Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle

Transkriptio

1 Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle

2 Sisällys Sisällys Johdanto Toiminta ajatus Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot Toiminnan organisointi ja resurssit Organisaation rakenne Toiminnan resurssit Toiminnan sisältö Käytännön opetuksen ohjaajien valmennus sekä muu täydennyskoulutus Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteen selkeyttäminen ja työparityöskentelyn kehittäminen Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen opetusyhteistyön tiivistäminen Opinnäytepörssi Tulevaisuuden haasteet Arviointi Lähteet:

3 1. Johdanto Opetusministeriön perustaman ja Aulikki Kananojan johtaman sosiaalialan korkeakoulutuksen suuntaa pohtineen työryhmän yksi keskeinen suositus oli opetus- ja tutkimusklinikan perustaminen jokaisen yliopiston ja sen lähiammattikorkeakoulun yhteyteen. Työryhmän julkaisemassa raportissa opetus- ja tutkimusklinikat määritellään foorumeiksi, joissa voidaan toteuttaa peruskoulutukseen liittyviä tehtäviä ja pitkäkestoista tutkimus- ja kehittämistyötä. (Opetusministeriö 2007, 66.) Keski-Pohjanmaalla tarve sosiaalialan koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen sekä sitä kautta sosiaalialan osaamisen ja identiteetin vahvistamiseen on noussut esiin alueella tehdyissä sosiaalialaa koskevissa selvityksissä. Alan ammattilaisten keskuudessa erityistä huolta on kannettu sosiaalialan yleisestä arvostuksesta sekä sosiaalisen asiantuntijuuden jäämisestä terveydenhuollon lähestymistavan varjoon. (ks. esim. Niemi 2008, 7 8; Rantamäki 2008, ) Ideaa opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan käynnistämisestä on alueella työstetty edelleen sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden, alueen kuntien sekä sosiaalialan kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. Ensimmäinen varsinainen suunnittelutyöryhmä perustettiin keväällä 2009, ja siinä ovat olleet edustettuina Kokkolan kaupunki, Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (Jyta), SONetBOTNIA, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opetus Kokkolassa ja Ylivieskassa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön koulutus sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymä, Raahen ja Vaasan kaupungit. Maaliskuussa 2009 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius palkkasi Kokkolan aluekeskusohjelman rahoituksella osa-aikaisen suunnittelijan valmistelemaan opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa. Syksystä 2009 alkaen kehittämistyö on jatkunut osana Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Keski-Pohjanmaalla hanketta (Nuppu), joka on Kaste-ohjelmasta rahoitetun Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen (PaKaste) osahanke. Nuppu-hankkeen hallinnoijana toimii Kokkolan kaupunki. Tämän toimintasuunnitelma on päivitetty versio toimintasuunnitelmasta , jonka Nuppu-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi Alkuperäisen suunnitelman on pääosin laatinut opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan suunnittelija Niina Rantamäki. Päivityksestä on vastannut Nuppu-hankkeen kehittäjäkoordinaattori Liisa Ahonen. Toimintasuunnitelma on hyväksytty Nuppu-hankkeen ohjausryhmässä

4 2. Toiminta ajatus Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka on alueella sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu), em. oppilaitosten toimialueella toimivien kuntien ja kuntayhtymien sekä alan kehittämisorganisaatioiden muodostama yhteistyöverkosto. Lisäksi verkoston yhteistyökumppaneina voivat toimia muut sosiaalialan toimijat, kuten yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat sekä alan toisen asteen koulutusta tarjoavat organisaatiot. Keski-Pohjanmaan sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka on verkostomainen yhteistyöorganisaatio, joka toiminnallaan: kehittää sosiaalialan koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä työelämän välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella lisää sosiaalialaa koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä parantaa ammatillista osaamista sekä alan arvostusta parantaa koulutuksen laatua kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmisten hyvinvointia Sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOT- NIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria sekä muut sosiaalialan kehittämisorganisaatiot ja -projektit SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKATOIMINTA Sosiaalialan käytännön työ julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä terveydenhuollossa Sosiaalialan korkeakouluopetusta antavat koulutusorganisaatiot: K-P:n ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kuvio 1. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan verkostomainen rakenne 3

