Leppävirran ja Varkauden kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 Leppävirran ja Varkauden kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Leppävirran kulttuuriympäristöt: - Maisemat - Kylät - - Kirkonkylä Iisveden satamaa 1

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2

3 Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/ sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3

4 P-S maakuntakaava on vah , VT5 muutosmaakuntakaava on vah Leppävirran kulttuuriympäristöt Asukasluku tilastokeskus ennakkotieto Valtakunnallisesti arvokkaat RKY kohteet: - Konnuksen kanavat - Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta - Kotalahden kaivosyhdyskunta (on merkitty V5 tien muutosmaakuntakaavaan) - Leppävirran kirkko - Nikkilänmäen museotie Arvokkaat maisemat, inventointi 2010 kohde: - Mustinmäki- Tahvanala - Paukarlahti - Nikkilänmäki - Takkulan kyläalue Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (päivitetty, ei ole vielä valtioneuvoston päätöstä) - Mustinmäen kulttuurimaisemat - Paukarlahden viljelymaisema 4

5 Valtioneuvoston periaatepäätös maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä YM on voimassa. Näiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin päätös vahvistunee ensi vuoden alkupuolella. Mustinmäki- Tahvanala kulttuurimaisema, valtakunnallisesti arvokas 5

6 Mustinmäki Eräalueena tunnettu Leppävirran seutu oli saamelaisten asuttama 1300-luvulle, jonka jälkeen etelästä tulivat savolaiset uudisasukkaat. Teollinen toiminta alkoi varsinaisesti sahateollisuudesta 1700-luvun lopulla Sorsakoskella. Elintarviketeollisuus oli runsasta monien meijereiden ansiosta. Taipaleen ja Konnuksen kanavien valmistuminen voimisti kunnan liikenteellistä merkitystä ja tarjosi samalla runsaasti työpaikkoja. Kotalahden kaivos aloitti toiminnan vuonna 1957 kestäen kolme vuosikymmentä. (Lähde: Tietosanakirja Weilin-Göös 1993) 6

7 Kuva julkaisusta Pohjois-Savon arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi Paukarlahti, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, josta maakuntakaavan maisemaalue merkintä poikkeaa jonkin verran. Useissa pihapiireissä on 1800-luvun tai 1900-luvun alun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Huomattavimpia pihapiirejä ovat Jussila, Kivelänharju ja Ristola (vieressä kuva). Oravikoski- Paukarlahti- Kotalahti osayleiskaavassa (valt ) alueet ovat ma ja ma-1 merkinnöillä. 7

8 Leppävirta Nikkilänmäki. RKY 2009 kohteena on ainoastaan museotie, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luettelossa alueeseen sisältyy esim. Pekkalan ja Anttilan maatilat. Vasemmalla kuvassa Anttilan kivinavettaa, alla näkymä mäen huipulta kohti Leppävirran keskustaa ja kirkkoa. 8

9 Takkulan kyläalue on arvokas kulttuurimaisema-alue, inventoitu Kylän rakennuksista on inventoitu viisi pihapiiriä; Kellolahti, Hakkarala, Osmakoski, Lyytikkälä ja Männykkö, valokuvia ei ole. Maatilakohteet ovat vanhoja; asuinrakennusten rakennusajat , kaikki luonnonkivi tai lohkokiviperustuksilla olevia. Alueella ei ole yleiskaavaa. Kylään kuuluu Männykön arvokas perinnemaisemakokonaisuus. Kuvassa Pekkalan vanha pihapiiri, maisemainventointi 2010 julkaisusta. 9

10 Konnuksen kanavat, RKY 2009 kohde (Rakennetut kulttuuriympäristöt 2009) Konnuksen kolme eri ikäistä, rinnakkain rakennettua kanavaa puhkaisevat Koskiniemen kärjen Konnusveden ja Voipaanselän välissä. Kanava-alue on maisemallisesti merkittävä luvun alussa vilkastuneelle Savon sisävesien laivaliikenteelle oli vain kaksi huomattavaa estettä: Konnuksen ja Varkauden kosket. Vuonna rakennettiin kummankin kosken viereen ensimmäiset valtion rakennuttamat kanavat maassamme (nro 2). Uudet kanavat rakennettiin vanhojen viereen , osittain nälkävuosien hätäaputöinä. Konnuksen kolmas kanava rakennettiin Kanavien käytössä huippu oli 1920-luvun lopulla, noin 4000 alusta vuodessa. Kanavat on nyt kunnostettu ELYvetoisesti ja nro 3 tulee liikennöintiin. Nro 2 on museokanava ja nro 1 tulvasäännöstelyyn. Kuvassa kanava nro 2. P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

