Siilinjärvi kehittämiskeskustelu

Transkriptio

1 Siilinjärvi kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön säilyttäminen / kehittäminen: MRL Kulttuuriympäristöstrategia Kuntakeskuksen kehittyminen kirkonkylän yleiskaava-alueella 1

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. 2

3 22 luku Rakennetun ympäristön hoito MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 3

4 Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyssä käytetään kriteerejä kuten tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (kulttuurihistorialliset kerrokset), säilyneisyys, alkuperäisyys. Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. 4

5 Toimeenpanosuunnitelma Esimerkkinä 1. toimenpide-ehdotus 20:stä 1. Kulttuuriympäristö tukee kestävää kehitystä Tavoitetila 2020: Kulttuuriympäristön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan. Omistajat tuntevat kulttuuriympäristön merkityksen ja ovat sitoutuneita sen suunnitelmalliseen hoitoon. Rakennusten korjaamisen kokonaistaloudellisuus ymmärretään. Tyhjeneville rakennuksille saadaan uutta käyttöä. Korjausrakentamisen normeissa otetaan huomioon rakennusperinnön vaalimisen reunaehdot. Energiatehokkuutta ja kulttuurihistoriallisia arvoja pidetään rakentamishankkeissa samanarvoisina. Kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon energia- ja liikenneverkkojen suunnittelussa. 5

6 Kulttuuriympäristösitoumus tai -haaste Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ymparisto.fi) Strategian keskeisiä tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen kulttuuriympäristöstä huolehtimalla. Strategian toimeenpano onkin kytketty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kesäkuun 2015 alussa yhteisen kulttuuriympäristösitoumuksen ja ovat haastaneet sen hengessä eri toimijoita mukaan kulttuuriympäristön eteen tehtävään työhön. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia on annettu nettisivulta katsottuna 228 kpl. Sitoumus2050.fi P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

7 Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä Siilinjärvellä on seitsemän: A. Tarinaharjun parantolan alue B. Harjamäen sairaalan alue C. Rautatieaseman alue D. Pyylammen ratavartijan mökki E. Ahmon koulu, ent. kansakoulu F. Siilinkosken mylly G. Kirkkoherran pappila Valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ei ole. Paikallisesti merkittäviä kohteita Kirkonkylän yleiskaavan (hyv ) suunnittelualueella on paljon. Kesän 2013 inventoinneissa paikallisesti merkittäviä kohteita tarkistettiin tai inventoitiin 81 kpl. Yleiskaavassa huomioidaan paikalliset merkittävimmät kohteet sekä korostetaan useiden paikallisesti merkittävien uudempienkin kohteiden merkitystä alueina tai laajempina kyläkuvallisesti merkittävinä kokonaisuuksina. Paikallisesti merkittävillä, 1900-luvun lopulla rakennetuilla rakennuksilla on usein taajamakuvallista merkitystä, muttei vielä suojelua edellyttävää asemaa. (Yleiskaavan selostusteksti) 7

8 Kehitys 1940-luvun lopulle. Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 1, Kirkonkylä, 1990, Ismo Koponen Kehityksen lähteenä on ollut harjuselänne ja siihen liittyvä vesistön taitekohta. Harjujonot ja vesistöt ovat vanhastaan olleet suosittuja kulkuväyliä ja niiden liepeiltä on löytynyt muinaisia asuinpaikkoja. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla (295/63). Sen mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Siilinjärven alueella on 22 kivikautista ( eaa) asuinpaikkaa. Kirkonkylän yleiskaavaan on merkitty kolme muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä; Pyylampi sm/8, Kasurila sm/7 ja Vilhola sm/1. Kohteista Kasurila ja Vilhola Museovirasto edellyttää tutkimuksia ennen kuin kaava voidaan toteuttaa noilta kohdin. 8

9 Kehitys 1940-luvun lopulle Siilinjärven kyläkuvan kehityshistoria kytkeytyy saumattomasti liikennemuotojen kehittymiseen. Jo luvulla syntynyt Savon päätie sivusi Siilinpään satamarannassa vesitien päätettä. Myöhemmin samoilta paikkeilta haarautuivat tiet myös Nilsiän ja Maaningan suuntiin. Kun vielä rautatieasema sijoittui tämän saman solmupisteen tuntumaan Savon radan valmistuttua 1902, oli kylän kehityslähtökohdat valmiina. Asemarakennus, maakunnallisesti merkittävä, valm. 1902, arkkit. Bruno Granholm, kansallisromantiikan vaikutteita. Yk:ssa sr-1/c1, varastorakennus sr- 1/C2. 9

