suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus
|
|
- Jussi Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu teos Vallan sisäpiirissä on Ruostetsaaren kokonaisvaltainen esitys aiheesta. Kirja on vuosina 1991, 2001 ja 2011 tehtyjen kyselytutkimusten loppuraportti. Hanke oli ja on kestoltaan ja laajuudeltaan kansainvälisestikin kunnianhimoinen. Se sijoittui ajankohtaan, jolloin Suomessa oltiin alettu siirtyä sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltioideologiasta kohti uuden julkisjohtamisen oppia. Ruostetsaaren tavoitteena on tarkastella sitä, miten suomalaisen valtarakenteen ylimmät kerrokset muodostavat eliitit ovat muuttuneet yhteiskunnallisen muutoksen turbulenssissa ja mitä vaikutuksia niiden muutoksilla on ollut demokratiaan. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä ovat eliittien muotoutuminen (vertikaalinen liikkuvuus) ja niiden koheesio tai yhtenäisyys (horisontaalinen liikkuvuus). Ruostetsaari tekee jaon poliittisen, hallinnollisen, elinkeinoelämän, järjestöjen, median, tieteen ja kulttuurin eliitteihin. Tutkimus perustuu kyselytutkimukseen, mikä aiheuttaa väistämättä vääristymää, koska vastausprosentit vaihtelevat (Ruostetsaaren tutkimuksessa vastausprosentit ovat kuitenkin kohtalaisen hyviä). Toinen ongelma on se, ketkä lasketaan eliittiin kuuluviksi: kuinka vaikkapa taide-eliitti määritellään? On ymmärrettävää, että esimerkiksi Janne Gallen- Kallela-Sirénin kaltaiset taidelaitosten johtajat ovat eliittiä, mutta riittääkö eliitin määritelmäksi eri taiteenlajia edustavia, julkista tunnustusta saaneita vaikuttajapersoonia? Kirjassa esitellään kattavasti eliittiteorioita ja niiden kanssa kilpailevia selitysmalleja. Eliittiteorioilla on ollut huono maine. Niitä kehittivät ja 1930-luvuilla fasismista viehättyneet politiikan tutkijat ja valtio-oppineet, joille kansan eriytyminen eliitistä ei ollut ongelma. Ilkka Ruostetsaari (2014): Vallan sisäpiirissä. Vastapaino, Tampere. 336 s. KIRJASSA ESITELLÄÄN KATTAVASTI ELIITTITEORIOITA JA NIIDEN KANSSA KILPAILEVIA SELITYSMALLEJA. ELIITTITEORIOILLA ON OLLUT HUONO MAINE. NIITÄ KEHITTIVÄT JA 1930-LUVUILLA FASISMISTA VIEHÄTTYNEET POLITIIKAN TUTKIJAT JA VALTIO- OPPINEET, JOILLE KANSAN ERIYTYMINEN ELIITISTÄ EI OLLUT ONGELMA.
2 098 Peruste # RUOSTETSAAREN KIRJASTA KÄY ILMI, ETTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN REKRYTOITUU SOSIAALISELTA TAUSTALTAAN ENTISTÄ HOMOGEENISEMPAA PORUKKAA. SUOMALAINEN ELINKEINOELÄMÄN ELIITTI UUSIUTUU REKRYTOIMALLA ELINKEINOELÄMÄN JOHTOTEHTÄVIIN SAMANMIELISIÄ. Varhaisemmat eliittiteoreetikot katsoivat, etteivät taloudelliset tekijät ole ensisijaisia, vaan poliittisen johdon luonteenpiirteet ja kyvykkyys ovat ratkaisevassa asemassa. Vasta 1950-luvulla C. Wright Mills toi eliittiteorioihin marxilaisia elementtejä. Nykyisestä eliittiteoriasta jota Ruostetsaari antaa ymmärtää seuraavansa, ellei kehittävänsä eteenpäin käytetään ilmaisua demokraattinen elitismi. Demokraattisen elitismin teoriassa vallan keskittyminen pienelle piirille ymmärretään edelleen modernien yhteiskuntien luonnollisena piirteenä, mutta tämä pieni piiri nähdään vaihtuvana tai yhteiskunnassa ymmärretään toimivan samanaikaisesti useampia erilaisia eliittejä, jotka kamppailevat keskenään vallasta. Yksi Ruostetsaaren tarkastelemista asioista on eliittien puoluepoliittinen samaistuminen. Keskeisin johtopäätös on kokoomuksen kannatuksen vahvistuminen entisestään suomalaisen eliitin keskuudessa 2000-luvulla. Vuonna 2011 yli 50 prosenttia elinkeinoelämän eliittiin sekä mediaeliittiin kuuluvista vastasi äänestävänsä kokoomusta. Kokoomuksen kannattajat olivat yliedustettuina kaikissa muissa eliittiryhmissä