Tuusniemi kehittämiskeskustelu

Transkriptio

1 Tuusniemi kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön säilyttäminen / kehittäminen: MRL Kulttuuriympäristöstrategia Maakunnallisesti arvokkaat Terveystalo,

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. 2

3 22 luku Rakennetun ympäristön hoito MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 3

4 Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyssä käytetään kriteerejä kuten tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (kulttuurihistorialliset kerrokset), säilyneisyys, alkuperäisyys. Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. 4

5 Toimeenpanosuunnitelma Esimerkkinä 1. toimenpide-ehdotus 20:stä 1. Kulttuuriympäristö tukee kestävää kehitystä Tavoitetila 2020: Kulttuuriympäristön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan. Omistajat tuntevat kulttuuriympäristön merkityksen ja ovat sitoutuneita sen suunnitelmalliseen hoitoon. Rakennusten korjaamisen kokonaistaloudellisuus ymmärretään. Tyhjeneville rakennuksille saadaan uutta käyttöä. Korjausrakentamisen normeissa otetaan huomioon rakennusperinnön vaalimisen reunaehdot. Energiatehokkuutta ja kulttuurihistoriallisia arvoja pidetään rakentamishankkeissa samanarvoisina. Kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon energia- ja liikenneverkkojen suunnittelussa. 5

6 Kulttuuriympäristösitoumus tai -haaste Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ymparisto.fi) Strategian keskeisiä tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen kulttuuriympäristöstä huolehtimalla. Strategian toimeenpano onkin kytketty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kesäkuun 2015 alussa yhteisen kulttuuriympäristösitoumuksen ja ovat haastaneet sen hengessä eri toimijoita mukaan kulttuuriympäristön eteen tehtävään työhön. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia on annettu nettisivulta katsottuna 228 kpl. Sitoumus2050.fi P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

7 Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä: Pohjois-Savon maakuntakaavaan (vah ) liittyy Kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Kirkonkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty Näiden mukaan arvokkaimmat rakennuskohteet ovat Keskitien varrella ja Joensuuntien varrella (Entinen kansakoulu, ns. vanha apteekintalo ja vanha meijeri). Alla Keskitien varrella kolme 1950-luvun asuin- ja liiketaloa, maakuntakaavan kohdetta, joista vasemmalla nimeltä mainittu Hietikko Osuuskassan talo, Oikealla Happolan maatilan päärakennus vuodelta

8 Ylhäällä Happola v Alla vanha kunnantoimisto/ paloasema n. 1910, laajennus n Inventoinnit: - Jyrki Komulainen on tehnyt 1994 kattavan laajan inventoinnin koko kunnan alueelta. Huonoa että valokuvat ovat pieniä, mustavalkoisia. - Uusien tai tarkistettavien kaavojen yhteydessä on tarkistettu inventointeja 8

9 Joensuuntie menee keskellä. Kansakoulu,

10 Entinen kansakoulu (nyk. alakoulu), valmistunut 1935, klassismia, maakunnallisesti arvokas, arkkitehti Eino Pitkänen ( ). Hänen suunnittelemia kohteita on mm. Kuopiossa: - Puijonkatu 33 as.rak., Carlson tavaratalo, Entinen Kuopion maalaiskunnan talo (elokuvateatteri Kuvakukko), Riistaveden kirkko, Vehmersalmen suojeluskunnantalo, 1932 Iisalmessa: - Pyhän ristin kirkko, 1932 Teki varsinaisen elämäntyönsä Kajaanin kaupungissa. Suunnitteli siellä suuren määrän teollisuusrakennuksia Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle. Paljon asuinrakennuksia, liike- ja toimistorakennuksia, julkisia rakennuksia. 10

11 Kansakoulu,

12 Arkkitehti Eino Pitkänen, Iisalmi Pyhän ristin kirkko, 1932 Iisalmi, takana valkoinen Entinen keskustan ala-aste, 1940 (toimi myös sotilassairaalana)arkkit. Eino Pitkänen. Vihreä puukoulu vuodelta 1908 on nyk. Edvin Laineen koulu, arkkit. Wivi Lönn. Vehmersalmen suojeluskunnantalo, 1932, nyk. nuorisotalo 12

13 Kuopio Carlson tavaratalo, 1930 Kuopio Puijonkatu 33 asuinrak.,

14 Joensuuntien varrella Lautalan maatila 1900-luvun alusta (talossa ollut putkatiloja ja kestikievarina), taustalla ortodoksinen rukoushuone 1961, maakunnallisesti arvokaita. Alakuvassa koulukeskus; ala-, yläkoulu 1965 ja lukio/kirjasto1975. Äärimmäisenä oikealla alakoulurakennus vuodelta

15 Tuusniemi Kotajärven tila SR-1 merkinnällä(navetta, aitta ja pihapiiri) Kosula-Suvas royk. 15

16 Kotajärven tilalla on luonnonsuojelulain mukaan suojeltu suuri mänty 350 vuotta. Kuvan ottanut Sanni Neuvonen (sp ). 16

17 Rakennussuojelumerkinnällä on Kotajärvi-Kosula Suvas roykaavaan on merkitty Kosulan entinen koulu vuodelta 1896 (Ranta-Kosulan ent. koulu). Inventoinnin aikaan vuonna 2003 ollut kylätalona, nyt omistajana on yksityinen henkilö. Rakennus lienee nyt korjattu kokonaan. Itä-ja Pohjois-Suomessa on vanhoja kouluja enemmän kylätalokäytössä kuin muualla Suomessa (Savon Sanomat Silva Tedren tutkimus). Niiden säilymistä on edistänyt korjausten rahoitusmahdollisuudet. Maaseudun kehittämisen Leader- rahoitusta ja Kotiseutuliiton myöntämää seurantaloavustusta voi saada koulukäytöstä pois jääneen rakennuksen kunnostamiseen (eniten yleishyödyllisessä tai yrityskäytössä oleviin). 17

18 Suomen rakennuskannasta on 85 % rakennettu viime sotien jälkeen Ympäristöministeriön raportteja Korjausrakentamisen strategia Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen 18

19 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 19