Iisalmi, kehittämiskeskustelu kulttuuriympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 Iisalmi, kehittämiskeskustelu kulttuuriympäristön kehittäminen P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö Raatihuone, v.1899, laajennus v

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Raatihuone, v.1899 rakennettiin alun perin Iisalmen reali - ja porvarikouluksi. Uusrenessanssityylisen rakennuksen piirustukset laati rak. mestari P.J. Pitkänen. Toimi myöhemmin kaupungin virastotalona vuoteen 1975, kunnes nykyinen kaupungin talo valmistui. V rakennus kunnostettiin kaupungin edustustiloiksi. MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2

3 Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/ sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3

4 Iisalmen kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti arvokkaat RKY kohteet keskustan ulkopuolella: - Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava - Koljonvirran historiallinen maisema - Peltosalmen viljelymaisema Rakennussuojelulailla suojellut: - Itikan tila, päärakennus - Viitaan koulurakennus Asukasluku tilastokeskus ennakkotieto Arvokkaat maisemat, inventointi 2010 kohde: - Runnin kulttuurimaisema - Peltosalmi ja Kirmanjärvi - Iiranta-Karankajärvi 4

5 Koljonvirran historiallinen maisema, RKYkohde: Suomen sodan taistelupaikka v.1808 ja Juhani Ahon koti pappilassa. Kuva Tommi Korpipiha Kuva Vuokko Pihlaja Koljonvirran tila (ent. Kauppila). Päärakennus on siirretty savupirtti 1894 Vieremältä, laajennettu myöhemmin, maakunnallisesti arvokas. Aitat, sauna ja navetta 1900-luv. alusta. Nykyään matkailukäytössä. Viereinen kuva Mansikkaniemen pappilasta, joka oli Juhani Ahon koti v Pappila ja sen piharakennukset rakennettu 1840-luvun lopulla. 5

6 Runnin kylpylä Museoviraston sivulta. Korjattu v Museoviraston ohjauksessa Työministeriön rahoituksella. Mittava hirsirakentamisen kohde; suluissa käytetty 13 km hirttä. 6

7 Peltosalmen viljelymaisema, RKY 2009 kohde, suurtilat Itikka ja Ahmosaari Vasemmalle jää Itikan tila, Poroveden takan Iisalmen keskusta, oikealla Itikan silta. Alla kuva sillalta kohti Itikan tilaa. 7

8 Ahmosaaren tila, entinen henkikirjurin virkatalo, vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta, uusittu 1930-luvulla. On RKY 2009 inventoinnissa mainittu kohde. Kuva Kotikyläntieltä kohti Itikkasalmea 8

9 Ulmalan kylässä Itikan tilan päärakennus on rakennettu v , perimätiedon mukaan säveltä Per Collanin vaikutteiden mukaan Collanin suvun omistaessa tilan. Rakennus on yhdellä huoneparilla jatkettu karoliininen pohjakaava. Tilan on omistanut myös Canth-suku ja Minna Canthin nimi liitetään tähän myös. Nykyisin juhla-, konsertti- ja kokouskäytössä. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla. 9

10 Iiranta-Karankajärvi Ouluntien varressa on kulttuurimaisemainventoinnissa 2010 mukana. Osa maisema-alueesta on Vieremän puolella. Kattaalan tila Valkeiskylässä on osa Iirannan viljelymaisemaa. Kattaala oli 1870-luvulla lukkarin talona, siirrettiin 1938 kauemmas Oulun tiestä. Ollut virkamiesten maatilana. Kuva Hanna Oijala 2011 Kuva Hanna Oijala

11 Poroveden länsirannan viljelymaisema, maakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet: - Poroveden länsirannan viljelymaisema - Laasonlahti 11