paitsi kulttuurieliitissä. Muista puolueista sanottakoon, että SDP:n kannatus suomalaisessa eliitissä vastaa aika hyvin puolueen parlamentaarista kannatusta. Keskustalla on sama tilanne kuin SDP:llä, paitsi elinkeinoelämän eliitin ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa sillä riittää kannatusta. Sikäli on huvittavaa, että aina ennen vaaleja keskusta keksii, että Suomessa on liikaa byrokratiaa ja virkamiehiä: keskusta itse on kokoomuksen rinnalla johtava virkamiesten puolue. Vihreiden kannattajilla on puolueen parlamentaariseen kannatukseen verrattuna yliedustus järjestöeliitin ja ennen kaikkea kulttuurieliitin keskuudessa. Perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit ovat syrjittyjä puolueita kaikkien eliittiryhmien keskuudessa, lukuun ottamatta vasemmistoliiton aavistuksen parlamentaarista kannatusta korkeampaa kannatusta kulttuurieliitin parissa. RKP:n kannattajat ovat kaikissa muissa eliittiryhmissä selkeästi yliedustettuina (tiede-eliitissä jopa nelinkertaisesti), paitsi mediaeliitissä.
3 Kirja-arvio 099 Susanna Salama grafiikka (2005) Etsaus ja akvatinta,14x17cm.
4 100 Peruste # JOPA NE SUOMALAISET, JOTKA ILMISELVÄSTI KUULUVAT YLÄLUOKKAAN, OVAT HALUTTOMIA SAMAISTUMAAN SIIHEN. SUOMESSA HALUTAAN PITÄÄ YLLÄ LUOKATTOMAN YHTEISKUNNAN ILLUUSIOTA, VAIKKA SUOMALAINEN LUOKKAKIERTO ON TIETTYJEN INDIKAATTOREIDEN MUKAAN JOPA HEIKOMPAA KUIN LUOKKAYHTEISKUNTANA PIDETYSSÄ ENGLANNISSA. Ruostetsaaren kirjasta käy ilmi, että elinkeinoelämään rekrytoituu sosiaaliselta taustaltaan entistä homogeenisempaa porukkaa. Suomalainen elinkeinoelämän eliitti uusiutuu rekrytoimalla elinkeinoelämän johtotehtäviin samanmielisiä. Myös yrittäjätaustaisten määrä talouseliitissä on laskenut. Tästä voisi tehdä tulkinnan, että mitä suurempi on kokoomuksen kannatus, sitä harvempi yrittäjä yltää talouseliittiin. Sen sijaan maanviljelijöitä on noussut elinkeinoelämän eliittiin enemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Ruostetsaari pitää tätä yllättävänä antaessaan ymmärtää maanviljelijöiden sosiaalisen aseman olevan heikoin yhdessä työväestön kanssa. Tosin kirjaa lukiessa herää kysymys: identifioivatko Björn Wahlroosin ja Antti Herlinin kaltaiset maataloustukien nostajat ja heidän jälkeläisensä itsensä maanviljelijöiksi vai ruksasivatko he Ruostetsaaren mukaan kuulemma suosituimman kohdan ei mikään luokka. Jopa ne suomalaiset, jotka ilmiselvästi kuuluvat yläluokkaan, ovat haluttomia samaistumaan siihen. Suomessa halutaan pitää yllä luokattoman yhteiskunnan illuusiota, vaikka suomalainen luokkakierto on tiettyjen indikaattoreiden mukaan jopa heikompaa kuin luokkayhteiskuntana pidetyssä Englannissa. Tutkimuksen mukaan sosiaalinen media ei ole merkittävä tekijä eliitin yhtenäisyyden ylläpitämisessä. Tilanne on tosin saattanut muuttua tutkimuksen vuodesta 2011, jolloin Twitter ei vielä näytellyt juuri minkäänlaista osaa suomalaisessa poliittisessa julkisuudessa. Perinteisen median vaikutusvalta on edelleen laskenut, mutta esimerkiksi sanomalehtien pääkirjoitussivut ja niiden niin sanotut asiantuntijapuheenvuorot ovat edelleen osa eliitin viestintää. Vaikka puolueiden merkitys ja niiden jäsenmäärät ovat vähentyneet, erilaiset järjestöt ja harrastusyhdistykset urheiluseuroista Riihimäen rotareihin ovat keskeisessä roolissa niin eliittiin rekrytoitumisessa kuin eliittien koheesion vaalimisessa. Toisaalta aktiivinen kansalaisjärjestökenttä toimii myös eliittien vastavoimana, luo uusia kilpailevia eliittejä ja toimii eliittien vahtikoirana, jos mediatalot ovat liian lähellä valtaeliittiä. Anekdoottina mainittakoon, että golfin ja tenniksen harrastus on eliitin kes-