10 Kehitys 1940-luvun lopulle Harjujen soranotto alkoi, Santamäestä ensin. Merkittävimmät julkiset rakennukset olivat kirkko 1921, seurojentalo (Manttu) 1921 ja kansakoulu Kievari muuttui kunnantaloksi vuonna 1926 (purettu). Tarinan parantolamiljöö alkoi kehittyä, samoin Harjamäen mielisairaala. Seurojentalo 1921, paikallisesti merkittävä. Yk:ssa r/36 merkintä. Kansakoulu 1923, maakunnallisesti arvokas. Yk:ssa sr-1/e merkintä. 10

11 Tarinaharjun sairaala 1931, arkkit. Eino Forsman, klassismia ja funktionalismia. Vasemman puoleisen siiven ylin kerros oli 61 m avoin parveke, makuuhalli joka on myöhemmin otettu sisätiloiksi. Arkkitehtonisista syistä se tulisi palauttaa alkuperäisasuunsa. Maakunnallisesti merkittävä kohde. Yleiskaavassa päärakennus sr-1/a3. Alla ylilääkärin asuinrakennus1931, yk:ssa sr-1/a4. Aluesuojelu P-1/s merkintä. 11

12 Tarinaharju-nimen synty 12

13 Harjamäen piirimielisairaala, yhteensä 26 rakennusta. Nykyään alueen rakennuksissa on yritystoimintaa. Maakunnallisesti merkittävä kohde. Harjamäen ensimmäinen sairaalarakennus 1925, arkkitehti Axel Mörne, klassismia. Päärakennus on yk:ssa sr-1/b1. Yk:ssa suojelumerkinnällä lisäksi ylilääkärin talo ja Harjamäentilan navetta. Ei ole aluesuojelua. 13

14 Harjamäki, Naistalo 1939, arkkit. Sakari Honkavaara. Funktionalismia. Yk:ssa sr-1/b2 merkintä. 14

15 Kehitys viriää Teiden linjauksessa 5-tie ja Nilsiäntie asettuivat nykyisille paikoilleen. Niiden linjauksessa korostui liikenteen ensisijaisuus: ne leikkasivat harjumaastoon näkyvät viillot. Kyläkuvaa olennaisesti muovannut Lujabetoni Oy käynnisti toimintansa. Keskikoulu, nykyinen Siilinlahden koulu 1952, arkkit. Eeva Larkas. Koulu on yk:ssa r/10 merkinnällä. 15

16 Ensimmäinen kerrostalo Siilinpääntien ja Savolantien kulmaukseen n Asutus leviää Siilinpään peltoaukealle. Kerrostalot yk:ssa AK/s merkinnällä. Savolantien sodanjälkeistä asutusta, yleiskaavan aluesuojelu AP-1/s. Taustalla koulu. 16

17 Yhteiskuntarakenteen murrosvaiheet Siilinjärven kunnantalo valm. 1963, arkkit. Juhani Nylund, laajennus 1983 Arto Sipinen. Yleiskaavassa r/7 merkintä 17

18 Toritien punatiilisiä rakennuksia mm. Kunnantalo. Alla Siilintorin 1970-luvun rakennuksia. 18

19 Laitilanmäen luomutila Kirkonkylän yleiskaavassa tilan ympärillä olevat pellot on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi MA ja mamerkinnöillä. Täällä kaunis maisema on osana maatilamatkailun menestymistä. Yk:ssa em. Maisemamerkinnöillä on myös Koskilahti/Jysänkoski. Jälä MA-merkinnällä (Maisemallisesti arvokas peltoalue) ma Maisemallisesti merkittävä aluekokonaisuus. 19

20 Jälän viljelysmaisema, yk:ssa MA -merkinnällä. Ranta vaikuttaisi metsittyneen. Arvokkaita maisema-alueita on myös Kevättömän järveen liittyen. 20

21 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 21