5 3. Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot Seuraavassa taulukossa on esitetty opetus- ja klinikkatoiminnan alkuvaiheessa klinikkaverkoston toimintaan mukaan sitoutuneet osapuolet: Työelämä Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Kokkolan kaupunki SONetBOTNIA Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (Jyta) Kallion peruspalvelukuntayhtymä Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Keski- Pohjanmaalla hanke (Nuppu) Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola Ylivieskan yksikkö Jyväskylän yliopisto Vaasan kaupunki Raahen kaupunki Centria tutkimus ja kehitys Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hanke (Sosnet) Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - hanke (PaKaste) Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkaverkostossa mukana olevat toimijat Kansallisen tason yhteistyökumppanina on Lapin yliopisto Sosnetin koordinoima Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys hanke, jolla on ESR-rahoitus vuosille Sosnet verkostoon kuuluvat kuusi yliopistoa: Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lappi, Tampere ja Turku sekä Kokkolan ja Porin yliopistokeskukset. Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti ja aluelähtöisesti vakiintunut työelämälähtöinen järjestelmä sosiaalityön koulutuksen käytännön opetuksen rakenteiden vakiinnuttamiseksi ja uudelleen organisoimiseksi. Hanke sisältää ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välisen yhteistyön kehittämisen, työelämäsuhteiden tiivistämisen sekä osaamiskeskusten roolin selvittämisen käytännön opetuksen ja työelämän välittävinä rakenteina. Yliopiston opettaja Anu-Riina Svenlin toimii Kokkolan yliopistokeskuksen edustajana vastuuopettajien työryhmässä. 4

6 4. Toiminnan organisointi ja resurssit Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan organisoinnissa tavoitteena on kytkeä klinikkatoiminta osaksi olemassa olevia yhteistyörakenteita. Pyrkimyksenä on sekä jo olemassa olevien yhteistyösuhteiden hyödyntäminen että päällekkäisten rakenteiden välttäminen. Kokkolan yliopistokeskuksessa sosiaalityön opetus toteutetaan aikuisopetuksena ja opiskelijat voivat olla Utsjoelta Hankoon. Maisterivaiheen opintoihin on otettu vuosittain 20 opiskelijaa. Opiskelun luonne ja pienet opiskelijamäärät antavat oman haasteensa ja rajoitteensa myös klinikan toiminnan kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on sosiaalialan koulutusohjelmat Kokkolassa ja Ylivieskassa. Lisäksi Kokkolassa järjestetään aikuisopintoina ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen ja johtamiseen. Klinikkatoimintaa lähdetään toteuttamaan avoimen verkoston pohjalta Nuppu-hankkeen ollessa osapuolia yhdistävä toimija. Toiminnan löydettyä oman muotonsa on harkittava myös mahdollisia sopimuksia toiminnassa mukana olevien osapuolten kesken. Sosnet verkoston muissa yliopistoissa klinikkaopetuksen järjestämistapa vaihtelee. Helsingin ja Turun yliopistoilla on vakiintunut, kiinteä klinikkaopetus. Muissa yliopistoissa klinikkatoimintaa kehitetään pääasiallisesti ESR-rahoituksen turvin. Toimintamuodot ja yhteistyökumppanit vaihtelevat alueellisista lähtökohdista ja tarpeista riippuen. 4.1 Organisaation rakenne Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta koordinoidaan Nuppu-hankkeen kautta vuosina Ennen Nuppu-hankkeen päättymistä on selvitettävä ja sovittava toiminnan rakenne ja rahoitus tulevaisuudessa. Mahdollisia hallinnoivia tahoja voivat olla SonetBotnia, Kokkolan yliopistokeskus tai Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Nuppu-hankkeen ohjausryhmä toimii opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan ohjausryhmänä. Ohjausryhmässä ovat edustettuina edellä esitellyt yhteistyöverkoston muodostavat organisaatiot. Ohjausryhmän tehtävänä on opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä toiminnan toteutumisen seuranta ja arviointi. Ohjausryhmän jäsenet toimivat myös yhteyshenkilöinä klinikkatoiminnan sekä edustamiensa organisaatioiden välillä. Klinikkatoiminnan työrukkasena toimii klinikkaryhmä. Klinikkaryhmässä ovat edustettuina yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetuksen ja käytännön opetuksen henkilöstö ja opiskelijajäsenet molemmista opetusorganisaatioista. Lisäksi ryhmässä on työelämän edustajat Kokkolan kaupungin, Jyta-alueen ja keskussairaalan sosiaalityöstä. Klinikkaryhmän tehtävänä on toimia keskustelufoorumina työelämän ja sosiaalialan opetuksen välillä sekä nostaa esiin ja jatkotyöstää paikallisia kehittämisideoita ja tarpeita. Klinikkaryhmän 5

