Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle 2010 2011"

Transkriptio

1 Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle

2 Sisällys Sisällys Johdanto Toiminta ajatus Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot Toiminnan organisointi ja resurssit Organisaation rakenne Toiminnan resurssit Toiminnan sisältö Käytännön opetuksen ohjaajien valmennus sekä muu täydennyskoulutus Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteen selkeyttäminen ja työparityöskentelyn kehittäminen Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen opetusyhteistyön tiivistäminen Opinnäytepörssi Tulevaisuuden haasteet Arviointi Lähteet:

3 1. Johdanto Opetusministeriön perustaman ja Aulikki Kananojan johtaman sosiaalialan korkeakoulutuksen suuntaa pohtineen työryhmän yksi keskeinen suositus oli opetus- ja tutkimusklinikan perustaminen jokaisen yliopiston ja sen lähiammattikorkeakoulun yhteyteen. Työryhmän julkaisemassa raportissa opetus- ja tutkimusklinikat määritellään foorumeiksi, joissa voidaan toteuttaa peruskoulutukseen liittyviä tehtäviä ja pitkäkestoista tutkimus- ja kehittämistyötä. (Opetusministeriö 2007, 66.) Keski-Pohjanmaalla tarve sosiaalialan koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen sekä sitä kautta sosiaalialan osaamisen ja identiteetin vahvistamiseen on noussut esiin alueella tehdyissä sosiaalialaa koskevissa selvityksissä. Alan ammattilaisten keskuudessa erityistä huolta on kannettu sosiaalialan yleisestä arvostuksesta sekä sosiaalisen asiantuntijuuden jäämisestä terveydenhuollon lähestymistavan varjoon. (ks. esim. Niemi 2008, 7 8; Rantamäki 2008, ) Ideaa opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan käynnistämisestä on alueella työstetty edelleen sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden, alueen kuntien sekä sosiaalialan kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. Ensimmäinen varsinainen suunnittelutyöryhmä perustettiin keväällä 2009, ja siinä ovat olleet edustettuina Kokkolan kaupunki, Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (Jyta), SONetBOTNIA, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opetus Kokkolassa ja Ylivieskassa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön koulutus sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymä, Raahen ja Vaasan kaupungit. Maaliskuussa 2009 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius palkkasi Kokkolan aluekeskusohjelman rahoituksella osa-aikaisen suunnittelijan valmistelemaan opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa. Syksystä 2009 alkaen kehittämistyö on jatkunut osana Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Keski-Pohjanmaalla hanketta (Nuppu), joka on Kaste-ohjelmasta rahoitetun Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen (PaKaste) osahanke. Nuppu-hankkeen hallinnoijana toimii Kokkolan kaupunki. Tämän toimintasuunnitelma on päivitetty versio toimintasuunnitelmasta , jonka Nuppu-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi Alkuperäisen suunnitelman on pääosin laatinut opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan suunnittelija Niina Rantamäki. Päivityksestä on vastannut Nuppu-hankkeen kehittäjäkoordinaattori Liisa Ahonen. Toimintasuunnitelma on hyväksytty Nuppu-hankkeen ohjausryhmässä

4 2. Toiminta ajatus Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka on alueella sosiaalialan korkeakoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu), em. oppilaitosten toimialueella toimivien kuntien ja kuntayhtymien sekä alan kehittämisorganisaatioiden muodostama yhteistyöverkosto. Lisäksi verkoston yhteistyökumppaneina voivat toimia muut sosiaalialan toimijat, kuten yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat sekä alan toisen asteen koulutusta tarjoavat organisaatiot. Keski-Pohjanmaan sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka on verkostomainen yhteistyöorganisaatio, joka toiminnallaan: kehittää sosiaalialan koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä työelämän välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella lisää sosiaalialaa koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä parantaa ammatillista osaamista sekä alan arvostusta parantaa koulutuksen laatua kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmisten hyvinvointia Sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOT- NIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria sekä muut sosiaalialan kehittämisorganisaatiot ja -projektit SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKATOIMINTA Sosiaalialan käytännön työ julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä terveydenhuollossa Sosiaalialan korkeakouluopetusta antavat koulutusorganisaatiot: K-P:n ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kuvio 1. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan verkostomainen rakenne 3

