Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle
|
|
- Riikka Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle
2 Sisällys 1 Johdanto Toiminta ajatus Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot Toiminnan organisointi ja resurssit Organisaation rakenne Toiminnan resurssit Toiminnan sisältö Vakiintunut toiminta Toiminnan kehittämisalueet Ideoita tuleville vuosille Toiminnan arviointi Lähteet:
3 1 Johdanto Opetusministeriön perustaman ja Aulikki Kananojan johtaman sosiaalialan korkeakoulutuksen suuntaa pohtineen työryhmän yksi keskeinen suositus oli opetus- ja tutkimusklinikan perustaminen jokaisen yliopiston ja sen lähiammattikorkeakoulun yhteyteen. Työryhmän julkaisemassa raportissa opetus- ja tutkimusklinikat määritellään foorumeiksi, joissa voidaan toteuttaa peruskoulutukseen liittyviä tehtäviä ja pitkäkestoista tutkimus- ja kehittämistyötä. (Opetusministeriö 2007, 66.) Keski-Pohjanmaalla tarve sosiaalialan koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön systemaattiseen kehittämiseen sekä sitä kautta sosiaalialan osaamisen ja identiteetin vahvistamiseen on noussut vahvasti esiin alueella tehdyissä sosiaalialaa koskevissa selvityksissä. Alan ammattilaisten keskuudessa erityistä huolta on kannettu sosiaalialan yleisestä arvostuksesta sekä sosiaalisen asiantuntijuuden jäämisestä terveydenhuollon lähestymistavan varjoon. (ks. esim. Niemi 2008, 7 8; Rantamäki 2008, ) Ideaa opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan käynnistämisestä on alueella työstetty edelleen sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden, alueen kuntien sekä sosiaalialan kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. Ensimmäinen varsinainen suunnittelutyöryhmä perustettiin keväällä 2009, ja siinä ovat olleet edustettuina Kokkolan kaupunki, Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (JYTA), SONetBOTNIA, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opetus Kokkolassa ja Ylivieskassa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön koulutus sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymä, Raahen ja Vaasan kaupungit. Maaliskuussa 2009 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius palkkasi Kokkolan aluekeskusohjelman rahoituksella osa-aikaisen suunnittelijan valmistelemaan opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa. Syksystä 2009 alkaen kehittämistyö jatkuu osana Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Keski-Pohjanmaalla -hanketta (Nuppu-hanke), joka puolestaan on Kaste-ohjelmasta rahoitetun Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen osahanke. Hankkeen hallinnoija toimii Kokkolan kaupunki. Tämän toimintasuunnitelman ovat laatineet yhteistyössä opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan suunnittelija Niina Rantamäki sekä Nuppu-hankkeen kehittäjäkoordinaattori Liisa Ahonen, ja se on hyväksytty Nuppu-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa
4 2 Toiminta ajatus Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka on alueella sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu), em. oppilaitosten toimialueella toimivien kunnallisten sosiaalipalveluja tarjoavien organisaatioiden sekä alan kehittämisorganisaatioiden muodostama yhteistyöverkosto. Lisäksi verkoston yhteistyökumppaneina voivat toimia muut sosiaalialan toimijat, kuten yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavat sekä alan toisen asteen koulutusta tarjoavat organisaatiot. Keski-Pohjanmaan sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka on verkostomainen yhteistyöorganisaatio, joka toiminnallaan: kehittää sosiaalialan työelämän, koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella lisää sosiaalialaa koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä, ammatillista osaamista sekä alan arvostusta kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmisten hyvinvointia Sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOT- NIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria sekä muut sosiaalialan kehittämisorganisaatiot ja -projektit SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKATOIMINTA Sosiaalialan käytännön työ julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä terveydenhuollossa Sosiaalialan opetusta (K-P:n AMK) ja sosiaalityön koulutus (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) sekä muut sosiaalialan koulutusta tarjoavat organisaatiot Kuvio 1. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan verkostomainen rakenne 3