12 Laaksonlahden maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Alla oleva kuva idempää. Niiralanniemi (Sonnila, tila on ollut suvulla 1850-luvulta asti). Alla kuvassa seuraavan sivun aitta. Kuva ja teksti Hanna Oijala. Niiralanniemen komea aitta ja tallirakennus vuodelta Ylä-Savossa tallin ja aittoja käsittävä kaksikerroksinen rakennustyyppi yleistyi 1800-luvun toisella puoliskolla mahdollisesti (Pohjanmaan) kaupunkien makasiinien mallien vaikutuksesta. 12

13 Niiralanniemi (Sonnila) asuinrakennus v.1860, ulkovuoraus 1900-luv. alussa. Myöhemmin tehtyjä muutoksia on palautettu alkuperäisiksi esim. ikkunoita. Pihapiirissä on aitta/talli v. 1879, navetta osin porakivi/hirsirakenteinen 1875/1890 ja alla oleva eloaitta Kohde on Poroveden pohjoisosan yleiskaavassa suojelumerkinnällä. Laasonlahti, maakunnallisesti arvokas alue, tämä kohde idempää. Porovedentien eteläpuolella sijaitsee eloaitta vuodelta1767 alkuperäisessä asussaan. Siinä on säilynyt monia alkuperäisiä yksityiskohtia: rombikuvioitu ovi, taottu lukko kaiverrettuine avainkilpineen, pitkät ovipielipuut, sivujen poskihirret, räystään koristeltu tukipuu sekä 13 hirsikehikko jalasrakenteena.

14 Soilahden vanha koulu Koulu on lakkautettu lukujen vaihteessa, sen jälkeen ollut vuokrattuna asuin-, liike- ja varastokäytössä. Maakuntakaavan arvokkaat yksittäiset kulttuuriympäristö kohteet keskustan ulkopuolella: - Lammasahon laitumet - Lauttalahden metsälaid. - Runnin asemarakennus - Siltavahdin pihapiiri - Pehkola x - Huttula - Joutsenjoen koulu - Koljonvirrantila x - Entinen kunnalliskoti, Koljonvirran sairaala - Soinlahden koulu x - Ryhälänmäen koulu - Koivikon tila - Kyllikinniemi - Viljasiilot - Mäkitupa - Akkolahti - Tikkala - Pörsänmäen seuratalo x Kuva Hanna Oijala, 2010 Pörsänmäen seuratalo, v.1922 P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

15 Iimäki, maakunnallisesti arvokkaat Pehkola ja Huttula. Alue on ollut RKY 1993 aluekohde. Kuva Hannu Rönty Pehkolan tila, vasemmalla asuinrakennus1800-luvun lopulta, tupa alkuperäisessä asussaan. Oikealla näkyy kaksikerroksinen puotiaitta/talli. 15

16 Kuva Hanna Oijala Pehkolan tilan osti v Aadolf Pehkonen, jonka jälkeen monet tilan olemassa olevat rakennukset on tehty. Kuvassa puotiaitta ja talli 1800-luvun loppupuolelta. Alueelle tyypillinen aitta, vrt Kiuruvesi. Museovirasto on avustanut piharakennusten kunnostamista (1995 tieto). 16

17 Iisalmen keskustan kulttuuri - ympäristökohteet maakuntakaavan mukaan. Valtakunnallisesti arvokkaat RKY-2009 alueet: - Vanhan kirkon alue - Kirkkoaukio ja puistoakseli Maakunnallisesti arvokkaat alueet: - Kankaan alue - Kirkkopuistonkadun ja Otavankadun ympäristö - Pohjolankatu - Haukiniemenkadun puutalot - Satamapuisto rakennuksineen - Tori - Rautatieaseman alue, pohjoisosa ja veturitallit - Paloisvirran alue - Rohmula - Touhula - Kihmula Valtakunnallisesti arvokkaat asemaalueet, ns. sopimussuojelukohteet: P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö - Rautatieaseman alue 17

18 Kirkonsalmen kivikoulu, 1930, arkkitehti Toivo Salervo. Nykyään Pro Kivikoulu ry vuokrannut kaupungilta. Mikä on tilanne nyt? Bomanin talo, 1952 puiden peittämänä, onko näin vielä tänään?. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet: - Vanhan pappilan navetta - Rantalan pappila - Kirkonsalmen kivikoulu - Bomanin talo - Säästöpankin toimisto- ja liikerakennus, yk:ssa suojeltu - Entinen Helsingin osakepankin HOP, Savonkatu 17b, sr-2 ak:ssa P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö Savonkatu 22, Säästöpankin tsto- ja liikerakennus, v.1938, arkkit. Eino Pitkänen. Vrt. Kuopion Puijonkatu 33 rakennusta v Funktionalismia. - Ent. maatalousosakepankin talo, nyk. Taikatalo, sr-2 ak:ssa Maakuntakaavan rakennussuojelukohteita: - Kustaa Aadolfin kirkko, v.1780 (RKY-alueella) - Pyhän ristin kirkko, v (RKY-alueella) - Kotiseutumuseo

19 Vanhan kirkon alue on valtakunnallisesti arvokas RKY 2009 kohde. Kustaa Aadolfin kirkko rakennettu 1780, kirkonrakentaja Simo Silve n (kalajokinen) Kellotapuli vuodelta 1756 on tyypiltään ns. pohjalainen renessanssitapuli, jonka pohjakerroksena on 7 metrin korkuinen pitkänurkkainen hirsikehikko. Rakentaja voi olla sama Anders Brovall, joka on tehnyt Kiuruveden kirkon kellotapulin ja Pielaveden Kirkkosaaren kellotapulin.i Oikealla vanhan pappilan navetta, asuinrakennus siirretty Seurasaareen v P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 19

20 Kirkkoaukio ja puistoakselit on valtakunnallisesti merkittävä RKY 2009 kohde. - Otavankatu ja risteävä Kirkkopuistonkatu muodostavat puistomaiset alueet. Viereinen kuva ja teksti ovat Iisalmen kulttuuriympäristö, keskustaseutu julkaisusta

21 Otavankatu kohti kirkkoa, RKY 2009 alue on pelkkä puistokäytävä, ei ympäröivät rakennukset. Kirkkopuistonkatu ja puistovyöhyke muodostavat Otavankatua risteävän puistokäytävän ev.lut.kirkosta ortodoksikirkkoon. Tämä kaavallinen sommitelma oli ensimmäisen kerran esillä v C. W. Forssin asemakaavaehdotuksessa ja säilyi myöhemmissä asemakaavoissa. 21

22 Pohjolankadun ja puistoakselin leikkauskohdasta kohti Pyhän ristin kirkkoa. Alakuvassa vasemmalta: entinen suojeluskuntatalo (1923), Weckman- Varannin talo (1925), Ortodoksinen kirkko(1957), Korolaisentalo (1925), ent. Iisalmen teatterin talo (1905) 22

23 Pyhän ristin kirkko, v. 1934, arkkitehti Eino Pitkänen. Takana vesitorni/palotorni v Edessä osa Juhani Ahon koulua, takana Lyseo. Alakuvassa Keskuskansakoulu ja Otava I, v

24 Kolme koulua: - Iisalmen yhteislyseo, nyk. Iisalmen Lyseo, v. 1932, Suunnittelija Yrjö Sadeniemi, 1920-luvun klassismia - Ala kuva Iisalmen tyttölyseo, nyk. Juhani Ahon koulu, v. 1957, arkkitehti Seppo Ruotsalainen - Otava I, nyk. osa Edvin Laineen koulua, v. 1908, arkkitehti Wivi Lönn 24

25 Savonkatu/Iivolankatu. Entinen Keskustan ala-aste, nyk. Edvin Laineen koulu, v. 1940, arkkitehti Eino Pitkänen, laajennus ja peruskorjaus Kadun päässä Haukiniemen vedenottamon vesitorni/palotorni v. 1932, arkkitehti Bertel Strömmer. Oikealla Pyhän ristin kirkko, v Maatalous-osake-pankin talo, ns. Taikatalo, v. 1924, arkkitehti Kerttu Rytkönen. Muutoksia v On sr-2 merkinnällä kaupungin valt.hyv ydinkeskustan asemakaavassa. Maakuntakaavan arvokohde. 25

26 Savonkatu 4, vasemmalla Otava II, ent. harjaantumiskoulu, nykyinen asuinrakennus. Tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, on kirkkoaukion vanhimpia rakennuksia, toimi majatalona vuosina ja Seurahuoneena vuosina , jonka jälkeen palveli suojeluskunnan esikunnan tiloina. Oikealla vesitorni/palotorni, nykyinen Lunakeskus. 26

27 Haukiniemenkadun puutalot, maakunnallisesti arvokkaat Vesitorni/paloasema 1932, arkkitehti Bertel Strömmer, nykyisin osa LUMAkeskusta(lukio/ammat tioppilaitos) 27

28 Ylhäällä vasemmalla Weckman-Varannin talo, nyk. Kirkkopuiston päiväkoti (1925, arkkit. Kerttu Rytkönen). Vasemmalla entinen Iisalmen teatterin talo v. 1905, 1992 muutoksia. Nykyisin asuintalona. Korolaisen talon (v arkkit. Kerttu Rytkönen) sininen pääty, aumakatto muutettu satulakatoksi v P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö laajennuksen yhteydessä

29 Korolaisen talon takkauuneja. Klassismin piirteitä esim. pylväskatos sisäänkäynnissä. Korolaisen talo on suojeltu osayleiskaavassa (1996) ja asemakaavassa Korolaisen talon piharakennus samalta ajalta eli v kuin asuinrakennus. 29

30 Kirkkokadun varrella entinen suojeluskuntatalo, nyk. nuorisotalo v. 1923, laajennus 1963, tyyli klassistinen 30

31 Pohjolankatu viereisine rakennuksineen on maakunnallisesti arvokas alue. Esimerkkejä rakennuksista; puutaloja: - Naistenyhdistyksen talo, 1890-luku, kutomasali 1924 keltainen rakennus - Lappalaisen talo 1800-luv. loppu, vihreä - työväentalo v. 1908, jugendia, alakuva 31

32 Pohjolankadulla Vanha postitalo, 1890-luku, nyk. Villa Verte? Pohjolankadulla, alkuaan jyvästömakasiini, 1927 muutettu kunnantaloksi, muutoksen suunnittelija Eino Sorri. Kauppahalli, v. 1926, arkkit. J.V. Strömberg. Hän oli kuopiolainen arkkitehti (1863 Viipuri Kuopio) ja suunnitteli mm. Kuopion kauppahallin 1902 ja Kult. historiallisen museon Kauppahalli on luvun klassismia. 32

33 Rautatieasemarakennus, valtakunnallisesti arvokkaiden asemaalueiden luettelossa (P-S Savossa 7 asema-aluetta). Rakennettiin , B. Granholmin tyyppipiirustusten mukaan, III luokan ilman ravintolaa -tyyppi. Muut luetteloon kuuluvat rakennukset ovat: rakennusmestarin talo v asemapäällikön talo, ratamestarin asunto(?) pommisuoja, , 023 Kaksi vuonna 1926 valmistunutta kaksikerroksista asuinrakennusta - kaikkien piharakennukset P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 33

34 Viitaan koulu v. 1935, suojeltu rakennussuojelulailla julkisivujen osalta Rakentamisajan (1935) klassistiset piirteet ovat tunnistettavissa rakennuksen suhteista ja detaljeista, kuten avokuisteista ja puolipyöreistä kattolyhdyistä. YM:n Päätöstekstiä. 34

35 Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 35

36 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 36

37 Hirsirakenteinen Kauppis-Heikin koulu, idealuonnos? Qvim- arkkitehdit Oy 37