5 3. Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot Seuraavassa taulukossa on esitetty opetus- ja klinikkatoiminnan alkuvaiheessa klinikkaverkoston toimintaan mukaan sitoutuneet osapuolet: Työelämä Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Kokkolan kaupunki SONetBOTNIA Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (Jyta) Kallion peruspalvelukuntayhtymä Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Keski- Pohjanmaalla hanke (Nuppu) Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola Ylivieskan yksikkö Jyväskylän yliopisto Vaasan kaupunki Raahen kaupunki Centria tutkimus ja kehitys Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hanke (Sosnet) Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - hanke (PaKaste) Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkaverkostossa mukana olevat toimijat Kansallisen tason yhteistyökumppanina on Lapin yliopisto Sosnetin koordinoima Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys hanke, jolla on ESR-rahoitus vuosille Sosnet verkostoon kuuluvat kuusi yliopistoa: Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lappi, Tampere ja Turku sekä Kokkolan ja Porin yliopistokeskukset. Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti ja aluelähtöisesti vakiintunut työelämälähtöinen järjestelmä sosiaalityön koulutuksen käytännön opetuksen rakenteiden vakiinnuttamiseksi ja uudelleen organisoimiseksi. Hanke sisältää ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välisen yhteistyön kehittämisen, työelämäsuhteiden tiivistämisen sekä osaamiskeskusten roolin selvittämisen käytännön opetuksen ja työelämän välittävinä rakenteina. Yliopiston opettaja Anu-Riina Svenlin toimii Kokkolan yliopistokeskuksen edustajana vastuuopettajien työryhmässä. 4

6 4. Toiminnan organisointi ja resurssit Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan organisoinnissa tavoitteena on kytkeä klinikkatoiminta osaksi olemassa olevia yhteistyörakenteita. Pyrkimyksenä on sekä jo olemassa olevien yhteistyösuhteiden hyödyntäminen että päällekkäisten rakenteiden välttäminen. Kokkolan yliopistokeskuksessa sosiaalityön opetus toteutetaan aikuisopetuksena ja opiskelijat voivat olla Utsjoelta Hankoon. Maisterivaiheen opintoihin on otettu vuosittain 20 opiskelijaa. Opiskelun luonne ja pienet opiskelijamäärät antavat oman haasteensa ja rajoitteensa myös klinikan toiminnan kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on sosiaalialan koulutusohjelmat Kokkolassa ja Ylivieskassa. Lisäksi Kokkolassa järjestetään aikuisopintoina ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen ja johtamiseen. Klinikkatoimintaa lähdetään toteuttamaan avoimen verkoston pohjalta Nuppu-hankkeen ollessa osapuolia yhdistävä toimija. Toiminnan löydettyä oman muotonsa on harkittava myös mahdollisia sopimuksia toiminnassa mukana olevien osapuolten kesken. Sosnet verkoston muissa yliopistoissa klinikkaopetuksen järjestämistapa vaihtelee. Helsingin ja Turun yliopistoilla on vakiintunut, kiinteä klinikkaopetus. Muissa yliopistoissa klinikkatoimintaa kehitetään pääasiallisesti ESR-rahoituksen turvin. Toimintamuodot ja yhteistyökumppanit vaihtelevat alueellisista lähtökohdista ja tarpeista riippuen. 4.1 Organisaation rakenne Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta koordinoidaan Nuppu-hankkeen kautta vuosina Ennen Nuppu-hankkeen päättymistä on selvitettävä ja sovittava toiminnan rakenne ja rahoitus tulevaisuudessa. Mahdollisia hallinnoivia tahoja voivat olla SonetBotnia, Kokkolan yliopistokeskus tai Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Nuppu-hankkeen ohjausryhmä toimii opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan ohjausryhmänä. Ohjausryhmässä ovat edustettuina edellä esitellyt yhteistyöverkoston muodostavat organisaatiot. Ohjausryhmän tehtävänä on opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä toiminnan toteutumisen seuranta ja arviointi. Ohjausryhmän jäsenet toimivat myös yhteyshenkilöinä klinikkatoiminnan sekä edustamiensa organisaatioiden välillä. Klinikkatoiminnan työrukkasena toimii klinikkaryhmä. Klinikkaryhmässä ovat edustettuina yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetuksen ja käytännön opetuksen henkilöstö ja opiskelijajäsenet molemmista opetusorganisaatioista. Lisäksi ryhmässä on työelämän edustajat Kokkolan kaupungin, Jyta-alueen ja keskussairaalan sosiaalityöstä. Klinikkaryhmän tehtävänä on toimia keskustelufoorumina työelämän ja sosiaalialan opetuksen välillä sekä nostaa esiin ja jatkotyöstää paikallisia kehittämisideoita ja tarpeita. Klinikkaryhmän 5

7 jäsenet toimivat myös yhteyshenkilöinä klinikkatoiminnan sekä edustamiensa taustayhteisöjen välillä. Nuppu-hankkeen työntekijät osallistuvat klinikkaryhmän kokouksiin ja toimivat yhdyshenkilöinä Nuppu-hankkeen lastensuojelun ja perhetyön kehittämiseen muodostettujen moniammatillisten kehittäjätiimien ja klinikkatoiminnan välillä. 4.2 Toiminnan resurssit Nuppu-hankkeen keston ajan ( ) pääasiallisen opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisresurssin muodostavat hankkeen kautta tulevat henkilö- ja talousresurssit. Hankehakemuksen mukaisesti kehittäjäkoordinaattorin tehtävä painottuu työelämälähtöisen sosiaali- (ja terveysalan) eri koulutustasojen käytännönopetusjaksojen koordinointiin käsittäen pedagogisen kokonaisvastuun siten, että syntyy eri ammattien ja koulutustasojen nivoutuminen hyväksi työkokonaisuudeksi, ja että käytännön ja koulutuksen välinen yhteistyö alueella kehittyy molempia osapuolia palvelevaksi. Osa-aikaisesti työskentelevien kehittäjä-tutkija sosiaalityöntekijän toimen sisältö keskittyy lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön tematiikkaan Sosiaalialan korkeakoulutusta alueella tarjoavien oppilaitosten osalta opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta kytketään kiinteäksi osaksi opintojaksoja, kuten käytännön opetus, projektiopinnot jne. Klinikkatoimintaan kytkeytyvien opintojaksojen osalta oppilaitosten opettajat kuten myös käytännön ohjaajina toimivat työntekijät antavat omaa työpanostaan klinikkatoiminnan käyttöön. Eri toimintoihin on mahdollisuus hakea taloudellista tukea erilaista rahoituslähteistä (esim. Kokkolan seudun aluekeskusohjelma, Keski-Pohjanmaa liitto jne.). Tällöin hakijana täytyy kuitenkin olla jokin verkoston jäsenistä. Kuntien rahoitus klinikkatoiminnan kehittämiselle sisältyy Nuppu-hankkeen omarahoitusosuuksiin. Klinikan kautta mahdollisesti toteutettavan palvelutoiminnan, esim. tilaustutkimukset, korvaamisesta neuvotellaan aina erikseen toteuttavan tahon kanssa. 5. Toiminnan sisältö Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnalle laaditaan lukuvuosittain oma toimintasuunnitelma. Tavoitteena on pitkäjänteisen yhteistyön aikaansaaminen ja sen tekeminen näkyväksi eri osapuolille. Suunnitelman rungon muodostavat klinikkaryhmän Tulevaisuusverstasmenetelmällä kokoamat kehittämiskohteet. Suunnitelmaan on lisäksi kirjattu ideoita/haasteita tulevien vuosien toiminnan osalta. 6