5 3 Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot Seuraavassa taulukossa on esitetty opetus- ja klinikkatoiminnan alkuvaiheessa klinikkaverkoston toimintaan mukaan sitoutuneet osapuolet: Työelämä Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Kokkolan kaupunki SONetBOTNIA Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (JYTA) Kallion peruspalvelukuntayhtymä Vaasan kaupunki Raahen kaupunki Muut toimijat? Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Keski- Pohjanmaalla hanke (Nuppuhanke) Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Centria tutkimus ja kehitys Sosiaalialan kehittämisyksiköt? Sosiaalialan kehittämisprojektit? Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola Ylivieskan yksikkö Muut koulutusorganisaatiot? Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkaverkostossa mukana olevat toimijat Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisen tiimoilta tehdään lisäksi yhteistyötä muiden vastaavaa toimintaa kehittämissä olevien toimijoiden (mm. Sosnetin Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hanke, Jyväskylän opetus- ja tutkimusklinikan kehittämishanke) sekä Pohjois-Suomen Kaste-hankkeen osahankkeiden kanssa. 4
6 4 Toiminnan organisointi ja resurssit Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan organisoinnissa tavoitteena on kytkeä klinikkatoiminta osaksi olemassa olevia yhteistyörakenteita. Pyrkimyksenä on sekä jo olemassa olevien toimivien yhteistyösuhteiden hyödyntäminen että päällekkäisten rakenteiden välttäminen. Alkuvaiheessa klinikkatoimintaa lähdetään toteuttamaan avoimen verkoston pohjalta Nuppu-hankkeen ollessa osapuolia yhdistävä toimija. Alkuvaiheessa erillisten klinikkatoimintaa koskevien sopimusten laatimista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, sillä niiden sisältöä on vaikea määrittää. Toiminnan löydettyä oman muotonsa tulee sopimusten laatiminen toiminnassa mukana olevien osapuolten kesken uudelleen harkittavaksi. 4.1 Organisaation rakenne Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta organisoidaan SONetBOTNIAn kautta. Käytännössä ensimmäisinä vuosina toiminnan koordinointi sekä organisaatiomallin rakentaminen tapahtuvat Nuppu-hankkeen kautta. Nuppu-hankkeen ohjausryhmä toimii myös opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan ohjausryhmänä. Ohjausryhmässä ovat edustettuina edellä esitellyt yhteistyöverkoston muodostavat organisaatiot. Ohjausryhmän tehtävänä on opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä toiminnan toteutumisen seuranta ja arviointi. Ohjausryhmän jäsenet toimivat myös yhteyshenkilöinä klinikkatoiminnan sekä edustamiensa organisaatioiden välillä. Alueellinen ja eri toimijoiden välinen käytännön yhteistyö koordinoidaan Nuppuhankkeessa perustettavien alueellisten ja/tai temaattisten kehittäjätiimien kautta. Pyrkimyksenä on, että kehittäjätiimeissä ovat edustettuina sekä sosiaalipalveluja käytättävät kansalaiset, alan työntekijät sekä muut yhteistyökumppanit. Lisäksi sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten opiskelijat ja opettajat muodostavat oman kehittäjätiiminsä. Kehittäjätiimien tehtävänä on tuoda klinikkatoimintaan paikallistason osaamista ja asiantuntijuutta, nostaa esiin paikallisia kehittämisideoita ja -tarpeita sekä arvioida klinikkatoimintaa ja sen kehittämistä omasta näkökulmastaan. Kehittäjätiimien jäsenet toimivat myös yhteyshenkilöinä klinikkatoiminnan sekä edustamiensa taustayhteisöjen välillä. Nuppu-hankkeeseen palkataan yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Hankehakemuksen mukaisesti kehittäjäkoordinaattorin tehtävä painottuu työelämälähtöisen sosiaali- (ja terveysalan) eri koulutustasojen käytännönopetusjaksojen koordinointiin käsittäen pedagogisen kokonaisvastuun siten, että syntyy eri ammattien ja koulutustasojen nivoutuminen hyväksi työkokonaisuudeksi, ja että käytännön ja koulutuksen välinen yhteistyö alueella kehittyy molempia osapuolia palvelevaksi. Osa-aikaisesti työskentelevien kehittäjä-tutkija sosiaalityöntekijöiden toimen sisältö keskittyy lastensuojelun sosiaalityön 5