7 jäsenet toimivat myös yhteyshenkilöinä klinikkatoiminnan sekä edustamiensa taustayhteisöjen välillä. Nuppu-hankkeen työntekijät osallistuvat klinikkaryhmän kokouksiin ja toimivat yhdyshenkilöinä Nuppu-hankkeen lastensuojelun ja perhetyön kehittämiseen muodostettujen moniammatillisten kehittäjätiimien ja klinikkatoiminnan välillä. 4.2 Toiminnan resurssit Nuppu-hankkeen keston ajan ( ) pääasiallisen opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisresurssin muodostavat hankkeen kautta tulevat henkilö- ja talousresurssit. Hankehakemuksen mukaisesti kehittäjäkoordinaattorin tehtävä painottuu työelämälähtöisen sosiaali- (ja terveysalan) eri koulutustasojen käytännönopetusjaksojen koordinointiin käsittäen pedagogisen kokonaisvastuun siten, että syntyy eri ammattien ja koulutustasojen nivoutuminen hyväksi työkokonaisuudeksi, ja että käytännön ja koulutuksen välinen yhteistyö alueella kehittyy molempia osapuolia palvelevaksi. Osa-aikaisesti työskentelevien kehittäjä-tutkija sosiaalityöntekijän toimen sisältö keskittyy lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön tematiikkaan Sosiaalialan korkeakoulutusta alueella tarjoavien oppilaitosten osalta opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta kytketään kiinteäksi osaksi opintojaksoja, kuten käytännön opetus, projektiopinnot jne. Klinikkatoimintaan kytkeytyvien opintojaksojen osalta oppilaitosten opettajat kuten myös käytännön ohjaajina toimivat työntekijät antavat omaa työpanostaan klinikkatoiminnan käyttöön. Eri toimintoihin on mahdollisuus hakea taloudellista tukea erilaista rahoituslähteistä (esim. Kokkolan seudun aluekeskusohjelma, Keski-Pohjanmaa liitto jne.). Tällöin hakijana täytyy kuitenkin olla jokin verkoston jäsenistä. Kuntien rahoitus klinikkatoiminnan kehittämiselle sisältyy Nuppu-hankkeen omarahoitusosuuksiin. Klinikan kautta mahdollisesti toteutettavan palvelutoiminnan, esim. tilaustutkimukset, korvaamisesta neuvotellaan aina erikseen toteuttavan tahon kanssa. 5. Toiminnan sisältö Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnalle laaditaan lukuvuosittain oma toimintasuunnitelma. Tavoitteena on pitkäjänteisen yhteistyön aikaansaaminen ja sen tekeminen näkyväksi eri osapuolille. Suunnitelman rungon muodostavat klinikkaryhmän Tulevaisuusverstasmenetelmällä kokoamat kehittämiskohteet. Suunnitelmaan on lisäksi kirjattu ideoita/haasteita tulevien vuosien toiminnan osalta. 6

8 Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan alkuvaiheen haasteina ovat yhteistyössä mukana olevien toimijoiden sitouttaminen käytännön toimintaan, toiminnan koordinointi sekä yhteistyömuotojen rakentaminen. Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä sosiaalialan toimintaympäristö alueella on kokenut suuria muutoksia. Vanhasta luopuminen ja uuden luominen on vaatinut huomattavassa määrin sekä työntekijöiden ajallista että henkistä panostusta. Tavoitteena onkin, että klinikkatoiminnan kehittäminen voisi tapahtua kiinteänä osana arkityötä ja olemassa olevia yhteistyörakenteita. Koulutuksen näkökulmasta oman haasteensa klinikkatoiminnalle asettaa oppilaitosten erilaisten opetussuunnitelmien sekä -aikataulujen huomioonottaminen. 5.1 Käytännön opetuksen ohjaajien valmennus sekä muu täydennyskoulutus Käytännön opetus/harjoittelu on pakollinen osa sosiaalialan opintoja niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Käytännön opetus on työssä oppimista, joka tukee ja syventää oppilaitoksessa annettavaa teoreettista opetusta. Työskentelyä ohjaa sosiaalityöntekijän tai sosionomin tutkinnon suorittanut työntekijä. Käytännön opetus etenee prosessin luonteisesti ja se on suunnitelmallista ja selviin tavoitteisiin tähtäävää opetusta. Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön yksikössä ei ohjaajakoulutusta ole aikaisemmin järjestetty. Ammattikorkeakoulu on järjestänyt ohjaajien koulutusta Taitava ohjaaja nimikkeellä, mutta osallistujat ovat olleet pääosin terveydenhuollon yksiköistä. Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä koulutus päätettiin järjestää yhteisenä sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoiden ohjaajille. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa käytännön opettajien pedagogisia ja työnohjauksellisia ohjausvalmiuksia sekä tarjota välineitä oman asiantuntijuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa uusien ammattikäytäntöjen ja työskentelymallien kehittämistä. Koulutuksen tuotoksena saadaan alueelle ammattikäytäntöjen opetusta ja kehittämistä tukeva asiantuntijaverkosto, joka aktiivisesti luo toimivaa käytännön opetusympäristöä. Ensimmäinen koulutus järjestetään 5/10 1/11 välisenä aikana. Sosiaalialan opetusklinikka järjestää vuosittain kansainvälisen sosiaalityön päivän tietämillä Maakunnallisen sosiaalialan seminaarin. Keväällä 2011 on vuorossa IV seminaari. Seminaariin kutsutaan pääluennoitsijaksi yhteiskuntatieteen/sosiaalipolitiikan asiantuntija. Lisäksi seminaarissa esitellään alueen sosiaalialaa koskettavia ajankohtaisia asioita. Oman kokonaisuuden muodostavat alueen sosiaalialan korkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden opinnäytetöiden esittelyt. Sosiaalialan opetusklinikka voi järjestää myös muuta alan ajankohtaista täydennyskoulutusta. Korkeakoulut tarjoavat työelämän edustajille mahdollisuuden osallistua järjestämilleen erityis-/asiantuntijaluennoille, esim. kansainvälisten opettajavierailujen yhteydessä. 7

9 5.2 Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteen selkeyttäminen ja työparityöskentelyn kehittäminen Sosiaalialan koulutusjärjestelmää on uudistettu ja kehitetty vastaamaan paremmin väestön tarpeisiin 1990-luvulta lähtien. Korkeakoulujärjestelmää täydennettiin ammattikorkeakouluilla, minkä seurauksena sosiaalialalle syntyivät uudet ammattikorkeakoulututkinnot. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2007 Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen, jonka tarkoituksena oli selkeyttää keskeisten ammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin sekä hyödyntää sosiaalialan uudistuneen koulutuksen tuottamaa osaamista. Sosiaalialan klinikka on ottanut yhdeksi kehittämisen kohteeksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteen ja työnjaon selkeyttämisen erityisesti lastensuojelun sosiaalityössä. Tavoitteena on toteuttaa harjoittelujakso, jossa eri korkeakoulujen opiskelijat voivat käytännössä tutkia tehtävärakenteen mukaista työskentelyä ja kuvata ammattiryhmien osaamiset lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Lisäksi ammattiryhmien yhteinen tiimi-/parityöskentely tuo uusia näkökulmia työhön ja sen vaikuttavuuteen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ei yhteinen harjoittelujakso onnistunut. Lukuvuoden aikana toteutuu ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijan opinnäytetyö aiheesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Nuppu-hanke ja klinikkaryhmä on mukana keskustelufoorumissa käsiteltäessä opinnäytetyön kehittämiskohteita. 5.3 Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Klinikkaryhmä on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja ja keinoja koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen tiivistämiseksi. Työelämän todellisuus saattaa olla kovempaa tai ainakin erilaista kuin opiskelujen aikana saatu opetus työn tavoitteista ja keinoista on antanut ymmärtää. Seuraavassa muutamia klinikkaryhmän ideoita: Opiskelijoiden osallistuminen seminaarien ja/tai niiden yhteydessä järjestettävien messujen toteuttamiseen Työelämässä toimivien luentosarja korkeakouluissa sosiaalialan käytännön työn sisällöistä teemoittain, esim. terveydenhuollon sosiaalityö, kunnallinen sosiaalityö jne Ohjatun harjoittelun suorittaminen pidemmällä aikavälillä, esim. lukuvuoden aikana. Opiskelijalla oman asiakas, asiakasperhe, ryhmä jne Erillisharjoittelu sisällytetään opintoihin erillisillä opintopisteillä 8