8 Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan alkuvaiheen haasteina ovat yhteistyössä mukana olevien toimijoiden sitouttaminen käytännön toimintaan, toiminnan koordinointi sekä yhteistyömuotojen rakentaminen. Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä sosiaalialan toimintaympäristö alueella on kokenut suuria muutoksia. Vanhasta luopuminen ja uuden luominen on vaatinut huomattavassa määrin sekä työntekijöiden ajallista että henkistä panostusta. Tavoitteena onkin, että klinikkatoiminnan kehittäminen voisi tapahtua kiinteänä osana arkityötä ja olemassa olevia yhteistyörakenteita. Koulutuksen näkökulmasta oman haasteensa klinikkatoiminnalle asettaa oppilaitosten erilaisten opetussuunnitelmien sekä -aikataulujen huomioonottaminen. 5.1 Käytännön opetuksen ohjaajien valmennus sekä muu täydennyskoulutus Käytännön opetus/harjoittelu on pakollinen osa sosiaalialan opintoja niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Käytännön opetus on työssä oppimista, joka tukee ja syventää oppilaitoksessa annettavaa teoreettista opetusta. Työskentelyä ohjaa sosiaalityöntekijän tai sosionomin tutkinnon suorittanut työntekijä. Käytännön opetus etenee prosessin luonteisesti ja se on suunnitelmallista ja selviin tavoitteisiin tähtäävää opetusta. Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön yksikössä ei ohjaajakoulutusta ole aikaisemmin järjestetty. Ammattikorkeakoulu on järjestänyt ohjaajien koulutusta Taitava ohjaaja nimikkeellä, mutta osallistujat ovat olleet pääosin terveydenhuollon yksiköistä. Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä koulutus päätettiin järjestää yhteisenä sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoiden ohjaajille. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa käytännön opettajien pedagogisia ja työnohjauksellisia ohjausvalmiuksia sekä tarjota välineitä oman asiantuntijuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa uusien ammattikäytäntöjen ja työskentelymallien kehittämistä. Koulutuksen tuotoksena saadaan alueelle ammattikäytäntöjen opetusta ja kehittämistä tukeva asiantuntijaverkosto, joka aktiivisesti luo toimivaa käytännön opetusympäristöä. Ensimmäinen koulutus järjestetään 5/10 1/11 välisenä aikana. Sosiaalialan opetusklinikka järjestää vuosittain kansainvälisen sosiaalityön päivän tietämillä Maakunnallisen sosiaalialan seminaarin. Keväällä 2011 on vuorossa IV seminaari. Seminaariin kutsutaan pääluennoitsijaksi yhteiskuntatieteen/sosiaalipolitiikan asiantuntija. Lisäksi seminaarissa esitellään alueen sosiaalialaa koskettavia ajankohtaisia asioita. Oman kokonaisuuden muodostavat alueen sosiaalialan korkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden opinnäytetöiden esittelyt. Sosiaalialan opetusklinikka voi järjestää myös muuta alan ajankohtaista täydennyskoulutusta. Korkeakoulut tarjoavat työelämän edustajille mahdollisuuden osallistua järjestämilleen erityis-/asiantuntijaluennoille, esim. kansainvälisten opettajavierailujen yhteydessä. 7

9 5.2 Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteen selkeyttäminen ja työparityöskentelyn kehittäminen Sosiaalialan koulutusjärjestelmää on uudistettu ja kehitetty vastaamaan paremmin väestön tarpeisiin 1990-luvulta lähtien. Korkeakoulujärjestelmää täydennettiin ammattikorkeakouluilla, minkä seurauksena sosiaalialalle syntyivät uudet ammattikorkeakoulututkinnot. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2007 Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen, jonka tarkoituksena oli selkeyttää keskeisten ammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin sekä hyödyntää sosiaalialan uudistuneen koulutuksen tuottamaa osaamista. Sosiaalialan klinikka on ottanut yhdeksi kehittämisen kohteeksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteen ja työnjaon selkeyttämisen erityisesti lastensuojelun sosiaalityössä. Tavoitteena on toteuttaa harjoittelujakso, jossa eri korkeakoulujen opiskelijat voivat käytännössä tutkia tehtävärakenteen mukaista työskentelyä ja kuvata ammattiryhmien osaamiset lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Lisäksi ammattiryhmien yhteinen tiimi-/parityöskentely tuo uusia näkökulmia työhön ja sen vaikuttavuuteen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ei yhteinen harjoittelujakso onnistunut. Lukuvuoden aikana toteutuu ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijan opinnäytetyö aiheesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Nuppu-hanke ja klinikkaryhmä on mukana keskustelufoorumissa käsiteltäessä opinnäytetyön kehittämiskohteita. 5.3 Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Klinikkaryhmä on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja ja keinoja koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen tiivistämiseksi. Työelämän todellisuus saattaa olla kovempaa tai ainakin erilaista kuin opiskelujen aikana saatu opetus työn tavoitteista ja keinoista on antanut ymmärtää. Seuraavassa muutamia klinikkaryhmän ideoita: Opiskelijoiden osallistuminen seminaarien ja/tai niiden yhteydessä järjestettävien messujen toteuttamiseen Työelämässä toimivien luentosarja korkeakouluissa sosiaalialan käytännön työn sisällöistä teemoittain, esim. terveydenhuollon sosiaalityö, kunnallinen sosiaalityö jne Ohjatun harjoittelun suorittaminen pidemmällä aikavälillä, esim. lukuvuoden aikana. Opiskelijalla oman asiakas, asiakasperhe, ryhmä jne Erillisharjoittelu sisällytetään opintoihin erillisillä opintopisteillä 8

