Lapinlahden kehittämiskeskustelu

Transkriptio

1 Lapinlahden kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön säilyttäminen / kehittäminen: MRL Kulttuuriympäristöstrategia Maisemat RKY 2009 Maakunnallisesti arvokkaat 1

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. 2

3 22 luku Rakennetun ympäristön hoito MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 3

4 Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyssä käytetään kriteerejä kuten tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (kulttuurihistorialliset kerrokset), säilyneisyys, alkuperäisyys. Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. 4

5 Toimeenpanosuunnitelma Esimerkkinä 1. toimenpide-ehdotus 20:stä 1. Kulttuuriympäristö tukee kestävää kehitystä Tavoitetila 2020: Kulttuuriympäristön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan. Omistajat tuntevat kulttuuriympäristön merkityksen ja ovat sitoutuneita sen suunnitelmalliseen hoitoon. Rakennusten korjaamisen kokonaistaloudellisuus ymmärretään. Tyhjeneville rakennuksille saadaan uutta käyttöä. Korjausrakentamisen normeissa otetaan huomioon rakennusperinnön vaalimisen reunaehdot. Energiatehokkuutta ja kulttuurihistoriallisia arvoja pidetään rakentamishankkeissa samanarvoisina. Kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon energia- ja liikenneverkkojen suunnittelussa. 5

6 Kulttuuriympäristösitoumus tai -haaste Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ymparisto.fi) Strategian keskeisiä tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen kulttuuriympäristöstä huolehtimalla. Strategian toimeenpano onkin kytketty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kesäkuun 2015 alussa yhteisen kulttuuriympäristösitoumuksen ja ovat haastaneet sen hengessä eri toimijoita mukaan kulttuuriympäristön eteen tehtävään työhön. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia on annettu nettisivulta katsottuna 228 kpl. Sitoumus2050.fi P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

7 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina , Pohjois -Savon osalta vuonna Tänä vuonna, alkuvuodesta, on ollut ympäristöministeriön valitsemien maisema-alueiden kuuleminen ja parhaillaan YM tekee yhteenvetoa tästä kuulemisesta. Lapinlahden kunnan alueelta on esityksessä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat. Maisema, opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun on tekeillä ympäristöministeriössä (nyt luonnoksena maisemakuulemisen yhteydessä). 7

8 77. Heinäveden reitin vesistömaisemat 78. Mustinmäen kulttuurimaisemat 79. Paukarlahden viljelymaisema 80. Puijon maisemat 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat 82. Nilsiän mäkikylät 83. Pisan maisemat 8

9 Maaninkajärven ja Onkiveden maisemat ovat valtakunnallisesti arvokaita kulttuurimaisemia. Kuvassa Väisälänmäen perinnebiotooppia ja Pekka Halosen maalaus. Väisälänmäkeä ikuistaneita taiteilijoita ovat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Järnefelt vietti kesän 1893 Rannan-Puurulan talossa maalaten tunnetut teokset "Raatajat rahanalaiset" eli "Kaski" sekä "Isäntä ja rengit". 9

10 Väisälänmäen kulttuurihistorialliset arvot perustuvat poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen, edustavaan ja kauniiseen mäkikylämiljööseen. Kyläkokonaisuuden ohella myös monet yksittäiset tilakeskukset ja rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen asunsa. Väisälänmäen rakennuskanta on melko vanhaa, eikä uudisrakennuksia ole lainkaan. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia on Roivaalan, Ylä-Puurulan, Ala-Puurulan ja Rannan-Puurulan tiloilla. Ala-Puurulan tila on säilynyt varsin alkuperäisenä ja sillä on selvä nurkista avoin neliöpiha. Rannan-Puurulan arvokkaat ja perinteiset rakennukset muodostavat myös neliömäisen pihapiirin. Eero Järnefelt asui vuoden 1893 Rannan Puurulassa ja maalasi talon pihamaalla maalauksensa Isännät ja rengit. Myös Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski) on maalattu Väisälänmäen kylässä. Näin Väisälänmäen maisema-alue edustaa myös kaskikulttuuriin liittyviä historiallisia arvoja. 10

11 Suomen kansallismaisemat on valittu 1992: Olavinlinna ja Pihlajavesi Punkaharju Heinäveden reitti Väisälänmäki Koli Pohjois-Karjalan vaarakylät Ylhäällä Isäntä ja rengit 1893 Rannan Puurulasta. Luhtiaitta on inventoinnin mukaan yhä olemassa. Oikealla Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski)

