavuttamista kalavesillä. Rapala-rahasto lupaa puolestaan osallistua parhaimmiksi, innostavimmiksi ja hyödyllisimmiksi katsomiensa toimenpiteiden tukemiseen. Yhteydenotot Lisätietoja Rapala-rahaston apurahamenettelystä ja säännöistä saa kysymällä nettiosoitteesta sekä puhelimitse rahaston asiantuntijaneuvoston jäseneltä, toimittaja Seppo Suuroselta puh

4 Rapala-rahastolta tukea mm. taimentutkimuksiin, maakatiskan rakentamiselle, vanhainkodille ja vantaalaiskoululle Rapala-rahasto suuntasi toisen toimintavuotensa avustukset jälleen hyvin moneen erilaiseen kohteeseen. Rahaston saamien kymmenien hakemusten perusteella on entistä selvempää, että kaikkialla maassamme ponnistellaan monin tavoin kalavesien kunnostamisen ja kalastusmahdollisuuksien parantamisen puolesta, mutta usein hankkeet tahtovat hidastua tai peruuntua kokonaan rahan puutteeseen. Vapaaehtoista talkooväkeä, aktiivisia kalakerhoja ja suojeluyhdistyksiä sekä yksittäisiä puuhamiehiäkin tässä maassa kyllä riittää edelleen. Tukea saivat tällä kertaa erityisen runsaasti uhanalaisen taimenen alkuperäisten kantojen tutkijatahot niin Kymikuin Kokemäenjoenkin vesistöalueilla. Näytteiden kerääminen ja taimenten laajamittaiset DNA-tutkimukset ovat erityisen tärkeitä siksi, että maamme sisävesien taimenkannoista, niin vaeltavista kuin paikallisistakin, ei edelleenkään tiedetä juuri mitään. Tukea saaneet selvityshankkeet lisäävät omalta osaltaan tietoa uhanalaisen taimenen nykytilasta, ohjaavat kunnostustöitä, kalastuksen säätelyä, istutustoimintaa ja muita suojelutoimenpiteitä. Tällaisen toiminnan tukemisessa Rapala-rahasto haluaa olla mukana ja toivoo muidenkin tahojen seuraavan esimerkkiä. Toisaalta suurimmat yksittäiset avustussummat rahasto ohjasi tänäkin vuonna erilaisiin kalavesien kunnostushankkeisiin eri puolilla Suomea. Vesien hoito vaatii runsaasti resursseja, niin rahallista kuin talkoovoimaa, sekä erityisen paljon yhteistä paikallista ja valtakunnallista tahtoa kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Monin paikoin asiat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta hyvin paljon vesiemme kunnostamisessa ja suojelussa on vielä tekemistä ja tukemista. Yksittäisistä avustusten saajista voidaan mainita muun muassa esimerkillistä ja pitkäjänteistä työtä tehnyt Virtavesien hoitoyhdistys. Nykyaikaisesti Facebookin kautta kerääntynyt vapaaehtoisuuteen perustuva nettiyhteisö Kymijoen villi lohi ja taimen -ryhmä lähtee puolestaan kunnostamaan Kymijoen Korkeakoskeen patojen alapuolelle laskevaa Suurojaa tarkoituksena luoda sinne kutu- ja poikastuotantoalueita erittäin uhanalaiselle meritaimenelle.

5 Salmenkylän osakaskunta Puulavedeltä on panostanut aktiivisesti pohjoisen Puulan vesien laadun parantamiseen rakentamalla esimerkiksi kolme kosteikkoa. Panostukset ovat maksaneet yhteensä satoja tuhansia euroja. Puulalla toimet kalavesien hoitamiseksi ulottuvat jokaiseen kalastajaan, sillä verkkomerkkien ostajille annetaan velvoitteeksi katiskapyynti vastaavalla määrällä katiskoita. Katiskasta ei peritä maksua ja katiskoista saadut kalat velvoitetaan tuomaan maalle ja syönnin lisäksi kompostoimaan. Tuhansia kiloja vuodessa päätyy myös erämaapetojen ruuaksi. Yhdellä Salmenkylän osakaskunnan alueelle rakennetulla kosteikolla pysäytetään vanhan kaatopaikan valumavesien ravinteet ennen niiden ohjautumista Puulaan. Ongelmaksi on muodostunut kalaston nouseminen puroa pitkin Puulasta kosteikkoon. Kosteikon ekologian kannalta ilmiö ei ole toivottava, mutta ratkaisuksi kaavaillun maakatiskan avulla voidaan kalaston nousu estää. Muualta saatujen kokemusten mukaan maakatiska toimii erinomaisesti myös hoitokalastuksessa. Tällaista paikallista aktiivisuutta ja kekseliäisyyttä Rapala-rahasto haluaa nimenomaan tukea. Muista tavallista erikoisemmista avustuskohteista mainittakoon helsinkiläinen Riistavuoren palvelukeskus, jonka henkilöstö toivoi Rapala-rahastolta pilkkivapoja. "Olemme miettineet erilaisia tapoja harjoittaa vanhusten silmä-käsikoordinaatiota ja tasapainoa samanaikaisesti. Kalastus olisi varsin oiva ja erittäin hauska tapa, mutta kalastus veden ääressä meidän asiakkaiden kanssa on varsin epärealistinen yhtälö", kertoo osastonhoitaja Sari Koivisto keskuksen terapiayksiköstä. Tarkoituksena on asentaa koukullisen pilkin tilalle magneetti ja sirotella lattialle metallisia kalan kuvia saaliskohteiksi. Idea kuulostaa todellakin niin hauskalta, että arvosteluraadin oli helppo hyväksyä se lahjoituskohteeksi. Erikoinen ja samalla esimerkillinen avustuskohde on myös vantaalainen Mikkolan koulu, joka vastikään palkittiin Rispekti-stipendillä koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Tämä pääkaupunkiseudulla Korsossa sijaitseva yläaste aikoo sisällyttää opetusohjelmaansa ensi syksynä kalastuskurssin (kaksi tuntia kahdeksan viikon jaksossa), jota Rapala-rahasto tukee merkittävin kalastustarvikelahjoituksin. Samalla rahaston arvosteluraati toivoo, että monet muutkin koulut kautta maan voisivat ottaa mallia tästä toiminnasta ja sen tuomasta kokemuksesta tulevaisuudessa.

6

7 Kalastus on hauska, halpa ja mielenkiintoinen kaikkien ikäluokkien ja koko kansan harrastus, mutta siihen tulisi liittyä yhä syvemmin myös vastuuta sekä ymmärtämystä luonnon kestokyvyn rajallisuudesta. Tietoa tästä aiheesta ei ole koskaan tarjolla liikaa ja siksi Rapala-rahasto on päättänyt tukea omalta osaltaan uutta Saimaan lohikalayhdistystä, jonka tarkoituksena on edistää erityisesti rasvaevällisten lohikalojen vastuullista kalastusta tiedotuskampanjalla Saimaan ympäristössä. RAPALA-RAHASTON AVUSTUSTEN SAAJAT 2013 Aito Taimen -yhdistys, Vuolenkoski, Pato-ojan ym. pienvesien kunnostuksiin Vuolenkoskella Kymijoen villi lohi ja taimen -ryhmä, Kotka, Suurojan kunnostukseen Kymijoen suistossa Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistys ry, Rymättylä, vesien hoidon koordinoimiseen Saaristomerellä Renstrandsträsketin hoitoyhdistys, Porvoo, järven tyhjentämisen esiselvitykseen Salmenkylän Osakaskunta, Puulavesi, maakatiskan rakentamiseksi kosteikkopuroon Virtavesien hoitoyhdistys ry, Vantaa, virtavesien kunnostushankkeisiin Saimaan lohikalayhdistys, tiedottamiseen vastuullisen kalastuksen edistämiseksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, taimentutkimuksiin Konneveden kalantutkimus, Jyväskylä, taimentutkimuksiin Päijänteen kalastusalueet, taimentutkimuksiin Mikko Saikku, Saarijärvi, Moksinjoen taimenkannan tutkimukseen KALASTUSTARVIKELAHJOITUSTEN SAAJAT Heinolan kalastajat, nuorisotyöhön Heinolan vetouistelijat, nuorisotyöhön Punkaharjun kalaveikot, nuorisotyöhön Wäxärin Kalastusyhdistys ry, Raasepori, talkootyöhön Riistavuoren vanhainkoti, Helsinki, vanhusten terapiatyöhön Mikkolan koulun yläaste, Vantaa, kalastuskurssin järjestämiseen opetusohjelmassa