SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE

Transkriptio

1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde HAUKINIEMEN UIMARANNAN KIOSKI/ RANTAPAVILJONKI Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Haukiniemenkatu Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen kaupunki Pohjolankatu Iisalmi Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö kioski Alkup. käyttö kioski Rak.aika 1934 Suunnittelija arkkitehti Eino Pitkänen Kerrosluku 1 Perusta betoni Runko lauta Kattomuoto tasakatto Kate huopa Vuoraus vaakalaudoitus Ulkovärit julkisivut vaalean harmaat Kunto kohtalainen Erityispiirteet edustaa funktionalismia 11. RAKENNUSHISTORIA Haukiniemen uimarannan paikka oli alkuaan kaupunkilaisten venevalkama ja hevosten uittopaikka. Ranta puhdistettiin 1933 uimakäyttöön - aluksi kokeilumielessä. Kun uimarannalla oli paljon käyttäjiä, se kunnostettiin ja alueelle rakennettiin kioski- ja pukuhuonerakennus Arkkitehti Eino Pitkänen suunnitteli rakennuksen ja uimaranta-alueen puisto- ja hiekkarannaksi luvulla rakennettiin uimala laitureineen, hyppytelineineen ja pukusuojineen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Vieressä on avoin uimaranta-alue, pohjoispuolella Bertel Strömmerin 1932 suunnittelema punatiilinen pumppulaitos. Kadun vastakkaisella puolella ovat Haukiniemenkadun vanhat puutalot. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Osayleiskaavassa ei suojelumerkintää. Asemakaavassa (1972) ei suojelumerkintää. Rakennus on jäänyt Haukiniemenkadun rakentamisen yhteydessä katutasoa alemmaksi, mikä on aiheuttanut vaurioita seinien alaosiin. ks. liitteet 14. LUETTELOINTIPERUSTE 1930-luvun rakennustyyliä edustava, funktionalismin piirteitä omaava ainutlaatuinen rakennustyyppi Iisalmessa. Rakennus on merkittävä osa kaupunkikuvaa Porovedeltä nähtynä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

2 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia SUULLISTA TIETOA ANTANEET 22. LIITTEET Liite 1 Arvotus Liite 2 Päivitys LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen

3 Liite 1 18 HAUKINIEMEN UIMARANNAN KIOSKI / RANTAPAVILJONKI Liite 2 Perustiedot: , os. Haukiniemenkatu, om. Iisalmen kaupunki Pohjolankatu IISALMI Kohteen laajuus: Rakennus Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen: Arkkitehti Eino Pitkäsen tuotantoa edustava puhdaslinjainen, harvinainen puurakenteinen funkispaviljonki. Harvinainen rakennustyyppi. Säilynyt alkuperäisessä asussaan. Maisemallinen: Merkittävä osa Poroveden rantamaisemaa. Selvitykset ja päätökset: Iisalmen kulttuuriympäristön hoito-ohjelma 1998: maakunnallinen, kuuluu valtakunnalliseen Sataman ja rantaviivan alueeseen Maakunnallisesti merkittävät kohteet / Teija Ahola 1999: maakunnallinen Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen 18 HAUKINIEMEN UIMARANNAN KIOSKI/ RANTAPAVILJONKI - Osayleiskaavassa eikä asemakaavassa suojelumerkintöjä - Rakennuksessa on tehty pieniä kunnostustöitä kuten julkisivujen maalausta ja puuosien kunnostusta.