12 Rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita, RKY 2009, on Lapinlahden kunnan alueella neljä kohdetta: Lapinlahden kirkon seutu Lapinlahden rautatieasema Tiilikanjoen uittorakenteet Väisälänmäen kylä. Alla kuvat Lapinlahden kirkonseudun alueelta; vasemmalla Mykkälän tilan asuinrakennus ~1829, laajennus Oikealla Apula 1800-luv. lopulta. 12

13 Törmälä 1899, ulkoasua muutettu luvulla. Talossa on kansallisromantiikan piirteitä. Räsälä 1925, nimismies Robert Räsäsen asuintalo ja virkahuone. 13

14 14

15 Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Museoviraston esityksestä valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelusta. Pohjois- Savossa näitä ns. sopimussuojelukohteita on 7 asema-aluetta: Kiuruvesi, Iisalmi, Lapinlahti, Kuopion nykyinen asema, Kuopion Pohjolankadun vanha asema, Suonenjoki, Suonenjoen Iisveden asema. Lapinlahden rautatieasema on Savon radan pieni maalaisasema, jossa on yhtenäinen rakennuskanta ja hoidettu asemapuisto. Kunta hankki asemaalueen omistukseensa ja se vihittiin kunnostuksen jälkeen kulttuurimatkailun käyttöön vuonna (Kuva ja teksti Museoviraston) 15

16 Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä: - Pohjois-Savon maakuntakaavaan (vah ) liittyy Kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Sen mukaan Lapinlahden keskustassa Meijerin ympäristö MA1 103 on maakunnallisesti arvokas alue. - Vasemmalla entinen kunnantalo 1920, oikealla Meijerin mylly

17 Entinen Osuusmeijerirakennus, 1907 Lapinlahden ala-aste, vanhaosa, 1883, nykyisin lukiona. 17

18 Varpaisjärven kirkko (sr 150) ja kirkonseutu on maakunnallisesti arvokas (ma1 105) Arkkit. Josef Stenbäck on suunnitellut Varpaisjärven harmaakivikirkon (valm. 1904), Nilsiän kirkon (valm.1905), Muuruveden harmaakivikirkon (valm. 1909) ja Sonkajärven kirkon, kivenä musta ja vaalea graniitti (valm. 1910). Näiden kirkkojen rakennusmestarina toimi K.A. Honkavaara lukuun ottamatta Varpaisjärven kirkkoa, josta ei ole rakentajasta mainintaa. Harmaakivikirkko, valm. 1904, oikealla vanha kunnantupa 1900-luv. alusta, ja punainen lainajyvästö takana 1900-luv.alusta. Kunnantupa on osayleiskaavassa informatiivisellä merkinnällä, ei varsinaisella sr-merkinnällä. 18

19 Maakuntakaavassa on otettu arvokkaiksi alueiksi Linnansalmen kulttuurimaisema (MA1 102) ja vanhan meijerin ympäristö MA Linnansalmen kulttuurimaiseman rakennuskannan muodostaa mm. Linnansalmen maatilakeskus, Vanhapaikan tila ja Valion tehtaat. Maisemaopas maankäytön suunnitteluun, luonnos, ympäristöministeriö; maamerkki, Suurpiirteinen maisema kestää paremmin erilaisia maisemallisia muutoksia ja suurimittakaavaista rakentamista. Kuitenkin laajat peltoaukeat tulisi säilyttää avoimina. 19

20 Venäjän Karjalan Jyskyjärveltä 20

21 Historiallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman visuaaliset ominaisuudet voivat heikentyä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota maisemaan sopimattoman rakentamisen vaikutuksesta. Rakentaminen tai maankäyttö maisemakuvaltaan herkälle alueelle tai sen lähistölle saattaa aiheuttaa maisemakuvan eheyden, yhtenäisyyden tai mittakaavan rikkoutumisen tai muunlaisen häiriön maisemaan. 21

22 Suomen rakennuskannasta on 85 % rakennettu viime sotien jälkeen Ympäristöministeriön raportteja Korjausrakentamisen strategia Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen 22

23 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 23

24 Keskustojen kaavatilanne Yleiskaavat Lapinlahti, keskustan alue vah , Alapitkä hyv , Nerkoo hyv Varpaisjärvi, hyv Asemakaavat Lapinlahti keskustan alueella on tehty pieniä asemakaavoja, esim. Valion alue hyv Alapitkällä uusia omakotitaloalueita asemakaavoitettu, hyv Varpaisjärvi keskustan alue, hyv