10 Ryhmätoimintojen suunnittelu ja toteutus, sopii myös tehtävärakenteen mukaiseen parityöskentelyyn Opiskelija tarvitsee luonnollisesti ohjauksen ja konsultaation mahdollisuuden. Selvitetään, löytyykö käytännön opettaja opiskelijoiden kautta työyksiköitä, jotka voisivat toimia pilottikohteina. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu järjestää perhetyön erikoistumisopinnot (30 op) lukuvuonna , mikäli osallistujia tulee riittävä määrä. Erikoistumisopinnot on suunniteltu siten, että työelämän toimijoilla on mahdollisuus osallistua yksittäisiin moduleihin. 5.4 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen opetusyhteistyön tiivistäminen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa sosionomien koulutusohjelma on alkanut vuonna Jyväskylän yliopiston alaisessa Kokkolan yliopistokeskuksessa sosiaalityön maisterikoulutusta aikuisopiskelijoille on ollut vuodesta 2006 alkaen. Avoimessa yliopistossa sosiaalityön perus- ja aineopintoja on ollut mahdollisuus opiskella Jyväskylän yliopiston pääainevaatimusten mukaisesti vuodesta 2002 alkaen. Keskinäistä opetusyhteistyötä ja/tai opetuksen vaihtoa korkeakoulujen välillä on ollut vähäisessä määrin. Yhteiset tapaamiset ovat olleet pääasiallisesti erilaisten hankkeiden yhteydessä. Klinikka järjestää vuosittain korkeakoulujen henkilöstölle yhteisen tapaamisen tiiviimmän yhteistyön kehittämiseksi ja mahdollistamiseksi. Sosiaalialan klinikka järjestää yhdessä korkeakoulujen kanssa vuosittain muutaman yhteisen teemallisen koulutuspäivän, joista opiskelijat saavat tutkintoihinsa korvaavuuksia. 5.5 Opinnäytepörssi Klinikkatoiminnassa yhtenä tavoitteena on, että käytännön sosiaalityö, opetus-, tutkimusja kehittämistoiminta nivoutuvat toisiinsa niin, että saadaan vastavuoroisen toiminnan malli win-win periaatteella. Käytännön työelämästä nostetaan ajankohtaisia kehittämis- ja tutkimusaiheita opiskelijoiden opinnäyte- ja projektitöiden aiheiksi. Osana perhetyön erikoistumisopintoja (kts. 5.3) tehtävät kehittämistehtävät suunnataan palvelemaan työelämästä nousevia tarpeita. 9

11 6. Tulevaisuuden haasteet Käytännön opetukselle yliopistojen sosiaalityön koulutusjärjestelmässä ei ole luotu selkeää ja yhdenmukaista järjestelmää kuten esim. luokanopettajien ja psykologien koulutuksessa. Käytännön opintoja sisältyy sosiaalityön maisterin tutkintoon keskimäärin 31 opintopistettä painottuen syventäviin opintoihin. Jyväskylän yliopiston/kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön opinnoissa käytännön opetuksen osuus on vain 24 op, joista 8 op sisältyy lukuvuoden mittaisiin projektiopintoihin maisterivaiheessa. Aineopinnoissa käytännön opetuksen laajuus on 10 op. Huomattava osa Kokkolan yliopistokeskuksen opiskelijoista toimii jo sosiaalityön tehtävissä suorittaen harjoittelunsa omassa työpaikassaan, mikä asettaa toisenlaiset vaatimukset myös ohjaukselle. Ammattikorkeakouluissa harjoittelut ovat olennainen osa tutkintoa. Sosionomi AMKtutkinnon käytännön harjoittelun osuus on 45 opintopistettä. Em. syistä johtuen esim. yhteisen harjoittelujakson löytyminen sosiaalityöntekijä- ja sosionomiopiskelijoille on varsin haasteellista. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutuksen kenttä on rakennemuutoksen alaisuudessa. Taloudellisuus-, tehokkuus- ja tuottavuusvaatimuksista johtuen koulutusorganisaatioiden määrää ollaan supistamassa ja opetusta keskittämässä. Vastaavat rakennemuutokset ovat meneillään kuntakentällä. Tämäkin on omiaan suuntaamaan organisaatioiden voimavaroja muualle. Onnistuessaan valtakunnallinen Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hanke selkeyttää käytännön opetuksen rakenteita. Kehittämistyössä on kuitenkin otettava huomioon alueelliset lähtökohdat ja alueiden erilaiset tarpeet ja yhteistyökuviot. Olipa rakenne mikä tahansa, yksi tärkeimmistä kysymyksistä on opetusklinikan resurssointi ja rahoitus. Nykyisillä korkeakoulujen ja kuntien resursseilla klinikkatoiminta tuskin mahdollistuu. Lisäksi työelämän toimijoiden on nähtävä käytännön opetukseen panostaminen niin tärkeänä, että siihen löytyy aikaa ja myös taloudellisia voimavaroja. Nuppu-hankkeen alle vuoden kokemuksella vaikuttaa myös tärkeältä, että opetusklinikka toimii korkeakouluvetoisesti. Sivusta kehittäminen ei tuota parasta tulosta. 7. Arviointi Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämisen näkökulmasta tärkeää on, että toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena on, että arvioinnista tulee olennainen osa toiminnan kehittämis- ja toteuttamisprosessia, ja se toteutetaan siten, että verkoston eri toimijoilla on mahdollisuus siihen osallistua. Palautetta kysytään lisäksi kohdennetusti tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneilta. 10

12 Klinikkaryhmä on tehnyt itsearvioinnin elokuussa Merkittävimpänä onnistumisena pidettiin työelämän, yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajien yhteistä, säännöllistä keskustelufoormia, joka on välttämätön edellytys laajemman ja syvemmän yhteistyön toteutumiselle. Yhteiset koulutustapahtumat oli koettu hyvinä. Sosiaalialan maakuntaseminaarissa opinnäytteiden esittelyssä oli mukana ensimmäistä kertaa myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyöt. Käytännön opettaja koulutuksen toteutumista arvostettiin. Tulevaisuuden haasteina nähtiin tärkeänä korkeakoulujen opettajien aktiivisempi sitoutuminen opetusklinikkatoimintaan muutoinkin kuin virallisen edustajan välityksellä. Samoin opiskelijoiden osallistamisessa on vielä parantamisen varaa. Käytännön jaksojen toteuttamisessa voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kesken. Olennaisin haaste on kysymys klinikkatoiminnan tulevaisuudesta hankkeen jälkeen; kenellä koordinaatiovastuu, mistä rahoitus kehittämiseen ja toimintaan. Lähteet: Niemi, Kristiina (2008): Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämiseen. Ryhmähaastatteluihin perustuva selvitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Vaasasta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Rantamäki, Niina (2008): Keskipohjalaisen sosiaalialan työn tila ja tulevaisuus. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino oy. Opetusministeriö (2007): Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43. Saatavilla: 11

Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle

Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle 2009 2010 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Toiminta ajatus... 3 3 Klinikkaverkoston toimijat ja yhteistyötahot... 4 4

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Aika 27.1.2010 KLO 13-15 Paikka Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Atlantic

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 4/2010 Aika: 22.2.2010 klo 13 14.30 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2009 Aika: 9.11.2009 klo 12-14 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

POIMU työntekijäkysely

POIMU työntekijäkysely POIMU työntekijäkysely 1. Missä sosiaalityön opetusta tarjoavassa yliopistossa opiskelet? 0 1 2 3 4 5 7 8 9 10 11 12 13 14 1. Helsingin yliopisto 1 2. Jyväskylän yliopisto 9 3. Itä-Suomen yliopisto 4.

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN PÄÄTTÖRVIOINTIRAPORTTI LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN lokakuu 2011 Sisältö: 1. Nuppu-hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Päättöarvioinnin toteuttaminen 3. Arvioinnin tuotos 4. Pohdinta Liisa Ahonen

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri TAITO- hanke Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Seminaari Miksi emme loisi Tampereelle yhtä maailman parhaista terveydenhuollon koulutuksen kampuksista? 26.10.2012 Kaupin

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni. Sociopolis-toimintakertomus 2012

Lapin korkeakoulukonserni. Sociopolis-toimintakertomus 2012 Lapin korkeakoulukonserni Sociopolis-toimintakertomus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat sopineet Lapin korkeakoulukonserniin sisältyvästä Sociopolis-yhteistyörakenteesta, joka

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke 2015-2016 Työelämälähtöinen opiskelu Huoltamo-hankkeen tavoite: Kehitetään toisen asteen koulutuksen työelämälähtöisyyttä

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa Pohjois-Pohjanmaan sotessa Jorma Kurkinen 17.1.2017 POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jorma.kurkinen@ulapland.fi 1 11.11.2016 2 Poske ja Popster-hanke

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot