LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 PÄÄTTÖRVIOINTIRAPORTTI LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN lokakuu 2011 Sisältö: 1. Nuppu-hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Päättöarvioinnin toteuttaminen 3. Arvioinnin tuotos 4. Pohdinta Liisa Ahonen kehittäjäkoordinaattori 1

2 1. Nuppu-hankkeen tausta ja tavoitteet Nuppu-hanke on Keski-Pohjanmaan maakunnan osahanke koko Pohjois-Suomen alueella toimivasta Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeesta (PaKaste). PaKaste-hanke koostuu neljästä erillisestä maakunnallisesta osahankkeesta: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaan Nuppu-hankkeen teemana on lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen ja siinä ovat mukana Kokkolan kaupunki ja Kiurun Peruspalveluliikelaitoksen seitsemän kuntaa (Jyta-alue). Hankeaika on Hankesuunnitelman mukaan tavoitteena on lastensuojelun ja perhetyön osalta toteuttaa asiakkaan kannalta eheä ja yhtenäinen palvelukokonaisuus, jossa asiakas on itse aktiivisesti mukana vaikuttajana perhetyön keskuksen yhteistyötä kehitetään tutkimus- ja opetusklinikan suuntaisesti. Perhetyön keskuksen keskeinen ajatus on välittää ja koordinoida työelämälähtöisiä koulutustarpeita sekä tiivistää yhteistyötä käytännön ja oppilaitosten välillä, erityisesti lastensuojelu- ja perhetyössä : Hankesuunnitelman tavoitteet muotoutuivat kahdeksi käytäntöä palvelevaksi päätavoitteeksi: 1. Perhekeskusmallin rakentaminen. Tavoitteena on perhekeskus, joka toimii monitoimijaisesti ja joustavasti vastaten lapsen ja perheen tarpeisiin. Perhekeskus voi toimia yksikkönä tai se voi olla toimijoiden verkosto, jossa yhteistyölle on luotu vakiintuneet käytännöt. 2. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkamallin rakentaminen. Opetus- ja tutkimusklinikka on verkostomainen yhteistyöorganisaatio, joka toiminnallaan kehittää sosiaalialan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella lisää sosiaalialaa koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä, ammatillista osaamista sekä alan arvostusta kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmisten hyvinvointia. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustajat Kokkolan kaupungista, Jytasta, SONetBOTNIAsta, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulusta, Kokkolan yliopistokeskuksesta, Raahen ja Vaasan kaupungeista sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymästä. Työrukkasessa toimivat Kokkolan ja Jyta-alueen yhteistyöorganisaatioiden avainhenkilöt. Moniammatilliset kehittäjätiimit toimivat sekä Kokkolassa että Jyta-alueella. Näissä ovat edustettuina lapsiperheiden perus- ja erityispalveluiden toimijat. Lisäksi opetus- ja tutkimusklinikan kehittämistä varten toimi klinikkaryhmä, jossa on edustus alueen korkeakouluista ja työelämätoimijoista. Neuvolan perheohjaajapilotin tukena toimi neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä. 2

3 2. Päättöarvioinnin toteuttaminen Päättöarvioinnin tavoitteena oli arvioida Nuppu-hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutumista kokonaisuudessaan. Tilaisuudessa koottiin yhteen ja tehtiin näkyväksi Nuppu-hankkeessa tehtyä työtä. Arvioinnin avulla seulottiin myös hankkeen aikana kehitettyjä, hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita olisi tärkeä pystyä edelleen kehittämään ja juurruttamaan osaksi vakinaista toimintaa hankkeen toisessa vaiheessa. Päättöarviointi toteutettiin arviointidialogina, jonka vetivät terveydenhoitaja Annukka Bergroth ja kehittämissuunnittelija Pirjo Knif. Arviointitilaisuuteen kutsuttiin kaikkien eri ryhmien jäsenet sekä kolme kummipolitiikkoina toiminutta päättäjää, yhteensä 64 henkilöä. Kutsua noudatti 28 henkilöä. Dialogin sisäpiiriin kutsuttiin kahdeksan eri ryhmien ja toimijatahojen edustajaa, joita haastateltiin tarkemmin. Mukana olivat Kokkolan ja Jyta-alueen hallinnon edustus, korkeakoulujen edustus sekä edustajat neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, kotipalvelusta, perheneuvolasta sekä seurakunnasta. Myös ulkopiirin edustajia kuultiin samoilla kysymyksillä. Arviointikysymykset olivat seuraavat? 1) Mikä Nuppu-hankkeessa on edustamanne tahon kannalta toteutunut hyvin tähän mennessä? - mistä seikoista olette erityisen tyytyväisiä? - millä tavoin hankkeen toiminta on näkynyt? - mihin asioihin hanke on vaikuttanut positiivisesti? 2) Mikä on ollut edustamanne tahon rooli näiden hyvien tulosten saavuttamisessa? - mitä te/edustamanne taho on tehnyt, että tavoitteet on saavutettu? - mitä jäi tekemättä/huomioimatta? Miksi? 3) Oletteko olleet huolissanne jostakin hankkeen aikana? - mikä ei ole mielestänne toiminut? - onko toiminnalle ollut konkreettisia esteitä? - mitä olette tehneet huolen vähentämiseksi/esteiden vähentämiseksi? Kysymykset työntekijöille: - millaisia vaikutelmia käyty keskustelu teissä herätti? - millaisia teidän toimintanne kannalta tärkeitä asioita nousi keskustelussa esille? 4) Tulevaisuus: miten Nuppu-hankkeen toisessa vaiheessa edetään? - mitä kehitettäviä asioita haluat nostaa esille/onko niitä? - mitä jo olemassa olevia asioita tulee mielestäsi edelleen kehittää? - miten käynnistymättömät prosessit saataisiin alkamaan? - mitä edustamanne taho voi vielä tehdä? 3

4 3. Arvioinnin tuotos Mikä Nuppu-hankkeessa on edustamanne tahon kannalta toteutunut hyvin tähän mennessä Yleisesti ja yhteisesti hyvänä pidettiin sitä, että tässä hankkeessa lapset ja perheet ovat saaneet olla tähtenä. Kokonaisuuden eräs arvioija tiivisti näin: Tästä hankkeesta hehkuu yhteinen tahtotila, yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Todellista verkostoitumista on tapahtunut. Hankkeen asioita on pidettävä yllä ja saada päättäjille tietoon tarve, mihin resursseja tarvitaan. Onnistumiset voidaan koota kolmen pääotsikon alle: Verkostoituminen Hankkeen aikana kokoontuneet monialaiset työryhmät eri työyksiköistä ja organisaatioista ovat tehneet toimijoita ja heidän työtään tutuksi toisilleen. Toisten työntekijöiden ja osaamisen tunteminen on helpottanut ja lisännyt yhteistyötä ja verkostoitumista. Vanhoja yhteistyöverkostoja on herännyt henkiin ja myös ihan uudenlaisia verkostoja on syntynyt. Seurakunnan, vapaaehtoisten ja järjestöjen työ on saanut näkyvämpää sijaa. Samalla päällekkäistä työtä on voitu välttää. Verkostoissa toimimisen yhteydessä on tullut esille myös erilaisten oppaiden tarve, jotka hanke on toteuttanut. Monitoimijaisen yhteistyön varmistamiseksi on syntynyt myös uusia rakenteita. Laajan yhteistyön ja tiedottamisen avulla hanke on tehnyt näkyväksi varhaisen tuen työtä sekä toimijoille, päättäjille että kuntalaisille. Varhaisen tuen työ Hankkeen taustalla on lastensuojelulain velvoite järjestää varhaisen tuen palveluja asiakkaille, joilla ei vielä ole lastensuojelun tarvetta ja saada tähän toimintaan mukaan myös muita toimijoita. Tämä on myös yhteiskunnallisesti kannattavaa toimintaa. Hankkeessa on luotu toimintamalleja tähän toimintaan. Hanke on tuonut varhaiseen tukeen uusia työtapoja ja välineitä. Hyvänä koettiin myös varhaisen tuen työntekijöiden saaminen saman katon alle. Erityisen vahvasti esille nousi neuvolan perheohjauksen pilotti. Perheohjaaja on toiminut matalan kynnyksen tukena perheille, joiden kohdalla huoli on herännyt. Perheohjaaja on toiminut yhteistyössä monien eri työyksikköjen kanssa, kuten neuvolan, päivähoidon, seurakunnan, perheneuvolan, lastenpsykiatrian, sosiaalityön jne. Kokkolan alueella perhesosiaalityöntekijä on toiminut varhaisen tuen koordinoijana ja konsulttina yhteistyöverkostoissa. Perhesosiaalityöntekijän avulla yhteistyökumppanit ovat saaneet sosiaalityön apua myös asiakasasioissa. Hankkeen työn tuloksena vertaisryhmätoiminta on saanut uutta tulta. Vertaisryhmäohjaajakoulutukseen osallistui toistakymmentä henkilöä ja tällä hetkellä hankkeen aikana aloittaneita vertaisryhmiä on viisi, joihin osallistuu useita kymmeniä vanhempia. Osaamisen lisääminen Lähes kaikki arvioijat toimintayksiköstä riippumatta nostivat esiin onnistuneen koulutuskokonaisuuden. Koulutusten avulla lisättiin työntekijöiden osaamista ja luotiin yhteistä ymmärrystä. 4

5 Mikä on ollut edustamanne tahon rooli näiden hyvien tulosten saavuttamisessa/ mikä jäi huomiotta Oma rooli tavoitteiden saavuttamisessa Arvioijan oma positio organisaatiossa määrittelee roolin hankkeen tavoitteiden toteuttamisessa. Päällikkötason arvioijat ovat voineet vaikuttaa resurssien antamiseen/ kohdentamiseen ja kokeilutoimintojen toteuttamiseen sekä mahdollistaneet alaistensa osallistumisen hankkeen toimintoihin. Asemasta riippumatta omana roolina on ollut työpanoksen antaminen yhteistyöhön ja kehittämiseen sekä tiedon ja uusien työmenetelmien välittäminen omasta työyhteisöstään ja omaan työyhteisöön. Mikä jäi huomioimatta Opetus- ja tutkimusklinikan osuus on jäänyt hankkeessa vähäisemmälle. Sen liittyminen muuhun hankekokonaisuuteen on ollut hahmottumatonta. Klinikkaan liittyvistä tavoitteista ja sen näkyväksi tekemisestä on myös keskusteltu liian vähän. Työelämän toimijat kokivat myös olleensa melko passiivisia klinikan suhteen. Kehittäjäsosiaalityöntekijän rooli ja paikan löytäminen vaatii vielä selvittelyä. Päällikkötason arvioija totesi myös, että keskusteluja olisi kannattanut käydä useammin hankkeen työntekijöiden kanssa. Varhaisen tuen toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä koettiin edelleen olevan kehittämisen ja parantamisen varaa. Tiedonkulkuun ja verkostojen ajantasaisen tiedon ylläpitämiseen tulee kiinnittää edelleen paljon huomiota. Oletteko olleet huolissanne jostakin hankkeen aikana Alussa oli ajatus, että mitähän tästäkin jää käteen. Hankeväsymys ja pelko, että taas ollaan vaatimassa mukaan turhiin kokouksiin, oli ollut monella huolena hankkeen aloittaessa. Nopeasti havaittiin kuitenkin hyötyjen omaan työhönkin olevan merkittäviä. Toinen yleinen ja yhteinen huoli liittyy lastensuojelun yhteiskunnalliseen tilanteeseen, henkilöstön suureen vaihtuvuuteen sekä kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Yhteinen huoli oli varhaisen tuen toimintojen jatkumisesta hankkeen jälkeen. Huoli kohdistuu ainakin kolmelle eri toimijatasolle: 1) Päätöksentekijöiden sitoutuminen hankkeen asioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. resurssien kohdentamista varhaisen tuen palveluihin, jotta ajan kanssa korjaavien kustannusten kasvu saadaan pysäytettyä. Tarvitsevia on paljon, resursseja vähän ja taloudellisesti kuntien tulevaisuus näyttää synkältä. 2) Organisaatioiden välinen yhteistyö. Varhainen avoin yhteistyö edellyttää sekä toimijatasoista että johdon tasoista yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. 3) Tasavertainen kumppanuus kolmannen sektorin kanssa. Vapaaehtoisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin kohdistuu paljon odotuksia, mutta tukea heidän toimintaansa ei juurikaan osoiteta. Hankkeen työntekijöille annettiin kiitosta ammattitaitoisesta työstä ja hankkeen asioiden sinnikkäästä esillä pidosta ja eteenpäinviemisestä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. 5

6 Tulevaisuus: miten Nuppu-hankkeen toisessa vaiheessa edetään Korkeakoulujen edustajat nostivat jatkokehittämisen kohteeksi sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittämisen. Opinnäytetyöt ja tutkimukset ovat osa kehittämistä ja vuoropuhelua työelämän kanssa. Eri ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä klinikka-asioissa opetellaan. Yliopistokeskuksen velvollisuus on käyttää oppineisuuttaan yhteiskunnallisten asioiden tulkintaan ja arvojen esiin nostamiseen. Työelämässä toimijat nostivat esiin useampia jatkokehittämisen kohteita: 1) Hankkeen aikana kehitettyjen hyvien toimintamallien ja yhteistyökäytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen 2) Neuvolan perhetyön vakinaistaminen ja laajentaminen 3) Perhekeskustoiminnan sisältöjen kehittäminen - lapsiperheiden kotipalveluja lisää erityisesti Jyta-alueella - perhekahvilatoiminnan ja muun vertaisryhmätoiminnan laajentaminen 4) Sosiaalityöntekijöiden konsultaation/työparityön mahdollistaminen lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä / ajantasainen tieto yhteistyökumppaneilla yhteisten asiakkaiden asioissa 5) Moniammatillisten koulutusten järjestäminen osaamisen ja yhteistyön edistämiseksi 6) Kehittäjäsosiaalityöntekijämallin edelleen kehittäminen 4. Pohdinta Kaikkien kehittäjäryhmien osallistuminen dialogina käytyyn päättöarviointiin antoi hyvän poikkileikkauksen koko hankkeen toiminnoista kaikille osallistujille. Moninäkökulmaisuus antoi toimijoille ja hanketyöntekijöille uuttakin tietoa hankekokonaisuuden toteutumisesta. Oli myös hienoa havaita, että joitakin asioita oli toteutunut tavallaan oheistuotteena, vaikka niitä ei ollut tavoitteeksi asetettukaan. Iso haaste alussa oli saada eri hallintokuntien toimijat sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja löytää koulutusteemat, jotka palvelivat työntekijöitä yli hallintokuntarajojen. Eri toimintasektoreiden ja työyksiköiden erikoistuminen on vahvaa, kun taas rinnakkainen yhteistyö yksiköiden välillä on heikkoa. Ihmisten arki ei ole sektorijakoista, joten arjessa selviytymiseen tarvitaan jatkuvasti rajojen ylityksiä. Reilun kahden vuoden hankeaika on todella lyhyt saada muutoksia hallintokuntarajat ylittäviin toimintatapoihin, mutta tänä aikana päästiin kuitenkin jo hyvään alkuun. Varhaisen avoimen yhteistyön toimintatavan juurruttaminen ja jalkauttaminen työyhteisöihin on jatkohankkeen pääteema. Hankkeen aikana kävi myös ilmi varhaisen tuen palvelujen koordinoimattomuus. Toimijat eri organisaatioissa tekevät paljon myös varhaisen tuen työtä, mutta kukaan ei koordinoi kokonaisuutta ja tieto keitä tässä on mukana ei kulje. Jatkohankkeen aikana on tarpeen panostaa myös varhaisen tuen profiilin nostamiseen myös rakenteiden osalta. Varhaisen avoimen yhteistyön yksi perusperiaate on osallisuus: asiakkaan ja hänen verkostonsa omien voimavarojen käyttöön ottaminen. Asiakas on omassa asiassaan tärkein yhteistyökumppani ja asiantuntija. Kehittämiseen ei aina myöskään tarvita ulkopuolista resurssia. Hyvien käytäntöjen keskustelujen avulla työyhteisöjen kesken ja/tai sisällä saadaan niissä oleva hiljainen tieto ja hyvät käytännöt kaikkien käyttöön. 6