5 Kirja-arvio 101 Susanna Salama Wiktor 2005, lyijykynä 21x14cm Susanna Salama Krakow 2005, lyijykynä 21x14cm
6 102 Peruste # ENITEN ON KUITENKIN LISÄÄNTYNYT KODIN, PERHEEN JA YSTÄVIEN HARRASTAMINEN, MIKÄ KERTOO JOTAIN ERITYISTÄ HAASTATTELU- TUTKIMUKSEEN VASTANNEISTA. KUINKA MONI TYÖVÄENLUOKAN YKSINHUOLTAJA AJATTELEE HARRASTAVANSA PERHETTÄ JA KOTIA? kuudessa suhteellisesti vähentynyt ja metsästyksen hieman lisääntynyt, samaan aikaan kun se on kansan keskuudessa laskenut. Ruostetsaari huomauttaa, että Suomessa samoin kuin muissa Pohjoismaissa, pröystäily ei ole kuulunut varsinkaan poliittisen eliitin toimintatapoihin. Ruostetsaari tulkitsee, että metsästyksen suosio eliitin keskuudessa kuvaa valtaeliitin rahvaanomaisuutta, mutta voihan yhtä hyvin syynä olla vaikkapa englantilaisen maalaisaateliston matkiminen. Eniten on kuitenkin lisääntynyt kodin, perheen ja ystävien harrastaminen, mikä kertoo jotain erityistä haastattelututkimukseen vastanneista. Kuinka moni työväenluokan yksinhuoltaja ajattelee harrastavansa perhettä ja kotia? Yhteenvedossa Ruostetsaari toteaa, että suomalaisessa eliittirakenteessa on tapahtunut sukupolvenvaihdos 2000-luvulle tultaessa. Suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle ja ja 1960 luvuilla sekä 1970-luvun alussa syntynyt lähiöiden sukupolvi nousi valtaan. Naisten osuus eliitin jäsenistä on noussut reilusta kymmenesosasta neljännekseen, mutta etenkin elinkeinoelämän eliitissä naiset ovat yhä selkeästi aliedustettuina. Naisten määrä ei ole edes kasvanut elinkeinoelämän eliitissä 1990-luvun alun jälkeen. Tutkimuksen mukaan miehet eivät koe sukupuolen estävän heidän urakehitystään. Ruostetsaari ei tosin problematisoi tätä käsitystä lainkaan. Teoksen johtopäätökset tuntuvat muutenkin kirjoitetun nopeasti. Ruostetsaari pohtii tuloksia joidenkin viime vuosien kirjoituksien valossa, mutta kriittistä keskustelua hän ei käy eikä hae tulkinnoille perusteltuja vaihtoehtoja. Aivan kuin määrällinen tutkimus olisi haluttu kehystää ensimmäisellä kirjalla, joka on sattunut käteen. En kuitenkaan väitä, etteikö Ruostetsaari tekisi tutkimuksesta oikeansuuntaisia johtopäätöksiä noin keskimäärin tai yleisellä tasolla. Tutkimuksessa käytetty laaja aineisto avaisi kuitenkin mahdollisuuksia useammalle jatkotutkimukselle: aineistoa voisi pilkkoa entistä pienempiin osiin ja osoittaa sen heikkouksia sekä vahvuuksia. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja toimii tutkijana Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa.
Mitkä puolueet maan hallitukseen?
Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotSDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.
LisätiedotKaksi viidestä vähentäisi puolueita
Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.
LisätiedotSDP suosituin puolue hallitukseen
TUTKIMUSOSIO suosituin puolue hallitukseen 1 olisi suosituin puolue maan hallitukseen. Lähes puolet ( %) suomalaisista on tätä mieltä käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. ( %),
LisätiedotPuolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto
TUTKIMUSOSIO Puolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto 1 Vasemmistoliiton Li Andersson on ainoa puoluejohtaja, jonka enemmistö kansasta (1 %) uskoo vaikuttavan puolueensa
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotKolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia
Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotUraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla
Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen
LisätiedotAATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta
LisätiedotAmmattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.
KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista
LisätiedotKokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä
TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotKANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA
19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotEhdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia
TUTKIMUSOSIO 1 Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia -0 -kertaisesti mielellään mukaan lähteviä ehdokasmäärään nähden Maakuntavaaliehdokkaiksi voisi pyydettäessä olla lähdössä
LisätiedotKansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita
Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotSosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotKansa: Rasistikorttia saa heilutella, mutta ihmisiä ei saa nimitellä natseiksi eikä suvakeiksi
Tutkimusosio Kansa: korttia saa heilutella, mutta ihmisiä ei saa nimitellä natseiksi eikä suvakeiksi Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä erilaisten sanojen käyttämisen hyväksyttävyydestä
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotSuomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä
EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja
Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotNoin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus
Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja
LisätiedotTilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen
Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen 14.3.2017 1.Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestäneiden osuuden kasvu ei ennusta korkeampaa äänestysprosenttia Ennakkoon äänestäneiden
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen
Lisätiedot2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015
2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5
LisätiedotHyvä maakuntavaltuutettu ajaa koko maakunnan etua, eikä ole kansanedustaja
TUTKIMUSOSIO Hyvä maakuntavaltuutettu ajaa koko maakunnan etua, eikä ole kansanedustaja Hyvän maakuntavaltuutetun tulee ennen muuta ) ajaa koko maakunnan etua, ) pitää yhteyttä äänestäjiinsä ja ) ajaa
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotKANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN
TIEDOTE KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN Kansalaisten selvän enemmistön ( %) mielestä opiskelijoiden opintotuki on sidottava nykyistä tiukemmin opinnoissa
LisätiedotKansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu
Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.
LisätiedotKANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI
KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotTietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista
Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Puolueiden kokonaisimagoissa ei suuria eroja järjestys: SDP, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset
Tutkimusosio Julkaistavissa..1 Puolueiden kokonaisimagoissa ei suuria eroja järjestys: SDP, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset 1 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa puolueiden kuvaa tarkastellaan
LisätiedotPuolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla
Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotKUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014
KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle. 8101 kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotMahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.
Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?
LisätiedotVaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit
TUTKIMUSOSIO Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017
KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 QUESTIONNAIRE: FSD3192 FINNISH VIEWS OF DEMOCRACY AND POLITICAL ISSUES 2017 Tämä kyselylomake on osa yllä
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotKovera luottamus särkymättömässä demokratiassa
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017
LisätiedotIHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?
IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006
SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotTilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta
Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tarkastelussa 1. Ennakkoäänestys (s. 3 9) 2. Äänestysaktiivisuus (s. 10 14) 3. Puoluekannatus (s. 15 24) 4. Puolueiden kannatusalueet (s. 25 30) 2 Jussi
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotTviittien politiikkaa - demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa
Tviittien politiikkaa - demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa Tiivistelmä 20.2.2015 Johdanto Vahvan puoluedemokratian aikana asia- ja uutisjournalismin keskeisiä areenoita
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotKANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta
JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy
LisätiedotTYYTYVÄISET ALAMAISET
TYYTYVÄISET ALAMAISET Hallituksella ja eduskunnalla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa; tyytymättömyys ammattiyhdistysliikkeeseen kasvanut sarianna toivonen Suomalaiset ovat tyytyväisiä yhteiskunnan
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotSeuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:
Liite 2 Avustuspäätöksessä tarkoitetut yhdistykset Luettelo valtionavustusta saavien puolueiden piiri- ja naisjärjestöistä Suomen Keskusta r.p. Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotYRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT
YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotLähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle
Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotKokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit
Yhteiskunnalliset soveltavat opinnot - Hallintomenettelytaidot (2424202) 1 op Yliopistonlehtori Heikki Salomaa Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit MITEN KOKOUS ETENEE? Kokouksen avaus Järjestäytyminen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus 2011
Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-
LisätiedotMaailmantalous ja Amerikka
Maailmantalous ja Amerikka Kauppasota hidastaa globalisaatiota Pasi Kuoppamäki 18.9. 2018 Vahvaa talouskasvua globaalisti Euroalue jäänyt USA:n jälkeen tänä vuonna Kehittyvien talouksien tilanne epäyhtenäinen
Lisätiedotpiraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011
PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotTutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
Lisätiedot