4 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde HAUKINIEMEN VEDENOTTAMO Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 9903:0 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Haukiniemenkatu 1c Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen kaupunki Pohjolankatu Iisalmi Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö vedenottamo Alkup. käyttö vedenottamo Rak.aika 1932 Suunnittelija arkkitehti Bertel Strömmer Kerrosluku 2 Perusta betoni Runko tiili Kattomuoto tasakatto Kate Vuoraus punatiili Ulkovärit Kunto hyvä Erityispiirteet funktionalismin piirteitä 11. RAKENNUSHISTORIA Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 1927 rakentaa I kaupunginosaan vesijohto- ja viemärilaitoksen. Vedenottamo päätettiin rakentaa Haukiniemen rantaan ja vesi laitokseen pintavetenä Porovedestä. Vesitorni taas päätettiin rakentaa uuden suunnitellun paloaseman yhteyteen mäelle vesitorni-palotorniksi. Molemmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Rakennukset urakoi turkulainen urakoitsija Arvi Ahti Oy. Vesitornipaloasema ja vedenottamo valmistuivat 1932 ja samana vuonna käynnistyi vesi- ja viemärilaitoksen toiminta. Viemäri- ja vesijohtoverkoston rakentaminen saatiin I kaupunginosassa valmiiksi luvulla todettiin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin olevan täydessä käytössä ja vedentarpeen jatkuvasti lisääntyvän. Vedenpuhdistuslaitosta laajennettiin Kaupunkiliiton teknillisen osaston laatimien suunnitelmien mukaan 1963 rakentamalla pohjoispuolelle vaakaselkeytyslaitos ja eteläpuolelle osa, johon tulivat valvomot, kemikaalivarasto, muuntamo ja pumppaamo. Laitosta laajennettiin uudelleen 1982 vanhan osan kaakkoispuolelle. Vanha vaakaselkeytyslaitos muutettiin flotaatioaltaiksi ja vanhimman osan länsipuolelle rakennettiin siilo. Valvomotilan yläkerta muutettiin monitoimitiloiksi. Vuonna 1996 arkkitehti Pirjo Pykäläinen-Vesalaisen suunnitelmien mukaan vanhat ikkunat maalattiin vaaleansinisiksi, vanhoja ovia vaihdettiin uusiin ja rakennettiin sisäänkäyntikatokset. Sisätiloissa tehtiin korjauksia ja kokoustilan ikkunoita Poroveden suuntaan suurennettiin. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennus sijaitsee Poroveden rannassa. Lähistöllä on Haukiniemen uimaranta 1930-luvun kioskirakennuksineen sekä Haukiniemenkadun vanhat puutalot. Pohjoispuolella on kerrostalokortteli. Ylempänä mäellä on vesitorni. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Osayleiskaavassa ei suojelumerkintää. Asemakaavassa (1972) ei suojelumerkintää. ks. liitteet

5 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus liittyy Iisalmen vesilaitoksen historiaan ja edustaa funktionalismia. Vedenottamo on maisemallisesti näkyvällä paikalla Porovedeltä katsottuna. 15. Rakennushistoriallinen x 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin vesi- ja viemärilaitos SUULLISTA TIETOA ANTANEET Rakennuspäällikkö Esa Hakala 22. LIITTEET Liite 1 Arvotus Liite 2 Päivitys LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen

6 Liite 1 19 HAUKINIEMEN VEDENOTTAMO Liite 2 Perustiedot: 1-62, os. Haukiniemenkatu, om. Iisalmen kaupunki Pohjolankatu IISALMI Kohteen laajuus: Rakennus Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen: Vanhin osa edustaa varhaista funktionalismia ja arkkitehti Bertel Strömmerin tuotantoa. Historiallinen: Liittyy Iisalmen vesilaitoksen historiaan. Maisemallinen: Sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Poroveden rantamaisemassa. Selvitykset ja päätökset: Iisalmen kulttuuriympäristön hoito-ohjelma 1998: paikallinen, kuuluu valtakunnalliseen Sataman ja rantaviivan alueeseen Kohteen merkittävyys: Paikallinen Maakunnallinen (täyd SN) 19 HAUKINIEMEN VEDENOTTAMO - Osayleiskaavassa eikä asemakaavassa suojelumerkintää

7 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO ALUEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Alue 2. Kunta Iisalmi HAUKINIEMENKATU Kylä / Kaupunginosa 5. Omistaja(t) 1-2-1,2, Aino Huttusen perikunta/ Niilo Huttunen Haukiniemenkatu Niilo Mattila Haukiniemenkatu Eeva Remes Haukiniemenkatu 6 b Iisalmi 6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Alueen muodostavat kolmen puutalon kokonaisuus Haukiniemenkadun varressa (Haukiniemenkatu 6b, 8a ja 8b). Ylimpänä rinteessä on Huttusen talo, joka on rakennettu Rakennus on hirsirunkoinen ja perustana on muurattu lohkokivisokkeli. Katteena on konesaumattu pelti. Rakennuksen erityispiirteenä ovat koristeelliset ikkunan vuorilaudat arkkitehti Jouko Rytkösen suunnitelman mukaan rakennukseen tuli 2 asuntoa. Myös osa ullakkotiloista otettiin käyttöön. Ulkorakennus muutettiin 1976 autotalliksi. Rinteessä seuraavana sijaitseva Mattilan talo on kuulunut alkuaan samalle tontille n:o 5 edellisen rakennuksen kanssa. Asuinrakennus tehtiin 1909 kaupungin työnjohtajan Pekka Krögerin laatimien piirustusten mukaan. Rakennukseen tuli 2 huoneistoa. Rakennus perustettiin lohkokiville ja vuorattiin vaakalaudoituksella. Katolla on frontoni kadulle päin. Pihan puolella oli alkuaan kaksi kuistia, joiden välinen tila otettiin myöhemmin lämpimäksi tilaksi. Rakennukseen on tehty saunatilat. Peltikate uusittiin Rakennus maalattiin Frontonin harjalla alunperin ollut salko on nyt tarkoitus palauttaa. Piharakennuksen suunnitteli T. Tenhunen. Korkea osa on ollut alkuaan kellari. Viereinen puuosa särkyi pommituksissa. Se uusittiin Talon ensimmäinen asukas oli Kalle Lustig (Luokko). Mattilat tulivat asumaan rakennukseen Alimpana on Remeksen talo, joka rakennettiin kahdessa osasssa. Pohjoispääty rakennettiin siirretyistä hirsistä 1874 ja siihen sijoitettiin verstas. Nykyisen asukkaan Eeva Remeksen isä oli puuseppä Kalle Väisänen, joka teki mm. Sataman kioskirakennuksen (kts. kohde 27 s. 86). Asuinrakennus on vuorattu vaakalaudoituksella ja katettu huovalla. Korkea sokkeli on päällystetty betonilla. 7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET 8. SÄILYMISEDELLYTYKSET Osayleiskaavassa (1987) ei suojelumerkintöjä. Asemakaavassa (1989) rakennukset suojeltu. ks. liitteet 9. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennukset muodostavat Iisalmessa harvinaisen kolmen puutalon säilyneen kokonaisuuden. Ne edustavat vuosisadan alun puurakentamista ja ovat järven suunnasta katsottuna merkittävä osa maisemaa. Rakennukset liittyvät tärkeänä osana Kirkkopuiston aukiota reunustavien arvokkaiden rakennusten kokonaisuuteen. 10. Rakennushistoriallinen 11. Historiallinen x 12. Maisemallinen x

8 13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

9 14. VALOKUVAT 15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto 16. LIITTEET Liite 1 Arvotus LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen 17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Eeva Remes Haukiniemenkatu 6 Niilo Mattila Haukiniemenkatu 8 Pentti Huttunen Haukiniemenkatu 8

10 Liite 1 85 HAUKINIEMENKATU 6-8 Perustiedot: 1-2-1, os. Haukiniemenkatu 8, om. Aino Huttusen perikunta / Niilo Huttunen Haukiniemenkatu IISALMI 1-2-2, os. Haukiniemenkatu 8, om. Niilo Mattila Haukiniemenkatu IISALMI 1-2-3, os. Haukiniemenkatu 6, om. Eeva Remes Haukiniemenkatu 6 b IISALMI Kohteen laajuus: Rakennusryhmä, osa kokonaisuutta Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen: Edustavat 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun puurakentamista. Muodostavat harvinaisen kokonaisuuden Haukiniemenkadun vanhasta miljööstä ja edustavat vanhaa puutalo-iisalmea. Maisemallinen: Muodostavat merkittävän osan Iisalmen rantajulkisivua ja liittyvät Kirkkopuiston aukiota reunustavien rakennusten muodostamaan merkittävään kokonaisuuteen. Identiteettiä luova kohde. Selvitykset ja päätökset: Iisalmen kulttuuriympäristön hoito-ohjelma 1998: maakunnallinen, kuuluu valtakunnalliseen Sataman ja rantaviivan alueeseen Maakunnallisesti merkittävät kohteet / Teija Ahola 1999: maakunnallinen Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen

11 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO ALUEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Alue 2. Kunta Iisalmi KIRKKOPUISTO JA OTAVANKATU Kylä / Kaupunginosa 5. Omistaja(t) 1 6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Perustettavan Iisalmen kaupungin paikaksi valittiin Haukiniemi, joka oli vesistöjen risteyksessä, riittävän ylävää ja kuivaa ja jonka länsiranta oli sopiva satamaksi. Haukiniemi sijaitsi Iisalmen kirkkoherran virkatalon maalla. Maanmittari C.W. Forss suoritti maastotutkimukset ja laati asemakaavaehdotuksen Sen keskeisenä osana oli puistoakseli, jossa ristesivät pohjois-eteläsuuntainen, pääkaduksi suunniteltu Suurikatu (nykyinen Otavankatu) ja itälänsisuuntaiset Kouluhuoneenkatu (nykyinen Päiviönkatu) ja Raatihuoneenkatu (nykyinen Savonkatu). Akselin keskipisteessä keskeisimpänä rakennuksena oli luterilaiskirkko suunnilleen nykyisen uuden kirkon paikalla. Asemakaava ei toteutunut, mutta se vaikutti kaupungin myöhempään asemakaavoitukseen. Kun Iisalmen kauppala oli perustettu 1860, laati maanmittari Forss 1861 Iisalmen kauppalan asemakaavan, jossa kauppalan etelärajana oli Paloisvirta ja pohjoisrajana nykyinen Savonkatu. Kauppalan maa-alan laajennuttua laati lääninagronomi Alfred Sjöström uuden asemakaavan Myös tässä kaavassa oli puistoakselisommitelma Forssin kaavan tapaan. Siinä ristesivät Hemmonkatu ja Iskonkatu sekä Kirkkokatu. Näiden risteyskohtaan jäävän puistoalueen keskipisteenä oli luterilaiskirkko. Pääkatuna oli Kirkkokatu, jonka leveys oli 50 kyynärää. Iskon- ja Hemmonkatujen väliin jäi puistokäytävä V. O. Lillen laatimassa Iisalmen kaupungin asemakaavassa sama akselisommitelma toistui. Nyt ristesivät Otavankatu ja Kirkkopuistonkatu, jonka keskelle jäi puistokäytävä. Akselien keskipistessä oli puistoalue, jonka keskelle oli sijoitettu kirkko. Kirkko rakennettiin varatulle paikalleen vasta 1934 (1). Sitä ympäröi kirkkoaukio. Kaupunginhallitus oli antanut 1930 arkkitehtien Bertel Strömmerin ja A.W. Willbergin tehtäväksi laatia alueelle asemakaava. Kirkon valmistuttua arkkitehti Eino Pitkänen laati asemakaavan edellisten hahmotelmien perusteella ja se vahvistettiin Kirkkoaukion sommitteli arkkitehti Elsi Borg Aukiota reunustavat lukion (1932) (2) ja yläasteen (19557) (3) rakennukset, paloasema/vesitorni (1932) (4), Otava I:n (1908) (6) ja Otava II:n (1800-luku) (5) puiset koulurakennukset, keskustan ala-aste (vanhempi osa 1940) (7), Niskasen puiset asuinrakennukset (8) ja seurakuntatalo (1960) (9). Kirkkopuistossa kasvaa kahdessa rivissä koivuja ja niiden väliin jää hiekkapohjainen kevenliikenteen tie. Puiston keskivaiheilla Pohjolankadun varrella on puinen kioskirakennus (10) vuosisadan alkupuolelta. Kirkkopuistossa on Aimo Tukiaisen suunnittelema Juhani Ahon patsas, joka pystytettiin 1961, jolloin oli kulunut 100 vuotta Juhani Ahon syntymästä. Lisäksi puistossa ovat Kaatuneiden muistomerkki, Myrskylintu -muistomerkki, Kauppis-Heikin muistomerkki vuodelta 1962 sekä ortodoksisen kirkon edustalla Karjalaan jääneiden muistomerkki. Kirkkopuiston itäpäätä reunustaa useita puutaloja: Karjalankatu 7 a (11), Nuorisotalo (12), entinen Suojeluskunnan talo (1923), Weckman-Varannin talo (1925) (13), Korolaisen talo (1925) (14) ja Iisalmen Teatterin talo (1905) (15). Kirkkopuiston akselin itäpäähän rakennettiin Ortodoksinen kirkko 1957 (16). Kirkkopuistoa risteävä Otavankatu on kävelykatu, jonka varrelle Kirkkoaukion eteläpuolelle on istutettu tammia. Otavankatua reunustavat kerrostalot. Puutaloja on säilynyt vain yksi Kauppakadun ja Otavankadun kulmauksessa ja muutamia Otavankadun pohjoispäässä. 7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET Uusi kirkko, Iisalmen lukio, Juhani Ahon yläaste, Keskustan ala-aste, Otava I, Otava 2, Vesitorni/paloasema, Niskasen talot, Seurakuntatalo, Kauppakatu 3, Otavankatu 7, Otavankatu 15 b, Otavankatu 19, Otavankatu 24, Kirkkopuiston kioski, Karjalankatu 7 a, Nuorisotalo, Weckman-Varannin talo, Ortodoksinen kirkko, Korolaisen talo, Iisalmen Teatterin talo, Kuutolankatu 7 ja 8

12 8. SÄILYMISEDELLYTYKSET Kirkkopuisto ja Otavankatu on merkitty osayleiskaavassa (1987) kaupunkikuvan kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi, jonka kehittäminen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon. Osayleiskaavassa on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi Uusi kirkko, lukio, Otava I ja Otava II, Nuorisotalo ja Ortodoksinen kirkko. Ydinkeskustan osayleiskaavaehdotuksessa (hyv. 1996) suojeltuja rakennuksia ovat Nuorisotalo, Korolaisen talo ja Iisalmen Teatterin talo. ks. liitteet 9. LUETTELOINTIPERUSTE Kirkkopuisto on kaupunkikuvallisesti leimaa-antava ja keskeinen alue Iisalmessa. Alueen rakennuksilla on monipuolinen merkitys Iisalmen historiassa ja ne edustavat Iisalmen keskustan rakennuskannan kerroksellisuutta. Uusi kirkko, vesitorni ja lukio ovat maamerkkejä, jotka luovat Iisalmen silhuettia. 10. Rakennushistoriallinen 11. Historiallinen x 12. Maisemallinen x x 13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

13 14. VALOKUVAT 15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia Iisalmen kaupungin historia Iisalmen yhteislyseo LIITTEET Liite 1 Arvotus Liite 2 Päivitys SUULLISTA TIETOA ANTANEET 18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Helena Naukkarinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys

14 Liite 1 87 KIRKKOPUISTO JA OTAVANKATU Liite 2 Perustiedot: Kaupunginosa 1 Kohteen laajuus: Taajamanäkymä, asemakaava Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen: Puistoakselisommitelma perustuu vuoden 1857 E.W. Forssin, 1877 A. Sjöströmin ja 1912 V. O. Lillen asemakaavoihin. Alueen rakennukset edustavat eri aikakausien tyylipiirteitä ja mm. arkkitehtien Wivi Lönnin, Bertel Strömmerin ja Eino Pitkäsen tuotantoa. Puutalot ovat Iisalmen harvoja jäljellä olevia esimerkkejä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun puutalokaupungin rakentamistavasta. Historiallinen: Monipuolinen merkitys Iisalmen historiassa. Liittyy koululaitoksen, seurakuntien, palosuojelun, yhdistystoiminnan sekä sivistystoimen historiaan. Maisemallinen: Kaupunkikuvallisesti leimaa-antava ja keskeinen alue Iisalmessa. Uusi kirkko, vesitorni ja lukio maamerkkejä, jotka luovat Iisalmen silhuettia. Selvitykset ja päätökset: Iisalmen kulttuuriympäristön hoito-ohjelma 1998: valtakunnallinen Maakunnallisesti merkittävät kohteet / Teija Ahola 1999: valtakunnallinen Ylä-Savon maakuntakaavaehdotuksessa suojeltavia rakennuksia Uusi kirkko, Iisalmen lukio, Nuorisotalo, Weckman-Varannin talo, Ortodoksinen kirkko ja Iisalmen teatterin talo Kohteen merkittävyys: Esitetään valtakunnalliseksi 85 KIRKKOPUISTO JA OTAVANKATU luvun loppupuolella lukion laajennuksen tultua ajankohtaiseksi päätettiin Kirkkoaukion asemakaavan muutoksesta, jolla mahdollistettiin Luma-keskuksen (lukion ja ammattiopiston laajennushanke) rakentaminen tyhjilleen jäävän paloaseman yhteyteen täydentämään aukion lounaiskulmaa. - Asemakaavan muutoksella palautettiin historiallisen aukiosommitelman periaatteet ja alueen rakennukset suojeltiin. Kaavassa edellytettiin laadittavaksi kirkkoaukiolle ja siihen liittyville puistoakseleille yksityiskohtaisempi puistosuunnitelma. Vuonna 2002 Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy laati Iisalmen Kirkkoaukio sekä Kirkkopuistonkatu ja Otavankatu -yleissuunnitelman. Samana vuonna laati Valolaterna alueelle valaistussuunnitelman. - Suunnittelijoiden tavoitteena oli voimistaa Kirkkopuiston ja aukion sekä ristiakselin muodostaman Otavanpuiston asemaa osana ruutukaavan jäsentämää kaupunkirakennetta. Kirkkoaukion kulmilla sijaitsevien rakennusten pihat suunniteltu osaksi kokonaisuutta ja kunkin rakennuksen arkkitehtuurin hengessä. Maisemointityöt on aloitettu Asemakaavassa suojeltavia rakennuksia Lyseo,sr-8, Juhani Ahon koulu,sr-8, Paloasema ja Vesitorni (osa Luma- keskuksesta),sr-9, sekä Uusi kirkko,sr-8. - Asemakaavassa suojeltava rakennus, Ortodoksinen kirkko - Asemakaavassa suojeltavat rakennukset, Haukiniemenkatu 6-8, Otava 2,sr, sekä Kauppakatu 3, sr - Asemakaavassa ja /kv suojeltava rakennus, Nuorisotalo - Asemakaavassa suojeltava rakennus, Seurakuntatalo, sr - Ydinkeskustan osayleiskaavassa PSA/ suojeltuja rakennuksia, sr-1, ovat: Työväentalo, Teatterin talo, Korolaisen talo, Nuorisotalo, Weckman-Varannin talo sekä Ortodoksikirkko - Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä ) suojeltaviksi rakennuksiksi suositeltu: Uusi kirkko, Ortodoksikirkko, Lukion vanha osa (entinen Lyseo), Nuorisotalo, Weckman-Varannin talo ja Teatteritalo - Pohjois-Savon Ympäristökeskuksen ja Iisalmen kaupungin lausunto museovirastolle valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä (2003). Kirkkoaukio puistoakseleineen lisätty lausuntoon