10 Ryhmätoimintojen suunnittelu ja toteutus, sopii myös tehtävärakenteen mukaiseen parityöskentelyyn Opiskelija tarvitsee luonnollisesti ohjauksen ja konsultaation mahdollisuuden. Selvitetään, löytyykö käytännön opettaja opiskelijoiden kautta työyksiköitä, jotka voisivat toimia pilottikohteina. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu järjestää perhetyön erikoistumisopinnot (30 op) lukuvuonna , mikäli osallistujia tulee riittävä määrä. Erikoistumisopinnot on suunniteltu siten, että työelämän toimijoilla on mahdollisuus osallistua yksittäisiin moduleihin. 5.4 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen opetusyhteistyön tiivistäminen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa sosionomien koulutusohjelma on alkanut vuonna Jyväskylän yliopiston alaisessa Kokkolan yliopistokeskuksessa sosiaalityön maisterikoulutusta aikuisopiskelijoille on ollut vuodesta 2006 alkaen. Avoimessa yliopistossa sosiaalityön perus- ja aineopintoja on ollut mahdollisuus opiskella Jyväskylän yliopiston pääainevaatimusten mukaisesti vuodesta 2002 alkaen. Keskinäistä opetusyhteistyötä ja/tai opetuksen vaihtoa korkeakoulujen välillä on ollut vähäisessä määrin. Yhteiset tapaamiset ovat olleet pääasiallisesti erilaisten hankkeiden yhteydessä. Klinikka järjestää vuosittain korkeakoulujen henkilöstölle yhteisen tapaamisen tiiviimmän yhteistyön kehittämiseksi ja mahdollistamiseksi. Sosiaalialan klinikka järjestää yhdessä korkeakoulujen kanssa vuosittain muutaman yhteisen teemallisen koulutuspäivän, joista opiskelijat saavat tutkintoihinsa korvaavuuksia. 5.5 Opinnäytepörssi Klinikkatoiminnassa yhtenä tavoitteena on, että käytännön sosiaalityö, opetus-, tutkimusja kehittämistoiminta nivoutuvat toisiinsa niin, että saadaan vastavuoroisen toiminnan malli win-win periaatteella. Käytännön työelämästä nostetaan ajankohtaisia kehittämis- ja tutkimusaiheita opiskelijoiden opinnäyte- ja projektitöiden aiheiksi. Osana perhetyön erikoistumisopintoja (kts. 5.3) tehtävät kehittämistehtävät suunnataan palvelemaan työelämästä nousevia tarpeita. 9

