Oliko aika "oikeistolainen"?

Transkriptio

1 Puoluehajoamiset Kansallinen Kokoomuspuolue Vesa Vares Oliko aika "oikeistolainen"? riippuu näkökulmasta: vasemmiston silmin katsottuna varmasti (etenkin jos laitetaan "porvarin" synonyymiksi) myös mentaalisesti asenteet olivat koventuneet v jälkeen; usko "kansaan" heikentynyt uusi elementti: militaariset hyveet virkamiehistö, instituutiot, eliitti, opiskelijamaailma ym. leimallisesti asenteiltaan konservatiiveja, opiskelijat jopa radikaalisti Lapuan liike oli oikealta tullut selkeä uhka demokratialle, ja siihen liittyi avoimesti jyrkän konservatiivisia tavoitteita: eduskunta yksikamariseksi, intressiedustajat, kansanedustajien määrän vähentäminen, parlamentarismin poistaminen, eduskunnan budjettivallan radikaali vähentäminen (osa jopa radikaalimpaa kuin 1918) demokratiassa pysyneetkin olivat sille hyvin kriittisiä: "pätevyys" ja kokonaisuuden edut unohdettu, luokkapuolueet dominoivat 1

2 edellytykset erillisen äärioikeistolaisen liikkeen synnylle: aktivismi, jääkäriperintö, toiminnan oppi sisällissodan tuoma viha ja itsetunto pettymys: voiton hedelmät ryöstetty, "Plootuvuori" Neuvosto-Venäjän uhka, kommunismin suuri kannatus näkemys vasemmistokiihotuksen voimasta Tarton "häpeärauha", Itä-Karjala, heimotunne henkisen ja moraalisen uudestisyntymisen ajatus moraalista "soistumista" vastaan toisaalta oikeistolaisten silmissä aivan eioikeistolaista aikaa: pettymykset , 1920-luvun lopun turhautuma "epäpätevyydestä" (vrt. Eurooppa) Kokoomus useammin oppositiossa kuin hallituksessa, vaalikannatus paikkaa äärioikeistolla vain järjestöjä, ei edes puoluetta ennen v ei uskontunnustuksia fasismille; muutenkin paljon maltillisempaa kuin Euroopassa "kansaa ei voi pelastaa vastoin sen tahtoa" v jälkeen oikeiston silmissä vain alamäkeä Kokoomus oppositiossa, äärioikeisto lakkautusuhan alaisena, hallituksessa punamulta (SDP, Maalaisliitto, Edistyspuolue) Kokoomus kahden eurooppalaisen konservatismisuuntauksen ja samalla parlamentaarisen demokratian ja autoritarismin rajalla 2

3 Länsi- ja Pohjois-Eurooppa : parlamentaarinen konservatismi nurina, mutta sopeutuminen: demokratia, tasa-arvosäädökset ym. väistämättömiä ei voi korvata repressiolla menettelytavat muuttuva, mutta rakennettava traditioiden pohjalle ja maltillisiksi vanhojen instituutioiden depolitisointi suhde antisemitismiin välttelevä suhde fasismiin / natsismiin kriittinen pluralismin ym. takia Keski-, Etelä- ja Itä-Eurooppa , Latinalainen Amerikka: autoritaarinen konservatismi 1800-luvun arvot, "vanhat hyvät ajat" säätytietoisuus, kutsutut johtamaan demokratiaa voi myös peruuttaa, sosialismin suuntaan ei kompromisseja aseiden ja instituutioiden käyttäminen poliittisesti mahdollista, jos äänet eivät riitä antisemitismi? tarkoituksenmukaisuuskysymys fasismi ja natsismi? epäsäätyisiä puolisosialisteja, sopivia fasadiksi Kokoomus 1920-luvulla kuului parlamentaaristen puolueiden lohkoon mutta oli niistä tyytymättömin hankala alkuvaihe: sisäisesti riitainen kansallinen kokoaja perustaminen alkoi monarkian pohjalta, säilyi vielä ehdollisena ensimmäiseen puolueohjelmaan käytännön politiikassa ei ykköstunnukseksi "yhteiskuntaa säilyttävä puolue" ongelmana, että vain tämä yhdisti puolueen piiriin tulleet vanhat viholliset 3