11 Kotalahden kaivos, RKY 2009 kohde Kuva v Oravikosken taajaman alueinventointi, Arto Savolainen Inventointivuonna tornit olivat vailla käyttöä, mikä on nyt tilanne? Kotalahden nikkelikaivos toimi Leppävirran Oravikoskella vuosina Kaivoksen omisti Outokumpu Oy ja se tuotti nikkelin ohella myös jonkin verran kuparia. Enimmillään kaivos työllisti yli 300 henkilöä. Kotalahden malmiesiintymä löytyi 1954 leppävirtalaisen asentaja Arvo Paakkulaisen malminäytteen perusteella. Kotalahden malmin nikkelipitoisuus oli 0,7 % ja kuparin osuus 0,2 %. Kaivoksen tuotanto- ja asuinrakennukset valmistuivat pääosin vuosien välillä. Rakennusten suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Tuotantorakennuksiin kuuluivat 1958 valmistunut 77 metriä korkea kaivostorni, voima-asema, rikastamo, kaivostupa sekä varastoja toimistorakennuksia. Kaivoksen asuinalueella on seitsemän kerrostaloa, viisi rivitaloa, kaksi atriumtaloa sekä omakotitaloja. Julkisiin rakennuksiin kuuluvat koulu, seurakuntatalo, elokuvateatteri ja kauppa. Lisäksi asuinalueella on ruokala, lämpökeskus sekä sauna- ja pesularakennukset. Lähde: Wikipedia 11

12 Outokumpu Oy:n rakennuttama kaivotyöväen asuintalo Kiskola, Mainarintie 5, Oravikoski, 12 asunnon pienkerrostalo, 1959, Arkkitehtitsto Blomstedt & Lampen. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa (valt ) Kaivos on merkitty SR/114 merkinnällä Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas suojeltava alue, rakennus tai rakennusryhmä. MRL:n 41 :n nojalla määrätään, että rakennukset tai rakennusryhmä lähiympäristöineen on säilytettävä. Kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen Koko kaivosalue on merkinnällä ma SR/339 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Onko tiedossa kaivostornien tulevaisuus? P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

13 Maakuntakaavan arvokkaat kulttuurimaisema-alueet: - Mustinmäen mäkikyläasutus - Takkulan kyläalue Maakunnallisesti arvokkaat yksittäiset kohteet: Laitumet: - Kiviahon laitumet - Kilpikosken metsälaidun - Pulkkisen niitty - Männykön laitumet - Niemelän hevoslaidun - Kaipolanmäen laitumet - Vanhamäen niitty - Karvilan laitumet - Liukonpellon laitumet - Multimäen haka - Rahulanniemen rantalaitumet - Ottolan niitty Rakennuskohteet: v Jouko Laitinen ja 1990 Tarja Itkonen inventoinneista puuttuvat valokuvat. - Entinen Länsisaamaisten koulu - Pehintaipale - Konnuslahden maamiesseurantalo - Harjulan pappila - Entinen kunnan maatila - Vehkasalo - Sarkamäen koulu - Taipale - Näädänmaan seurakuntatalo - Moninmäen maamiesseurantalo, v. 1939, yksinkertaista klassismia, alla kuva 13

14 RKY 2009 kohde. Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille kehittynyt teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun loppupuolella Sisä-Suomeen vesistöjen yhteyteen perustettuja pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on vastannut myös asuntojen ja peruspalveluiden rakentamisesta. Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet käytössä Suomen kotitalouksissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. (RKY 2009 tekstiä) Vanhin tehdasrakennus Alaverstas 1880-luvulta, laajennus 1891 rakennettiin puukkojen ja ruokailuvälineiden hiontatiloiksi. Vuonna 1911 rakennukseen valmistui vesivoimalaitos. P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

15 Yläverstas (?), vanhin osa v. 1898, laajennuksia mm. v suunnittelijana Uno Ullberg. Patorakennelma vieressä. 15

16 Haringinlahden tila, 1800-luvun lopulta, nykyinen ulkoasu, tyyliltään jugendia, on vuodelta Alakuvassa navetta 1800-luuvlta. Sorsakosken teollisuushistoria periytyy koskeen 1700-luvun lopulla perustetusta sahasta sekä Haringinlahden tilalle 1800-luvun alussa perustetuista tiilitehtaasta ja myllystä. Vanha myllyrakennus on Sorsakosken punatiilisistä teollisuusrakennuksista vanhin, 16

17 Sorsakosken koulut; vanhempi puurakenteinen v Uuno Ullberg ja kivirakenteinen v L.E.Hansten. Vanhemman koulurakennuksen rakennutti Hackman, jonka Viipuriin rakennetun liiketalon suunnitteli Viipurissa syntynyt arkkitehti Uno Ullberg. Luultavasti tästä juontaa se, että myös 1920-luvun klassismia edustavan tehtaankoulun suunnittelun teki Ullberg. Rakennus myytiin tontteineen v kunnalle. Tällöin todettiin tilat jo pieniksi ja se johti uuden koulun rakentamiseen v