7 ja perhetyön tematiikkaan. Hankkeen työntekijät yhdessä oppilaitosten käytännön opetuksesta vastaavien opettajien kanssa muodostavat projektitiimin, jonka tehtävä on opetusja tutkimusklinikkatoiminnan käytännön työn sekä opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan osalta ohjausryhmän ja kehittäjätiimien toiminnan koordinointi. 4.2 Toiminnan resurssit Nuppu-hankkeen keston ajan ( ) pääasiallisen opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisresurssin muodostavat hankkeen kautta tulevat resurssit. Käytännössä kyse on projektiin palkattavan henkilöstön työpanoksesta. Sosiaalialan korkeakoulutusta alueella tarjoavien oppilaitosten osalta opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta kytketään kiinteäksi osaksi opintojaksoja, kuten käytännön opetus, projektiopinnot jne. Klinikkatoimintaan kytkeytyvien opintojaksojen osalta oppilaitosten opettajat kuten myös käytännön ohjaajina toimivat työntekijät antavat omaa työpanostaan klinikkatoiminnan käyttöön. Eri toimintoihin on mahdollisuus hakea taloudellista tukea erilaista rahoituslähteistä (esim. Kokkolan seudun aluekeskusohjelma, Keski-Pohjanmaa liitto jne.). Tällöin hakijana täytyy kuitenkin olla jokin verkoston jäsenistä. Toiminnassa olevat kuntien rahoitus klinikkatoiminnan kehittämiselle sisältyy alkuvaiheessa osaksi Nuppu-hanketta. Klinikan kautta mahdollisesti toteutettavan palvelutoiminnan (esim. tilaustutkimukset) korvaamista neuvotellaan aina erikseen toteuttavan tahon kanssa. 6
8 5 Toiminnan sisältö Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnalle laaditaan aina lukuvuodeksi oma toimintasuunnitelma. Tavoitteena on näin, paitsi systematisoida yhteistyötä, tehdä sitä aiempaa näkyvämmäksi eri osapuolille. Suunnitelma pitää sisällään toiminnan rungon muodostavan nk. vakiintuneen toiminnan osuuden sekä vuosittain valittavat ja vaihtuvat kehittämisalueet. Lisäksi oheiseen suunnitelmaan on kirjattu ideoita tulevien vuosien toiminnan osalta. Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on, että toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan kriittiseesti. Tavoitteena on, että arvioinnissa tulee olennainen osa toiminnan kehittämis- ja toteuttamisprosessia, ja se toteutetaan siten, että verkoston eri toimijoilla on mahdollisuus siihen osallistua. Suunnitelmakauden aikana klinikkatoiminnan temaattisen ympäristön muodostaa lastensuojelu- ja perhetyö. Nuppu-hankkeen tavoitteena oleva perhetyön keskus edustaa opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan pilottimallia, joka toimii työelämälähtöisen tutkitun ja arvioidun tiedon sekä osaamisen kehittämiseksi yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan alkuvaiheen suurimman haasteen muodostaa eri toimijoiden sitouttaminen klinikan käytännön toimintaan. Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä sosiaalialan toimintaympäristö alueella on kokenut suuria muutoksia. Vanhasta luopuminen ja uuden luominen on vaatinut huomattavassa määrin sekä työntekijöiden ajallista että henkistä panostusta. Tavoitteena onkin, että klinikkatoiminnan kehittäminen voisi tapahtua kiinteänä osana arkityötä ja olemassa olevia yhteistyörakenteita. Koulutuksen näkökulmasta oman haasteensa klinikkatoiminnalle asettaa oppilaitosten erilaisten opetussuunnitelmien sekä -aikataulujen huomioonottaminen. Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan ensimmäisen varsinaisen toimintakauden suunnittelussa lähtökohtana onkin ollut jo olemassa olevan yhteistyön systematisoiminen kokoamalla se osaksi verkostomaista klinikkatoimintaa. Tavoitteena on yhteistyössä mukana olevien toimijoiden sitouttaminen, toiminnan koordinointi sekä yhteistyömuotojen rakentaminen. 5.1 Vakiintunut toiminta - Sosiaalialan opiskelijat ovat suorittaneet opintoihinsa liittyviä käytännön harjoittelujaksoja sosiaalialan eri toimipaikoissa. Suunnitelmavuonna erityisesti tavoitteena on löytää harjoittelupaikkoja lastensuojelun ja perhetyön alalta. - Syksyllä 2009 järjestetään sosiaalialan toimijoille suunnattu tapahtuma (messut, seminaari tms.). Tapahtuman järjestelyistä vastaavat osin alan opiskelijat opintoihinsa sisältyvänä projektityönä. 7
9 - Kevättalvella 2010 järjestetään yliopistokeskuksella kolmas Maakunnallinen sosiaalialan seminaari. Ohjelmassa on lyhyitä luentoja ajankohtaisista aiheista (edellisvuoden toiveiden pohjalta esim. Nuppu-hankkeen kuulumiset) sekä opiskelijoiden pro gradu -töiden esittelyjä. - Käytännön työntekijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua tietyille oppilaitosten järjestämille luennoille. Kehittäjäkoordinaattori toimii tässä yhteyshenkilönä. - Kehittäjäkoordinaattori ylläpitää alueen sosiaalialan toimijoista postituslistaa, jonka kautta tiedotetaan klinikkatoimintaan liittyvistä asioista. Toiminnan alkuvaiheessa tiedottamisessa hyödynnetään myös Nuppu-hankkelle perustettavia www-sivuja (fyysisesti Kokkolan kaupungin www-sivuilla). - Keväällä 2010 järjestetään sosiaalialan eri toimijoille suunnattu Etiikka-seminaari Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön luoman toimintamallin mukaisesti. 5.2 Toiminnan kehittämisalueet Toimintakauden aikana järjestetään yksi yhteisharjoittelujakso, jolla sosionomi (AMK) ja sosiaalityöntekijäopiskelija aloittavat parityöskentelyn mahdollisuuksien selvittämisen osana alueen lastensuojelu- ja perhetyötä. Selvityksen tuloksista laaditaan kirjallinen raportti, jonka pohjalta parityöskentelymallin kehittämistä voidaan edelleen jatkaa. (Kts. esim. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toteuttama Tehty Tehtävärakenteen ja työmallien kehittäminen sosiaalialan työssä -hanke Oppilaitosten käytännön opetuksesta vastaavien opettajien sekä käytännön harjoittelujaksojen ohjaajina toimivien työntekijöiden välistä vuorovaikutusta systematisoidaan, mm.: o tutustumiskäynnit puolin ja toisin o sosiaalialan käytännön työn esitteleminen eri näkökulmista osana oppisisältöjä (sosiaalialan työn sisältö eri työpisteissä, eettiset kysymykset sosiaalialan työssä, jne.), luennoitsijoina käytännön työntekijät Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyönä käytännön harjoittelujaksojen ohjaajille suunnatun koulutuspäivän. Päivän ohjelmassa on mm.: o Ajankohtaista sosionomi (AMK) ja (YAMK) sekä sosiaalityöntekijä koulutuksesta. o Kokemuksia sosiaalialan koulutukseen liittyvästä käytännön harjoittelusta (puheenvuoroja eri näkökulmista). o Eväitä käytännön harjoittelujaksojen ohjaamiseen. 8
10 Käytännöstä nousevien tutkimus- ja kehittämisaiheiden kokoamista koordinoidaan osaksi opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa kehittäjätiimien kautta. Näin avautuu mahdollisuus myös palvelujen käyttäjien ajatusten esiintuomiseen. o Opinnäytepörssin avaaminen tutkimus- ja kehittämisideoille. 5.3 Ideoita tuleville vuosille - Käytännön työntekijöiden esiin nostama toive ajankohtaisen tutkimustiedon välittämisestä käytäntöön -> miten voidaan toteuttaa? - Sosionomi (AMK) ja (YAMK) opiskelijoiden sekä sosiaalityöntekijäopiskelijoiden tutustuminen toistensa koulutuksiin. Esim. ensimmäiselle harjoittelujaksolle lähteville opiskelijoille järjestetään yhteinen sosiaalialaan perehdyttävä koulutustilaisuus, jossa esitellään sosiaalialan työnjakoa sekä koulutusta suomalaisesta ja eurooppalaisesta perspektiivistä. - Oppilaitosten yhteistyössä toteuttamat opintomatkat ja tietyn teeman ympärille rakennettavat tapahtumat, kuten seminaarit, messut, toimintapäivät jne. 9
11 6 Toiminnan arviointi Tämän toimintasuunnitelman mukaisesti opetus- ja tutkimusklinikkaorganisaation eri toimijoille on määritelty tehtäväksi toiminnan ja sen kehittämisen arviointi omasta näkökulmastaan. Tämän lisäksi arviointia toteutetaan kohdennetusti konkreettisten toimijoen osalta (esim. palautekyselyt erilaisiin tapahtumiin osallistujille, opiskelijoiden itsearvioinnit klinikkatoimintaan kytkeytyvien opintojaksojen osalta jne.). Kerättyjen arviointien yhteenveto tapahtuu kehittäjäkoordinaattorin toimesta. Saatu palaute toimii pohjana aina seuraavan vuoden toimintaa suunniteltaessa. 10
12 Lähteet: Niemi, Kristiina (2008): Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämiseen. Ryhmähaastatteluihin perustuva selvitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Vaasasta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Rantamäki, Niina (2008): Keskipohjalaisen sosiaalialan työn tila ja tulevaisuus. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino oy. Opetusministeriö (2007): Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43. Saatavilla: 11
Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle 2010 2011
Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle 2010 2011 Sisällys Sisällys... 1 1. Johdanto... 2 2. Toiminta ajatus... 3 3. Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot...