4 toisaalta vanhasuom. myöntyvyysmiehet, toisaalta nuorsuom. svinhufvudilaiset ja aktivistit pragmaatikot ja idealistit, kompromissien valiokuntamiehet ja puhtaat linjat venäläistämisvuosista ja vuodesta 1917 (itsenäisyysasia) katkeria erimielisyyksiä huom. Kansalaiskatkismus, Uuden Päivän äänestysohjeet v ja Pohjantähden pappila myös vuodesta 1919 alkaen edelleen monesta asiasta eri mieltä: Tarton rauha, porvarillinen yhteistyö, suhtautuminen Mannerheimiin, heimoasia, suhtautuminen Saksaan, valkoinen Venäjä... vanhasuomalaiset voittivat lähes aina miten tällaisen puolueen ylimalkaan voisi vallata? heikko, passiivinen ja toisaalta riippumattomuuttaan painottava paikallisorganisaatio surkea rahoitus (toimi vain vaaleissa) yleinen näkemys organisaatioiden epäilyttävyydestä; valtiomiehet ovat eduskuntaryhmässä muodollisestikin ylin valta käytännössä keskusliitolla, joka täydensi itse itsensä (puoluekokouksella ei toimeenpanevaa valtaa) lehdistö yksityisomistuspohjalla viime kädessä vain osakkeet ratkaisivat vaikeaa siis vallata määrätietoisen järjestöllisin keinoin, kun järjestäytyneitä fraktioita ei juuri syntynyt ja kun kannattajien mentaliteetti politiikan suhteen skeptinen muutokset johtajien valtataistelujen tai kentän ryöpsähdyksenomaisten tyytymättömyyden osoitusten pohjalta puolue-elinten kokouksissa 4

5 1922 puolueen ohjelma oikeammalle verrattuna radikaaliin v VSohjelmaan; kohti "normaalia" eurooppalaista oikeistopuoluetta sosiaalireformismi syrjään, elinkeinoelämän ja talousliberalismin valta nousi vanha reaalipolitiikka syrjään (vielä 1920 vanhat vanhasuom:t olivat Tarton rauhan selvimmät porvariajajat), heimohenkisyys ja yksilömoraalin soveltaminen kv. politiikkaan nousivat silti poliittisesti 1920-luku jäi pragmaattiseksi: vanhat vanhasuom. kärkinimet, kuten Ingman, pysyivät pyrkimys porvarillisiin hallituksiin ja sen estämiseen, että keskusta ja vasemmisto menisivät yhteistyöhön; ei radikalismia nuoren polven merkittävin voitto oli aitosuomalaisen ohjelman läpilyönti; toisaalta tuskin vaikutti paljoa 1920-luvun lopun heikko kannatuskehitys ja luokkapuoluevalta valmistivat toisaalta myös maltillisemmissa konservatiiveissa ymmärrystä sille, mikä sitten Lapuan liikkeessä löi läpi asetelma ennen 1930-lukua: puolueen johdossa porvarillista yhteistyötä ajaneet kompromissipoliitikot pj Kyösti Haataja, Paavo Virkkunen, salaneuvos K.N. Rantakari, Uuden Suomen pt Kaarlo Koskimies jne. jyrkempi suuntaus tiivistymässä Uuden Suomen johtokuntaan (Eino Suolahti, Edwin Linkomies, S.J. Pentti ym.) jako muodostui lopulta enemmän sukupolvi- kuin entisenlaiseksi vanha/nuorsuomalaisuuskysymykseksi 5

6 Lapuan liikkeen vaikutus Kokoomukseen LL tuntui olevan vastaus pettyneen konservatiivin rukouksiin: toi voittoja, muutti poliittisen ilmaston, pakotti keskustan porvariyhteistyöhön oikeiston ehdoilla kommunistilait, Svinhufvudin ja Mannerheimin paluu, vaalivoitto usko yleensäkin "vanhojen hyvien aikojen" ja "pätevyyden" paluuseen (ei niinkään toivottu mitään "uutta yhteiskuntaa") silti alusta asti vanhoissa konservatiiveissa huoli: miten pidetään radikaalit kurissa? vaalit 1930 SDP 66 Maalaisliitto 59 Kokoomuspuolue 42 RKP 21 Edistyspuolue 11 Pienviljelijät 1 toisaalta voitoissa oli jo vaaran siemen; mistä nyt uskottava vihollinen? ja mistä sopiva peukaloruuvi Kokoomuksen arsenaaliin, jos ei enää voi pelotella kansan reaktiolla? antikommunismilla sai aikaan porvarillisen konsensuksen ulottaminen SDP:hen hajotti ultrakonservatiiviset eduskunta- ym. kaavailut saivat sympatiaa vain oikeistossa, ja sielläkin hajanaisuutta konservatiivien, radikaalien ja talouspiirien kesken 6

7 SDP:n maltillistuminen toimi oikeiston välittömiä intressejä vastaan; mahdollisti kehityksen kohti punamultaa, kun oikeisto leimasi itsensä radikaalisuuteen ja SDP alkoi näyttää maltilliselta ja lakiin turvaavalta Kokoomuksen maltillisten analyysi: nyt on toteutumassa juuri se, mitä on pelätty joten on maltillistuttava Kokoomuksen jyrkkien ja kansanliikkeen analyysi: nyt on toteutumassa juuri se, mitä on pelätty joten on jyrkennettävä politiikkaa Kokoomuksen kriisi Mäntsälän kapina aktualisoi jaon kahteen, josta taitettiin peistä koko vuosi 1932: maltillinen puoluejohto: korostettava laillisuutta ja porvariyhteistyötä Uuden Suomen piiri: kapina ei oikein, mutta on pysyttävä jyrkkänä, säilytettävä "alkuperäinen lapualaisuus", odotettava oikeaa hetkeä "Hitlerin taktiikalla silloin voidaan sanella ehdot huom. puhe vain taktiikasta Hitlerin kuva sinänsä ambivalentti Kokoomuksen hullu vuosi suuntakiista keskittyi henkilöihin ja lehdistöön vähemmän järjestöön, joka oli heikko aluksi maltilliset hyökkäävinä suolahtelaisuus torjuttava, jotta porvarillinen yhteistyö ei vaarannu estettiin Suolahden valinta puoluevaltuuskuntaan vastareaktio: yritys saada puoluejohdon vahtikoirat ( asessorit ) Uuteen Suomeen epäonnistui Uuden Suomen johtokunta erotti maltillisen päätoimittajan; maltillisten vaatimus Uuden Suomen ohjesäännön muuttamisesta ( puolueen johtavien elinten mukaisesti ) 7

8 ongelmana vaikeus päästä kiinni oppositioon asemiin: järjestö heikko, ja lehdistö yksityisomistuksen pohjalla ei voitu pakottaa sinänsä maltillisillakin kovaa sosialismin vastaista retoriikkaa, ja Haataja puhui pj:na puoluekokouksesa voimakkaasti eduskunnan uudistuksen (korporaatioiden edustajia mukaan) ja presidentin vaikutusvallan lisäämisen puolesta puhumattakaan Paasikiven vuodatuksista päiväkirjaansa demokratian ja Suomen kansan kurjuudesta virta kääntyi kesällä ja syksyllä 1932 moni paheksui edelleen vesivellin tarjoamista ja sopuilua hallituksen vankien kriisi ja hallituksen muut vaikeudet Hitlerin taktiikan menestys Saksassa Uusi Suomi piti pintansa: neuvottelujen katkaisu, radikaalit kirjoitukset eduskuntaryhmän tuki Uudelle Suomelle jyrkkien voitto IKL-ponsi, "kansanliikkeen hengessä maltilliset (Haataja ym.) erosivat puoluejohdosta, työvaliokunta (puoluehallitus) kokonaan jyrkille Virkkunen suostuteltiin jatkamaan ja jopa pj:ksi, sopeutui uuteen linjaan huom. paine myös alhaalta eduskuntaryhmän rooli, puheenvuorot keskusliiton kokouksessa, maltillisten varovainen retoriikka maltillisten lehdet sordiinolle kevään 1933 vaalikampanjan aikana (esim. Karjala ja Aamulehti) 8

9 v vaaleihin vaaliliitossa IKL:n kanssa ja jyrkällä ohjelmalla suurin odotuksin vaalitaistelun polarisointi ja vasemmiston maanpetoksellisuus esim. välikysymys SDP:n lakkauttamiseksi usko yleismaailmalliseen oikeistoboomiin: Saksa, Englanti, Japani jopa Roosevelt toisaalta Hitlerin valtaannousu ambivalenttia: kommunismin murskaaminen plussaa muuten tuntui olevan haitaksi, natsismin maine erittäin huono Suomen omat kansallissosialistit: näille listoille ei kannata tuhlata ajatustakaan Kokoomus kävi autoritarismin rajalla ja selvästi toivoi vuosia edeltäneen yhteiskunnan paluuta, eikä eduskunnan uudistamista olisi katsottu pahalla sen sijaan ei haikaillut fasismia tai natsismia, vaan uskoi jyrkät oikeistolaiset kontrolloitavissa olevaksi moottoriksi tuloksena suurtappio (10 paikkaa, äänissä tosin vain 1,2 %-yksikköä), ja kun IKL vielä perusti oman eduskuntaryhmän, 42 kansanedustajasta jäljellä enää 18 seurauksena maltillisten konservatiivien nousu niskan päälle Kokoomuksessa aluksi radikaalien uhmakas reaktio tappio ja IKL:n petos asettivat kuitenkin suolahtelaisuuden mahdottomaan asemaan 9

10 jyrkkien maine mennyt, eikä poliittista elintilaa konservatismin ja IKL:n välissä vallansiirto tyypillisesti liikkeelle ensin puolipoliittisten henkilöiden muistioilla; sitten elinkeinoelämä leikkasi tukea; sitten ilmi myös kentän tyytymättömyys kevään 1934 neuvottelukokouksissa Karjala-lehden voimakas kampanja, Saksakortti: näin käy kun oikeisto kumartaa vieraita jumalia taustana myös Svinhufvud ja sotilasjohto Paasikivi puheenjohtajaksi ( ), puhdisti puolueen käyttämällä nimenomaan Saksaa ja Italiaa varoittavina esimerkkeinä ja Englantia ja Skandinaviaa positiivisina yksilön puolesta kollektivismia vastaan, realismin puolesta kiihkoilua ja väkivaltaa vastaan, "Talo on korjattava, ei hävitettävä" leimasi IKL:n myös vasemmistolaiseksi, jopa marxilaiseksi, sen talousohjelman takia myös kenttä nyt vihamielinen IKL:lle: Te vakavamieliset --- Älköön annettako uusien oppien saarnaajien hämätä ja aliarvioida niitä arvoja, joita me ja meidän edeltäjämme ovat pyhinä pitäneet tosi-isänmaallisuus ei koskaan ole kulkenut kilisevin kulkusin, ei korskein kehuin ja huudoin, vaan se on näyttäytynyt vakavassa yhteistyössä koko yhteiskunnan, sen kaikkien kerrosten yhteiseksi hyväksi. (Etelä-Häme) tosin paikka paikoin hitautta (siellä, missä IKL oli vahvempi): se on saanut savolaiset maksamaan jäsenmaksuja!! 10

11 toukokuu 1934: Kokoomus on oma puolueensa ja IKL eri puolue IKL-ponnen virallinen peruutus vaalivoitot 1936 (20) ja 1939 (25) varmistivat maltillisten aseman IKL:n tulokset paljon heikompia (14 ja 8), ja muodostui politiikan paariaksi (lakkautusyritys 1938 Kokoomus tosin vastusti) keräsi todennäköisesti takaisin nimenomaan kaupungin keskiluokkaisia ääniä Paasikivi erosi v. 1936, puheenjohtajaksi vanha maltillinen (jopa vanha ståhlbergiläinen) Pekka Pennanen Rantakari, Haataja, Koskimies valittiin muodollisesti takaisin eivät juuri osallistuneet US:ssa kriisejä käytännössä puoluejohdon otteeseen, kun Suolahti erosi, ja Linkomies hylkäsi radikaalit Linkomies puolueen varsinaisena päivänpoliittisena vahvana miehenä ennen talvisotaa puolue oli oppositiossa punamulta- Suomessa, mutta voitti taistelun suomalaisen oikeiston suunnasta millä suuri merkitys v jälkeen kaiken kaikkiaan sopeutuvan, parlamentaarisen konservatismin voitto jyrkistä mikä oli ajan eurooppalaisessa konservatismissa poikkeuksellista 11

12 vrt: Baltian vahvan miehen järjestelmät Unkarin paluu aikaan ennen vuotta 1914 Itävallan austrofasistinen Ständestaat Puolan pilsudskilainen autoritaaris-sotilaallinen hallinto Romanian, Bulgarian ja Jugoslavian monarkistiset diktatuurit Espanjan Franco, Portugalin Salazar, Kreikan Metaxas vanhoillisia arvoja pseudofasistisella fasadilla perustuslaillis-isänmaallis-kristillisvanhaliberalistis-sivistyspainoitteinen arvomaailma oli voittaut fasistinen / kansallissosialistinen ajattelutapa ei juurtunut, ja autoritaarisenkaan konservatismin ajajia ei riittävästi löytynyt sama mentaliteetti säilyi yli maailmansodan, pitkälle 1960-luvulle: koti, uskonto, isänmaa 12