18 Paloasema 1800-luvulta, alkuaan viljamakasiini. Takana mansardikattoiset Autotalli ja Päiväkoti, sekä sillan vieressä patoluukkujen juoksutuksen säätörakennus. Alla kuva: Alkuaan rakennettu työnjohtajien asuintaloksi 1880-luvulla ja laajennettu ja otettu päiväkotikäyttöön v luvulle saakka. Oikealla Autotalli, v rakennettu autonkuljettajan asunnoksi. Alkuaan alakerta oli autotallina. Nyt yksityinen omistaa. 18

19 Seurala, tehtaan juhlasali, v. 1902, korotus 1930-luvulla. Mikä rakennus on alakuvassa? 19

20 Leppävirta keskusta P-S maakuntakaavan mukaan. Valtakunnallisesti arvokas alue: - Leppävirran kirkko ympäristöineen Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet: - Leppävirran kirkonkylän ranta-alue - Savonkadun keskusraitin rakennuksia, 4 erillistä aluetta - Anttola - Nuorisoseurantalo - Kallion pappila - Kotikallio x - Karlvikin kartano x - Kalmalahden entinen koulu - Leppävirran kirkko, rakennus suojelukohde: 20

21 Leppävirran kirkko ympäristöineen, RKY 2009 kohde. Suunniteltu yli-intendentin konttorissa, allekirjoitukset C.L.Engel ja A.W.Arppe, rakennettu v. 1846, tyyli uusklassismi. Alla Kanttorila, v jugend-tyyliä, kuuluu em. alueeseen. 21

22 Savonkadun keskusraitin rakennuksia: Vanha Pappila, Suomalanpurontie, v. 1899, entinen kirkkoherran pappila(nykyisin kirkkoherran virasto yms.) Alakuva vasemmalta: Myllymäki, Savonkatu 29, v. 1921, jugendin piirteitä. Neliapila, Savonkatu 22, v (1959), uusrenessanssia tai ns. nikkarityyliä. 22

23 Huotarin hotelli (Pikabaari), Savonkatu 45, v. 1930, 1920-luvun klassismin piirteitä. Vasemmalla Aikala v Alla Kotiseutumuseo, vanhin osa v.1848, ollut viljamakasiini vuoteen 1940-luvulle, laajennus 1900-luvun alku. 23

24 Rahasampo koostuu kolmesta rakennuksesta, v. 1950, 1974 ja 1961), Savonkadun ja Suomalanpurontien risteyksessä. Alla Kauppala, Kirkkokaari, entinen Osuusliike Työvoiman liike- ja asuinrakennus, v Rakennusaika v. 1950, funktionalismin piirteitä sisäänkäynnissä. 24

25 Leppävirran ranta-alue, maakunnallisesti arvokas: Marjola, v. 1920, Karlvikin isäntä Paul Wahl asui tilalla vuoteen 1956 saakka. Ryöpänharju Ryöpänharju, alkuaan Petromäen työväentalo v. 1910, siirretty v Entinen meijeri/mylly, v Mylly toimi luvulle saakka. Sen jälkeen rakennusta muutettiin ja korotettiin ja mieskotiteollisuuskoulun toiminta alkoi (1985 saakka). 25

26 Lepola, alkuaan huvilana, rakennettu 1910-luvulla. Oikealla Alapihan kartano, rakennuttaja lienee kruununvouti G.F. Kulvik v Räystäsrakenteet uusrenessanssia eli kansanomaisesti nikkarityyliä. Ovat maakuntakaavan MA maisema- alueen kohteita. Maakuntakaavan yksittäisiä arvokohteita: Alla Karlvikin kartano, rakennettu luvun loppupuolella. Vieressä Kotikallio, jugendvaikutteinen huvila v Kuva päivitysinventoinnista Arto Mattila, P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

27 P-S maakuntakaavan yksittäisiä arvokohteita: - Kallion pappila v (yllä) - Kalmalahden ent. koulu, v Nuorisoseurantalo v. 1902, talkootöillä pelastettu purkamiselta v.1981 (alla vasemmalla) - Anttola, v.1854, lukkari Lundson rakennutti (alla oikealla), nyt yksityisomistuksessa. 27

28 Varkaus, kulttuuriympäristöt Luostarila, Hevonlahdentie 480, Viljolahti. Tila on ollut suvulla vuodesta 1902 lähtien, jolloin omistajaksi tuli Kangaslammilla vaikuttanut merkittävä laivanvarustaja ja puutavaramies Antti Luostarinen. Hevonlahden rannassa on ollut raamisaha, mylly, höyläämö ja pajarakennus ja muut laivan varustukseen ja kauppaan liittyneet rakennukset. Tuosta ajasta on jäljellä enää hyvin säilynyt asuinrakennus ja riviaitta. Päärakennus ja aitan vanhimmat osat lienevät 1800-luvun lopulta 28

29 Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 29

30 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 30