11 6. Tulevaisuuden haasteet Käytännön opetukselle yliopistojen sosiaalityön koulutusjärjestelmässä ei ole luotu selkeää ja yhdenmukaista järjestelmää kuten esim. luokanopettajien ja psykologien koulutuksessa. Käytännön opintoja sisältyy sosiaalityön maisterin tutkintoon keskimäärin 31 opintopistettä painottuen syventäviin opintoihin. Jyväskylän yliopiston/kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön opinnoissa käytännön opetuksen osuus on vain 24 op, joista 8 op sisältyy lukuvuoden mittaisiin projektiopintoihin maisterivaiheessa. Aineopinnoissa käytännön opetuksen laajuus on 10 op. Huomattava osa Kokkolan yliopistokeskuksen opiskelijoista toimii jo sosiaalityön tehtävissä suorittaen harjoittelunsa omassa työpaikassaan, mikä asettaa toisenlaiset vaatimukset myös ohjaukselle. Ammattikorkeakouluissa harjoittelut ovat olennainen osa tutkintoa. Sosionomi AMKtutkinnon käytännön harjoittelun osuus on 45 opintopistettä. Em. syistä johtuen esim. yhteisen harjoittelujakson löytyminen sosiaalityöntekijä- ja sosionomiopiskelijoille on varsin haasteellista. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutuksen kenttä on rakennemuutoksen alaisuudessa. Taloudellisuus-, tehokkuus- ja tuottavuusvaatimuksista johtuen koulutusorganisaatioiden määrää ollaan supistamassa ja opetusta keskittämässä. Vastaavat rakennemuutokset ovat meneillään kuntakentällä. Tämäkin on omiaan suuntaamaan organisaatioiden voimavaroja muualle. Onnistuessaan valtakunnallinen Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hanke selkeyttää käytännön opetuksen rakenteita. Kehittämistyössä on kuitenkin otettava huomioon alueelliset lähtökohdat ja alueiden erilaiset tarpeet ja yhteistyökuviot. Olipa rakenne mikä tahansa, yksi tärkeimmistä kysymyksistä on opetusklinikan resurssointi ja rahoitus. Nykyisillä korkeakoulujen ja kuntien resursseilla klinikkatoiminta tuskin mahdollistuu. Lisäksi työelämän toimijoiden on nähtävä käytännön opetukseen panostaminen niin tärkeänä, että siihen löytyy aikaa ja myös taloudellisia voimavaroja. Nuppu-hankkeen alle vuoden kokemuksella vaikuttaa myös tärkeältä, että opetusklinikka toimii korkeakouluvetoisesti. Sivusta kehittäminen ei tuota parasta tulosta. 7. Arviointi Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisen näkökulmasta tärkeää on, että toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena on, että arvioinnista tulee olennainen osa toiminnan kehittämis- ja toteuttamisprosessia, ja se toteutetaan siten, että verkoston eri toimijoilla on mahdollisuus siihen osallistua. Palautetta kysytään lisäksi kohdennetusti tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneilta. 10

12 Klinikkaryhmä on tehnyt itsearvioinnin elokuussa Merkittävimpänä onnistumisena pidettiin työelämän, yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajien yhteistä, säännöllistä keskustelufoormia, joka on välttämätön edellytys laajemman ja syvemmän yhteistyön toteutumiselle. Yhteiset koulutustapahtumat oli koettu hyvinä. Sosiaalialan maakuntaseminaarissa opinnäytteiden esittelyssä oli mukana ensimmäistä kertaa myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyöt. Käytännön opettaja koulutuksen toteutumista arvostettiin. Tulevaisuuden haasteina nähtiin tärkeänä korkeakoulujen opettajien aktiivisempi sitoutuminen opetusklinikkatoimintaan muutoinkin kuin virallisen edustajan välityksellä. Samoin opiskelijoiden osallistamisessa on vielä parantamisen varaa. Käytännön jaksojen toteuttamisessa voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kesken. Olennaisin haaste on kysymys klinikkatoiminnan tulevaisuudesta hankkeen jälkeen; kenellä koordinaatiovastuu, mistä rahoitus kehittämiseen ja toimintaan. Lähteet: Niemi, Kristiina (2008): Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämiseen. Ryhmähaastatteluihin perustuva selvitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Vaasasta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Rantamäki, Niina (2008): Keskipohjalaisen sosiaalialan työn tila ja tulevaisuus. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino oy. Opetusministeriö (2007): Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43. Saatavilla: 11