Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen"

Merja Ketonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu 8.11.

1 Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt Tervo Vesanto - Tervo, Osuusliike Savo, v

Asukasluku 1603, 30.9.2016 tilastokeskuksen ennakkotieto Tervon kulttuuriympäristöt Arvokkaat maisemat, inventointi 2010 kohde: - Talluskylä Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue: - em.

2 Asukasluku 1603, tilastokeskuksen ennakkotieto Tervon kulttuuriympäristöt Arvokkaat maisemat, inventointi 2010 kohde: - Talluskylä Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue: - em. Talluskylästä osa - Haapamäki Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita: - kirkonkylä - Ikälä - Taipale - Kunnalliskoti - Harjun laitumet - Kolun kanavan kasöörin talo - Pellonpää - Pirttimäki 2

3 Talluskylä, maakuntakaavan kohde arvokkaana kulttuurimaisemana. Alinna kylän koulu näkyvällä paikalla. 3

4 Haapamäki, maakuntakaavan kult.maisemakohde. Arvokkaimmat maisemaa muodostavat ovat Eljakselan ja Aron maatilat ja koulu 1921 vuodelta. Kuvassa Eljaksela, navetta 1900-luvun alusta (lyhennetty ~10 m). Päärakennus 1957, arkkitehti Kaj Michael. 4

Pysyvä asutus muodostui savolaisen uudisasutuksen myötä 1550-luvulla.

5 Tervonsalmen kulttuurimaisema Alueelta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Pähkinäsaaren rauhassa v Tervonsalmesta tuli osa Ruotsin ja Venäjän välistä rajaa. Pysyvä asutus muodostui savolaisen uudisasutuksen myötä 1550-luvulla. (Lähde: Suomalainen tietosankirja WG 1993) Ev.lut.kirkko1925, arkkitehti Ilmari Launis, rakennusmest. K.A. Honkavaara (mm. Muuruveden, Varpaisjärven ja Nilsiän kivikirkot) 5

6 Tervo, Siltavahdin mökki Vuosina aiempi puusilta korvattiin teräs- ja kivirakenteisella sillalla. Kohde on Sr-1 merkinnällä Tervo, tiealueen asemakaavan muutos Hyv Maakuntakaavan kohde. 6

7 Ylhäällä oikealla Meijeri, 1904 Vasemmalla Uudisharju luvulta. Seurakunta osti tilan pappilaksi Ei sr-merkintää yk:ssa. Maakuntakaavan kohteita. 7

Sr-1 merkinnällä kaavassa Tiealueen asemakaavan muutos, hyv. 13.11.2012.

8 Manttu, suojeluskuntatalo v. 1935, rakennettiin talkootöillä. Vuonna 1979 kunta osti ja remontoitiin mm. nuorisotiloiksi. Sr-1 merkinnällä kaavassa Tiealueen asemakaavan muutos, hyv Myös YK:ssa sr. Maakuntakaavan kohde. Ortodoksinen rukoushuone, v. 1954, arkkitehti Ilmari Launis, arvo ja suojelu kaavoissa kuten Manttu. 8

On sillanjuurella ahtaasti, mutta on maisemallisesti merkittävä.

9 Paikallisesti arvokkaita keskustaalueen rakennuksia: - Sillankorva, Tervon Osuuskassa, v. 1952, ei suojelua yleiskaavaehdotuksessa. On sillanjuurella ahtaasti, mutta on maisemallisesti merkittävä. Ulospäin hyväkuntoinen, funkistyylisiä katoksia ja portaita. Onko ko. tontin asemakaava edennyt? Taustalla pilkottaa paloasema. 9

Molemmat palvelivat tarkoituksessaan vuoteen

10 Entinen terveystalo, On tulossa yleiskaavaan suojelumerkinnällä. Alla entinen lääkäritalo v Ei ole tulossa suojelumerkintää. Molemmat palvelivat tarkoituksessaan vuoteen 1985 saakka. Alla paloasema, v. 1952, on tulossa suojelumerkinnällä yleiskaavaan. 10

11 Kunnantalo, v. 1966, ei kaavasuojelua. Alakoulu, v. 1937, arkkitehti Eino Sorri, ei ole kaavasuojelua. Rakennus on 1.krs osalta puurunkoinen (kellari kivirakenteinen) ja verhoiltu tiililaatoilla. Mikä on tilanne? 11

12 Peruskoulu ja kirjasto rakennettu luvulla. Liikuntahalli myöhemmin. 12

On tulossa Tervon kirkonkylän yleiskaavaan sr-merkinnällä. Missä käytössä?

13 Koskentien rakennukset Ovat hienolla paikalla, vesistöt molemmin puolin. Yhdyspankin talo, Koskentie 4, luku. On tulossa Tervon kirkonkylän yleiskaavaan sr-merkinnällä. Missä käytössä? Kaislaranta, Koskentie 8, edustava 1940-luvun rakennus, liittyy metsäyhtiö- ja uittohistoriaan. Suojelu kuten edellä. 13

14 Osuusliike Savon rakennukset: ylempi rakennettu sotien jälkeen. Alla vanhempi v. 1923, 20- luvun klassismia kattomuoto ja ullakon ikkuna. Ovat tulossa srmerkinnällä yleiskaavaan. Koskentie 18 on em. Tyylinen asuintalo luvulta (ei kuvaa). 14

Pirttimäki, päärakennus v. 1860, aitta v. 1817. Tila perustettu 1700-luvulla ja toimi maatilana 1970-luvulle saakka.

Pihan vanhasta rakennuskannasta on säilynyt vain aitta ja asuinrakennus, kummankin harvinaiset tyylipiirteet ja 1800-luvun asun

15 Pirttimäki, päärakennus v. 1860, aitta v Tila perustettu 1700-luvulla ja toimi maatilana 1970-luvulle saakka. Toimi kestikievarina 1900-luvun vaihteessa. Pihan vanhasta rakennuskannasta on säilynyt vain aitta ja asuinrakennus, kummankin harvinaiset tyylipiirteet ja 1800-luvun asun säilyneisyys nostavat kohteen rakennushistoriallista arvoa. Päärakennus on yksi seudulla säilyneistä talonpoikaisempireä tyyliltään olevista rakennuksista, muut ovat Riuttalan talonpoikaismuseo, Pielaveden Hemmola ja Tervon Pellonpään rakennukset. 15

16 Tervon Pirttimäki, v. 1860, oikealla kuisti 16

17 Asukasluku 2157, tilastokeskuksen ennakkotieto Vesanto, kulttuuriympäristöt Arvokkaat maisemat, inventointi 2010 kohde: - Sonkari- Tiitilänkylä Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue: - Sonkarin kylä ja kulttuurimaisema (on osa em. Maisemainventoinnin aluetta) - Vesijärven maisema-alue - Horonjärven ympäristön vanhoja maatiloja Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita: - Kirkonkylä - Oinaskylän koulu - Niiniveden meijeriympäristö - Torpparimuseo - Jussila - Ruisahon aitat - Laurilan aseaitta - Jokelan päärakennus - Vanha-Ukkola 17

18 Vesijärven maisema-alue, rannan tuntumassa on vanhin asutusmaisema ja Harinkaantien ja Järvenpääntien risteyksessä on uudempi miljöö (ei ole enää kyläkauppaa!) Horonjärven ympäristön vanhoja maatiloja 18

Navetta on purettu, kiviosat jäljellä. On peruskorjattu. Niiniveden meijeri, vanhin osa v. 1908, myllyosa 1909.

19 Majo, asuinrakennus luku. Päärakennus on tyypillinen 1800-luvun yksikerroksinen ja monia vaiheita läpikäynyt talonpoikaistalo. Navetta on purettu, kiviosat jäljellä. On peruskorjattu. Niiniveden meijeri, vanhin osa v. 1908, myllyosa Kohde on maakunnallisesti arvokas ja aluesuojelumerkinnällä SR-1/1 kaavassa Niiniveden ja Suostunjärven royk:n pävitys (vah ). Samassa kaavassa on seuraavilla sivuilla olevat kohteet. 19

20 Meijeri ja Myllärin tupa kuuluvat em. royk:n aluesuojelumerkinnän piiriin. Alla royk:n SR/3 merkinnällä oleva paikallisesti arvokas Toivolan kesäasunto ja pihapiiri. 20

Niiniveden Osuuskaupan myymälä, Osula, rakennettu 1920,

Kuuluu meijerin aluesuojelumerkinnän alueeseen

Alakuvassa kaunista rantapuustoa meijerin vieressä.

21 Niiniveden Osuuskaupan myymälä, Osula, rakennettu 1920, myyty yksityiselle asuintaloksi Kuuluu meijerin aluesuojelumerkinnän alueeseen maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Alakuvassa kaunista rantapuustoa meijerin vieressä. Niiniveden nuorisoseurantalo on SR/2 merkinnällä paikallisesti arvokkaana kohteena em. rantakaavan päivityksessä. 21

Vesanto, kirkonkylän kulttuuriympäristö Vesannon kirkon ja joen maisema on maakunnallisesti arvokas kulttuuri ympäristö, johon kuuluu Hiekka-ahon päärak. ja navetta.

köyhäinhoitolautakunta, kansanhuollon toimisto, kirjasto, kunnankirjurin ja kunnanjohtajan huoneet sekä vahtimestarin asunto. Talon keskeisin tila oli suuri tupa pankkiholveineen.

22 Vesanto, kirkonkylän kulttuuriympäristö Vesannon kirkon ja joen maisema on maakunnallisesti arvokas kulttuuri ympäristö, johon kuuluu Hiekka-ahon päärak. ja navetta. Alla vanha kunnantupa, vanhin osa 1871, laajennus 1956 Talon käyttö kuvaa monipuolisesti pienen maaseutupitäjän hallintoa: talossa toimi posti vuosina ennen vuotta 1930 talossa toimi köyhäinhoitolautakunta, kansanhuollon toimisto, kirjasto, kunnankirjurin ja kunnanjohtajan huoneet sekä vahtimestarin asunto. Talon keskeisin tila oli suuri tupa pankkiholveineen. Tiloissa järjestettiin ennen seurakunta talon rakentamista myös kirkollisia juhlia kuten häitä, hautajaisia ja äitienpäivä juhlia. Pihassa oli sauna ja liiterirakennus käymälöineen. Lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. 22

1916. Päärakennuksessa on toiminut mm. posti, pankki ja kestikievari.

23 Maakunnallisesti arvokkaita kohteita: - Hiekka-aho, päärakennuksen rakennutti kauppias Gabriel Huttunen v tai v. 1884, navetta v Päärakennuksessa on toiminut mm. posti, pankki ja kestikievari. Talossa kerrotaan yöpyneen Akseli Gallen-Kallelan ja Eino Leinon. 23

Kirkko, arkkitehti Carl Ziegler, valmistunut v. 1857.

rakentanut mm. Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen puukirkot.

24 Kirkko, arkkitehti Carl Ziegler, valmistunut v Kirkon rakensi maineikas kirkonrakentaja Mikko Karjalahti, joka on rakentanut mm. Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen puukirkot. Alla Ortodoksinen rukoushuone, arkkitehti Ilmari Ahonen, valmistunut v Ovat maakuntakaavan arvokohteita. 24

25 Pappila, valmistunut 1861, toimi 1990-luvulle saakka papin virka/asuintalona. Maakuntakaavan kohde. 25

Seurantalo/ työväentalo, v. 1950 talkootyönä rakennettu.

26 Seurantalo/ työväentalo, v talkootyönä rakennettu. Inventoinnin mukaan on aatehistoriallista arvoa ja on paikallisesti arvokas. Yleiskaavassa lienee suojeltu? 26

Samankaltaiset tiedostot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo