Kuopio kehittämiskeskustelu

Transkriptio

1 Kuopio kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön säilyttäminen / kehittäminen: MRL Kulttuuriympäristöstrategia Maisemat RKY 2009 Maakunnallisesti arvokkaat Valtion omistamat rakennukset Kaupungin omistamat rakennukset 1

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. 2

3 22 luku Rakennetun ympäristön hoito MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 3

4 Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyssä käytetään kriteerejä kuten tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (kulttuurihistorialliset kerrokset), säilyneisyys, alkuperäisyys. Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. 4

5 Toimeenpanosuunnitelma Esimerkkinä 1. toimenpide-ehdotus 20:stä 1. Kulttuuriympäristö tukee kestävää kehitystä Tavoitetila 2020: Kulttuuriympäristön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan. Omistajat tuntevat kulttuuriympäristön merkityksen ja ovat sitoutuneita sen suunnitelmalliseen hoitoon. Rakennusten korjaamisen kokonaistaloudellisuus ymmärretään. Tyhjeneville rakennuksille saadaan uutta käyttöä. Korjausrakentamisen normeissa otetaan huomioon rakennusperinnön vaalimisen reunaehdot. Energiatehokkuutta ja kulttuurihistoriallisia arvoja pidetään rakentamishankkeissa samanarvoisina. Kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon energia- ja liikenneverkkojen suunnittelussa. 5

6 Kulttuuriympäristösitoumus tai -haaste Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ymparisto.fi) Strategian keskeisiä tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen kulttuuriympäristöstä huolehtimalla. Strategian toimeenpano onkin kytketty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kesäkuun 2015 alussa yhteisen kulttuuriympäristösitoumuksen ja ovat haastaneet sen hengessä eri toimijoita mukaan kulttuuriympäristön eteen tehtävään työhön. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia on annettu nettisivulta katsottuna 228 kpl. Sitoumus2050.fi P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

7 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina , Pohjois -Savon osalta vuonna Tänä vuonna, alkuvuodesta, on ollut ympäristöministeriön valitsemien maisema-alueiden kuuleminen ja parhaillaan YM tekee yhteenvetoa tästä kuulemisesta. Kuopion kaupungin alueelta on esityksessä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi neljä kohdetta. Maisema, opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun on tekeillä ympäristöministeriössä (nyt luonnoksena maisemakuulemisen yhteydessä) 7

8 77. Heinäveden reitin vesistömaisemat 78. Mustinmäen kulttuurimaisemat 79. Paukarlahden viljelymaisema 80. Puijon maisemat 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat 82. Nilsiän mäkikylät 83. Pisan maisemat 8

9 Nilsiän Sänkimäki, valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Vuoden 1995 inventoinnissa kohteen koko oli 1071 ha, nyt uusitussa 4887 ha. 9

10 Rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita, RKY 2009, on Kuopion alueella 22 kohdetta. Esimerkiksi otan Tuovilanlahden kylän Maaningan alueella (kuva). Kohde kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaaseen Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemaan. Samalla alueella on myös Leppälahden ja Kuivaniemen kylät. 10

11 Maaninka Tuovilanlahti RKY-kohde. Hiljainen kylänraitti. Ei enää kauppaliikkeitä. Miten kehitetään? 11

12 Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä: - Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten, vahvistettu ympäristöministeriössä Teos sisältää silloisen Kuopion lisäksi Maaningan, Karttulan ja Siilinjärven alueiden valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurikohteet ja alueet. Kuopion keskustan osalta Pohjois-Savon maakuntakaavan (vah ) kulttuuriympäristöselvitys osa 2 on liitetty keskustan osalta muutoskartta. Alla Nilsiän entinen postitalo v. 1930, edustaa 1920-luvun klassismia. Peruskorjattu avustuksin Pääkadun varren ennen 1940 vuotta rakennettuja ovat Postitalo, kirkko ja tapuli. 12

13 Nilsiän kirkko valm.1905, arkkit. Josef Stenbäck. Hän suunnitteli myös Muuruveden harmaakivikirkon valm. 1909, Varpaisjärven harmaakivikirkon valm ja Sonkajärven kirkon, kivenä musta ja vaalea graniitti, valm Näiden kirkkojen rakennusmestarina toimi K.A. Honkavaara lukuun ottamatta Varpaisjärven kirkkoa, josta ei ole rakentajasta mainintaa. 13

14 Valtakunnallisesti arvokkaimmat valtion omistamat rakennukset ovat ns. asetusuojelukohteet. Pohjois-Savossa niitä on 8 kohdetta, kaikki ovat Kuopion alueella. Nämä ovat: Entinen ammuslataamon alue, omistajana Suomen yliopistokiinteistöt Oy ja Geologinen tutkimuskeskus, Savilahti Entinen sokeainkoulu, Vuorelankatu Entinen lääninsairaalan alue Sairaalakadulla Entinen kuuromykkäinkoulu, Sepänkatu 1 (P-S Liitto) Entinen asuintalo/ maanmittauskonttori, Sepänkatu 9 (myyty) Entinen lääninhallitus, maanmittauskonttori, Hallituskatu (AVI) Niuvanniemen sairaala Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta lakkautui ja asia siirtyi voimaan tulleeseen Lakiin rakennusperinnön suojelemisesta. 14

15 Laki rakennusperinnön suojelemisesta / Jos valtion omistamien rakennusten suojelua koskevien säännösten nojalla aiemmin suojeltu valtion omistama rakennus luovutetaan toiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pantava vireille rakennuksen suojelua koskeva asia. Luovuttajan on ilmoitettava edellä 1 momentissa tarkoitetun rakennuksen luovuttamisesta viivytyksettä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kohteiden suojelu toteutuu joko em. lailla tai kaavoituksen avulla. 15

16 Vailla käyttöä olevia arvokkaita kohteita edellä olevista asetussuojelukohteista: Ent. ammuslataamon alue omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Savilahti. ELY-keskus laittanut vireille suojelun rakennusperintölailla 16

17 Ent. Sokeainkoulu, Vuorelankatu ELY-keskus laittanut vireille suojelun rakennusperintölailla. Ent. lääninsairaala, Sairaalakatu Kaavasuojelu tulossa. 17

18 Sepänkatu 9, ent. asuintalo/ maanmittauskonttori 18

19 Toinen arvokas rakennusryhmä ovat ns. sopimuksella suojellut asemarakennukset ja alueet. Näitä meillä on 7 asema-aluetta: Kiuruvesi, Iisalmi, Lapinlahti, Kuopion nykyinen asema, Kuopion Pohjolankadun vanha asema, Suonenjoki, Suonenjoen Iisveden asema. Kuopio, Vanhan aseman alue Pohjolankadulla. Paja v Asemapäällikön asuinrakennus, v Odottaa kaavasuojelua. 19

20 Suomen rakennuskannasta on 85 % rakennettu viime sotien jälkeen Ympäristöministeriön raportteja Korjausrakentamisen strategia Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen 20

21 Kuopioon liittyvien kuntien arvorakennukset, niiden kohtalo? Vehmersalmi nuorisotalo, ent. suojeluskuntatalo Vehmersalmen kunnantalo Maaningan kunnantalo 21

22 Karttula, valtion virastotalo, alla kunnantalo virastoaukioineen 22

23 Riuttalan talonpoikaismuseo Karttulassa, on valtakunnallisesti arvokas (RKY 2009) Kohtalo? 23

24 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 24

25 Kuopion Niiralan valtakunnallisesti (RKY 2009) arvokasta luvun omakotitaloaluetta. Täällä alueen yhtenäisyyttä huonontaa julkisivumateriaalien liian suuri kirjavuus. Cellen kaupunki Saksassa. Yhtenäinen omaperäinen rakennuskanta on säilytetty ja sitä hyödynnetään taloudellisesti turismin kautta. Ristikkorakenteisia taloja on vanhassa kaupungissa 480 kpl, asukkaita v Unesco-kohde. 25

26 Viljandin kaupunki Etelä-Virossa, as. n

27 27