LisätiedotKeski-Pohjanmaan osahanke Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen
Kaste-hanke Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Pohjanmaan osahanke Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen KOKOUSPÖYTÄKIRJA / OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 Aika: 6.5.2009 klo 13.00
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 4/2010 Aika: 22.2.2010 klo 13 14.30 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2009 Aika: 9.11.2009 klo 12-14 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2009 Aika: 9.11.2009 klo 12 14 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Aika 27.1.2010 KLO 13-15 Paikka Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Atlantic
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2012 Aika 30.5.2012 klo 14-15 Paikka
LisätiedotSosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.
1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotLASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN
PÄÄTTÖRVIOINTIRAPORTTI LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN lokakuu 2011 Sisältö: 1. Nuppu-hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Päättöarvioinnin toteuttaminen 3. Arvioinnin tuotos 4. Pohdinta Liisa Ahonen
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotSosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja
Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Oppilaitosyhteistyö-hankkeen päätösseminaari 21.2.17 Rovaniemi Lapin sosiaali- ja
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi
LisätiedotHyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS
LisätiedotOulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi
Koordinointi: aluekeskusohjelman yhteyspäällikkö ja tiedottaja Vastuuorganisaatio: Ylivieskan seutukunta toimijoiden kokoaminen, hankkeiden suunnittelu, kehittämistyön koordinointi, tiedonvaihto Oulun
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotPaikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotVUOSIKELLOT Hyväksytty ohjausryhmässä
VUOSIKELLOT 2018-2019 Hyväksytty ohjausryhmässä 30.10.2018 TAMMIKUU Graduaiheet yliopistolle keväällä alkaviin seminaareihin MARRASKUU Taitoseminaariryhmien yhteiset demonstraatiot: ti 6.11.2018 klo 9-15
LisätiedotLapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis
Lapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis Verkkokonsulttien työkokous Asta Niskala Poske Laura Tiitinen Yliopisto 25.5.2015 Toteuttajat: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖRÄÄN. 1 Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 3 2.
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
LisätiedotSOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotVerkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen
Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotVUOSIKELLOT
VUOSIKELLOT 2017-2018 Päivitetty 6.11.2017 Graduaiheet yliopistolle keväällä alkaviin seminaareihin MARRASKUU Taitoseminaariryhmien yhteiset demonstraatiot: ti 14.11.2017 klo 9-14.30 ja ti 21.11.2017 klo
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotYTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
SOSIAALIALAN KOULUTUKSEN INNOVAATIOT SOSIAALIHUOLLON TULEVAISUUS TIETOPOHJAN VAHVISTAMINEN YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
LisätiedotGeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla
Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotMetsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.
Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen
LisätiedotHyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014
Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue
LisätiedotOsaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA
Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotHyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012
22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotRYHMÄ 2: Sosiaalialan amk-verkoston työnjaon kehittäminen
RYHMÄ 2: Sosiaalialan amk-verkoston työnjaon kehittäminen Työryhmä: Päivi Rinne, Meeri Rusi, Päivi Niiranen-Linkama Tehtäväksianto: Verkoston työnjaon kehittäminen: millaisella työnjaolla saisimme positiivisia
LisätiedotNOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi
NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen
LisätiedotErikoistumiskoulutuksen kehittäminen
Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen
LisätiedotPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste
Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 5/2010 Aika: 16.6.10 klo 9-11 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotSOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013
SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta
Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotTEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla
TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö
LisätiedotLapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
#lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 1.3.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Sivu 1/8 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Diaarinumero: 9/575/2016 1. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotTKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi
TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK
LisätiedotLapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Keskeiset LAPE-periaatteet Osallisuus Tärkeänä
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
Lisätiedotse~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki
SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne
LisätiedotVPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen
LisätiedotIKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen
IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa 2013-2014 Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen Asta Niskala 3.10.2013 Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunta /02/05/02/2012
Sosiaali- ja terveyslautakunta 306 12.12.2012 Osallistuminen Väli-Suomen "Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä" Sos II-hankkeeseen Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnan osahankkeen kautta Deltagande
LisätiedotSuomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin
OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotSiun sote yhteistyö. Ritva Väistö Terveysalan verkosto
Siun sote yhteistyö Ritva Väistö 28.03.2017 Terveysalan verkosto Siun sote organisaatio - Siun sote järjestää kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 14 kunnan alueella Pohjois-Karjalassa
LisätiedotHENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)
HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
Lisätiedot